Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006. Vuosikertomus 2006

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 1 Vuosikertomus 2006

2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta

Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 5 Arvot ohjaavat toimintaa 6 Eläkelaitosten yhteistyö lisääntynyt tietojärjestelmähankkeissa 8 Hallituksen toimintakertomus 10 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Rahoituslaskelma 32 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 33 Tuloslaskelman liitetiedot 34 Taseen liitetiedot 37 Muut liitetiedot 47 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus 51 Tilintarkastuskertomus 51 Hallintoelimet kaudella 2005 2008 52 Jäsenyhteisöt 55 Organisaatio 56 Yhteystiedot 57

2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 951. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin 480 000 henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2006 Vuonna 2006 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle 11 925 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta. Vuoden aikana ratkaistiin yhteensä 46 773 eläkehakemusta. Eläkkeiden käsittelyajat lyhenivät vuoden aikana. Vanhuuseläkkeen käsittelyajat puolittuivat ja kehitys oli hyvä myös työkyvyttömyyseläkkeissä. Kuntien eläkevakuutus palveleekin asiakkaitaan eläkeasioissa nopeimmin koko työeläkealalla. Kuntien eläkevakuutus kannustaa kuntatyönantajia pitämään henkilöstönsä työssä vanhuuseläkeikään asti. Tähän pyritään mm. työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Kuntatyö kunnossa -toiminnalla tuettiin työelämän kehittämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä kuntatyöpaikoilla. Kuntatyö 2010 -tutkimuksella seurataan kunta-alan työhyvinvointia ja eläkkeellesiirtymistä. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 4 % ja oli 11,85 miljardia euroa. Maksutuloa kertyi 4,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 3,46 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,48 miljardia euroa, mikä oli 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa eläkettä sai 304 151 henkilöä. Sijoituksia oli vuoden lopussa markkina-arvoltaan 21,95 miljardia euroa, mikä on 14,6 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Noin neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 39 % kaikista markkina-arvoisista sijoituksista, osakesijoituksia 50 %, kiinteistösijoituksia 7 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 4 %. Markkina-arvoinen tuotto kulujen jälkeen oli 9,8 %. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2006 loppuun oli 5,2 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA 2006 2005 Muutos % Uusia eläkehakemuksia, kpl 23 386 23 001 1,7 Maksussa olevat eläkkeet, kpl 31.12. 304 151 295 444 2,9 Eläkemeno, milj. euroa 2 477 2 336 6,1 KuEL-palkkasumma, milj. euroa 11 846 11 390 4,0 Maksutulo, milj. euroa 3 457 3 299 4,8 Vakuutettujen lukumäärä 31.12. 480 000 475 000 1,1 Toimintakulut, milj. euroa 52,0 51,0 2,1 Henkilökunta, vakinaiset 31.12. 382 373 2,4 Sijoitukset käyvin arvoin, milj. euroa 21 951 19 148 14,6 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 9,8 14,3 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 5,2 4,9

Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu yli 17 500 siivoojaa. Heidän keskiikänsä on 48,9 vuotta. Vuoteen 2015 mennessä yli 7 000 heistä jää eläkkeelle.

4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos.

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 5 Toimitusjohtajan katsaus Kuntien eläkevakuutuksen 42. toimintavuosi oli työntäyteinen ja onnistunut. Hallitus hyväksyi alkukesällä 2006 uuden Keva-strategian, joka ulottuu vuoteen 2010. Strategian monipuolinen ja perusteellinen valmistelutyö tehtiin hyvässä yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen hallintoelinten ja työntekijöiden kesken. Strategia asettaa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnalle keskeiset periaatteet ja tavoitteet. Ydintehtävämme on edelleen kunta-alan eläkkeiden turvaaminen. Sitä tukemaan on muodostettu eri tehtäväalueista osastrategioiden kokonaisuus, joka suuntaa lähivuosien työtä. Strategian hyväksymisen jälkeen alettiin laatia strategiakauden työn onnistumista kuvaavia mittareita. Tämä työ saadaan päätökseen vuoden 2007 alkupuoliskolla. Eläkeratkaisutoiminnassa jatkui myönteinen kehitys. Kuntien eläkevakuutuksessa eläkehakemusten käsittelyajat ovat kaikissa eläkelajeissa paremmat kuin muissa työeläkelaitoksissa. Eläkepäätösten ymmärrettävyys ja perusteluiden selkeys ovat tarkastusten perusteella kehittyneet asiakkaan kannalta myönteiseen suuntaan. Haasteena koko työeläkealalla on edelleenkin erityisesti työkyvyttömyyseläkepäätösten oikeusvarmuuden parantaminen. Myös sijoitustoimintamme tuotti viime vuodelta hyvän tuloksen. Kuntien eläkevakuutuksen oman, hyvinkin haasteelliseksi osoittautuneen vertailuindeksin tuottotaso ylitettiin. Poikkeuksellisen hyvin tuottivat pääoma- ja kiinteistösijoitukset. Koko sijoitusomaisuudelle saatu 9,8 prosentin tulos yhdessä suotuisan maksutulokehityksen kanssa merkitsi sijoitusvarallisuuden kasvua noin 2,9 miljardilla eurolla. Koko sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden vaihteessa noin 22 miljardia euroa. Vuoden aikana otettiin kukonaskel Kuntien eläkevakuutuksen riskienhallinnan kehittämiseksi. Lähtökohdan muodostivat sekä omaan toimintaan että toimintaympäristöön liittyvien strategisten ja operatiivisten riskien tunnistaminen. Tämän valmistelutyön pohjalle laadittiin linjaukset niistä periaatteista ja toimenpiteistä, joiden toteuttamisella pyritään mahdollisimman hyvään ja kattavaan tunnistettujen riskien hallintaan. Valmistelun pohjalta Kuntien eläkevakuutuksen hallitus hyväksyi laatuaan ensimmäisen vuotta 2007 koskevan riskienhallintasuunnitelman. Hallitus käsittelee riskienhallintasuunnitelman tästä eteenpäin vuosittain. Riskienhallintajärjestelmän kehitystyö pohjautui osittain Kuntien eläkevakuutuksen sisäisen tarkastuksen havaintoihin ja kehittämisehdotuksiin. Kuntien eläkevakuutuksen oman sisäisen tarkastuksen toinen täysi toimintavuosi merkitsi muiltakin osin muutoksia eläkelaitoksen toiminnoissa ja toimintaprosesseissa. Sisäisen tarkastuksen havaintoihin perustuneet kehittämissuositukset toteutettiin pääosiltaan. Eduskunta sai loppuvuodesta käsiteltäväkseen hallituksen esityksen Kunnallisen eläkelain sisällön muuttamiseksi siten, että aikaisemmin Kuntien eläkevakuutuksen ohjesääntöön sisältyneet määräykset siirrettiin osin lakiin ja osin uudistettavaan Kuntien eläkevakuutuksen johtosääntöön. Nyt jo hyväksytyn Kunnallisen eläkelain merkittävin muutos koskee uuden kuntien eläkeneuvottelukunnan perustamista. Kolmikantapohjalta toimivan neuvottelukunnan, jonka sisäasiainministeriö asettaa, tehtävänä on kunnallisen eläkelainsäädännön kehittämistä koskevien ehdotusten valmistelu sekä toimiminen osapuolten välisenä neuvotteluelimenä. Lakimuutos merkitsee myös eräitä muutoksia Kuntien eläkevakuutuksen hallinnossa. Työtä on siis riittänyt. Omasta puolestani haluan esittää parhaat kiitokset Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnalle ja hallitukselle sekä koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä ja saavutetuista tuloksista. Markku Kauppinen

6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Arvot ohjaavat toimintaa Kuntien eläkevakuutus määritteli uuden strategiansa valmistelun yhteydessä uudelleen arvonsa, jotka muodostavat koko toiminnan perustan. Arvoja on viisi, jotka ovat: l yhteiskuntavastuu l oikeudenmukaisuus ja luotettavuus l asiakaslähtöisyys l avoin yhteistyö l muutosvalmius. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa vastuuta kunta-alan työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Tämän ydintehtävänsä täyttämällä Kuntien eläkevakuutus on omalta osaltaan rakentamassa suomalaista hyvinvointia. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta yhteiskuntavastuu merkitsee vastuullista työtehtävien hoitoa ja yhteisten tavoitteiden sisäistämistä. Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus ovat julkisen viranomaisen toiminnan lähtökohtia. Kuntien eläkevakuutuksessa tämä vaatimus korostuu varsinkin eläkelaitoksen ydintoiminnassa eli eläkeratkaisujen tekemisessä. Päätösten oikeusvarmuus ja luotettavuus samoin kuin palvelun korkea laatu ovat eläkeratkaisutoiminnan kestävä eettinen perusta. Työyhteisön sisältä katsoen näihin yhdistyy myös rehti ja kannustava työtoveruus ilmapiirissä, jossa ketään ei syrjitä eikä suosita. Asiakaslähtöisyydessä on viime vuosina niin Kuntien eläkevakuutuksessa kuin muuallakin korostunut aktiivisen kumppanuuden aikaansaaminen asiakkaiden kanssa. Kumppanuuden perusajatus on painopisteen siirtäminen yksipuolisesta palvelun tuottamisesta kaikkia osapuolia myös henkilöasiakkaita hyödyttävään yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Jokaisen asiakasyhteistyössä toimivan henkilön kannalta kumppanuus tarkoittaa halua ja taitoa palvella asiakkaita yksilöllisesti ja asiantuntevasti näiden omista tarpeista lähtien. Avoin yhteistyö koko organisaation näkökulmasta on ennen muuta yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat jäsenyhteisöjen lisäksi poliittiset päätöksentekijät, etujärjestöt, eläkesektorin muut toimijat sekä muut organisaatiot, jotka kehittävät työeläketurvaa ja työelämää. Avoin yhteistyö organisaation sisällä merkitsee toinen toisensa tuntemista, avointa keskustelua ja luonnollista tiedonkulkua niin työyksikköjen sisällä kuin eri toimintojen välilläkin. Muutosvalmius on varautumista tulevaisuuteen. Toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu ja toimintaympäristön muutosten ennakointi varmistavat, että muuttuvissakin olosuhteissa Kuntien eläkevakuutus suoriutuu perustehtävästään eli kunnallisen eläketurvan varmistamisesta. Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunnalle muutosvalmius merkitsee halua kehittyä ja kehittää toimintaa vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Henkilökunnan käsityksiä arvojen toteutumisesta on kysytty säännöllisesti ilmapiiritutkimuksissa. Arvojen toteutumista on kautta linjan pidetty hyvänä. Kaikkein vahvimmin sisäistettyjä näyttävät olevan perinteiset viranomaisarvot, yhteiskuntavastuu, oikeudenmukaisuus ja luotettavuus. Näiden kanssa kilpailee tasaväkisesti myös modernimpi asiakassuuntautuneisuus, jota on viime vuosina pyritty määrätietoisesti edistämään; perinteisen henkilöasiakaspalvelun lisäksi on panostettu entistä enemmän myös jäsenyhteisöjen Kuntien eläkevakuutuksen työnantaja-asiakkaiden palvelun monipuolistamiseen.

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 7 KuEL-vakuutettuja kirjastonhoitajia ja informaatikkoja on noin 1 400. Heidän keskiikänsä on 48,2 vuotta, ja alle 30-vuotiaita heistä on noin 5 %.

8 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Eläkelaitosten yhteistyö lisääntynyt tietojärjestelmähankkeissa Kuntien eläkevakuutus edistää aktiivisesti työeläkejärjestelmän yhteistoimintamalleja ja osallistuu hankkeisiin, joissa kehitetään yhteisiä tietoliikenne-, laskenta-, rekisteri- ja tietojärjestelmäpalveluita sekä sähköistä asiointia yhdessä muiden työeläkelaitosten, Eläketurvakeskuksen ja Kelan kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa kustannustehokkuutta ja tyydyttää tulevia palvelutarpeita. Tietohallintokustannukset ovat erittäin merkittävä kuluerä Kuntien eläkevakuutuksen toimintamenoissa, sillä toiminta on erittäin tietointensiivistä ja perustuu suurelta osin tietojärjestelmien käyttöön. Erityisesti eläkeratkaisutoiminnan sujuminen edellyttää, että tietojärjestelmät toimivat ja tietotekninen tuotantotoiminta onnistuu. Yhteistyön muoto valitaan tapauskohtaisesti niin, että Kuntien eläkevakuutuksen oman liiketoiminnan tarpeet ja tietojärjestelmien kehittäminen kustannustehokkaasti voidaan turvata. Asiakkaille suunnattujen palveluiden tulisi olla myös laadukkaita ja nykyaikaisia. Käytännön operatiivinen yhteistyö eläkelaitosten välillä perustuu suurelta osin yhteen toimivien ja yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Eläkettä maksetaan vain yhdestä eläkelaitoksesta Viimeisen laitoksen periaatteen (VILMA) mukaan eläkeasian käsittelee se eläkelaitos, jossa henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna. Eläkelaitos ratkaisee tällöin eläkkeen sekä omalta että muiden eläkelaitosten osalta ja maksaa koko eläkkeen eläkkeensaajalle. Maksava eläkelaitos perii maksettavaan eläkkeeseen sisältyvät, toisten eläkelaitosten vastuulla olevat eläkeosat Eläketurvakeskuksen hoitaman vastuunjakojärjestelmän välityksellä. VILMAssa mukana olevien eläkelaitosten tietojärjestelmien on tuettava VILMAn mukaista toimintaa ja tietojen välitystä. VILMA-järjestelmä laajenee vuonna 2010 koskemaan tulevan ajan työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös vakuutettujen ennakkoneuvonta tulee VILMAn piiriin sen jälkeen, kun julkisten eläkelakien mukaiset vapaakirjatiedot on siirretty yhteiseen ansaintarekisteriin. Vuodesta 2010 alkaen vakuutetuille voidaan antaa ns. VILMA-otteita, joissa näkyy henkilön koko työhistoria. Eläketurvakeskus tärkeässä asemassa alan yhteisissä tietohallintoasioissa Eläketurvakeskuksella (ETK) on keskeinen rooli työeläkealan yhteisissä tietohallintoasioissa. Eläkelaitosten välinen tiedonsiirto tapahtuu suurelta osin ETK:n välityksellä. ETK välittää yhteisessä ansaintarekisterissä olevat ansaintatiedot muille laitoksille. ETK ylläpitää sekä hakemus- että eläkerekisteriä. Hakemusrekisteri sisältää tiedot vireillä olevista hakemuksista ja eläkerekisteri puolestaan tiedot eläkeratkaisuista. ETK vastaa myös VILMAan liittyvästä vastuunjakojärjestelmästä. Varman kanssa yhteistyötä eläketietojärjestelmien kehittämisessä Kuntien eläkevakuutus on tehnyt yhteistyötä omien eläketietojärjestelmiensä kehittämisessä erityisesti työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Kuntien eläkevakuutus on rakentamassa uutta eläkkeen käsittely- ja laskentajärjestelmää (Kasper), jonka tietyt osakokonaisuudet toteutetaan yhteishankkeena Varman kanssa.

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 9 Työeläkelaitosten yhteinen eläkkeenlaskentaohjelmisto ja ansaintajärjestelmä Työeläkelaitosten yhteinen eläkkeenlaskentaohjelmisto (Yhella) on ollut käytössä 1990-luvulta lähtien. Kuntien eläkevakuutuksen nykyinen eläkelaskentaohjelma Ella on käyttänyt Yhella-laskentaa vuoden 2005 alusta alkaen tulevan ajan laskennan osalta. Yhellaan liittyminen oli Kuntien eläkevakuutuksen kannalta pitkän aikavälin strateginen investointi. Ellan korvaa uusi eläkeasiainkäsittelyjärjestelmä Kasper, joka ei sisällä omaa eläkkeenlaskentaa, vaan hyödyntää Yhellan laskentapalveluita. Kuntien eläkevakuutus on muiden eläkelaitosten tapaan mukana rakentamassa koko alan yhteistä ansaintajärjestelmää, jonka käytännön toteuttamista varten perustettiin vuonna 2004 Arek Oy. Kuntien eläkevakuutus on Arek Oy:n neljänneksi suurin osakas. Tällä hetkellä on sovittu, että Arek toteuttaa yhteisen ansaintajärjestelmän, jonka ensimmäinen versio otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2007 alussa. Työeläke.fi ja Kela sähköistävät palveluita Työeläke.fi on koko työeläkejärjestelmän yhteinen verkkopalvelusivusto, joka sisältää paitsi kaikille avointa tietoa myös henkilökohtaisia käyttäjän tunnistautumista vaativia palveluja sekä yhteyksiä eläkelaitosten omiin palveluihin. Työeläke.fi:n ensimmäinen palvelusivusto avattiin vuoden 2003 alussa. Kuntien eläkevakuutus on ollut mukana tässä yhteistyössä alusta lähtien. Kansaneläkelaitos on välittänyt kaikki sen kautta tulevat eläkehakemukset sähköisessä muodossa Kuntien eläkevakuutukselle skannattuina dokumentteina keväästä 2006 lähtien. Kansaneläkelaitos valittiin vuonna 2006 sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansalliseksi toimijaksi, jonka tehtävänä on ylläpitää kansallista potilastietojen sähköistä arkistointipalvelua sekä siihen liittyviä tiedonvälitys- ja tietoverkkopalveluja. Kuntien eläkevakuutuksen uusista järjestelmistä rakennetaan tulevaisuudessa liittymät Kelan ylläpitämään kansalliseen potilastietojen sähköiseen arkistoon. Yhteistyötä myös Kirkkohallituksen, Valtiokonttorin ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa Kuntien eläkevakuutus on tehnyt yhteistyötä eläkkeiden maksatuksessa Kirkkohallituksen kanssa vuodesta 1998 saakka. Kirkon keskusrahasto käyttää Kuntien eläkevakuutuksen eläkkeiden maksatusjärjestelmää eläkkeiden maksamiseen omille eläkkeensaajilleen. Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin välillä on lainsäädännössä sovittu tiettyjen eläkeoikeuksien siirto osittain niin, että Valtiokonttori ottaa tietyt kunnalliset työsuhteet huomioon myöntämissään eläkkeissä ja toisaalta Kuntien eläkevakuutus ottaa huomioon tietyt valtion palvelussuhteet myöntämissään eläkkeissä. Vastaava vastuunsiirtoa on tehty myös Kuntien eläkevakuutuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa.

10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Hallituksen toimintakertomus 2006 Toimintaympäristön kehitys Vuosi 2006 oli Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan ja talouden kannalta hyvä. Yleinen talouskehitys niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin oli vahvaa, eikä toimintaympäristö muutenkaan tarjonnut merkittäviä yllätyksiä. Sijoitusten tuotto-odotukset ylittyivät jonkin verran, ja eläkeratkaisutoiminta tehostui ennakoitua nopeammin. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustuotto käyvin arvoin ylsi 9,8 prosenttiin, ja se nojasi jälleen osakkeiden vahvaan kurssikehitykseen. Toisin kuin aikaisempina vuosina korkosijoitusten tuotto jäi korkotason nousun vuoksi varsin matalaksi. Sen sijaan kiinteistöjen arvonnousu kasvatti kiinteistösijoitusten tuoton erittäin hyvälle tasolle. Sijoitustoiminnan hyvä tulos vahvisti mahdollisuuksia pitää eläketurvan rahoitukseen liittyvä maksutaso vakaana. Työeläkejärjestelmän yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt, ja suunta pysyi samana myös vuonna 2006. Julkisen sektorin keskeiset eläkelaitokset sopivat aikaisempaa tiiviimmästä yhteistyöstä Eläketurvakeskuksen kanssa. Erityisen vahvana yhteistyö näkyi työeläkealan mittavissa yhteisissä tietojärjestelmähankkeissa, mikä kuvaa hyvin työeläkelaitosten toiminnan kasvavaa tietojärjestelmäriippuvuutta. Kuntien eläkevakuutus osallistui aktiivisesti esimerkiksi Arek Oy:n toteuttaman työeläkejärjestelmän yhteisen ansaintajärjestelmän rakentamiseen sekä uuden eläkkeiden käsittelyjärjestelmän kehittämiseen osittaisessa yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Uuden eläkkeiden käsittelyjärjestelmän ensimmäinen versio otetaan käyttöön vuonna 2010 ja sen onnistuminen on eläkeratkaisutoiminnan kannalta kriittistä, jotta käsittelyaikojen ja palvelun hyvä taso voidaan säilyttää. Vuosi 2006 vahvisti kuntien toimintaympäristössä jo jonkin aikaa nähtävillä ollutta kehityssuuntaa, jossa kuntien taloudelliset toimintaedellytykset ovat selvästi eriytymässä. Suurten keskusten asema on varsin hyvä, mutta syrjäisempien seutujen pienille kunnille palveluvelvoitteiden toteuttaminen on erittäin haasteellista väestön ikääntymisen ja maassamuuton vuoksi. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisessa edettiin selvästi vuonna 2006, mutta tuleva kehityksen suunta ja vauhti ratkennevat vasta uuden hallitusohjelman laatimisen jälkeen. Joka tapauksessa on selvää, että kuntasektorilla on käynnissä rakennemurros. Kunnallisen eläkejärjestelmän hoitamisen ja rahoittamisen näkökulmasta kulunut vuosi oli ongelmaton. Kunta-alan palkkasumma kehittyi edelleen myönteisesti, vaikka pientä kasvun taittumista oli havaittavissa. Toisaalta vuoden 2007 alussa voimaan tullut yksityisalojen eläkelakien yhdistäminen siirsi kunnissa työskentelevät LEL-järjestelmän piiriin kuuluneet työntekijät KuEL-järjestelmään, mikä osaltaan kasvattaa palkkasummaa. Eläketurvan sisältöä ei vuonna 2006 merkittävästi muutettu. Sen sijaan Kuntien eläkevakuutuksen hallintomalliin tehtiin lainmuutos, joka antaa mahdollisuuden kehittää erityisesti eläketurvaa koskevaa neuvottelumekanismia. Kuntien eläkevakuutuksen hallitus valmisteli vuonna 2006 uuden strategian. Merkittävimmät strategiset muutokset koskivat eläkemaksun tason määrittämistä, sijoitustoiminnan uusia instrumentteja ja allokaatiota sekä asiakasnäkökulman korostumista. Katsausvuoden toiminnallisena painopisteenä olikin asiakasstrategian osalta tiedottaa kuntakentälle eläkkeelle siirtymiseen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvistä haasteista.

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 11 Säädösmuutokset Muutos oikeuteen liittyä jäsenyhteisöksi Osakeyhtiöiden oikeutta liittyä Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöksi laajennettiin ja myös säätiöiden jäsenyhteisöksi liittyminen mahdollistettiin. Jäsenyhteisöksi voi vuoden 2007 alusta liittyä kokonaan jäsenyhteisöjen omistamien osakeyhtiöiden lisäksi myös sellainen osakeyhtiö tai säätiö, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla tai kuntayhtymällä on määräysvalta. Edellytyksenä on lisäksi, että yhtiön tai säätiön avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja tai jonka työntekijöiden enemmistö ennen osakeyhtiön tai säätiön perustamista on kuulunut KuELin soveltamisen piiriin. Kunnalla on määräysvalta osakeyhtiössä, kun sillä on enemmän kuin puolet osakeyhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai sillä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö yhtiön hallituksen jäsenistä. Säätiö on kunnan määräämisvallassa, jos kunnalla on oikeus nimittää ja erottaa enemmistö säätiön hallituksen jäsenistä tai sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää hallituksen. Kunnallisten palvelujen hoitamisella tarkoitetaan sellaisia tehtäviä, joita kunnat ovat velvolliset hoitamaan sekä tehtäviä, joita kunnat lakiin perustuen voivat halutessaan hoitaa. Uusi työntekijän eläkelaki TyEL Vuoden 2007 alusta tuli voimaan joukko uusia työeläkelakeja. Yksityisellä sektorilla työntekijäin eläkelaki (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (TaEL) korvattiin uudella työntekijän eläkelailla (TyEL). Kunnallisen eläkelain alaisuuteen siirtyi vuoden 2007 alusta niiden vakuutettujen jäsenyhteisöjen työntekijöiden eläketurva, jotka olivat aiemmin vakuutettuja LELin ja TaELin mukaan. Uusi työntekijän eläkelaki aiheutti useita muutoksia myös kunnalliseen eläkelakiin. Muutokset eivät kuitenkaan olleet eläkepoliittisesti merkittäviä. Kunnallisen eläkelain säännökset sovitettiin yhteen uuden TyELin kanssa. Muutoksilla selkiytettiin ja täsmennettiin lain säännöksiä sekä kirjattiin lakiin aikaisempaa soveltamiskäytäntöä. Kunnalliseen eläkelakiin perustuvan maksun määräämistä, aiheettomasti suoritetun maksun palauttamista ja aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintää koskeva vanhentumisaika lyhennettiin kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Uusi vanhentumisaika tulee voimaan asteittain lähivuosina niin, että vuonna 2013 vanhentumisaika on viisi vuotta. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Kuntien eläkelautakunta yhdistettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Kunnallisesta eläkelaista kumottiin kuntien eläkelautakuntaa koskevat erityissäännökset. Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena eläkettä koskevissa asioissa on nyt kaikkien työeläkelakien mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Taloudellinen tuki Kunnallisen eläkelaitoksen lisäeläkesäännön määräyksiä muutettiin niin, että taloudellisesta tuesta poistettiin toissijaiset edunsaajat. Lisäksi näitä määräyksiä selkeytettiin. Taloudellisen tuen perussummia korotettiin 2,2 %:lla ja lapsikorotusta noin 3,1 %:lla.

12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Maksutulo KuELin mukaan vakuutettuja oli vuoden 2006 lopussa noin 480 000 eli noin prosentin verran enemmän kuin vuonna 2005. KuEL-palkkasumma oli 11 846 milj. euroa, mikä oli 456 milj. euroa (4 %) enemmän kuin vuonna 2005. KuEL-maksutuloa kertyi vuonna 2006 kaiken kaikkiaan 3 352 milj. euroa (3 200 milj. euroa vuonna 2005), mikä oli 28,3 % KuEL-palkkasummasta. Maksutulo kasvoi edellisvuoteen verrattuna 152 milj. euroa (4,7 %). Se koostui neljästä eri osasta eli työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisesta, eläkemenoperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta. Palkkaperusteista maksua kerättiin 2 570 milj. euroa, mikä oli 2,6 % enemmän kuin vuonna 2005. Työntekijöiden osuus maksusta oli 544 milj. euroa ja työnantajien 2 026 milj. euroa. Vuonna 2006 palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 21,7 % palkoista eli 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2005. Maksu jakaantui siten, että alle 53-vuotiailta työntekijöiltä perittiin maksua 4,3 %, 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 % ja työnantajalta 17,1 %. Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 724 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 6,1 % palkoista. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 92 milj. euroa eli 14,6 %. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu korvasi aikaisemmat omavastuumaksut, ja sitä perittiin valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 59 milj. euroa, mikä oli 0,5 % palkkasummasta. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka maksetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2006 lopussa 646 jäsenyhteisöä oli järjestänyt taloudellisen tuen Kuntien eläkevakuutuksen kautta. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2006 runsaat 5 milj. euroa, mikä on 10 % vähemmän kuin vuonna 2005. Työttömyysvakuutusrahastolta saatiin vakuutusmaksua 100 milj. euroa. KUEL-MAKSUPROSENTTI 1997 2006 Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Varhaiseläkemeno- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Yhteensä Vuosi teinen maksu teinen maksu perusteinen maksu maksut keskimäärin 2006 17,10 6,11 0,50 23,71 4,60*) 28,31 2005 17,10 5,55 0,56 23,21 4,90**) 28,11 2004 17,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27,67 2003 17,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27,33 2002 17,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26,92 2001 17,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26,68 2000 17,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26,36 1999 17,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26,15 1998 17,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25,89 1997 17,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25,19 *) alle 53-vuotiailta 4,3 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 % **) alle 53-vuotiailta 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,8 %

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 13 Eläkkeet Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2006 ratkaistiin yhteensä 46 773 eläkehakemusta, mikä oli 2 400 ( 5 %) vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten väheni työkyvyttömyyseläkettä koskevien ratkaisujen määrä ( 1 431 kpl), mikä johtui erityisesti viimeisen laitoksen periaatteesta, joka siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Toisaalta eniten kasvoivat osatyökyvyttömyyseläkettä koskevat ratkaisut (351 kpl). Vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä koskevien ratkaisujen määrä pysyi kutakuinkin ennallaan ( 1 %), kun taas osa-aikaeläkettä koskevia ratkaisuja tehtiin hieman enemmän kuin edellisvuonna (7 %). Uusia eläkehakemuksia eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneita oli 23 386, mikä oli 2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläke myönnettiin 20 045 hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 20,2 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2006 Kuntien eläkevakuutuksen palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 89 %. Palvelutasomittarin mukaan 90,8 % eläkepäätöksistä annettiin ajoissa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 88,0 %. Kaikkien eläkelajien käsittelyajat lyhenivät jonkin verran. Eniten parantuivat vanhuuseläkkeiden käsittelyajat. Vanhuuseläkkeen hakija sai päätöksen keskimäärin 35 päivässä, josta Kuntien eläkevakuutuksen käsittelyn osuus oli 27 päivää. ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Kokonaiskäsittelyaika muiden laitosten käsittely mukaan lukien Käsittelyaika, päivää Eläkelaji 2006 2005 Muutos Vanhuuseläke 35 48-13 Työkyvyttömyyseläke 56 59-3 Työttömyyseläke 25 27-2 Osa-aikaeläke 47 50-3 Perhe-eläke 24 25-1 Käsittelyaika Kuntien eläkevakuutuksessa Käsittelyaika, päivää Eläkelaji 2006 2005 Muutos Vanhuuseläke 27 41-14 Työkyvyttömyyseläke 44 48-4 Työttömyyseläke 14 17-3 Osa-aikaeläke 44 48-4 Perhe-eläke 13 14-1 Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piirissä on vajaat puoli miljoonaa vakuutettua. Vakuutettujen piirin ominaispiirteinä ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (45 vuotta). Väestöllisten tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa kunta-alalla yhä merkittävästi eläkkeelle siirtymiseen. Kunta-alalta siirtyi vuonna 2006 eläkkeelle 11 925 henkeä, mikä oli noin 100 enemmän kuin edellisvuonna ja samalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan niitä, jotka ovat siirtyneet osa-aikaeläkkeelle tai saavat perheeläkettä. Uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi 1 723. RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v. 2006 v. 2005 hakemuksia v. 2006 Vanhuuseläke 9 767 9 562 2,1 7 214 Varhennettu vanhuuseläke 841 1 123 25,1 520 Työkyvyttömyyseläke 16 878 18 309 7,8 7 090 Osatyökyvyttömyyseläke 4 458 4 107 8,5 2 019 Työttömyyseläke 2 305 2 309 0,2 2 163 Osa-aikaeläke 2 611 2 440 7,0 1 887 Perhe-eläke 3 841 4 096 6,2 2 493 Muut hakemukset *) 6 072 7 240 16,1 KAIKKI 46 773 49 186 4,9 23 386 *) Kuntoutuksen arviolaskelma, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus, taloudellinen tuki ja leskeneläkkeen laskenta.

14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 VAKUUTETUT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 31.12.2005 Ikä, vuotta Miehet Naiset Kaikki 15 19 725 1 858 2 583 20 24 4 074 12 992 17 066 25 29 8 332 29 365 37 697 30 34 10 951 34 950 45 901 35 39 11 883 40 995 52 878 40 44 14 781 52 301 67 082 45 49 16 606 60 310 76 916 50 54 17 505 58 685 76 190 55 59 16 814 53 558 70 372 60 64 7 574 17 702 25 276 65 1 190 2 319 3 509 KAIKKI 110 435 365 035 475 470 VAKUUTETUT 31.12.2005 Henk. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET 1997 2006 Henk. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 18 22 26 30 34 38 42 46 50 54 58 62 66 68 Ikä 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Miehet Naiset Vanhuuseläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeet KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET, KESKI-IKÄ JA KESKIELÄKE ELÄKELAJEITTAIN VUONNA 2006 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke 4 792 62,4 1 477 Varhennettu vanhuuseläke 423 62,2 1 296 Työkyvyttömyyseläke 1 649 57,7 1 042 Osatyökyvyttömyyseläke 1 121 55,7 601 Kuntoutustuki 2 081 49,3 977 Osakuntoutustuki 186 48,7 557 Yksilöllinen varhaiseläke 101 61,3 1 183 Työttömyyseläke 1 572 60,3 807 KAIKKI 11 925 58,3 1 136

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 15 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEILLE SIIRTYNEET SAIRAUSRYHMÄN MUKAAN VUONNA 2006 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Kaikki Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 47,9 34,5 42,1 Mielenterveyden häiriöt 17,8 38,9 27,2 Kasvaimet 6,8 7,3 7,0 Verenkiertoelinten sairaudet 8,1 3,7 6,2 Hermoston sairaudet 6,5 3,8 5,3 Muut sairaudet 12,9 11,8 12,2 KAIKKI 100,0 100,0 100,0 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,3 vuotta, ja se laski edellisvuodesta 0,1 vuotta. Lasku johtui pääasiassa kuntoutustukien määrän lisääntymisestä ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden määrän vähenemisestä. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää voidaan kuvata myös Eläketurvakeskuksen kehittämällä eläkkeellesiirtymisiän odote -mittarilla. Se kuvaa, minkä ikäisenä 25-vuotiaat vakuutetut siirtyisivät keskimäärin eläkkeelle, jos eläkkeelle siirryttäisiin tulevaisuudessa samoin kuin tarkasteluvuonna. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi vuonna 2006 edellisestä vuodesta 0,3 vuodella 59,9 vuoteen. Merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Ne kattavat lähes 70 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas kuntoutustuet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin on voinut hakea muutosta vuoden 2006 loppuun asti kuntien eläkelautakunnalta ja vuoden 2007 alusta alkaen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Molempien lautakuntien päätöksistä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi joko oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2006 yhteensä 1 513 sen päätöksistä tehtyä valitusta (1 821 vuonna 2005), joista 1 208 (1 476) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 10,3 % (9,4 %) ja työkyvyn arviointia koskevista valituksista niin ikään 10,3 % (8,5 %). Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä vakuutusoikeudelle tehtyjä valituksia käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksessa vuonna 2006 yhteensä 484 (479 vuonna 2005). Työkyvyn arviointia koskevia valituksia oli 439 (424), joista oikaistiin 3,4 % (2,4 %). ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna 2006 46 773 l Ratkaistut eläkehakemukset 23 386 l Ratkaistut uudet eläkehakemukset 20 045 l Myönnetyt uudet eläkkeet 11 925 3 246 4 874 3 341 l Jatko-, tarkastus- ja maksupäätökset l Hylätyt eläkehakemukset l Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet l Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet l Vapaakirjaeläkkeet

16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Rekisteri ja vakuutettujen ennakkopalvelu Rekisteriin saatiin 6,2 miljoonaa ilmoitusta palvelussuhteiden alkamisista, päättymisistä, ansioista ja keskeytyksistä. Jäsenyhteisöistä virheellisinä tulleita ilmoituksia oli 1,6 %. Työnantajan edustajat saavat halutessaan reaaliaikaisen yhteyden Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin rekisteröityjen tietojen tarkistamista ja korjaamista varten. Palvelussuhderekisterin verkkosivuilla oli vuoden lopussa 1 909 käyttäjää (1 630 vuonna 2005). Vakuutetut voivat tarkistaa itse palvelussuhdetietonsa sekä karttuneen eläkkeensä määrän Kuntien eläkevakuutuksen suojatuilla Internet-sivuilla. Vakuutetut voivat myös laskea vanhuuseläkkeensä, varhennetun vanhuuseläkkeensä ja osa-aikaeläkkeensä määrän eri ikävaihtoehdoissa. Näillä verkkopalveluilla oli 42 098 käyttäjää (38 384 vuonna 2005). Syksyllä 2006 lähetettiin yhteensä 26 067 rekisteriotetta ja arviota vanhuuseläkkeen määrästä vuosina 1947 1950 syntyneille kuntatyöntekijöille. Pyynnöstä toimitettiin 23 632 rekisteriotetta (24 431 vuonna 2005). Lisäksi vastattiin 4 770:een (4 170) yksilöllistä vastausta edellyttäneeseen tiedusteluun. Maksetut eläkkeet KuEL-eläkemeno oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 2 494 milj. euroa, mikä oli 144 milj. euroa eli 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä 304 151, mikä oli noin 3 % enemmän kuin vuonna 2005. Vakuutetun asiakaspalvelu puhelimitse Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuonna 2006 yhteensä 113 914 puhelua (127 422 vuonna 2005). Vakuutetun eläkeneuvontaan soitettiin 67 431 kertaa, rekisterin oteneuvontaan 15 431 kertaa ja eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelimeen 31 052 kertaa. KuEL-ELÄKEMENO ELÄKELAJEITTAIN 2002 2006 Milj. euroa 2006 2005 2004 2003 2002 Vanhuuseläke 1 796 1 656 1 555 1 474 1 377 Varhennettu vanhuuseläke 74 65 56 49 43 Työkyvyttömyyseläke 322 315 303 272 255 Yksilöllinen varhaiseläke 15 27 32 29 33 Työttömyyseläke 40 46 47 42 39 Perhe-eläke 148 144 142 138 134 Osa-aikaeläke 54 55 63 66 55 Kuntoutustuki 42 40 37 35 33 2 491 2 348 2 235 2 105 1 969 EY-eläkkeiden siirtokorvaukset 0 0 0 0 0 2 491 2 348 2 235 2 105 1 969 Valtiolle maksettavat osuudet 3 2 2 3 3 YHTEENSÄ 2 494 2 350 2 237 2 108 1 972

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 17 Työssä jatkamiseen kannustaminen Jatka-projekti Työssä jatkamista ja työurien pitenemistä edistävä Jatka-projekti päättyi vuonna 2006. Projekti oli alkanut vuonna 2004, ja sen tavoitteena oli edistää työssä jatkamista luomalla jäsenyhteisöille laaja palvelujen kokonaisuus, joka vaikuttaisi työssä jatkamista koskeviin ratkaisuihin. Jatkossa toiminta vakiinnutetaan normaaliksi työksi. Työelämän kehittämistä jatkettiin Kuntatyö kunnossa -toiminnalla. Koulutustilaisuuksissa painotettiin työssä jatkamisen merkitystä työntekijälle ja työnantajalle. Ammatillisen kuntoutuksen alue- ja paikallistason yhteistyötä laajennettiin. Kuntoutuksen asiakasmäärä kasvoi, ja kuntoutus kohdentui paremmin oikeisiin asiakkaisiin. Hylkäävän eläkeratkaisun saaneiden tukiprojekti auttoi kolmasosaa kokeiluun osallistuneista henkilöistä palaamaan työhön, ja lähes joka toiselle voitiin laatia työhön paluun suunnitelma. Projektin aikana eläkkeelle siirtyvien keski-ikä nousi 57,5 vuodesta 58,3 vuoteen. Kuntoutus Yhteistyötä jäsenyhteisöjen henkilöstöhallintojen ja työterveyshuoltojen kanssa kehitettiin voimakkaasti. Tavoitteena on ollut kehittää sellaisia toimintakäytäntöjä, joilla asiakkaiden työssä jatkamista voidaan tukea sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Toimintamuotoina olivat jäsenyhteisökäynnit, luennot, koulutustilaisuudet ja uutena ammatillisen kuntoutuksen työpajat. Ammatillisen kuntoutuksen piiriin tuli 2 143 uutta kuntoutusasiakasta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Määrä kasvoi edellisvuodesta 13 %. Naisia oli asiakkaista 1 798 ja miehiä 345. Asiakkaiden keski-ikä oli 46,9 vuotta. Kuntoutusasiakkaista 63 % oli kuntoutusasian vireille tullessa työssä. Kuntoutettavien yleisimpiä ammatteja olivat perushoitaja, siivooja, sairaanhoitaja, sairaala- ja hoitoapulainen sekä kodinhoitaja ja kotiavustaja. Vuoden aikana annettiin 1 266 päätöstä, jotka koskivat oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Näistä 46 %:lla työkykyä alensi tuki- ja liikuntaelinsairaus. Toiseksi suurin päätautiluokka oli mielenterveyden häiriöt (28 %). Kuntoutushakemusten käsittelyaika lyheni edellisestä vuodesta viisi päivää, päätös annettiin keskimäärin 21 päivässä. Hakemusten osuvuus on parantunut, sillä hylkäävien päätösten määrä (17 %) laski 8 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kuntoutussuunnitelmaa koskeneita päätöksiä annettiin 1 354, joista 67 % koski työpaikoilla toteutettua työkokeilua ja työhön valmennusta. Kuntoutusohjelman sai päätökseen 603 kuntoutujaa, joista 77 % palasi ansiotyöhön. 5 % PÄÄTÖKSEN OIKEUDESTA KUNTOUTUKSEEN SAANEET diagnoosiluokittain vuonna 2006 l Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 46 % l Mielenterveyshäiriöt 28 % l Hermoston sairaudet 5 % l Muut 21 % UUDET KUNTOUTUSASIAKKAAT vuosina 2001 2006 Henk. 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 21 % 28 % -01-02 -03-04 -05-06 46 %

18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Työelämän kehittäminen Kuntatyö kunnossa -toiminnalla tuettiin jäsenyhteisöjen työelämän kehittämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä. Kuntatyö 2010 -pitkittäistutkimuksella puolestaan seurataan kunta-alan työhyvinvointia, eläkkeellesiirtymistä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Kuntatyö 2010 -tutkimuksessa siirryttiin vuonna 2006 toiseen vaiheeseen. Tutkimuksessa on nyt koossa kunta-alan työhyvinvoinnista ja eläkkeellesiirtymisestä mittava seuranta-aineisto vuosilta 2003 ja 2006. Vuoden aikana julkaistiin kolme tutkimusraporttia, joissa käsiteltiin työterveyshuoltoa, kuntatyöntekijöiden uupumusta sekä työhyvinvoinnin muutosta kunnissa 2003 2006. Näiden lisäksi julkaistiin tutkimuksen uusiin aineistoihin perustuva artikkelikokoelma. Kuntatyö kunnossa -toiminnan kuntakäyntikierros saatettiin loppuun vuoden 2006 aikana. Käyntien päätteeksi maakunnissa järjestettiin alueelliset työhyvinvointiseminaarit. Keväällä järjestettiin henkilöstöjohdon seminaari. Tilauskoulutuksissa ja valmennuksissa käsiteltiin pääosin työhyvinvointia, aktiivista aikaista puuttumista sekä muutosjohtamista. Vuoden 2006 aikana aloitettiin kahden henkilöstön muutosjohtamista tukevan oppaan valmistelu. Lisäksi uudistettiin työhyvinvoinnin koulutusmateriaali. Myös aktiivisen puuttumisen toimintaohjeita täsmennettiin esimiestoimintaan sekä kuntakohtaisen mallin rakentamiseen. Osana asiakasstrategiaindeksin valmistelua ryhdyttiin suunnittelemaan työhyvinvointi-indeksiä. Sen avulla pyritään arvioimaan, miten Kuntien eläkevakuutus on onnistunut jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämisessä. Indeksi on tarkoitus saada koekäyttöön syksyllä 2007. Kuntatyö kunnossa -verkkosivujen ulkoasu uudistettiin keväällä, ja sisällön uudistaminen käynnistyi syksyllä. Uutiskirje on kasvattanut suosiotaan ja tilaajia oli vuoden lopussa jo lähes 1 700. Uutiskirje sisältää asiantuntija-artikkeleita, joissa esitellään konkreettisia kunta-alan henkilöstön kehittämisen välineitä.

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 19 Palvelujen kehittäminen, koulutus ja viestintä Työnantaja-asiakkaiden palvelujen kehittäminen Työnantajien ekstranetin käyntimäärä kasvoi edellisvuodesta 53 % ja oli 48 782. Uusia käyttäjiä saatiin 700. Ekstranetiin avattiin eläkemaksuihin liittyvä maksuosuuspalvelu, jonka tarkoituksena on muun muassa kiinnittää jäsenyhteisön ylimmän johdon huomio eläkekustannuksiin ja oman jäsenyhteisön eläkemaksuihin. Erikokoisille jäsenyhteisöille luotiin uudentyyppisiä palveluita, ja työnantajille suunnattuja palveluita tuotteistettiin. Alueellisen yhteistyön kohteina olivat Kainuu, Varsinais- Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. Palvelujen vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Työnantajille suunnatut koulutus-, valmennus- ja workshoptilaisuudet saivat hyvän vastaanoton. Niiden uskotaan lisäävän työnantajien mahdollisuuksia edistää työssä jatkamista. Kuntien eläkevakuutuksen asiakasstrategiaindeksi ja indeksin mittariston kokoava matriisi valmistuivat, ja ne tulevat koekäyttöön vuonna 2007. Asiakaskoulutus Kuntatyönantajille ja vakuutetuille järjestettiin vuoden aikana 40 koulutustilaisuutta. Koulutus sisälsi avoimet koulutussarjat eläkeasiamiehille, työterveyshuollon edustajille ja työsuojeluhenkilöstölle sekä ammattijärjestöjen luottamusmiehille. Tilauskoulutukset, jotka räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, olivat edelleen suosittuja. Näitä tilaisuuksia oli vuoden 2006 aikana yhteensä 206. Koulutustilaisuuksia, seminaareja ja muita tapahtumia järjestettiin yhteensä 349. Viestintä Viestinnän tärkein painoalue vuonna 2006 oli eläketurvasta tiedottaminen. Erityisesti painotettiin työssä jatkamisesta koituvia etuja. Viestinnän tavoitteena oli myös, että kuntatyönantajat olisivat riittävän hyvin selvillä siitä, miten palvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut vaikuttavat eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja eläketurvan pitkän tähtäimen rahoitukseen. Vuoden aikana järjestettiin 17 maakunnallista tilaisuutta yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa. Niissä tavoitettiin maakuntien johdon lisäksi luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita 174 kunnasta ja 12 kuntayhtymästä. Kuntapäättäjille tiedottamista tehostettiin aloittamalla Kevan johdon uutiskirjeen lähettäminen sähköpostitse jäsenyhteisöjen johdolle ja talousjohdolle. Toukokuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Keva-päivä sidosryhmille. Internet-sivut uudistettiin ulkoasultaan ja osittain myös rakenteen ja käyttöliittymän osalta keväällä 2006.

20 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Sijoitustoiminta 50 % 7 % 3 % 1 % SIJOITUKSET markkina-arvoin 31.12.2006 l Korkosijoitukset 39 % l Osakesijoitukset 50 % l Kiinteistösijoitukset 7 % l Pääomasijoitukset 3 % l Hedge-rahastot 1 % Yhteensä 21 951 miljoonaa euroa 39 % Sijoitusvuosi 2006 oli hyvä, joskin varsin kaksijakoinen. Osakkeiden hinnat nousivat voimakkaasti useimmilla keskeisistä osakemarkkinoista, mutta eivät kuitenkaan kaikilla. Sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin, kuten myös kiinteistöihin, tuottivat kuluneen vuoden aikana hyvin. Korkosijoituksissa tulos oli alkuperäisten odotusten mukainen, eli vain lievästi positiivinen. Vuoden 2007 alkaessa näkymät maailmantalouden kehityksestä olivat kaiken kaikkiaan varsin myönteisiä. Yleisesti odotettiin, että myös vuodesta 2007 tulisi hyvien tuottojen vuosi osakemarkkinoilla. Lähes kaksi ensimmäistä kuukautta kehitys vastasikin ennusteita. Toimintakertomuksen laadintahetkellä on osakemarkkinoilla kuitenkin koettu jo varsin voimakas korjausliike alaspäin. Odotukset loppuvuoden suhteen ovatkin muuttuneet jonkin verran pessimistisemmiksi. Nähtäväksi jääkin, kuinka pitkäaikainen ja syvä osakemarkkinoiden laskusta muodostuu. Sijoituksia oli vuoden 2006 alkaessa markkina-arvoltaan 19 148 milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitusten markkina-arvo oli 21 951 milj. euroa, mikä on 15 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko- (velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset), osake-, kiinteistö- ja pääomasijoituksiin sekä hedge-rahastoihin. Markkina-arvoinen tuotto päätyi hyvälle tasolle 9,8 %:iin (kulujen jälkeen). Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2006 loppuun oli 5,2 % vuotta kohti. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin sisältää edellä mainittujen varojen lisäksi siirtosaamisiin sisältyvät siirtyvät korot sekä poislukien muut erät (käyttö omaan toimintaan yms.) 54,3 milj. euroa. Sitoutunut pääoma markkina-arvoin on nämä erät huomioiden yhteensä 22 036 milj. euroa. Korkosijoitukset Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuivat vuonna 2006. Keskuspankki jatkoi näin jo syksyllä 2005 aloittamaansa rahapolitiikan kiristämistä. Euroalueen kasvu oli varsin hyvä. Kun kasvu yhdistyi nouseviin energian ja raaka-aineiden hintoihin, keskuspankki pelkäsi näiden tekijöiden ruokkivan epäsuotuisaa inflaatiokehitystä. Yhdysvalloissa keskuspankki lopetti koronnostot kesällä, kun merkit ripeimmän kasvun taittumisesta ja asuntomarkkinoiden hiipumisesta voimistuivat. Lausunnoissaan keskuspankki kuitenkin muistutti edelleen inflaatioriskeistä. Eurooppalaisten korkosijoitusten tuotot jäivät juuri edellä mainituista syistä hyvin vaatimattomiksi. Sen sijaan dollarimääräisten sijoitusten tuotto palautui kohtuulliselle tasolle verrattuna vuoteen 2005. Hyviä tuottoja nähtiin ainoastaan kaikkein alhaisimpien luottokelpoisuusluokitusten riskipitoisemmissa korkosijoituksissa. Niitä tukivat etenkin hyvä globaali likviditeetti ja yritysten hyvä kassavirtatilanne.

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 21 Joukkovelkakirjalainoihin oli vuoden 2006 lopussa sijoitettuna markkina-arvoin yhteensä 7 132 milj. euroa, kasvua edellisvuodesta oli 425 milj. euroa. Joukkovelkakirjasalkusta oli allokoitu varoja ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) yhteensä 1 117 milj. euroa eli 16 %. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 0,8 %. 5 % 8 % 18 % Velkakirjalainoja oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 604 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden aikana 52 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 21 milj. euroa. 15 % Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran yli 13 vuotta. Lainoja oli yhteensä 1 688. Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2006 lopussa 697 milj. euroa. Korkosalkuista kirjattiin korkotuottoja yhteensä 307 milj. euroa. Korkosijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 1,1 %. 54 % Osakesijoitukset Osakemarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vielä vuoden 2006 ensimmäisinä kuukausina. Osakemarkkinat kääntyivät kuitenkin voimakkaaseen laskuun loppukeväästä ja alkukesästä. Tässä vaiheessa näyttikin siltä, että useamman vuoden jatkunut vahva vire osakemarkkinoilla saattaisi olla kääntymässä. Loppuvuosi oli kuitenkin taas erittäin vahvaa aikaa osakkeiden osalta, ja osaketuotot päätyivät useimmilla markkinoilla korkeiksi. Maailman osakkeiden keskimääräistä kehitystä kuvaava MSCI-tuottoindeksi (EUR) nousi 7,5 % vuonna 2006, kun se edeltävänä vuonna oli noussut 26,4 %. Euroopan osakkeet nousivat Stoxx 600-tuottoindeksillä mitattuna 20,8 % (26,7 % edeltävänä vuonna). Aasialaisten osakkeiden tuotto (MSCI Asia-Pacific) oli 4,3 % (42,4 % vuonna 2005). Osakesijoitusten markkina-arvoinen yhteismäärä oli vuoden 2006 lopussa 11 011 milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille (mukaan lukien rahastot) oli allokoitu varoja yhteensä 6 035 milj. euroa eli 55 % koko osakesalkusta. Osakesijoituksista saadut osinkotuotot olivat 193 milj. euroa. Osakesijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 16,4 %. SIJOITUSOMAISUUDEN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA markkina-arvoin 31.12.2006 l Suomi 18 % l Eurooppa (pl. Suomi) 54 % l Pohjois-Amerikka 15 % l Japani 5 % l Muut 8 % Yhteensä 21 951 miljoonaa euroa 10 % 3 % 2 % 5 % 5 % Kiinteistösijoitukset Kiinteistöjen kysyntä kotimaan markkinoilla oli vuonna 2006 edelleen voimakasta, ja ulkomaisten ostajien osuus oli hyvin merkittävä. Kova kysyntä ja varsin alhainen korkotaso painoivat kiinteistösijoittajien nettotuottovaatimuksia alaspäin. Toimistojen käyttäjäkysynnässä oli merkkejä elpymisestä ja sen myötä vajaakäyttöasteen pienenemisestä. Liiketilojen käyttöaste pysyi hyvänä. Korkeiden tuotantokustannusten vuoksi edellytykset tuottaa vuokra-asuntoja olivat nykyisellä vuokratasolla edelleen suhteellisen heikot. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvo oli vuoden lopussa 1 508 milj. euroa, josta kiinteistörahastojen osuus oli 76 milj. euroa. Näiden lisäksi on kiinteistöihin sitoutunut perinteisinä velkakirjalainoina 215 milj. euroa. Koti- ja ulkomaisiin kiinteistörahastoihin tehtyjen sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 289 milj. euroa, josta nostamattomien sitoumusten määrä oli 214 milj. euroa. 16 % SIJOITUSOMAISUUDEN VALUUTTA- JAKAUMA markkina-arvoin 31.12.2006 l EUR 59 % l USD 16 % l GBP 10 % l JPY 5 % l CHF 3 % l SEK 2 % l Muut 5 % Yhteensä 21 951 miljoonaa euroa 59 %

22 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutuksen omistamien 123 kiinteistöyhtiön vuokrattava pinta-ala oli vuoden päättyessä noin 720 000 m 2, ja niissä oli noin 3 250 vuokrasopimusta. Kiinteistöjen nettovuokratuotot olivat 79 milj. euroa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 12,2 %. Niin sanotun KTI-indeksiluvun mukaisesti laskettu kiinteistöjen tuotto oli 12,6 %. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotossa oli varsin merkittävä osa arvonnousuilla, etenkin liikekiinteistöissä Pääomasijoitukset ja hedge-rahastot Pääomasijoituksia oli 634 milj. euroa (markkina-arvo). Lisäksi vuoden lopulla Kuntien eläkevakuutuksella oli kolme suoraa sijoitusta listaamattomiin yrityksiin. Hedge-rahastoissa oli vuoden lopulla yhteensä 165 milj. euroa (markkina-arvo). Pääomasijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli 25,7 % ja hedge-rahastostojen tuotto 6,1 %. Pääomasijoituksiin annettujen nostamattomien sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden lopussa 457 milj. euroa. TAVOITEALLOKAATIO % Osakesijoitukset 50 Korkosijoitukset 32 Kiinteistösijoitukset 9 Pääomasijoitukset 5 Hedgerahastot 2 Hyödykesijoitukset 2 Sijoitusstrategian uudistaminen Kuntien eläkevakuutuksen rahoitusstrategiassa määritellään keskeiset kuntien eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvät periaatteet, joista johdetaan myös sijoitustoiminnalle asetettavat strategiset tavoitteet. Keskeisin tavoite on pitkän aikavälin neljän prosentin annualisoitu reaalituotto. Sijoitusstrategian tarkoitus on kuvata ne periaatteet ja menettelytavat, joilla pyritään saavuttamaan sijoitustoiminnalle rahoitusstrategiassa asetetut tavoitteet. Keskeisin osa sijoitusstrategiaa on strategisen allokaation määrittäminen ja sen taustalla olevien mallinnusten kuvaaminen. Strategisen allokaation pohjalta sijoitusstrategiassa kuvataan myös yksityiskohtaisemmin sijoitustoimintaa ja strategisen allokaation omaisuuslajeja. Hallitus hyväksyi kokouksessaan 24.5.2006 Kuntien eläkevakuutukselle uuden sijoitusstrategian osana käsiteltyä strategiakokonaisuutta. Sijoitusstrategiassa määritelty uusi strateginen allokaatio on esitetty oheisessa taulukossa. Tehtyjen mallinnusten mukaan kyseinen allokaatio toteuttaa rahoitusstrategian tuottotavoitteen. Allokaatio on määritelty kunkin omaisuuslajin osalta prosenttiosuutena koko rahaston markkina-arvosta. Esitetty strateginen allokaatio on tavoiteallokaatio, johon on tarkoitus päästä siirtymävaiheen jälkeen viimeistään vuonna 2009. Hallitus ohjaa Kuntien eläkevakuutuksen pitkän aikavälin sijoitustoimintaa sijoitusstrategialla. Lyhyemmällä aikavälillä sijoitustoimintaa ohjataan kullekin vuodelle hyväksyttävän sijoitussuunnitelman avulla. Sijoitussuunnitelma sisältää myös sijoitustoiminnassa noudatettavat sijoitusvaltuudet. Uusi sijoitusstrategia sisälsi senkaltaisia muutoksia, että oli tarve kesken vuotta muuttaa myös vuodelle 2006 hyväksyttyjä sijoitusvaltuuksia. Näin voitiin jo vuoden kuluessa käynnistää toimenpiteet Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusallokaation muokkaamiseksi sijoitusstrategiassa määritellyn strategisen tavoiteallokaation suuntaan.