Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012
Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi... 7 2.1.3 Tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puunkäytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi... 7 2.1.4 Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO 2008 2016) toteuttaminen ja osallistuminen Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen... 8 2.1.5 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi... 8 2.1.6 Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset... 9 2.1.7 Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina 2010 2012... 9 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 10 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain... 10 2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys... 17 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys... 19 2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain... 21 2.5 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet... 24 2.5.1 Toiminnan sopeuttaminen... 24 2.5.2 Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen... 25 2.5.3 Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen... 27 2.5.4 Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen... 28 2.5.5 Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät... 31 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi... 32 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi... 32 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi... 32 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi... 33 3.4 Taseen analyysi... 33 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 35 5 Arvioinnin tulokset... 35 6 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 35 7 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot... 36 8 Allekirjoitukset... 50 Luettelo taulukoista ja liitteistä... 51 2
1 Johdon katsaus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut maailmalla. Myös Suomessa osaamisperustan vahvistamista pidetään tärkeänä. Maan hallitus on korostanut, että tutkimuksen tulee toimia yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva biotalous on jatkossa yhä vahvemmin kasvun ja vaurauden lähde. Globalisaatio ja talouskriisi vaikuttavat metsäalan kilpailukykyyn vaikeuttaen julkisen ja yksityisen rahoituksen suuntaamista tutkimukseen. Metsäntutkimuksen näkökulmasta tilanteen haasteellisuutta korostaa vielä se, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen on ollut pitkään valmistelussa. Uudistusta koskevia selvityksiä, arviointeja ja periaatepäätöksiä on vuosien varrella tehty lukuisia, ja lopulliset ratkaisut ovat edelleen osittain auki. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuussa 2012 projektiryhmän valmistelemaan suunnitelman Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämiseksi luonnonvaratutkimuskeskukseksi. Suunnitelma luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle 11.1.2013. Projektiryhmä ehdotti, että Luonnonvarakeskus aloittaisi toimintansa 1.1.2015. Metla jatkoi Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutusta ylimmän johdon ja joidenkin esikuntatehtävien siirrosta Joensuuhun vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 95 vuotta Metsäntutkimuslaitoksen perustamisesta. Juhlan kunniaksi Metla järjesti eri puolilla maata juhlaseminaareja. Päätapahtuma järjestettiin marraskuussa Helsingissä Messukeskuksessa valtakunnallisten metsämessujen ja -päivien yhteydessä. Juhlavuoden kunniaksi Metla avasi monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin metsävarakartat julkisesti saataville Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelussa. Palvelu on ollut alusta lähtien erittäin laajassa käytössä. Luonnonvaratiedon laaja, avoin jakelu on infrastruktuuriaskel, joka on välttämätön, jotta tutkimuslaitosten data ja tiedon koko potentiaali saadaan yhteiskunnan käyttöön tukemaan elinkeinotoimintaa ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan voimavaroja kohdennettiin erityisesti kahdelle tärkeimmälle strategiselle vaikuttavuusalueelle: metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa Metla ylitti asetetut tulostavoitteet. Metla edistää tutkimus- ja kehittämisohjelmillaan toimialan vaikuttavuustavoitteita tuottamalla tietoa ja osaamista sekä harjoittamalla tiedon ja teknologian vaihtoa. Vuonna 2012 Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmia oli viisi. Lisäksi Metla osallistui kahteen FIBIC Oy:n ja neljään LYNET:in ohjelmaan. Uutena Metlan ohjelmana alkoi Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito, jonka yhtenä tavoitteena on eri metsänkasvatusketjujen kannattavuuden vertailu. Uutena Metla aloitti yhdessä VTT:n kanssa laajan, bioenergian arvoketjun kattavan ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman. Lisäksi Metlassa aloitettiin kahden uuden ohjelman suunnittelu: Metsät ja vesi sekä uudet metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut. Näistä Metsät ja vesi hyväksyttiin aloitettavaksi vuonna 2013 ja jälkimmäinen aloittanee vuonna 2014. Metla osallistuu myös merkittävästi kahteen FIBIC Oy:n tutkimusohjelmaan (EffFibre ja FuBio). Lisäksi Metla on osallistunut sovituilla tavoitteilla Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien 3
monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja seurantaan. Metlan viranomaistehtävien toteuttamiseen käytettiin edellisvuotta enemmän voimavaroja. Viranomaistehtävät pohjautuvat Metlan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ovat merkittäviä myös tiedon ja teknologian siirrossa. Vuonna 2012 evaluoitiin Metsänjalostusohjelma 2050. Metla aloittaa yhteistyön Suomen metsäkeskuksen kanssa metsävaratietojen keruun yhdistämiseksi. Metla on vuosikymmeniä ollut metsäalan ennakointityön keskeinen toimija. Vaikka Metlan henkilötyövuosimäärä väheni merkittävästi edellisvuodesta, tieteellisten julkaisujen lukumäärä säilyi hyvällä tasolla ja tiedon ja teknologian siirron suoritteiden lukumäärä kasvoi mm. asiantuntijalausunnoissa sekä konsultointi- ja neuvontapalveluissa. Vuoden aikana Metla lähetti mm. 38 uutiskirjettä, joissa oli noin 150 tutkimuksesta kertovaa artikkelia. Kahden tutkimusohjelman yhteistyön tuloksena julkaistiin myös Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät Forest Policy Brief. Kehitys on ollut Metlan strategian mukainen, mistä olemme saaneet myös tiedon käyttäjiltä positiivista palautetta. LYNET-yhteistyö Vuonna 2012 Metlan edustaja oli LYNET:in johtoryhmän puheenjohtajana. Metla osallistui neljään yhteiseen tutkimusohjelmaan. Vuoden aikana yhteistoiminta oli kaikilla osa-alueilla erittäin aktiivista. Metlan koordinoiman Biotalous-tutkimusohjelman uusista hankkeista merkittävin lienee Valtioneuvoston kanslian TEA (Tutkimus, ennakointi ja arviointi) -ryhmän hallitusohjelman toimeenpanoon sekä tulevaisuusselonteon tietotarpeisiin tilaama synteesiraportti Vihreän talouden mahdollisuuksista. Vuoden 2012 aikana vahvistettiin myös yhteinen aineistopolitiikka, jonka toimeenpanemiseksi jatkettiin yhteistyössä EUrahoitteista LifeData-hanketta yhteiskäyttöisten luonnonvara-aineistojen käytön edistämiseksi. LYNETlaitokset järjestivät lokakuussa Espoossa erittäin onnistuneet tutkimuspäivät otsikolla Innovaatioita ja liiketoimintaa. Ouluun muodostui erittäin merkittävä luonnonvara-alan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, kun Metla siirtyi Oulun yliopiston kampukselle yhteisiin tiloihin muiden LYNET-laitosten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Metlan kansainvälinen toiminta oli vilkasta. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja life + -hankkeita oli 18, joista Metlan koordinoimia oli kuusi. Ulkoministeriön rahoituksella aloitettiin yhteistyö Mosambikin metsäntutkimuksen kehittämiseksi. Lisäksi saatiin päätös Kenian metsäninventoinnin kehittämishankkeen aloittamiseksi. Uusi IKI-hankepäätös (instituutioiden välinen kehitysyhteistyö) saatiin Mongolian metsäsektorin kehittämishankkeesta. Samanaikaisesti Nepalin-Vietnamin ja Väli-Amerikan IKI hankkeet päättyivät. Metlalla on edelleen vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla kehitti FAO:n toimeksiannosta metsien kartoituksessa tarvittavia satelliittitulkintatyökaluja ja koulutti vietnamilaisia metsien inventointiasiantuntijoita. Metla osallistui myös aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen Metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn sekä jatkoi Suomen metsätuotteiden tuotannon ja kaupan virallisten tilastojen toimittamista kansainvälisille organisaatioille (FAO, UNECE, Eurostat ja ITTO). Viime vuonna Metla järjesti myös asiantuntijakokouksen Forest Europe prosessin kestävän metsätalouden sosioekonomisten kriteerien ja 4
indikaattorien tiedonkeruun kehittämiseksi yhteistyössä UNECE:n, Eurostatin ja FAO:n asiantuntijoiden kanssa. Tulokset ovat UNECE:n metsien käytön kestävyyden seurannan asiantuntijaryhmän (SFM ToS) käsiteltävänä keväällä 2013 ja tullevat vaikuttamaan vuoden 2013 aikana UNECE:n metsätiedon keruuseen. Metla jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa Venäjällä uusissa Euroopan komission Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoittamissa tutkimushankkeissa. Metla oli mukana myös metsähuippukokouksen sihteeristössä tukemassa tilaisuuden järjestämistä. Pääministeri Katainen totesi metsähuippukokouksen loppupuheenvuorossaan metsäalan kehitystyön vaativan tuekseen korkeatasoista tutkimusta. Lisäksi Katainen mainitsi tässä yhteydessä mielenkiintoisena tutkimus- ja koulutushankkeena Euroopan Metsäinstituutin, Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen valmisteleman metsäalan osaamiskeskuksen perustamisen Venäjälle yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen ja Venäjän metsäalan tutkimusta osana eurooppalaista tutkimusyhteistyötä ja verkostoa. Metlan ylläpitämään Idän metsätieto - ja Lesinfo -tietopalveluun tehtiin noin 2 200 käyntiä kuukaudessa pääasiassa Suomesta ja Venäjältä. Vuoteen 2011 verrattuna käyntien määrä kasvoi 7 %. Palvelussa julkaistiin 131 uutista. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen kehittäminen jatkui vahvana. Asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin tavoitteena käyttäjien tarpeita paremmin vastaava järjestelmä. Uusi ohjelmisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana. Meltassa otettiin käyttöön Rondo R8 versio. Tietohallinnon laaja Win7-työasemaprojekti eteni ja yhtenäinen työasemaympäristö saadaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Henkilöstöhallinnon rekisterien tietosisältöä täydennettiin. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö ja useita muita toimintaa ohjaavia ohjeita ja määräyksiä uusittiin. Johdon raportointi ja toiminnan seurannan mittareita uudistettiin. Toiminnansuunnittelussa toteutettiin systemaattisesti hankkeiden tavoitteiden riskinarviointi. Graafisten palveluiden organisaatio uudistettiin. Taittopalveluita siirryttiin hankkimaan ulkopuolisilta toimittajilta. Metlan julkaisujen digitointiprojekti valmistuu keväällä 2013. Digitointiprojektin seurauksen Metla luopui vanhasta ja huonokuntoisesta kirjastorakennuksesta. Toimitilojen käyttöä tehostettiin muutoinkin. Monet kehittämisprojektit mm. kokonaisarkkitehtuuriprojekti, Kieku-hanke ja ydintoimintoanalyysit vaativat vuoden aikana huomattavia työpanoksia. Projektisuunnitelman laadinta Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistämiseksi uudeksi Luonnonvarakeskukseksi tuli tehtäväksi tulostavoitteiden lisäksi. Projektisuunnitelman laadinta työllisti henkilökuntaa merkittävästi. 5
2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita seuraavasti: tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, tuottamalla tietoa puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen, lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi sekä Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja tukee metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi useiden hallinnonalojen tietotarpeita. Metla on onnistunut toiminnassaan hyvin arvioitaessa sitä tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Metlan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien ohjelmien perustamisessa sitouttamalla tutkimuksen hyödyntäjät entistä kiinteämmin ohjelman suunnitteluun. Myös käynnissä olevien ohjelmien suuntaamisessa on otettu huomioon väliarviointien tulokset ja ohjausryhmien näkemykset. Metlan tutkimustoiminnan painopistettä on strategian ja tulossopimuksen mukaisesti vahvistettu metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta - vaikuttavuusalueilla. Asiakasläheisyyttä on toteutettu yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskuksissa (FIBIC ja CLEEN SHOKit), OSKE-verkostoissa sekä ohjelmien ohjausryhmissä ja neuvottelukunnissa. Ennakointi on integroitu osaksi tutkimus- ja kehityspalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Metlan ennakointitiimi toimii osana metsäalan ennakointiverkostoa tarjoten ennakointitietoa ja koordinointipalveluita. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla on käynnistänyt osana uuden palvelukulttuurin rakentamista palveluiden kehittämisprojektin. Projektin ensimmäisessä vaiheessa jäsennettiin nykyiset ja uudet palvelut sekä hahmoteltiin asiakastarpeiden perusteella Metlan tuleva palvelusalkku. Työ jatkuu vuonna 2013 palvelujen tuottamisen arkkitehtuurin ja valittujen ratkaisujen kuvauksella ja toteutuksella. Alueellista vaikuttavuutta on lisätty verkottumalla ja muodostamalla yhteishankkeita yliopistojen sekä muiden alueilla toimivien tutkimus-, opetus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyötä tiedon- ja teknologian siirrossa on vahvistettu Suomen metsäkeskuksen ja metsänomistajaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä on tutkimus- ja kehittämishankkeiden (esim. COST-verkostoyhteistyö) ohella vaikutettu kansainväliseen metsä- ja innovaatiopolitiikkaan mm. Euroopan metsäsopimusneuvottelujen valtuuskunnassa ja asiantuntijaryhmässä, IUFRO:n hallinnossa 6
sekä FAO:ssa ja UNECN:ssa. Metla on myös aktiivisesti vaikuttanut EU:n Horizon 2020 -puiteohjelmaan sekä kansallisesti että Forest-based Sector Technology Platformin (FPT) tutkimusagendalla (SRA). 2.1.2 Tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Metlan toimintaa ohjaa KMO:n lisäksi Metsäklusterin tutkimusstrategia. Molempien tavoitteena on tukea klusterin uudistumista ja sen muuttumista biotalousklusteriksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä työryhmän valmistelemaan Suomen biotalousstrategiaa, jonka tavoitteena on jalostaa uusiutuvista luonnonvaroista vahvan osaamisen korkean jalostusarvon tuotteita ja palveluja. Metlalaiset ovat mukana työryhmässä. Metsäklusterin tutkimusstrategiaa toteutetaan strategisen huippuosaamisen keskittymän, FIBIC:in (ent. Metsäklusteri Oy) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) avulla. Metla tukee biotalouden edistämistä osallistumalla FIBIC:in osakkaana Tulevaisuuden biojalostamot, FuBio-ohjelmaan luomalla pohjaa uusille biotuotteille kehittämällä biomassan eri komponenttien kuumavesiuuttotekniikkaan perustuvaa fraktiointia. Metla on käynnistänyt Uusiin metsä- ja biomassapohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittyvän ohjelman valmistelun, jonka tavoitteena on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmien tuote- ja palveluideoiden tunnistamiseksi ja tuotteistamiseksi. Jo tunnistettuja teema-alueita ovat esim. bioaktiiviset aineet, joiden sovelluksia lääkeaineissa sekä puun suojauksessa tutkitaan Metlassa. Koska biotalous käsittää metsäbiomassan ohella myös agrobiomassan ja bioperäisen jätteen, LYNETlaitokset ovat yhdistäneet voimavarat yhteisessä Biotalousohjelmassa (BIO 2011 2015) tavoitteena kehittää tuotteita, menetelmiä, prosesseja ja malleja, joilla edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoiminnan käynnistymistä. Ohjelman hankkeista mainittakoon Valtioneuvoston kanslian TEA-ryhmän hallituksen puolivälitarkistusta varten tilaama synteesiraportti Vihreän talouden mahdollisuuksista. Metsätalouden kannattavuus ja kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja vuonna 2012 käynnistyneessä Metlan Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmassa (MHO 2012 2016) sekä FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmassa. MHO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsänviljelyn ja siihen perustuvan palvelutuotannon kannattavuutta ja laatua. EffFibre-ohjelmassa on tehty skenaarioita puun- ja puubiomassan tuotantopotentiaaleista ja kannattavuudesta eri tuotantovaihtoehdoilla ml. intensiivikasvatus ja aineettomiin arvoihin perustuva metsänkäyttö. Lisäksi ohjelmassa on kehitetty uusia menetelmiä metsänhoitotoimien ja puunkorjuun kustannustehokkuuden parantamiseksi. Julkiseen käyttöön avatut monilähdeinventoinnin metsävarakartat olivat erittäin laajassa käytössä loppuvuonna 2012. 2.1.3 Tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puunkäytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi Metla ja VTT käynnistivät vuoden 2012 alussa yhteisrahoitteisen ohjelman ForestEnergy 2020, jonka strategisena tavoitteena on tutkimustietoa, teknologisia ratkaisuja ja palveluinnovaatioita tuottamalla hakea polut, joilla Suomi ja EU pääsevät uusiutuvan energian tavoitteisiin kilpailukykyisesti ja parantamalla koko energiantuotantoketjun kestävyyttä. Resursseja yhdistämällä luodaan nykyistä merkittävästi laajempi 7
ja koko arvoketjun huomioon ottava tutkimuspanostus, jolla saadaan aikaan kriittinen, n. 100 htv/a osaamismassa edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Alan osaamisella ja teknologioilla on myös merkittävät vientimahdollisuudet. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut PUU (2009 2013) -ohjelma tuottaa tietoa puun hankinnasta, laaduista ja käytöistä sekä tukee uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintamallien ja tietojärjestelmien kehittämistä ja käytäntöön vientiä. Ohjelman hankkeissa on selvitetty mm. viljellyn ja luonnonsyntyisen havupuun määrä- ja laatupotentiaalia sekä puun biologisen ja säänkestävyyden parantamista ympäristöystävällisillä menetelmillä. Lisäksi on kehitetty opastavien menetelmien käyttöä puunkorjuun tehostamisessa ja tuettu puutavaran mittauslainsäädännön uudistamista mm. tuomalla ratkaisut energiapuun mittaukseen. Hyvinvointia metsästä tutkimusohjelma (HYV 2008 2013) tukee aineettomiin arvoihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Kansainvälisesti verkottunut ohjelma on rakentanut uutta osaamista ympäristöpalveluiden arvottamiseen ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ymmärtämiseen. Ympäristöhyötyjen lisäämistä tukee LYNET:in Ilmastonmuutos-tutkimusohjelma (ILMU 2011 2015), jossa Metlan osuus on kasvihuonekaasujen raportoinnissa ja maaperän hiilitaselaskennassa sekä politiikkatoimien koherenssissa. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä eri asiakasryhmien kanssa Metsät ja vesi -tutkimus- ja kehittämisohjelma (H2O 2013 2017), jolla on yhtymäkohta LYNET:in Itämeri-tutkimusohjelmaan. Ohjelmassa, joka kattaa veden kierron alkaen metsäpuiden fysiologisista prosesseista ja päätyen Itämeren valuma-alueeseen, kehitetään maaperän ja vesiensuojelun menetelmiä ottaen huomioon taloudelliset rajoitukset. 2.1.4 Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO 2008 2016) toteuttaminen ja osallistuminen Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen Metla tuki KMO:n seurantaa ja toteutusta tutkimus- ja kehittämisohjelmilla, hankkeilla sekä viranomaistoiminnoilla. Metlan edustajat osallistuivat aktiivisesti eri työryhmien, sihteeristön ja metsäneuvoston toimintaan. Loppuvuonna 2012 työstettiin Metlan KMO:n seurantaraportti ja osallistuttiin aktiivisesti muiden KMO-raporttien tuottamiseen. Metlan vastuulla on myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) seuranta. Ohjelmassa on tutkimushankkeiden koordinointi, sidosryhmäyhteistyö ja tiedotus. Koordinaatio kerää tiedon ja kokemukset METSO-ohjelman neljäntoista toimenpiteen toteuttamisesta, vaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä raportoi ne vuosittain ministeriöille. Lisäksi Metla tuottaa myös tutkimustietoa suojeluun tulevien kohteiden inventoinnista, METSO-elinympäristöistä, monimuotoisuuden turvaamisen aluetaloudellisista vaikutuksista, metsien monimuotoisuutta edistävästä päätöstuesta ja metsäluonnon monimuotoisuuden inventoinnista ja seurannasta. 2.1.5 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Ulkopuoliset arvioivat päättyneet ohjelmat: Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL 2007 2011), Suometsätalous -tutkimusohjelma (SUM 2008 2011) ja Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL 2007 2012). Lisäksi väliarvioitiin Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelma (PUU 2009 2013). 8
2.1.6 Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta - sekä metsät ja yhteiskunta -vaikuttavuusalueiden resurssointia lisättiin vuoden 2011 tasoon verrattuna. Metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminta vaikuttavuusalueella jäätiin hieman asetetusta tavoitteesta, kun taas metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueella tavoite ylittyi. Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuottotavoite ylitettiin, kuten myös maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite. Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden tuotosten tavoitemäärä ylittyi. Metlan tieteellinen vaikuttavuus parani, vaikka tutkimushenkilöstön määrä väheni. Tieteellisten referoitujen julkaisujen määrä nousi vuoden 2011 julkaisumäärästä (228 kpl v. 2011; 232 kpl v. 2012), joskaan asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. Tutkijat menestyivät hyvin Suomen Akatemian hauissa. EU:n FP7-puiteohjelmassa käynnistyi Metlan koordinoima hanke ja kolme muuta hanketta, joissa Metla on mukana partnerina. 2.1.7 Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina 2010 2012 Ydinprosessien määrärahan käyttö vaihteli vuosina 2010 2012 vähän. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessissa erityisesti maksullisen palvelutoiminnan -osuus määrärahan käytöstä kasvoi v. 2012. Sisäisten palveluiden prosessissa Metlan yhteisten toimitilakustannusten määrärahan -osuus kasvoi toimitilojen hallinnansiirron seurauksena. Taulukko 1. Määrärahan käyttö 2012 2011 2010 Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 30 142 394 52 29 742 845 53 30 583 207 55 - Maksullinen palvelutoiminta 1 460 462 3 1 151 604 2 1 033 465 2 Viranomaispalvelut ja -tehtävät 6 043 164 10 5 934 013 11 5 639 493 10 Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen 4 356 116 8 4 373 965 8 4 389 081 8 Tutkimuksen tukipalvelut 1 313 200 2 1 383 162 2 1 443 744 2 Sisäiset palvelut 14 271 170 25 13 247 355 24 12 769 890 23 Yhteensä 57 586 506 100 55 832 944 100 55 858 880 100 35 000 1 000 Htv 700 Palkat Muut menot Htv 30 000 600 25 000 500 20 000 400 15 000 300 10 000 200 5 000 100 0 2012 2011 2010 2012 2011 2010 2012 2011 2010 2012 2011 2010 Tutkimus- ja kehittämispalvelut Viranomaispalvelut Strateginen Tutkimuksen sekä tiedon johtaminen tukipalvelut ja teknologian siirto 2012 2011 2010 Sisäiset palvelut 0 Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v. 2010 2012. 9
2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) voi käyttää. 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu ydinprosessien toiminnan kustannukset vuosina 2010 2012. Kustannukset nousivat 0,9 milj. euroa vuodesta 2011. Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten vuokra- ja palkkakustannusten nousu ja pääomakustannusten väheneminen. Strategisten vaikuttavuusalueiden metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja metsät ja yhteiskunta sekä kestävät metsänkasvatusketjut kustannukset nousivat ja vaikuttavuusalueen metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot kustannukset vähenivät. Kustannusten suhteellinen muutos vaikuttavuusalueilla johtuu hankerakenteesta. Taulukko 2. Taloudellisuus Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 % % % % Kustannukset* 1 000 55 125 57 469 56 598 57 222 Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 47 375 86 47 916 83 46 751 83 48 428 85 Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 18 375 39 17 990 38 14 808 32 16 277 34 2. Metsät ja yhteiskunta 7 700 16 8 358 17 7 921 17 7 009 14 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 16 000 34 15 397 32 14 942 32 15 922 33 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 3 200 7 3 497 7 6 085 13 5 615 12 5. Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin 200 0 0 0 705 1 1 563 3 Maksullinen palvelutoiminta 1 900 4 2 674 6 2 290 5 2 042 4 Viranomaispalvelut 7 750 14 9 553 17 9 847 17 8 794 15 *Laskennassa tukiprosessien kustannukset on lisätty ydinprosesseille ko.vuoden yleiskustannusprosentin mukaisesti. 10
Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista laski vuodesta 2011 ja oli 69 %, tavoite 70 % saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista kasvoi ja ne olivat 9,7 % (tavoite 8,9 %). Toimitilavuokrat nousivat, koska Metlan hallinnassa ollut kiinteistövarallisuus siirtyi pääasiassa Senaattikiinteistöjen hallintaan. Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,7 %, jossa vuoteen 2011 on laskua 0,2 %. Kaikki tietotekniikan hankkeet eivät valmistuneet vuoden 2012 aikana, jolloin myös osa kustannuksista siirtyi vuodelle 2013. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat 147 000 euroa (138 000 v. 2011), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv 69 000 euroa (62 000 v. 2011) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu 143 000 euroa (131 000 euroa v. 2011). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat 32 000 euroa (30 000 euroa v. 2011). 1 000 Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 69 71 72 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 8,9 9,7 6,2 6,1 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 6,4 4,7 4,9 5,2 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv 140 147 138 143 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv 67 69 62 62 Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset/ julkaisu 153 143 131 112 Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkijahtv 22 32 30 30 Taulukko 3. Tuottavuus Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Tutkimustoiminnan tuotokset/ tutkija htv 1,1 1,0 1,1 1,3 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv 4,8 8,5 7,7 7,6 Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv olivat 1,0 kpl (1,1 kpl v. 2011). Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 8,5 kpl/tutkijahtv (7,7 kpl v. 2011). Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua Työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumasta 3,5 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv, tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu kasvoivat edellisvuodesta, mutta olivat lähellä asetettuja tavoitteita. Kustannusten kasvuun vaikuttivat mm. palkka- ja toimitilakustannusten nousu. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja jotkut tavoitteista ylitettiin. 11
Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen Taulukossa 4 on kuvattu tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina 2010 2012. Taulukko 4. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto -prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina 2010 2012. 2012 2011 2010 htv, % htv, % htv, % OHJELMAT 12 912 904 191 43 11 879 681 193 40 13 090 805 214 43 HANKERYPPÄÄT 5 721 921 86 19 6 868 723 106 23 6 059 760 99 20 HANKKEET 11 507 569 158 38 10 994 441 163 37 11 432 642 171 37 YHTEENSÄ 30 142 394 435 100 29 742 845 462 100 30 583 207 484 100 Taulukossa ei ole mukana maksullista palvelutoimintaa. Tavoitteena on, että resurssit kohdennetaan pääasiassa tutkimusohjelmille. Erillisten hankkeiden -määrissä ovat vuodesta 2010 alkaen aineistopalvelut, laboratoriotoiminta ja tutkimuksen strateginen tuki. Prosessin eritellyt menot ovat liitteenä 2. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Toimintamenomomentille nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta oli Metlassa vuonna 2012 pääosin liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua myyntitoimintaa. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Yhteensä tuotot olivat 2,396 milj. euroa, josta 2,364 euroa oli myyntituottoja. Myyntituotot koostuivat tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotoista 68 %), analyysi- ja testauspalveluista (14 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (12 %). Muut tuotot kertyivät julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista, valokuvapalveluista ja koulutus- ja kurssitoiminnasta. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurimman asiakasryhmän muodostivat yritykset 51 %:n osuudella tuotoista. Yritykset ostivat jonkin verran kaikkia Metlan maksullisia suoritteita, mutta tuotot saatiin pääosin tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista sekä analyysi- ja testaustoiminnasta. Valtion virastot ja laitokset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 28 %:n osuudella. Tämä tuotto tuli tilaustutkimuksista ja analyysi- ja testaustoiminnasta. Metsäkeskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 17 %. Näiltä asiakasryhmiltä kertyi eniten tuottoja taimitarhatuotteista, tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista. Myös yksityishenkilöille myytiin taimia, asiantuntija-, neuvonta- ja kurssipalveluja sekä julkaisuja. Kunnat tilasivat julkaisuja, atk-ohjelmien käyttöoikeuksia ja taimitarhatuotteita. 12
Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2012 yhteensä 2,396 milj. euroa. Tässä oli 2,364 milj. myyntituottoja ja 0,032 milj. muita tuottoja. Myyntituottojen kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,030 milj. euroa. Metlan kiinteistöt siirrettiin 1.1.2012 Senaatti-kiinteistöille, joten muiden tuottojen vähennys 0,131 milj. euroa johtui pääosin vuokratulojen vähentymisestä. Tästä syystä kokonaistuottokertymä väheni 4 % vuoden 2011 tasosta, mutta ylitti vuoden 2012 talousarvion 1,900 milj. euron tavoitteen 26 %:lla. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 25 henkilötyövuotta vuonna 2012. Tämä oli viisi henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2011. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 90 %. Liikevaihto pysyi entisellä tasolla, ja tarkastelujaksolla 2010 2012 saavutettiin 100 %:n kustannusvastaavuus. Vuonna 2012 maksullisen toiminnan toteuttamiseen käytettiin suunniteltua enemmän työaikaa. Henkilökustannusten osuus oli 47 % kokonaiskustannuksista, mikä oli 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Työn tuottavuudessa ei aivan saavutettu aikaisempien vuosien tasoa. Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio Toteutunut 2012 2012 Toteutunut 2011 Toteutunut 2010 TUOTOT 1 900 000 2 395 737 2 496 492 2 065 481 KUSTANNUKSET 1 900 000 2 674 289 2 290 217 2 042 374 KUSTANNUSVASTAAVUUS 0-278 552 206 275 23 107 Kustannusvastaavuus, % 100 90 109 101 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 48. Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,400 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 2,900 milj. euroa, EU:n osuus 0,500 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 49 % tulostavoitetta enemmän, 8,052 milj. euroa. Valtion virastojen osuus kertymästä oli 4,857 milj. euroa, mikä ylitti tavoitteen 67 %. EU-rahoitusta tuloutettiin 0,888 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 78 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 2,308 milj. euroa laski edellisestä vuodesta 4 %, mutta ylitti tulostavoitteen 15 %. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 24 % tulostavoitetta parempi, 62 %. Nousu edellisestä vuodesta oli 5 %. Kannattavuus ei laskenut millään hanketyypillä, ja yli 94 % hankerahoituksesta saavutti paremman kannattavuuden kuin edellisenä vuonna. Paras kannattavuus oli 13
edelleen Suomen Akatemian hankkeilla, 73 % (+6 %). Nousu johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä. EU-hankkeilla kustannusvastaavuus nousi samasta syystä ja oli 47 % (+18 %). Yhteistutkimushankkeilla (YRT) kertyi 52 % Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotoista. YRT-hankkeiden kannattavuus oli 60 % (+3 %), Vain talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavilla TAU-hankkeilla kannattavuus oli sama kuin edellisenä vuonna, 68 %. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, jonka osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotosta oli 1,820 milj. euroa, mikä oli 23 % kokonaistuotosta. Vuonna 2012 tässä tutkimusohjelmassa alkoi EU:n uusiutuvan energian tavoiteohjelman hanke INFRES (Innovations and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU), joka on suurin Metlassa koskaan koordinoitu hanke. Tarkasteluvuonna alkoi kolme muuta EU:n osarahoittamaa hanketta, joissa Metla on partnerina. Tutkijoiden hyvä menestys Suomen Akatemian tutkimusrahoitushaussa jatkui. Vuonna 2012 Metlassa toimi 33 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 2,508 milj. euroa, mikä vastasi edellisen vuoden rahoitusta ja oli 31 % kokonaistuotosta. Ministeriöiden tutkimusrahoitusta saatiin 0,954 milj. euroa (-14 %). Tekesiltä saatu rahoitusosuus oli oli 0,774 milj. (+30 %). Hyvät tulokset EU:n rakennerahastohauissa jatkuivat ja Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta saatiin rahoitusta useille hankkeille. Metlassa alkoi kolme Venäjä-hanketta, joista kaksi koordinoidaan Metlassa. Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 Toteutunut 2010 2012 TUOTOT 5 400 000 8 051 998 7 764 384 8 178 718 KUSTANNUKSET 10 800 000 12 998 660 13 136 357 13 413 978 OMARAHOITUSOSUUS -5 400 000-4 946 662-5 371 973-5 235 260 Omarahoitusosuus, % 50 38 41 39 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 49. 14
Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2012 Vuosi 2012 Vertailu vv. 2008-2012 k.a. vv. 2007-2011 k.a. Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi 2007 1 000 Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta 1 900 2 396 496 2 057 1 901 2 496 2 065 1 587 1 743 1 612 Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 500 655 155 819 1 076 663 885 910 980 1 944 - Yhteistutkimustoiminta 4 400 6 946 2 546 5 892 5 468 6 567 6 488 5 592 3 868 4 824 - Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 500 451-49 663 705 534 806 889 635 660 Ulkop. tutkimusrahoitus yht. 7 300 10 448 3 148 9 431 9 150 10 260 10 244 8 978 7 226 9 040 Lisäys/vähennys % ed. vuodesta 1 2 2 5 0 14 24-20 -4 HTV 135 141 141 123 105 132 Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % 16 16 17 15 12 15 Tulorahoitus rahoittajittain, % Ministeriöt ja muu julkinen rahoitus 27 24 23 21 27 23 Suomen Akatemia 24 24 19 15 18 9 Elinkeinoelämä ja muut suomalaiset rahoittajat 23 28 30 32 33 24 EU ja muut ulkomaiset rahoittajat 12 12 13 15 17 26 Rakennerahastot ja EMR 14 12 15 17 5 18 12 000 10 000 8 000 1 000 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta 6 000 4 000 2 000 0 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 Vuoden 2012 tulossopimuksen tavoite 7,3 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi mukana on 3 milj. euroa vuoden 2012 aikana hyväksyttyjä ja allekirjoitettujen sopimusten rahoitusta. Taulukon sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2012 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. 15
Vuonna 2012 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 9,5 milj. euroa on nettobudjetoitu momentille 30.60.01 ja 0,9 milj. euron rahoitukselle on ollut käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen sekä rakennerahasto- ja Euroopan maatalousrahaston, EMR-rahoituksen osuus kasvoi 5 %. Elinkeinoelämän rahoitusosuus pieneni 5 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metsäntutkimuslaitoksen kokonaismäärärahan käytöstä säilyi vuoden 2011 tasolla. Niiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 135, jossa vähennystä oli 6 htv:tta verrattuna vuoteen 2011. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä tiedotusta ja ohjeistusta. Hakemusten seurantaa varten on käytössä rahanhakurekisteri, johon tutkijat kirjaavat kaikki lähettämänsä tutkimusrahahakemukset. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan tutkimusjohtajan lupa, jonka hakemista ja tallettamista varten on sähköinen lomake. Lupamenettelyllä koordinoidaan tutkimusrahan hakua ja pyritään suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. 16
2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v. 2012 aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia kuvaavista mittareista. Tulostavoite: Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2012 Toteutunut 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl 260 232 228 239 Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl 100 104 129 192 Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl 10 100 Tutkimus ja kehittäminen yhteensä 370 336 357 431 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut 320 322 312 Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 48 52 48 Asiantuntijalausunnot 744 563 697 Työryhmäjäsenyydet 84 114 121 Konsultointi- ja neuvontapalvelut 306 217 99 Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus 47 56 66 Esitelmät ja posterit 915 967 929 Sidosryhmä-tilaisuudet 298 311 290 Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi yhteensä 1 640* 2 762 2 602 2 562 * Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden suoritteiden tavoitetaso vuodelle 2012 määriteltiin eri perusteilla verrattuna vuosiin 2010 2011. Suoritteiden luokittelua uudistettiin tunnusluku-/mittarityössä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 232 (v. 2011/228). Tulostavoitetta 260 kappaletta ei saavutettu. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 104 (v. 2011/129). Tavoite, 100 kpl, ylitettiin. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa tulostavoite ylitettiin huomattavasti. Suoritteita syntyi 2 762 kappaletta (v. 2011/2602). Vuoden 2012 tavoite 1 640 ylittyi huomattavasti. Metlan käyttämät toimintaa kuvaavat mittarit uudistettiin osittain vuoden 2012 tulossopimuksessa. Vuoden 2011 ja 2010 tiedot on kuvattu vertailtavuuden aikaansaamiseksi käyttämällä vuoden 2012 mittareita. 17
Tulostavoite: Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v. 2012 aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia kuvaavista mittareista. Viranomaistehtävät ovat käytännön esimerkki Metlan asiakasläheisestä tutkimuksen ja tutkimustulosten tuotteistamisesta, palveluista ja tiedonsiirrosta. Ne perustuvat Metlassa tehtävään tutkimukseen, tutkimusja seurantatuloksiin ja niiden johdannaistuotteisiin. Viranomaistoimintojen tuloksellisuuden mittaamisessa korostuvat tuotteet ja palvelut sekä tiedonsiirto. Kaikkiaan viranomaistehtäviin osallistuu noin 360 eri henkilöä, mutta päätyönä viranomaistoimintoja tekeviä henkilöitä on noin 40. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet viranomaistehtävien toteutuksesta mitattuna henkilötyövuosina on tutkimusprosessin henkilöiden työtä. Resursseiltaan suurimmat viranomaistehtävät ovat valtakunnan metsien inventointi (VMI), metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmien toteutus, metsätilastollinen tietopalvelu ja metsäympäristön tilan seuranta. Raportti viranomaistoimintojen tuloksellisuuden mittarityöstä valmistui lokuussa 2012. Viranomaistoimintojen tuloksia voidaan arvioida parhaiten kolmesta näkökulmasta: 1. toiminnan toteutuksen mittarit, 2. tuloksellisuus ja 3. yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Toiminnan toteutuksen mittarit: Työryhmä esitti, että Metlan ydintoimintona ja toiminnan erityisluonteen vuoksi viranomaistoimintojen toteutus tulisi säilyttää jatkossakin seurattavana toimintona tulossopimuksessa. Kaikista viranomaistoiminnoista tulisi esittää tehtävän toteutumista kuvaava arviointi, joka voi olla sanallinen, numeerinen tai molempia. Sanallisen kuvauksen tulisi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä tilinpäätösraportointia lyhyempi, ja keskittyä toiminnan toteutukseen, resurssointiin ja muihin teknisiin asioihin. Metsätilastoinnissa raportoidaan laatutunnuksia, mutta muissa viranomaistoiminnoissa tulisi edelleen selvittää, miten toiminnan laatua voidaan arvioida, ja saadaanko niistä laadullisia mittareita. Useat viranomaistoiminnot perustuvat nykyisin kansainvälisten mittausstandardien ja käsitteiden/määritelmien käyttöön, jolloin tuloksia voidaan vertailla kansainvälisesti. Esimerkkinä ovat mm. kasvihuonekaasujen laskennan säännöt, VMI:n metsämääritelmät ja puuston mittausmenetelmät, kasvinsuojeluaineiden hyvä testaustoiminta (GEP; Good Experimental Practice) sekä metsäympäristön tilan seurannan kansainvälisten sopimusten velvoitteet ja niistä syntyvät yhtenäiset mittaustavat. Esitettiin myös, että ainakin suurimmissa viranomaistoiminnoissa (VMI, Metsätilastotoiminta) selvitetään ohjausryhmän tai vastaavan toimielimen perustaminen. Toimielimessä tulisi olla mukana rahoituksesta vastaavan ministeriön edustaja. Lisäksi esitettiin, että Metlaan perustetaan kotimaista ja kansainvälistä kokonaisvaltaista raportointia varten uusi jatkuva viranomaistoiminto: Suomen metsien tilan raportointi ja vuosittainen päivitys. Toiminnossa on laaja kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien kehittämistyöhön. Tuloksellisuus: Työryhmä esitti, että viranomaistoimintojen tuloksellisuutta tulisi kuvata neljällä ulottuvuudella: 1) tuotteet ja palvelut, 2) asiantuntijuus ja sidosryhmäyhteistyö, 3) tiedonvälitys ja 4) tieteellinen julkaisutoiminta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Vaikuttavuutta voidaan arvioida osittain ylläkuvatuilla suoritteilla. Olennaisin tunnus vaikuttavuudesta on kuitenkin se, kuinka viranomaistoiminnoissa tuotettua palvelua tai tuotetta on voitu soveltaa metsätalouden käytäntöihin, metsäpolitiikan harjoittamiseen tai elinkeinoelämän edistämiseen. Tärkein mittari viranomaistoimintojen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteamiseksi on asiakkaiden palaute. Siksi esitettiin, että Metlaan luodaan asiakaspalautejärjestelmä 18
tutkimuksen tuloksellisuuden ja viranomaistoimintojen vaikuttavuuden mittamiseksi. Viranomaistoiminnoissa tulee tunnistaa toiminnoittain kaikki keskeiset asiakkaat, joille asiakaskysely lähetetään määräajoin. 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Metla raportoi vuonna 2011 päättyneiden tutkimusohjelmien Bioenergiaa metsistä BIO (2008 2011), Suometsätalous SUM (2008 2011), Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL (2007 2012) ja Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma MKL (2007 2011) tulokset monipuolisesti eri asiakasryhmille. Bioenergiaa metsistä BIO (2008 2011) Ohjelman tulokset julkistettiin 19.4.2012 pidetyssä tulosseminaarissa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Finbion kanssa ja yhdistettiin markkinoinnissa 18.4.2012 järjestettyyn Finbion kevätpäivään. Tilaisuuteen osallistui noin 170 metsä- ja energiasektorin yritysten, teknologiatoimittajien, tutkimuksen, hallinnon ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajaa. Syksyllä 2012 tutkimusohjelmat Bioenergiaa metsistä BIO ja Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL julkaisivat yhteisen synteesiraportin Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Lisäksi synteesiraportin pohjalta toimitettiin Policy Brief päätöksentekijöille. Keskeinen tutkimusohjelmien johtopäätös oli, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa Suomen metsille asetetut uusiutuvan energian tuotannon ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet ovat saavutettavissa. Tutkimusohjelman tuloksista tiedotettiin vuonna 2012 lisäksi neljällä uutiskirjeellä. Ohjelman tulosten pohjalta v. 2011 pidettiin 187 ja v. 2012 129 esitelmää ja v. 2011 70 ja v. 2012 39 esiintymistä/lehtiartikkelia mediassa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Bioenergiaa metsistä BIO -ohjelman tuloksien tiedottamisessa onnistuttiin erittäin hyvin. Ohjelman tulosten yhteenveto ns. projektikirja ilmestyy alkuvuodesta 2013. Suometsätalous SUM (2008 2011) Suometsätalous SUM (2008 2011) tutkimusohjelman loppuarvointiseminaari pidettiin Vantaalla 19.10.2011. Arvioinnissa kiitettiin erityisesti SUM-tutkimusohjelman tutkimustulosten aktiivista ja monipuolista viestintää asiakasryhmille. Ohjelma todettiin onnistuneen erinomaisesti asetettujen tavoitteiden 19
saavuttamisessa. Tutkimustulosten viestintää jatkettiin ja tutkimustuloksia julkaistiin kansainvälisissä tieteellisissä raporteissa. Tutkimusohjelman tulokset olivat avainasemasssa valmisteltaessa asiakkaiden kanssa uutta Metsät ja vesi -tutkimusohjelmaa. Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL (2007 2012) MIL-tutkimusohjelmassa valmisteltiin yhdessä BIO -tutkimusohjelman kanssa yhteinen synteesiraportti, joka julkaistiin Metlan työraportteja sarjassa (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/ mwp240.pdf) ja julkistettiin 14.9.2012 Policy Brief -versiona (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/bioenergia-ilmastonmuutos-suomen-metsat.pdf). MIL-ohjelmassa laadittiin myös hankekohtaiset loppuraportit, jotka ovat ohjelman verkkosivuilla: http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti-sisalto.htm. Koko ohjelman keston ajalla valmistui yhteensä 295 tieteellistä referoitua artikkelia. Tuloksia on viety tiedon käyttäjille mm. esitelmillä ja postereilla kansainvälisissä (408 kpl) ja kotimaisissa kokouksissa (163 kpl), sanomalehtiartikkeleilla/-haastatteluilla (777 kpl) sekä MIL-uutiskirjeillä (10 kpl). MILohjelman tutkijat osallistuivat MMM:n ISTO-tutkimusohjelman loppuraportin valmisteluun. Raportti valmistui keväällä 2012 ja sen kirjoittamisessa käytettiin MIL-ohjelman tuottamaa tietoa. http://www. mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67wke725j/mmm_julkaisu_2012_6.pdf. Ulkopuolinen arviointiryhmä loppuarvioi MIL-ohjelman syksyllä 2012. Arviointiraportti valmistui vuoden 2012 lopussa. Raportin mukaan ohjelmakokonaisuus on tukenut Metlan strategisia tavoitteita pääasiallisesti strategisilla vaikuttavuusalueilla 2 (Metsät ja yhteiskunta) ja 3 (Kestävät metsänkasvatusketjut) siten, että vaikutustutkimus on ollut ohjelman keskiössä. Raportin mukaan tuotokset edustavat keskimääräisesti kansainvälistä valtavirtaa ja kouluarvosanalla arvioiden tasoa 7 8. Ohjelman puutteina arviointiryhmä toi esille hankkeiden synergiaedun ja metsätalouden tutkimuksen vähäisyyden. Raportin Suosituksia -osassa esitetään, että jatkotyö painotetaan metsätalouteen. Integroidulla tutkimussuunnittelulla eri teema-alueiden välillä tutkimusten tulokset voidaan kytkeä yhteen ja tuotettava tieto palvelee entistä paremmin metsätaloutta. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 MIL-ohjelmassa tuotettiin paljon tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin. Samalla myös tutkijoiden osaaminen kasvoi ilmastonmuutoksen merkityksestä metsäekosysteemien toimintaan ja metsätalouteen. Tulokset ja BIO-ohjelman kanssa yhdessä laadittu Policy Brief tuovat selvästi esille, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa metsille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset voidaan hyödyntää, mutta samalla myös ilmastonmuutoksen aiheuttamt riskit metsätaloudessa tulee ottaa huomioon. Oikea varautuminen muuttuvaan ilmastoon edellyttää metsien tilan seurantaa ja tutkimusta, jotta muutokset voidaan havaita ja reagoida niihin. 20