Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen lähtökohtia ja tavoitteita Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset sirpaloituvat lukuisille eri hyödynsaajatoimialoille ja yrityksille. Matkailun taloudellisten vaikutusten arviointia palveleva tilasto- ym. faktatieto on usein rajallista, minkä vuoksi tarvitaan täydentäviä tiedonhankintamenetelmiä ja lisäselvityksiä. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen on aina viime kädessä asiantuntija-arvio, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen tukee matkailun kehityksen ja elinkeinopoliittisen merkityksen arvioimista sekä palvelee laajemminkin matkailun kehittämistyössä. 2
Tulo- ja työllisyysvaikutusselvityksen toteutus Selvitys toteutettiin Uudenkaupungin matkailutoimiston / elinkeinotoimen toimeksiannosta. Selvityksen toteutti Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, josta työhön osallistuivat tutkimuspäällikkö Marko Laiho ja tutkimusassistentti Timo Riikonen. Pääasiallinen tiedonhankintamenetelmä oli ns. tulomenetelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia lähestytään matkailun ns. hyödynsaajayritysten saaman matkailutulon kautta Täydentävänä ja laskennallisena tiedonhankintamenetelmänä käytettiin ns. menomenetelmää matkailijaryhmäkohtaisen matkailumenon (kulutuksen) arvioimiseksi. 3
Tulo- ja työllisyysvaikutusselvityksen toteutus (jatkoa) Selvityksessä hyödynnettiin seuraavia tiedonhankintamenetelmiä ja tietolähteitä: Puhelimitse tehty kyselykierros kohderyhmänä matkailun ns. hyödynsaajayritykset ja -kohteet Uudessakaupungissa Matkailua ja sen määrää Uudessakaupungissa eri tavoin kuvaava tilastoaineisto ym. faktatieto Yritysten toimipaikkatilasto 2006 (Tilastokeskus) Muut matkailutuloselvitykset ja suomalaisten matkailua kuvaavat tutkimukset ja selvitykset, joiden tuloksia sovellettiin Uudenkaupungin tilanteeseen 4
Tulo- ja työllisyysvaikutusselvityksen toteutus (jatkoa) Hyödynsaajakyselyn avulla selvitettiin matkailun merkitystä yhteensä 40 hyödynsaajayrityksen ja kohteen osalta seuraavasti: Majoituspalvelut 10 kpl. Ravitsemuspalvelut 9 kpl. Virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 9 kpl. Vähittäiskauppa 5 kpl. Henkilöliikennepalvelut 4 kpl. Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 3 kpl. 5
Yhteenveto matkailun taloudellisista vaikutuksista Uudessakaupungissa Uudenkaupungin saama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo vuonna 2007 oli noin 13,7 miljoonaa euroa. Matkailutulon määrä asukasta kohden oli 860 euroa. Matkailutulon osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta on noin 1,6 %. Vertailun vuoksi eräiden toimialojen yhteenlaskettuja liikevaihtoja Uudessakaupungissa vuonna 2006 (lähde: Tilastokeskus). Kalastus ja kalanviljely 4,6 milj. (22 toimipaikkaa) Kalan ja kalatuotteiden jalostus 22 milj. (7 toimipaikkaa) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 22 milj. (14 toimipaikkaa) Koneiden ja laitteiden valmistus 21 milj. (12 toimipaikkaa) Matkailu aikaansai lisäksi välillistä matkailutuloa noin 2,6 miljoonaa euroa. 6
Uudenkaupungin välitön matkailutulo toimialoittain vuonna 2007 Polttoaineenmyynti ja huoltamotoiminta 1,1 milj. Virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 0,7 milj. Henkilöliikennepalvelut 0,5 milj. Vähittäiskauppa 4,8 milj. Majoitus 1,8 milj. 2,0 milj. Ravitsemus 2,8 milj. Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 7
Uudenkaupungin välittömän matkailutulon jakautuminen toimialoittain vuonna 2007 (%) Polttoaineenmyynti ja huoltamotoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 8 % 5 % Henkilöliikennepalvelut 4 % Vähittäiskauppa 35 % Majoitus 13 % 15 % Ravitsemus 20 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 8
Yhteenveto matkailun työllisyysvaikutuksista Uudessakaupungissa Matkailu (välitön matkailutulo) aikaansai yhteensä 118 henkilötyövuotta. Matkailun aikaansaamien henkilötyövuosien osuus kaikkien toimipaikkojen henkilötyövuosista on noin 2,8 %. Matkailusta johtuva verotulovaikutus oli arviolta noin 450 000 euroa sisältäen matkailun Uudessakaupungissa työllistämien henkilöiden maksamat kunnallisverot. 9
Välittömän matkailutulon aikaansaamat henkilötyövuodet toimialoittain Uudessakaupungissa vuonna 2007 Polttoaineenmyynti ja huoltamotoiminta 2 htv Virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelu 11 htv Henkilöliikennepalvelut 7 htv Vähittäiskauppa 20 htv 29 htv Majoitus 27 htv Ravitsemus 22 htv Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 10
Välittömän matkailutulon aikaansaamien henkilötyövuosien osuudet toimialoittain Uudessakaupungissa vuonna 2007 Polttoaineenmyynti ja huoltamotoiminta 2 % Virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Henkilöliikennepalvelut Vähittäiskauppa 9 % 6 % 17 % Majoitus 24 % 23 % Ravitsemus 19 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 11
Yhteenveto matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Uudessakaupungissa TOIMIALA Matkailunosuus-% liikevaihdosta Välitön matkailutulo (milj. ) Osuus matkailutulosta (%) Matkailusta aiheutuvat henkilötyövuodet Osuus henkilötyövuosista (%) Vähittäiskauppa 6 % 4,8 35 20 17 Majoitustoiminta 66 % 1,8 13 29 24 Ravitsemustoiminta 27 % 2,0 15 27 23 Polttoaineenmyynti ja huoltamotoiminta Virkistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä tapahtumat 9 % 1,1 8 2 2 10-90 % 0,7 5 11 9 Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 1-80 % 0,5 4 7 6 100 % 2,8 20 22 19 YHTEENSÄ 13,7 100 118 100 12
Arvio matkailun tulovaikutusten kehityksestä vuosina 1995-2007 Välittömän matkailutulon kasvu vuoden 1995 tulo- ja työllisyysvaikutusselvityksen tuloksiin verrattuna on noin 36-48 % laskentatavasta riippuen. Muutos selittyy pitkälti yleisen kustannustason nousulla: Uudenkaupungin matkailutarjonta ja kysyntä vaikuttaisi olleen pääsääntöisesti varsin vakiintunutta tarkastelujakson aikana. Vertailua tulee pitää lähinnä suuntaa-antavana johtuen tämänkertaisen ja vuoden 1995 selvityksen toteutusmallien eroavaisuuksista. 13
Matkailun volyymi ja matkailumeno Matkailun taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella myös matkailijaryhmittäin, jolloin keskeinen käsite on ns. matkailumeno. Matkailumenolla tarkoitetaan matkailijoiden eri palvelujen ja tuotteiden ostamiseen kohdealueella käyttämää rahamäärää sisältäen myös arvonlisäveron. Matkailumenon arvioimisen lähtökohtana on matkailun kokonaisvolyymin ja sen matkailijaryhmäkohtaisen jakautumisen arviointi. Tässä selvitystyössä ei tutkimustaloudellisista syistä ollut mahdollista suorittaa matkailijahaastatteluja, joita usein käytetään tiedonhankintamenetelmänä matkailijoiden määrää ja matkailumenoa arvioitaessa. 14
Arvio matkailun volyymista ja rakenteesta Uudessakaupungissa vuonna 2007 Matkailijoiden majoitusvuorokausia yhteensä noin 500 000, joista Maksullisessa majoituksessa noin 88 000 95 000 majoitusvuorokautta Hotellit noin 20 000 kpl. Lomamökit noin 8 000 kpl. Camping-alueet noin 40 000 45 000 kpl. Muu majoitus (satamat, Ihala, aamiaismajoitus jne.) noin 20 000 22 000 kpl. Maksuttomassa majoituksessa noin 400 000 420 000 majoitusvuorokautta Omalla loma-asunnolla majoittuvat noin 300 000 320 000 kpl. Kotitalouksissa majoittuvat noin 100 000 kpl. Päiväkävijöitä arviolta yhteensä noin 150 000 kpl. 15
Matkailijaryhmäkohtainen matkailumeno Matkailijoiden aikaansaama arvonlisäverollinen matkailumeno (matkailukulutus) Uudessakaupungissa vuonna 2007 oli arviolta noin 16,9 miljoonaa euroa. Matkailijoiden kokonaiskulutuksesta omalla lomaasunnollaan vierailevien osuus oli noin 38 % ja 6,5 miljoonaa euroa (pl. rahankäyttö mökki-infraan ). Maksullista majoitusta käyttäneiden osuus oli noin 32 % ja 5,4 miljoonaa euroa matkailumenosta. Matkailumenon arvioimisessa käytetty arvio matkailun kokonaisvolyymista ja sen jakautumisesta matkailijaryhmittäin sekä eri matkailijaryhmien päiväkohtaisista kulutusmääristä perustuu jo olemassa olevaan tilastoaineistoon, muiden selvitysten tuloksiin 16 sekä myös asiantuntija-arvioihin.
Arvio matkailumenosta matkailijaryhmittäin Uudessakaupungissa vuonna 2007 Kotitalouksissa majoittuvat 2,0 milj. Päiväkävijät 3,0 milj. Omalla loma-asunnolla majoittuvat* 6,5 milj. 5,4 milj. Maksullista majoitusta käyttävät * ei sis. rahankäyttöä mökki-infrastruktuuriin 17
Matkailumenon jakautuminen matkailijaryhmittäin Uudessakaupungissa vuonna 2007 Päiväkävijät 18 % Kotitalouksissa majoittuvat 12 % Omalla loma-asunnolla majoittuvat* 38 % 32 % Maksullista majoitusta käyttävät * Ei sis. investointeja mökki-infraan 18
Matkailija-käsite Taustatietoja selvityksestä Matkailijaksi selvityksessä määriteltiin UNWTO:n matkailijamääritelmän mukaisesti henkilö, joka tilapäisesti siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa. Tässä selvityksessä esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona sekä myös omalla loma-asunnollaan yöpyvät henkilöt on laskettu matkailijoiksi heidän vakituisen asuinkuntansa ollessa toinen kuin loma-asunnon sijaintikunta. Selvityksen toteutusmallista Selvityksen päämenetelmänä sovellettiin ns. tulomenetelmää, joka perustuu hyödynsaajakyselyssä (40 yritystä / kohdetta) saatujen ja matkailun merkitystä kuvaavien tietojen soveltamiseen Tilastokeskuksen laatimiin kuntakohtaisiin toimipaikkatilastoihin täydennettynä eräillä muilla toimialakohtaisilla tilastoilla ja myös asiantuntija-arvioilla. Tulomenetelmän rinnalla tutkimuksessa käytettiin myös ns. menomenetelmää eri matkailijaryhmien aikaansaamien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. 19
Taustatietoja selvityksestä (jatkoa) Matkailun ns. hyödynsaajatoimialat Selvitykseen sisällytettiin seuraavat toimialat perustuen Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoihin: - Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta (luokat 601, 6021, 6022, 6023, 6162, 6329) - Majoitus- ja ravitsemustoiminta (luokat 551, 552, 553, 554, 5552) - Vähittäiskauppa (luokat 521, 522, 523, 524, 525, 5262) - Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta (luokka 633) - Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (luokat 9213, 923, 925, 9261, 9272) - Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut (711, 712, 71402, 93) - Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti (luokat 502 ja 505) 20
Selvityksen käsitteenmäärittelyjä Välitön matkailutulo Matkailun ns. hyödynsaajayritysten (ks. edellä) matkailijoilta saaman liikevaihdon määrä ilman arvonlisäveroa. Välillinen matkailutulo Matkailijoilta välitöntä matkailutuloa saavien yritysten palvelujen ja tavaroiden ostoista johtuva liikevaihdon lisäys hankintayrityksissä. Välitön työllisyysvaikutus Matkailijoilta saatavaa liikevaihtoa vastaavien työpaikkojen määrä henkilötyövuosina matkailun ns. hyödynsaajayrityksissä. Verotulovaikutus Matkailun Uudessakaupungissa aikaansaamista palkkatuloista seuraavat verotulovaikutukset (kunnallisverot). Matkailumeno Matkailijoiden käyttämä rahamäärä palveluiden ja tuotteiden ostamiseen sisältäen arvonlisäveron. 21