20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1
1. Inflaatio ja deflaatio Inflaatio = yleinen hintatason nousu rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee Deflaatio = yleinen hintatason lasku rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee velkojen reaaliarvo nousee Hintojen odotettu muutos näkyy rahamarkkinoilla määräytyvissä nimelliskoroissa Inflaatio oli meillä viimeksi ongelma 1970- ja 1980-luvuilla, deflaatio 1930-luvulla 2
Inflaatio Suomessa 1860-2015 Setelirahoitus ensimmäisen maailmansodan jälkeen Toisen maailmansodan jälkeinen aika Metallirahakanta Öljykriisit Euroaika Deflaatio 1930-luvun laman aikana Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2016 3
Kansainvälinen inflaatio "Suuri inflaatio" 1972-79 Inflaation nujertaminen 1980-1993 Hintavakaus 1994-2008 Deflaation uhka 2009 - Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki 4
Inflaatio on hidastunut alle EKP:n tavoitteen (1,5 2 %)
6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintaindeksi prosenttimuutos ja kasvuvaikutukset 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Elintarvikkeet Energia Tavarat Omistusasunnot Palvelut KHI Lähde: Tilastokeskus, VM 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus, talvi 2016 6
Inflaation kustannukset Inflaatio ei itsessään aiheuta kustannuksia - jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa tahtia, suhteelliset hinnat eivät muutu - mikään talouden reaalipuolella ei siis muutu, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu Miksi inflaatio on sitten ongelma? Mitkä ovat sen kustannukset? Shoeleather costs - rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen - kengät kuluvat - tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa Menu costs - Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia - Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin 7
Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 8
Deflaation kustannukset Lainojen reaaliarvo ja reaaliset korot nousevat => Investoinnit vähenevät Hintojen laskiessa kuluttajat siirtävät ostojaan alempia hintoja odottaen => Kulutus vähenee Seurauksena voi olla deflaatiokierre: Hintatason lasku => kysynnän ja tuotannon väheneminen => hintatason lasku 9
2. Raha ja inflaatio Näytetään, että rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy Rahan tehtävät vaihdon väline arvon mitta arvon säilyttäjä Rahan eri muodot hyödykeraha (commodity money) Suomen Pankki maksaa tästä setelistä 1000 markkaa kullassa, 1918 rahana toimivalla hyödykkeellä on muutakin käyttöä tai arvoa, esimerkkinä kulta raha (fiat money) rahan arvo perustuu luottamukseen, fiat = mahtikäsky setelit, kolikot, pankkitilit Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Raha on keskuspankin ja pankkien velkaa yleisölle setelit ja kolikot ovat keskuspankin velkaa, pankkitalletukset pankkien pankkitalletukset ovat rahaa, koska ne käyvät maksuvälineiksi 10
Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + enintään kahden vuoden määräaikaistalletukset sekä irtisanomisajaltaan enintään kolmen kuukauden talletukset. M3 = M2 + takaisinostosopimukset, rahamarkkinarahastojen rahastoosuudet ja rahamarkkinapaperit sekä enintään kahden vuoden velkapaperit. Likviditeetti eli maksuvalmius kertoo kuinka vaivattomasti ja helposti tiettyjä varoja voidaan muuttaa vaihdon välineeksi Keskuspankki säätelee rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa rahan tarjonnan kasvattaminen toimii periaatteessa samalla tavoin kuin jos helikopterista pudotettaisiin seteleitä rahan tarjonnan vähentäminen toimii puolestaan samalla tavoin kuin jos imurilla vedettäisiin rahaa pois lompakoista Käytännössä keskuspankki joutuu kuitenkin toimimaan pankkijärjestelmän kautta kuten jäljempänä kerrotaan 11
Euroalueen rahavaranto (money stock) huhtikuussa 2005 Mankiw & Taylor, s. 593 12
Vaihdon identiteetti: M V = P Y Ajatellaan, että rahaa tarvitaan vain hyödykkeiden ostamiseen Määräytyköön kansantalouden kokonaistuotanto Y aiemmin opittujen tekijöiden perusteella siten, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä = tarjonta ja siten, että työttömyys on vapaaehtoista Rahaa tarvitaan silloin tämän kokonaistuotannon ostamiseen: Jos hintataso on P, tuotannon arvo on P Y Vaihdon identiteetti: M V = P Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä => Rahan kysyntä = P Y Rahan tarjonnasta M päättää keskuspankki 13
Rahan kvantiteettiteoria: M V = P Y Identiteetistä tehdään teoria (klassinen inflaatioteoria): Oletetaan, että rahan kiertonopeus V on vakio Oletetaan, että bkt:n kasvu määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella (koska Y = AF(K, hl) eikä se siten riipu rahan tarjonnasta => ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y eli ΔP/P = ΔM/M ΔY/Y rahan tarjonnan kasvu ΔM/M on silloin hintojen nousun eli inflaation ΔP/P syy Ns. klassinen dikotomia pätee pitkällä aikavälillä Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Monetarismi menee pitemmälle: raha on neutraali myös lyhyellä aikavälillä nobelisti Milton Friedman 14
Rahan määrä ja inflaatio euroalueella EKP:n viitearvo rahan tarjonnan M3 kasvulle on 4,5 % vuodessa. Sen voi ajatella syntyvän 2 % prosentin inflaatiotavoitteesta ja bkt:n 2,5 prosentin kasvutavoitteesta: ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y = 2,0 % + 2,5 % = 4,5 %
Korkojen määräytymisestä Pitkällä aikavälillä: nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla (kuten opimme luennossa 18) Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä taloudenpitäjien odotukset inflaatiosta ja rahapolitiikasta tähän palataan myöhemmin 16
Hyperinflaatio ja inflaatiovero Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaation hallitsematonta kiihtymistä esimerkiksi yli 50 prosenttiin vuodessa Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuussa 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuussa 2008 Yleensä syynä on se, että valtion halu rahoittaa menonsa rahaa painamalla esimerkiksi sodan aikana tai sen jälkeen Tällainen inflaatiovero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa Valtion budjettirajoite: G = T + B + M G = valtion menot T = verotulot B = valtionvelan kasvu M = rahan määrän kasvu 17
Copyright 2004 South-Western Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan. 1921 = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100 1921 1922 1923 1924 1925 100 1921 1922 1923 1924 1925 Mankiw & Taylor, Economics 18
Copyright 2004 South-Western Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan. 1921 = 100) Index (Jan. 1921 = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000,000 100,000,000 1,000,000 10,000 100 1 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 10,000,000 1,000,000 100,000 10,000 1,000 100 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 Mankiw & Taylor, Economics 19
3. Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite mutta myös politiikalla voi olla myös muita tavoitteita kuten yleisen talouskehityksen tukeminen Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989)
Suhdannevaihtelujen tasaaminen on myös rahapolitiikan tavoite (mitä tarkastellaan myöhemmin) Bkt Korkeasuhdanteessa rahapolitiikkaa kiristetään korkoja nostetaan Matalasuhdanteessa rahapolitiikkaa kevennetään korkoja lasketaan aika Korkojen noustessa kotitaloudet ja yritykset vähentävät investointejaan, jolloin hyödykkeiden kokonaiskysyntä vähenee, korkojen laskiessa käy päinvastoin
Rahapolitiikan riippumattomuudesta Euroopan keskuspankki EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite Yhdysvaltain Federal Reserve System, FED käytännössä valtiovarainministeriön alainen 2 prosentin inflaatiotavoite vuodesta 2012 alkaen 22
Pankkijärjestelmän rahanluonti eli luotonlaajennus Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrän Se luo rahaa myöntämällä luottoja yleisölle valtaosa tästä palaa takaisin talletuksina talletukset ovat pankkien velkaa yleisölle eli rahaa M Talletuksista vain keskuspankin määräämän vähimmäisvarantosuhteen suuruinen osa jää pankin reserviksi Euroopan keskuspankin asettama vähimmäistaso on 1 % loput voidaan antaa edelleen lainaksi Esimerkki 1: Pankki saa uusina talletuksina 1 000 euroa Se voi nyt myöntää luottoja (esim. asuntolainaa) enintään 99 000, joka talletetaan luotonsaajan tilille Talletuksia on nyt 99 000 + 1 000 = 100 000 ja 1 prosentti on reservinä Esimerkki 2: Pankki myöntää suoraan 100 000 luoton ja hankkii rahamarkkinoilta tai keskuspankista tarvittavan 1 000 euron kassan, mistä se joutuu maksamaan korkoa 23
Rahapolitiikan ydin: se, millä ehdoin keskuspankki myöntää pankeille rahoitusta, vaikuttaa pankin luotonannon ehtoihin ja siten rahan tarjontaan keskuspankki voi näin epäsuorasti säädellä rahan tarjonta Pankit toimivat liiketaloudellisin perustein, jolloin niiden varainhankinnan kustannukset vaikuttavat rahan tarjontaan pankkien tuotot syntyvät mm. anto- ja ottolainauksen välisestä korkokatteesta Keskuspankin ohjauskorko eli pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko on rahapolitiikan tärkein väline Rahanluontiin eli luotonlaajennukseen voidaan vaikuttaa myös pankkien vakavaraisuutta koskevilla määräyksillä määrittää vähimmäistason omien varojen määrälle suhteessa taseen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten riskeihin vakavaraisuuden oltava vähintään 8 % tasolla käytännössä pidetään puskureita tämän tason yli 24
Pankin tase Vastaavaa (varat) Luotot asiakkaille (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeettisijoitukset Vastattavaa (velat) Asiakkaiden talletukset (ottolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Luotot keskuspankista Oma pääoma Pankki tasaa maksuvirtojaan keskuspankkitalletuksien ja -luottojen sekä likviditeettisijoituksien avulla rahamarkkinat Oma pääoma suojaa tappioilta
Talletukset: - keskuspankin yön yli -korko Talletukset: - talletuskorot Keskuspankki - Setelit - Pankkien talletukset Pankit - pankkien väliset rahamarkkinat - - euriborkorot - - eoniakorko Yleisö - yritykset - kotitaloudet Perusrahoitusoperaatiot: ohjauskorko Luotot: - antolainauskorot Rahapolitiikan vaikutusväylän muodostavat keskuspankin omat, pankkien maksuvalmiuteen kohdistuvat toimet. Säätelemällä omia velkojaan ja saamisiaan pankkeihin nähden keskuspankki voi rahapolitiikallaan vaikuttaa pankkien hallussa olevan setelistön määrään, pankkien lainanantoon ja siten koko rahavarantoon. 26
4. Rahamarkkinat (money market) Keskuspankit eivät voi säädellä rahan määrää tai korkoja suoraan, vaan niiden on toimittava pankkijärjestelmän kautta Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko, joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä
Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over- Night Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-2 viikkoa, 1-3, 6, 9 ja 12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko
Eonia- ja euriborkorot tammikuusta 2006 joulukuuhun 2016, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Euribor-12kk Euribor-3kk Euribor-1kk Eonia Kaikki rahamarkkinakorot ovat olleet negatiivisia vuoden 2016 alusta alkaen, lyhyemmät markkinakorot jo vuoden 2014 lopusta alkaen! Lähde: Suomen Pankki 29
5. Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmä = Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton, nykyään 19 jäsenmaata ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista inflaatiovauhti pidetään keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentin mutta lähellä sitä toissijaisena tehtävänä tehtävä on tukea EU:n yleistä talouspolitiikkaa, kunhan hintavakauden tavoitteen saavuttaminen ei vaarannu. ylin päätöksentekoelin on neuvosto = EKP:n johtokunta + jäsenmaiden keskuspankkien pääjohtajat 30
EKP:n tavanomaiset rahapoliittiset välineet: korot ja vähimmäisvarantojärjestelmä Maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli 0,25 prosenttia helmikuussa 2017 Ohjauskorko (eli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko) korko, jolla pankit saavat keskuspankista lyhytaikaista (1 viikko) luottoa vakuuksia vastaan toimii ohjauskorkona ja asetetaan hintavakaustavoitteen mukaan 0,00 prosenttia helmikuussa 2017 Yön yli -talletusten korko eli yötalletuskorko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista toimii vaihtoehtona eonialle, joka on pankkien välisten rahamarkkinoiden yön yli korko, ja ohjaa siten eonian tasoa -0,4 prosenttia helmikuussa 2017 (Huom: negatiivinen!) Vähimmäisvarantojärjestelmä tietty osuus pankkien talletuksista talletetaan eurojärjestelmän keskuspankkeihin (1 prosentti) varantotalletuksille maksetaan ohjauskoron mukainen korko
EKP:n korot tammikuusta 2006 joulukuuhun 2016 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Maksuvalmiusluoton korko Ohjauskorko Yötalletuskorko Maksuvalmiusluoton koron ja yötalletuskoron ero muodostaa ns. korkokäytävän EKP on laskenut ohjauskorkojaan voimakkaasti vuoden 2008 lopusta alkaen: Ohjauskorko on nyt nollassa, ja yötalletuskorko on negatiivinen => pankit joutuvat maksamaan siitä, että pitävät rahaa tileillään keskuspankissa 32
Rahapoliittisilla koroillaan EKP ohjaa rahamarkkinoiden korkoja 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0,50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Maksuvalmiusluoton korko Euribor-12kk Euribor-3kk Ohjauskorko Euribor-1kk Eonia Yötalletuskorko Maksuvalmiusluoton korko asettaa käytännössä ylärajan markkinakoroille ja yötalletuskorko alarajan Keskuspankkikorkojen muutos näkyy siten markkinakoroissa ja viime kädessä pankkien otto- ja antolainauskoroissa, jotka ovat euriboreihin sidottuja 33
Rahapolitiikan ydin: Korkojaan muuttamalla EKP pyrkii ohjaamaan rahamarkkinoiden korkoja ja niiden kautta pankkien antamia lainoja yleisölle eli rahan määrää (sillä valtaosa rahan tarjonnasta on pankkitalletuksia) EKP:n korot => eonia ja euriborit => pankkien otto- ja antolainauskorot => rahan määrä Lähde: Tuomas Välimäki, Suomen Pankki 34
Yhteenvetoa rahapolitiikasta Keskuspankilla on yksinoikeus painaa rahaa eli laskea liikkeelle seteleitä ja kolikoita Suomi kuuluu euroalueeseen, jonka rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankki - Suomella ei siten ole omaa rahapolitiikkaa EKP:n (kuten muidenkin keskuspankkien) ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakautta - joka on määritelty 1,5 2 prosentin inflaatiovauhdiksi EKP:n toisijaisena tehtävänä tukea yleistä talouskehitystä - hillitä korkeasuhdanteita ja elvyttää matalasuhdanteessa -... mihin palataan jäljempänä Rahapolitiikkaa harjoittaessaan EKP joutuu toimimaan pankkijärjestelmän kautta - Pankkien välinen maksuliikenne tapahtuu keskuspankin kautta - Pankit huolehtivat maksuvalmiudestaan rahamarkkinoiden kautta ja voivat tarvittaessa turvautua keskuspankkiin - Keskuspankki voi siten omilla koroillaan vaikuttaa epäsuorasti markkinakorkoihin ja rahan määrään kansantaloudessa 35