Yhteisöviestinnän johtaminen 2 Strategista viestintää leimahtavilla julkisuuskentillä Leif Åberg syyslukukausi 2012 Luennot Yksilötehtävät Ryhmätyö vko 45 06.11. ensimmäinen luento verkossa 09.11. ensimmäinen luento Ennaltapohdinta: arvioi ProComin Yhteisöviestintä 2020-asiakirjaa Toimintamallin esittely luennolla, Ryhmien muodostus vko 46 13.11. toinen luento verkossa 16.11. toinen luento vko 47 20.11. kolmas luento verkossa 23.11. kolmas luento 1. luennon oppimispäiväkirja 13.11. klo 16 mennessä 2. luennon oppimispäiväkirja 20.11. klo 16 mennessä Ryhmän tehtävän hahmottelu: oppimistavoite, sisällöt, työnjako, toimintamuodot Moodleen 15.11. mennessä tiedonkeruuta vko 48 27.11. neljäs luento verkossa 30.11. neljäs luento 3. luennon oppimispäiväkirja 27.11. klo 16 mennessä Vertaisarvioinnin kohde nimetty 30.11. tiedonkeruuta, analyysia vko 49 07.12. ei kokoontumista vko 50 11.12. Koostemateriaali verkossa 14.12. Viimeinen luento 4. luennon oppimispäiväkirja 04.12. klo 16 mennessä Vertaisarvio viim 12.12. Moodleen Raportin laadintaa 10.12. klo 23.59 mennessä: ryhmätyöraportti Moodleen Presentaatio 14.12. vko 51 Koostettu oppimispäiväkirja 18.12. klo 16 mennessä vko 02/2013 Tulokset 11.1.2013
Yhteisöviestinnän raamit: Julkisuuskentät Organisaatiot toimivat julkisuuskentillä ja luovat uusia julkisuuksia omalla toiminnallaan. Aula, Pekka ja Åberg, Leif: Leimahtavat julkisuudet - organisaatioiden uusi haaste. Teoksessa: Karppinen, K. ja Matikainen, J. (toim): Julkisuus ja demokratia. Vastapaino 2012 Julkisuuskenttien diversiteetti on kasvanut Rakenteellinen: rajapinnalla yhä useampia toimijoita Toiminnallinen: sidosryhmien rinnalla lukematon määrä tietyn teeman ympärille aktivoituneita Sisällöllinen: teemojen määrä ja keskinäiset kytkennät ovat kasvaneet Ajallinen: organisaatioita arvioidaan myös jo suunnitelmiensa perusteella. Lisäksi internet ei unohda Viestinnällinen: perinteinen media fragmentoituu ja sosiaalinen media kasvaa
Dynaamisen julkisuuskentän (DJK) malli (Aula ja Åberg 2012) Dynaaminen julkisuuskenttä on tila, jossa organisaatiota koskevat, elinkaarensa eri vaiheissa olevat teemat liikkuvat. DJK-mallin premissit 1. Järjestelmän luonnollinen suunta on kohti epäjärjestystä (termodynamiikan toinen laki eli entropian laki). 2. Paikallinen järjestyminen on kuitenkin mahdollista a) organisoitumisen ja integroivan viestinnän kautta tai b) sopivien olosuhteiden syntymisen kautta. 3. Epäjärjestystä tuottavat tekijät ovat yhtä luontaisia organisaatiolle kuin järjestystä tuottavat tekijät. 4. Järjestelmän mikrotason vuorovaikutukset vaikuttavat makrotason rakenteisiin ja päinvastoin.
Dynaamisella julkisuuskentällä voidaan identifioida 1. kentälle nousevat eli käynnistävät teemat, 2. näihin linkittyvät teemat, 3. toimijat, jotka aktivoituvat, 4. toimijoiden aktit (viestinnällisiä tai toiminnallisia), 5. toimijoiden käyttämät diskurssit ja argumentit sekä 6. julkisuuskentän luonne : perinteinen media, sosiaalinen media ja keskinäisviestinnän tilanteet. 7. julkisuuskentän dynamiikka: kohti suurempaa tai pienempää diversiteettiä Teemat (issues) organisaatiota koskevia asioita, jotka aiheutuvat joko suoraan tai epäsuorasti organisaation omasta toiminnasta teemalla on elinkaari teema esitetään aina jossain diskurssissa ja perustellaan joillain argumenteilla
Toimijat henkilöitä tai ryhmittymiä, jotka tekevät julkisuusakteja Leimahduspiste (tipping point) hetki, jolloin jokin teema alkaa nopeasti levitä edeltävään ajankohtaan verraten faasisiirtymä tarttuvuus, perhosefekti ja olosuhteet vaikuttavat
Maine kantaa ottavien ja arvolatauksia sisältävien kertomusten kokonaisuus maine syntyy, kun organisaatio ja sen yleisöt kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Diversiteetti Kohti suurempaa hallintaa, jos - teemat eivät tärkeitä - teeman elinkaari laskussa - teemojen määrä vähenee - toimijoiden määrä vähenee - keskinäisten kytkösten määrä vähenee - areenoiden määrä vähenee - integroiva viestintä lisääntyy Kohti kaaoksen reunaa, jos - tärkeä teema kentälle - teeman elinkaari nousussa - teemojen määrä lisääntyy - toimijoiden määrä lisääntyy - keskinäisten kytkösten määrä lisääntyy - areenoiden määrä lisääntyy - dissipatiivinen viestintä lisääntyy
Kaikki asiat eivät leimahda... Jos 100 000 tykkää tästä alkaa Suomessa 15.10.2010 yleislakko protestiksi kansanedustajien palkankorotukselle. Lakko kestää kunnes kansanedustajat luopuvat palkankorotuksestaan. Facebook 28.9.2010 Jotkut leimahtivat Zara-vaateketjun alihankkija Portugalissa jäi kiinni lapsityövoimasta YLE: Karppaaminen vähentänyt leivänsyöntiä ELÄINOIKEUSLIIKE LAITTOI MARIMEKON BOIKOTTIIN
Miten leimahdus operationalisoidaan? Integrative Dissipative Papworth s Ripple effect Bifurcation diagram Civic)publicity) Open%access)) open) mass)media)publicity) ) Open%access)) Internet)publicity) Phase Transitions Internal) publicity) Limited%access) Limited)civic)publicity) mass)media)publicity) ) ) Interest)group)publicity) Closed%network)publicity) ) ) Expert)publicity) ) closed) direct) mediated) Border)checkpoint ) Rajavalvonta: ole varuillasi, kun teema siirtyy open) Civic)publicity) Open%access)) mass)media)publicity) ) Open%access)) Internet)publicity) sisältä)ulos)(tai)ulkoa)sisään)) Limited)civic)publicity) ) Interest)group)publicity) ) Expert)publicity) closed) direct) Internal) publicity) Limited%access) mass)media)publicity) ) Closed%network)publicity) ) ) Border)control) mediated) rajatuista)laajoille)areenoille) medioiduista)suorille)areenoille)
Kaksi tärkeää lukua: Montako samanaikasta teemaa voi hanskata?
Diversity+ of+issues+ More dissipative comm:s From control to chaos More integrative comm:s From chaos to control Diversity+ of+issues+ Bifurca(on+points!+ The+more+issues,+the+more+ interconnectedness,+e.g.,+ links+between+issues+&+actors++ Span+of+a5en(on/+ span+of+control+ 4+issues!+
Milloin vähemmistön mielipiteestä tulee vallitseva mielipide? Lähde: SCNARC/Rensselaer July 2011. Minority Rules: Scientists Discover Tipping Point for the Spread of Ideas
10 % mistä? No esimerkiksi - journalisteista - poliittisista päättäjistä - asiakkaista - osakkaista - suuresta yleisöstä Esimerkkejä: suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin suhtautuminen maahanmuuttajiin suhtautuminen Nokiaan suhtautuminen leipään Edellisen kerran viimeinen kysymys: Miten viestintää siis voi johtaa? Visio Arvot Yhteisöllisyys Uudet toimintamallit
Muutosviestintä! Rowleyn ja Roevensin muutosmalli Revoluutio: UUSI VISIO Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Yllytys Robin M. Rowley & Joseph J. Roevens: Organize with Chaos. Lint 1996 Muutos Muuntumistila, transformaatio Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Evoluutio: JAETUT ARVOT
Tuonne!! Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Muutos Entäs jos... Yllytys Muuntumistila, transformaatio Otetaan tää laajemminkin käyttöön! Näinhän se on!! Muutosviestinnän neljä aluetta: visioviestintä, arvojen viestintä, yhteisöllisyys sekä uusien prosessien ja toimintamallien viestintä! visioviestintä:! näyttää suunnan! tuo jatkuvuutta Revoluutio: UUSI VISIO Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Uusien prosessien ja toimintamallien viestintä Muutos yhteisöllistävä viestintä: yhdessä olemme vahvoja yhdessä teemme enemmän! arvojen viestintä:! yhteiset arvot suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään Yllytys Muuntumistila, transformaatio Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Evoluutio: YHDESSÄ POHDITUT JA SISÄISTETYT ARVOT
Gahmbergin ja Åbergin muutosmalli (1999) Hyvä järjestys : hyvä, dynaaminen tasapaino, luottamus, johdattaminen 1 Gahmberg ja Åberg 1999, Ståhle ja Åberg 2012 Paha kaaos : epäjärjestys, suistuminen kaaoksen reunalle 3 4 Hyvä kaaos : rakentava positiivinen jännite, henkinen kasvu, positiivinen riippuvuus, synergia, usko tulevaan 2 Paha järjestys : negatiivinen keskinäinen riippuvuus, ahdistava, itsekkyyden organisaatio, näköalattomuus, ulosmittaushenki Hyvä järjestys 1 1 Paha kaaos kilpailu, balanssi järkkyy, epävarmuus työpaikasta kasvaa, henkilöstömuutokset, muutokset johtamismalleissa, 3 tiedon panttaus, paljon huhuja, ongelmien vähättelyä, poissaolot lisääntyvät 4 2 Hyvä kaaos Paha järjestys
Hyvä järjestys Paha kaaos 4 1 2 sietokyvyn puute, voimat ja eväät loppuvat, väärät businessvalinnat, paniikkiratkaisut, käpertyminen vanhaan 3 2 Hyvä kaaos Paha järjestys 3 Hyvä järjestys lisääntynyt usko visioon, joka avaa tien pahasta, kylähullujen ideat otetaan punnintaan, toleranssi lisääntyy 1 3 Paha kaaos 4 2 Hyvä kaaos Paha järjestys
Hyvä järjestys Paha kaaos 4 1 4 legitiimi visio suuntaa toimintaa, sitoutuminen lisääntyy, sisäinen vuorovaikutus ja luottamus kasvavat 3 2 Hyvä kaaos Paha järjestys Strateginen näkökulma viestintään
Mitä yhteisöviestintä on? Viestintä on yritysten ja yhteisöjen toiminnan elinehto. Viestintä on suhteiden rakentamista ja ylläpitämistä yhteisölle tärkeiden sidosryhmien ja yleisöjen kanssa. Hyvät suhteet ja yhteistyö ovat hyödyksi sekä yhteisölle että sen yleisöille. Toimiva viestintä luo myös yhteisöllisyyttä, mikä vaikuttaa muun muassa työhyvinvointiin, me-henkeen ja jatkuvaan uudistumiseen. Toimiva viestintä osallistaa ihmisiä vaikuttamaan päätöksentekoon. (ProCom 2012) Strategisen viestinnän ytimessä: Näytä suunta mihin mennään! Määrittele ja viesti yhteinen tavoite, johon pyritään! Pidä huolta ihmisistä! Mahdollisuus sitoutua, henkinen kasvu ja hyvän olon tunne ovat tärkeitä kun työskennellään tavoitteiden toteuttamiseksi. Erään valistuneen johtajan näkemys strategisesta viestinnästä
Strategisen viestinnän työkaluja profilointimatriisi auttaa löytämään kehyskertomuksen teemoja kehyskertomus linkittää menneet ja tulevan ja asemoi nykyhetken profiloinnissa käytettävät strategiset avainsanat ja strategiset perusviestit tiekartat tai muut rullaavan suunnittelun keinot linkittävät strategiset teemat arkeen slogan: työyhteisöä kuvaava iskevä perusviesti tunnus, tunnari : työyhteisön logo+tunnus tai äänitunnus Profilointimatriisi Sisällön painopiste: työyhteisö ihmiset tuotteet Ajallinen painopiste: mennyt nykyhetki tulevaisuus
Strateginen viestintä muutoksen suuntaajana ihmisten sekä oman väen että ulkopuolisten - pitää nähdä itsensä visiossa visio on harkitun epämääräinen, (blurred), silti suunnan näyttävä: reunoilta terävä, keskeltä sumea visio on tila, ei kangastus tai sähköjänis kuvaa tulevaa toiminnan ympäristöä ja omaa asemaa siinä Katseen nostaminen visiotyössä Pelastakaa Lapset liiton visio: Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään. Tämän puolesta teemme työtä. Sisäasiainministeriön visio: Suomi on Euroopan turvallisin maa VM:n visio: Valtiovarainministeriö turvaa tuleville sukupolville talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet Ympäristöministeriön visio: ekotehokas yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö Nokian visio: Ollilan aikaan: 1995: Mobile Information Society - > 2002: Life Goes Mobile! Kallasvuon aikaan: 2006: In a world where everyone can be connected, Nokia takes a very human approach to technology ->2008: Our promise is to help people feel close to what is important to them ->2010: Nokia will empower everyone to share and make the most of their life by offering irresistible personal experiences. Elopin aikaan:?? Applen visio: To make a contribution to the world by making tools for the mind that advance humankind
Toiminnan oikeuttaminen eli legitimointi valtiovalta suuri media yleisö asiakkaat Ulkoinen legitimiteetti jne MISSIO% Visio - palmusaaristo! oma väki HYVÄ% PERIMÄ% Sisäinen legitimiteetti Legitimointi on jatkuvaa, koska erilaisia teemoja leimahtaa kaiken aikaa! Pelastakaa Lapset-liitto Visio - palmusaaristo! 1922 kansainväliset sisarjärjestöt Ester Ståhlberg HYVÄ PERIMÄ YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Koteja kodittomille lapsille kansalaissodan orvot ja kodittomat ISCA heikoimmassa asemassa olevien innovatiivisia lasten oikeudet yhteistyömuotoja perheryhmäkodit valmennus lomakodit sijaiskodit tukiperheet MISSIO Tiukula-talon palvelut
1922 Pelastakaa Lasten visio: Haluamme nähdä tulevan Pelastakaa maailman sellaisena, joka Lapset-liitto kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia parempaan elämään kansainväliset sisarjärjestöt Ester Ståhlberg HYVÄ PERIMÄ YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Koteja kodittomille lapsille kansalaissodan orvot ja kodittomat ISCA heikoimmassa asemassa olevien innovatiivisia lasten oikeudet yhteistyömuotoja perheryhmäkodit valmennus MISSIO lomakodit sijaiskodit Visio - palmusaaristo! Tiukula-talon palvelut tukiperheet Liiton missio: Pelastakaa Lapset taistelee lasten oikeuksien puolesta parantaakseen välittömästi ja pysyvästi lasten elämää kaikkialla maailmassa Perusviestit Ennalta ehkäisevä työ Avo- ja sijaishuolto Adoptiot Laadukas lastensuojelun ammattilainen Vapaaehtoinen kansalaistoiminta Herkkä, luotettava ja nopea auttaja, paikallisesti ja maailman laajuisesti Pitkäjänteinen lähialue- ja kehitystyö Humanitaarinen apu Lapsipoliittinen vaikuttaja Yhteistyön rakentaja Lasten aktivoija Aktiivinen vaikuttaja ja kannanottaja
S-ja K-ryhmän pt-markkinaosuudet 1979-2005 20,1 19,9 19,1 18,5 18,4 18,3 17,5 16,5 17 16,6 16,2 15,9 16,4 17,3 18,8 20,3 21,9 23,3 25,1 26,3 27,8 29 30,5 31,1 31,1 34,3 35,9 36,2 37,8 39,4 39,6 39,9 39,7 39,8 40,9 39,6 39,7 39,9 40,5 40,5 39,6 39,6 40,4 39,9 39,6 38,1 38,3 37,8 37,5 36,5 36 35,8 35,3 33,9 15 20 25 30 35 40 45 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 S-RYHMÄ K-RYHMÄ S-ryhmän kehyskertomus ja strategiset perusviestit 1995
? 2001 Uusi visio?? 1995
Suunnan antaminen muutokselle: rullaava suunnittelu & budjetointi sekä tiekartat Visio, eli palmusaaristo 2014 2013 2012 Strategy long term road map short term road map vanhat hyvät ajat nykyhetki nopean aika muutoksen aika Yhteisöllisyys
Ferdinand Tönnies: Gemeinschaft: - läheiset suhteet, - perinteet - sisäiset normit James Carey: viestinnän ritualistinen voima Liisa Raina ja Rauno Haapaniemi: Yhteisöllisyys on ryhmän kehittyvä ominaisuus: yhteinen tietoisuus syntyy vuorovaikutuksen avulla yhteisöön kuuluminen ja siinä toimiminen koetaan mieleiseksi Lähikäsitteitä Osallistaminen Voimaannuttaminen jopa parviäly (crowdsourcing)