PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Samankaltaiset tiedostot
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Henkilösuojainten valinta

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

Infektioiden torjunta laitoshuollossa

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Moniresistentit bakteerit

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Sivu 1 / 5. Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Käsihuuhdekulutusluvut

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Tarttuvat hengitystieinfektiot

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Ripuliepidemia - toimintaohje

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Syyhy, ohjeen muutokset

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

Transkriptio:

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

SISÄLTÖ Mitä uusia ohjeita? Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Pisara- ja kosketusvarotoimet Influenssapotilas

MITÄ UUSIA OHJEITA?

INFEKTIOSAIRAUKSISSA TARVITTAVAT VAROTOIMET SAIRAALAHOIDOSSA OHJE

KOSKETUSVAROTOIMET OSASTOHOIDOSSA Poistettu tarttuvaa oksennus- ja ripulitautia sairastavien kosketuseristys ja kosketuseristys akuuttisairaanhoidon vuodeosastolla ohje

PISARAVAROTOIMIOHJE

MILLOIN KOSKETUSVAROTOIMET Moniresistenttien mikrobien kantajat: MRSA ESBL (klebsiella pneumoniae) E-coli hoidetaan tavanomaisin varotoimin VRE CPE (karbapenemaasia tuottavat enterobakteerit) Karbapenemaasientsyymiä tuottavat Pseudomonas aeruginosa, akinetobakteerit (merkitään CPE-koodilla)

UUDET MONIRESISTENTTI BAKTEERILÖYDÖKSET SUOMESSA JA OYSIN ERITYISVASTUUALUEELLA VUONNA 2015 Moniresistentti bakteerit Koko Suomessa (Thl 31.3.2016) Oysin erityisvastuualueella (Nordlab 18.4.2016) MRSA 1274 52 ESBL 4175 (E-coli) 288 (Klebisella pneumoniae) 162 VRE 13 1 CPE 29 8

MILLOIN KOSKETUSVAROTOIMET Epäillään olevan tai todettu tarttuva oksennus- ja ripulitauti (esim. noro, Cl.difficile) Sairaalasiirto ulkomailta tai edeltävän vuoden aikana väh. vuorokauden sairaalahoito ulkomailla tai tehty kirurginen pientoimenpide Potilaalla todettu moniresistentti mikrobi ulkomailla tai muussa sairaanhoitopiirissä (ilmoitus infektioiden torjuntayksikköön) Syyhypotilas (oma ohje) Influenssa epäily/todettu, myös pisaraeristys, aerosolia tuottavissa toimenpiteissä ilmaeristys (oma ohje)

KOSKETUSVAROTOIMISSA OLENNAISTA Yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku tai yhteisten pesutilojen käyttö viimeisenä Jos huoneessa ei ole WC:tä, potilaalle varataan oma WC Huoneeseen varataan: Ohjeet Huone-/potilaskohtaiset hoito-, tutkimus- ja apuvälineet Tarvittavat suojaimet Huonekohtaiset siivousvälineet, pyykki- ja jäteastiat Eritetahradesinfektioaine kloori 1000ppm. Oksennusja ripulitautia sairastavilla kloori 5000ppm.

POTILAAN LÄHIHOIDOSSA KÄYTETÄÄN AINA SUOJAIMIA Tehdaspuhtaat suojakäsineet ja suojatakki, kun kosketuksessa potilaaseen ja hänen lähiympäristöön Muut suojaimet tavanomaisten varotoimien mukaisesti

SUOJAINTEN PUKEMINEN JA RIISUMINEN Puetaan huoneen ulkopuolella tai välitilassa Suojakäsineet puetaan potilashuoneessa Käytetyt suojaimet riisutaan huoneen roskapussiin ja desinfioidaan kädet Suojainten riisumisjärjestys: 1. suojakäsineet 2. suojatakki 3. käsien desinfektio 4. (suu-nenäsuojus) 5. käsien desinfektio

TIEDOTTAMINEN Oveen merkintä: Vierailijat ottakaa yhteyttä hoitohenkilökuntaan ennen huoneeseen menoa Varotoimista tiedotetaan muita hoitoon osallistuvia yksiköitä ja jatkohoitopaikkaa Potilaan hoitosuunnitelmaan merkintä varotoimista

POTILAAN OHJAUS ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ Käsien desinfektion ohjaus Potilaalle kerrotaan varotoimiin liittyvistä järjestelyistä, sen tarkoituksesta ja kestosta Moniresistentin mikrobin kantaja voi liikkua vapaasti, jos ei ole ympäristöään eritteillä sotkeva tai ripuloiva Muiden potilaiden, joiden kohdalla noudatetaan kosketusvarotoimia, täytyy pysyä huoneessaan (ripulitaudit, rokkotaudit, syyhy, runsaasti erittävät haavat jne.)

KOSKETUSVAROTOIMIEN KESTO Oksennus- ja ripulitaudit : (noro, rota, Cl.difficile): Oireiden ajan ja 2 vrk oireiden loppumisesta Kontrollinäytteitä ei oteta Moniresistentin mikrobin kantajat: Kosketusvarotoimien purku aikaisintaan 12 kk kuluttua viimeisestä positiivisesta viljelytuloksesta Yhteys infektioiden torjuntayksikön hygieniahoitajaan => ohjeistaa aikuisten näytteiden oton ja kosketusvarotoimien purun Muut infektiosairaudet: Katso infektiosairauksissa tarvittavat varotoimet tai lääkärin ohjeen mukaan

OKSENNUS- JA RIPULITAUDILLE ALTISTUNEET HUONEKAVERIT Oma WC Huoneeseen ei sijoiteta uusia potilaita ennen kuin sairastuneen näytevastaukset käytettävissä Jos vastaus noro, rota: Altistuneiden huoneeseen ei saa ottaa uusia potilaita kolmeen vrk (altistus päivä + 2 seuraavaa päivää) Hoidetaan tavanomaisin varotoimin, jos tulee oireita siirretään yhden hengen huoneeseen Jos vastaus Cl. Difficile: Altistuksen voi purkaa ja palata normaalikäytäntöön

MONIRESISTENTILLE BAKTEERILLE ALTISTUNEET POTILAAT Altistuneet hoidetaan tavanomaisin varotoimien mukaan Hygieniahoitaja ohjelmoi näytteet Seulontanäytteet otetaan samalla hoitojaksolla tai jatkohoitopaikassa Yhdet näytteet riittävät

MILLOIN PISARAVAROTOIMET Kun epäillään tai on todettu jokin pisaroiden välityksellä leviävä tauti esim. Meningokokin aiheuttama infektio Hinkuyskä Parvorokko Sikotauti Vihurirokko Tai joku muu pisaravarotoimia edellyttävä tarttuva infektiosairaus (Katso infektiosairauksissa tarvittavat varotoimet sairaalahoidossa ohje)

PISARAVAROTOIMISSA OLENNAISTA Yhden hengen huone, jossa oma WC ja suihku tai yhteisten pesutilojen käyttö viimeisenä. Kirurginen suu-nenäsuojus+silmäsuojus tai visiirimaski, kun etäisyys potilaaseen alle 2m Aerosolia tuottavissa toimenpiteissä (liman imeminen,nebulisaattorihoito,bronkoskopia,intubaatio,elvytys,bipap-hoito) FFP3-maski Yskimishygienian ja käsihygienian opetus

KIRURGINEN SUU-NENÄSUOJUS + SILMÄSUOJUS Silmäsuojus: - Suojaavat myös sivuilta tulevilta roiskeilta - Omat silmälasit eivät anna riittävää suojaa Kirurginen suu-nenäsuojus: - Ei suojaa ilmateitse tarttuvilta taudeilta - Käytetään myös suojamaan potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta

VAIHTOEHTONA VISIIRIMASKI

FFP3-LUOKAN HENGITYKSENSUOJAIN Aerosolia tuottavissa toimenpiteissä (liman imeminen, nebulisaattorihoito, bronkoskopia, intubaatio, elvytys, BiPap-hoito) o Toimenpiteen ajan o Tärkeää asettaa suojain tiiviisti kasvoille

POIKKEUKSET KIRURGISEN SUU- NENÄSUOJUKSEN/FFP3-LUOKAN KÄYTÖSSÄ Mikäli työntekijä on varmuudella sairastanut hinkuyskän, kurkkumädän, sikotaudin, vihurirokon tai saanut kyseiseen tautiin rokotteen ei kyseisten suojainten käyttö ole pakollista!

INFLUENSSAPOTILAAN PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET Henkilökunta käyttää kirurginen suunenäsuojusta + silmäsuojusta tai visiirimaskia, kun etäisyys potilaaseen alle 2 m. FFP3-luokan hengityksensuojain: Aerosolia tuottavissa toimenpiteissä (liman imeminen, nebulisaattorihoito, bronkoskopia, intubaatio, elvytys, BiPaP-hoito). Suojakäsineitä ja takkia käytetään aina lähihoidossa

INFLUENSSAPOTILAAN PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET Potilas saa poistua huoneesta vain tutkimuksia ja hoitoja varten Tutkimukset ensisijaisesti omassa huoneessa Kuljetuksen ajaksi potilaalle laitetaan kirurginen suu-nenäsuojus, mikäli mahdollista Kuljettajalle kirurginen suu-nenäsuojus+ silmäsuojus tai visiirimaski Ohjataan potilaalle oikea yskimishygienia ja käsien desinfektio

INFLUENSSAPOTILAAN PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET Altistuneet hoidetaan erillään muista potilaista 2 vrk ajan Seurataan, tuleeko influenssan oireita Varotoimien kesto Tamiflu-hoidon ajan Influenssapotilaan pisara- ja kosketusvarotoimi ohje löytyy netistä

MUUTA HUOMIOITAVAA Jos epäillään vatsatautiepidemiaa, yhteys infektioiden torjuntayksikköön HENKILÖKUNTA: Jos sairastunut vatsatautiin, voi töihin palata 2 oireettoman päivän jälkeen Kuumeinen, hengitysoireinen työntekijä ei saa tulla töihin. Sairastetun influenssan jälkeen voi palata töihin, kun ei ole enää kuumetta ja yleisvointi sen sallii

YHTEENVETOA AIHEESTA Varotoimien tarkoituksena katkaista tartuntatie Tavanomaiset varotoimet perustana kosketus- ja pisaravarotoimille Olennainen ero tavanomaisiin varotoimiin: Molemmissa potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen Pisaravarotoimissa käytetään lähihoidossa aina suunenäsuojusta+ silmäsuojusta, kun etäisyys potilaaseen alle 2m, muista poikkeustilanteet Kosketusvarotoimissa käytetään lähihoidossa aina tehdaspuhtaita suojakäsineitä ja suojatakkia

KIITOS JA HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!