Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Ydintoimintoanalyysit ja ELMA-hankkeen valmistelu LUHTI hanke Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Väestön kasvaessa ja talouden kehittyessä kilpailu resursseista - luonnonvaroista, vedestä ja energiasta kiristyy globaalisti. Resurssitehokkuudesta yhdessä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän ja innovatiivisen käytön ohella tulee kilpailutekijä ja ne tarjoavat kestävän kasvun mahdollisuudet Suomelle. Suomella on erityisesti vahvan metsä- ja puuosaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä, vastata globaaleihin haasteisiin ja samalla luoda erityisesti metsään perustuvalla biotaloudella uutta hyvinvointia. Biotalousyhteiskuntaan siirtyminen edellyttää monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä sekä systeemisellä muutoksella kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan käynnistämisen, mikä mahdollistaa uusien korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden sekä aineellisten että aineettomien - tuottamisen. Tästä huolimatta metsäntutkimuksen tilanne on edelleen haasteellinen. Vaikka metsäsektorin murros on lisännyt metsäosaamisen kysyntää, talouden taantuma on leikannut julkista ja yksityistä tutkimusrahoitusta. Pitkään valmistelussa ollut annettu valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta vie Metlan perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Tämä muuttaa metsäntutkimuksen rahoitusta kolmen seuraavan vuoden aikana entistä enemmän kilpailtuun rahoitukseen. MMM asetti Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen toteuttamaan valmistunutta suunnitelmaa Metlan, MTT:n, RKTL:n ja Tiken tilastojen fuusioimiseksi hallinnollisesti yhtenäiseksi Luonnonvarakeskukseksi. Työtä on tehty fuusiotoimiston johdolla kahdeksassa projektissa ja työ on edellyttänyt huomattavia kehittämisresursseja valmistelutyöhön. Metla on myös toteuttanut valtioneuvoston periaatepäätöstä johdon ja esikuntatehtävien siirrosta Joensuuhun ottamalla huomioon tuottavuusohjelman ja Luonnonvarakeskusfuusion asettamat reunaehdot. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metlan toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät on toteutettu erinomaisesti ja alittamalla kustannukset selvästi. Metla on onnistunut lisäämään ulkopuolista rahoitusta, parantamaan toiminnan tehokkuutta ja lisäämään tuotosten määrää. Tästä kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on kohdennettu em. vaikuttavuusalueiden mukaisesti. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2013 neljä ohjelmaa ja VTT:n kanssa yhteinen ForestEnergy2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, LYNET-ohjelmat ja kaksi FIBIC-SHOK:in ohjelmaa (EffFibre ja FuBio). Uutena ohjelmana käynnistyi CLEEN-SHOK:in Sustainable Bioenergy Solutions BEST -ohjelma. Metlan uutena ohjelmana käynnistettiin Metsät ja vesi -tutkimusohjelma. Lisäksi Metlassa aloitettiin kahden uuden ohjelman Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ja Metsät moneen käyttöön -tutkimus- ja kehittämisohjelmien valmistelu. 3

4 Metla osallistui Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja seurantaan. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi poliittiseen ja käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2013 toiminnasta mainittakoon yhteistyö Suomen metsäkeskukseen metsätuhojen seurannan kehittämiseksi ja SMK:n suunnitteluinventoinnin ja VMI:n mittausten yhdistämiseksi. Tilastotuotannossa teollisuuspuun kauppatilastoinnin kattavuus parantui. Tiedon ja teknologian siirtoa tehostettiin rakentamalla Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -ohjelmassa toimintamalli, miten tutkimusohjelmissa tuotetusta tiedosta tunnistetaan ja jatkokehitetään tuote- ja palveluideoita. Lisäksi kehitettiin Metlan palveluiden ja asiakkuuksien hallintaa määrittelemällä palveluiden sisältö tarkennetuista asiakastarpeista. Vaikka henkilötyövuosimäärä väheni, Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioitujen julkaisujen määrässä ja tiedon ja teknologian siirron suoritteissa. Metla on pystynyt nostamaan tutkimuksen laatua ja tiedon käytäntöön vientiä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui neljään LYNET-tutkimusohjelmaan ja oli mukana vuoden 2013 lopulla käynnistyneen uuden Paikkatieto-ohjelman valmistelussa. Tutkimuksen vaikuttavuudesta mainittakoon valtioneuvoston kanslian tilaama Vihreän kasvun mahdollisuudet -selvitys, jota käytettiin mm. hallitusohjelman välitarkastelussa ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteon laadinnassa. Vuoden 2013 aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteisen tilasto-ohjelman hankkeita, kuten tilastoaineistojen sähköinen tiedonkeruumenetelmien suunnittelu ja julkaiseminen ja yli organisaatiorajojen ulottuvien tilastojen vertaisarvioinnit. Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeDatahanke kehittää luonnonvaroihin perustuvan tiedon palvelutarjontaa. Tiedon avoimuus ja tutkimuslaitosten yhteistyö edellyttävät aineistojen entistä parempaa saatavuutta. Kansainvälinen yhteistyö Metlan kansainvälinen toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muulla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui eurooppalaisten tutkimusagendojen (Forest Based Sector Technology Platform Research and Innovation Agenda, Strategic Implementation Plan for the European Innovation Partnership on Raw Materials EIP, Bio-based Industry Consortium PPP Strategic Innovation and Research Agenda) valmisteluun tavoitteena metsäntutkimuksen huomioon ottaminen tulevissa EU-tutkimushauissa. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life + -hankkeita oli käynnissä 15, joista Metla koordinoi viittä konsortiota. UM rahoitti kolmea instituutioiden välistä IKI-kehitysyhteistyöhanketta Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyötä Ruotsin maatalousyliopistoon (SLU) tiivistettiin Future Forest tutkimusohjelman tutkijavaihdolla. Joulukuussa Metla järjesti Euroopan metsäviikon ja Metsä2013-tapahtuman yhteydessä Rovaniemellä useita seminaareja ja tutkijatapahtumia. Metlassa järjestettiin perinteinen, nuorten tutkijoiden kansainvälinen Joensuu Forestry Networking Week. Metlalla on vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla on myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. FAO:n tilauksesta jatkettiin Vietnamin VMI:n suunnittelun tukea 4

5 ja aloitettiin Kamputsean VMI:n suunnittelu. Eurooppalainen VMI-verkoston yhteistyö jatkui kahdessa komission tutkimuslaitoksen JRCN:n tilaamassa hankkeessa, joissa harmonisoidaan biomassatietoja Euroopassa ja kehitetään skenaariolaskelmien työkaluja. Metla osallistui aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Pohjoismaiden ja Baltian maiden julkishallinnon liikkuvuusohjelman tukema hanke, Nordic-Baltic LULUCF network for climate friendly land use measures, käynnistyi syyskuussa. Metla oli mukana IPCC:n 2013 Supplement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories: Wetlands ja 2013 Revised Supplementary Methods and Good Practice Guidance Arising from the Kyoto Protocol kasvihuonekaasujen laskentaohjeistojen laadinnassa. Metla osallistui alihankkijana JRC:n rahoittamaan hankkeeseen, E-FOREST task on harmonization of LULUCF inventories: modeling forest soil, tehtävänään kehittää valmiuksia maaperän hiilivarantojen raportointiin EU:n LULUCF -päätöksen velvoitteiden mukaisesti. Metsien maaperän hiililaskennassa tehtiin yhteistyötä Japanin metsäntutkimuslaitoksen FFPRI:n kanssa. Metlan tutkimusohjelma Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito toimii tiivisssä yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) Future Forests tutkimusohjelmaan. Tiivis yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan komission Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoittamat hankkeet ovat liittyneet uusiin, rajan ylittäviin ratkaisuihin metsätalouden tehostamisessa ja energiapuun käytön lisäämisessä, Venäjän metsäalan liiketoimintaympäristöön ja metsien ekosysteemipalveluihin. Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa käynnistettiin toimet alueellisten bioenergiaohjelmien kehittämiseksi. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät yhteistyötä Venäjään. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo tietopalvelu on saavuttanut vahvan aseman suomalaisten ja venäläisten metsäammattilaisten keskuudessa. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalveluun (KIEMET) on koottu tietoa Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tšekin, Slovakian, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Romanian metsäalan liiketoimintaympäristöstä tarkoituksena edistää yritysten kansainvälistymistä ja auttaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymisessä. Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntija- ja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen kehittäminen jatkui. Toisen sukupolven asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä CAMA2 ja Metlan eri tehtävissä kertyvien tietojen käsittelyä, säilyttämistä ja hävittämistä sekä järjestelmän käyttöä että sen toimintaa ohjaava uusi tiedonohjaussuunnitelma otettiin käyttöön marraskuussa Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015 sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Metla osallistui tutkimuslaitosten yhteisen projektinhallintajärjestelmän valmisteluun. Järjestelmän valmistelu tehtiin yhteistyössä 12 tutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeen selvityshenkilö oli Metlasta. Tulevan Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin lisäksi kehittämään muutoinkin toimintaa. 5

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian laadintaa ja toteutusta, VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se tukee metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa sitä tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien ohjelmien perustamisessa sitouttamalla tutkimuksen hyödyntäjät entistä kiinteämmin mukaan sekä ohjelman suunnitteluun että toteutuksen seurantaan. Myös käynnissä olevien ohjelmien suuntaamisessa on otettu huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Metla tuki ministeriön pääluokkaperustaisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsäpoliittisen selonteon valmisteluun tavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksella luotiin tietopohja ja edellytykset mm. metsälainsäädännön uudistusten eteenpäin viemiseksi. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmalla edistettiin puuperäisen energian käyttöä. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantuu strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC ja CLEEN SHOKit), OSKE-verkostoissa ja ohjelmien ohjausryhmissä sekä alueellisissa neuvottelukunnissa. SHOKien avulla tuettiin mm. teollisuuden uudistumista. Ennakointi on integroitu osaksi tutkimus- ja kehityspalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla käynnisti yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteisen koulutuksen uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä. Tämä road show -tyyppisesti toteutettu koulutussarja metsäammattilaisille osoittautui erittäin suosituksi ja siitä järjestettiin 6

7 pyynnöstä lisätilaisuuksia vuoden 2014 alkupuolella. Metlan monilähdeinventoinnin metsävaratietoihin oli vuoden 2013 aikana 14,9 milj. katselupyyntöä (karttatiiltä). Latauspalvelupyyntöjä oli Metlan METINFO:n alle koottuja tietopalveluja alan toimijat käyttävät erittäin paljon. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus on lisääntynyt yhteistyösopimuksilla, joita on solmittu yliopistojen (mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja alueellisten ammattikorkeakoulujen kanssa sekä verkostoitumalla entistä intensiivisemmin (Suomen metsäkeskuksen metsäneuvostot, eri maantieteellisten alueiden maakunta-, maaseutu, ympäristö- ja energiaohjelmat, metsäpoliittisen selonteon maakuntakuulemiset) metsäalan ja muihin toimijoihin. Maakuntaliittojen ja ELY- keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki on ollut merkittävä Metlan toiminnan infrastruktuurin kehittämisessä ja myös useissa alueellisissa tutkimus- ja tiedonsiirtohankkeissa. Viranomaistehtävät perustuvat Metlassa tehtävään tutkimukseen, tutkimus- ja seurantatuloksiin ja niiden johdannaistuotteisiin. Viranomaistehtävät ovat käytännön esimerkkejä Metlan asiakasläheisestä tutkimuksen ja tutkimustulosten tuotteistamisesta, palveluista ja tiedonsiirrosta. Metlassa selvitettiin vuosina viranomaistehtävien tuloksellisuuden mittarit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Viranomaistoimintojen tuloksellisuutta voidaan parhaiten kuvata neljällä eri ulottuvuudella: 1) tuotteet ja palvelut, 2) asiantuntijuus ja sidosryhmäyhteistyö, 3) tiedonvälitys, 4) tieteellinen julkaisutoiminta. Toimintojen luonteen vuoksi etusijalla ovat tuotteet ja palvelut, sidosryhmäyhteistyö ja tiedonvälitys. Viranomaistehtävien yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan toiminnoittain, sillä jokaisella viranomaistoiminnolla on yleensä oma kohderyhmä. Arvioinnissa on asiakaspalaute siitä, miten tuotettua palvelua tai tuotetta on sovellettu metsätalouden käytäntöihin, metsäpolitiikan harjoittamiseen tai elinkeinoelämän edistämiseen. Laaja-alaisinta yhteiskunnallista vaikuttavuutta edustavat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastotyö, metsänjalostustoiminta ja metsätuhojen seuranta. Esimerkiksi kansallisen ja alueellisten metsäohjelmien hakkuumahdollisuusarviot ja puunkäyttövaihtoehdot perustuvat valtakunnan metsien inventointien tietoihin Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Muutokset Metlan tutkimuksen strategisilla vaikuttavuusalueilla olivat vuoden 2013 aikana melko pieniä. Viranomaispalveluiden kustannukset alenivat yli miljoona euroa vuodesta Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoitteet ylitettiin. Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden tuotosten tavoitemäärä ylittyi. Metlan julkaisutoiminnalla mitattu tieteellinen vaikuttavuus parani, vaikka tutkimushenkilöstön määrä väheni. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi vuodesta 2012 ja oli 271 (232 kpl v. 2012) Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Ydinprosessien määrärahan käyttö vaihteli vuosina Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin %-osuus määrärahan käytöstä kasvoi v Strategisen suunnittelun ja johtamisen prosessin %-osuus laski toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Sisäisten palveluiden prosessin määrärahan käyttö laski n. 0,5 milj. vuodesta Muutokseen vaikuttivat henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. 7

8 Taulukko 1. Määrärahan käyttö Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut ja -tehtävät Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Yhteensä Palkat Muut menot Htv Htv Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Viranomaispalvelut Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Kuva 1. Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v

9 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu ydinprosessien toiminnan kustannukset vuosina Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Metsät ja yhteiskunta - ja metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot strategisten vaikuttavuusalueiden kustannukset kasvoivat. Taulukko 2. Taloudellisuus Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 % % % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut *Laskennassa tukiprosessien kustannukset on lisätty ydinprosesseille ko.vuoden yleiskustannusprosentin mukaisesti. 9

10 Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 69,6 % ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista kasvoi ja ne olivat 10,2 % (tavoite 9,8 %). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 5 %, jossa vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli 0,3 prosenttiyksikköä. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa ( v. 2012), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa ( v. 2012) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa ( euroa v. 2012). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa ( euroa v. 2012). Tuotot kasvoivat vuodesta 2012 ja ylittivät asetetun tavoitteen euroa. Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70,0 69,6 69,2 70,9 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,8 10,2 9,7 6,2 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 5,5 5,0 4,7 4,9 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot t / tutkija htv Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 2. Taloudellisuuden tunnuslukuja v Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 1,0 kpl (1,0 kpl v. 2012). Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,1 kpl/tutkijahtv (8,5 kpl v. 2012). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua Työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. 10

11 Taulukko 4. Tuottavuus Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,1 1,0 1,0 1,1 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 4,8 10,1 8,5 7, Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma ,1 8,5 7,7 2 4,8 0 1,1 1,0 1,0 1,1 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 3. Tuottavuuden tunnuslukuja v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Toiminnan kustannuksissa ja tuottavuudessa saavutettiin myönteinen kehitys. Tutkimustoiminnan ja viranomaispalvelujen kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta ja alittivat vuodelle 2013 asetetut tavoitteet. Taloudellisuuden tunnusluvuista tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv pysyivät edellisen vuoden tasolla ja yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkijahtv kasvoivat vuodesta Tutkimustoiminnan tuotokset tutkijahtv:tä kohden pysyivät edellisen vuoden tasolla ja tiedon ja teknologian siirron suoritteet tutkijahtv:tä kohden kasvoivat edellisestä vuodesta. Pääosin toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet saavutettiin ja jotkut tavoitteista ylitettiin. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen Tavoitteena on, että resurssit kohdennetaan pääasiassa tutkimusohjelmille. Erillisten hankkeiden -määrissä ovat vuodesta 2011 alkaen aineistopalvelut, laboratoriotoiminta ja tutkimuksen strateginen tuki. Prosessin eritellyt menot ovat liitteessä 1. Vuoteen 2012 verrattuna tutkimusohjelmien resurssien käyttö pieneni 1,3 milj. euroa. Muutoksesta suurimmat ovat -3,0 milj. euroa Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa ohjelman päättyminen vuonna 2012 ja +1,6 milj. euroa Metsät ja vesi -ohjelman aloittaminen vuonna Hankeryppäiden resurssien käyttö pieneni 0,7 milj. euroa. Muutoksesta suurin -0,6 milj. euroa on Metsätalouden vesistökuormituksen ennustaminen ja torjunta; laskentatyökalujen kehittäminen -hankeryppään päättyminen vuonna

12 Tutkimusprosessissa olevien erillisten hankkeiden resurssien käyttö kasvoi 1,8 milj. euroa. Muutoksesta suurimmat ovat + 1,0 milj. euroa Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta -, -0,6 milj. euroa Metsiin perustuvat elinkeinot - ja +1,0 milj. euroa strategisesta johtamisesta tutkimukseen siirretyt Tieteenalojen toiminta (metsien käytön ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ) -hankkeet. Ulkopuolisessa, yhteisrahoitteisessa tutkimusrahoituksessa menestyminen oli positiivisen muutoksen syy. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Toimintamenomomentille nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta oli Metlassa vuonna 2013 pääosin liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua myyntitoimintaa. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Yhteensä tuotot olivat 2,735 milj. euroa, josta 2,720 milj. euroa oli myyntituottoja. Myyntituotot koostuivat tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotoista 73 %), analyysi- ja testauspalveluista (12 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (10 %). Muut tuotot kertyivät pääosin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvapalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurimman asiakasryhmän muodostivat yritykset 47 %:n osuudella tuotoista. Yritykset ostivat jonkin verran kaikkia Metlan maksullisia suoritteita, mutta tuotot saatiin pääosin tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista, taimitarhatuotteista sekä analyysi- ja testaustoiminnasta. Valtion virastot ja laitokset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 38 %:n osuudella. Tuottoa saatiin eniten tilaustutkimuksista ja analyysi- ja testaustoiminnasta. Metsäkeskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14 %. Näiltä asiakasryhmiltä kertyi eniten tuottoja tilaustutkimuksista, taimitarhatuotteista ja asiantuntijapalveluista. Kunnat tilasivat julkaisuja, tilaustutkimuksia sekä analyysi- ja testaustoiminnan palveluja. Myös yksityishenkilöille myytiin taimitarhatuotteita sekä julkaisuja ja jonkin verran tilaustutkimuksia. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2013 yhteensä 2,735 milj. euroa. Tähän sisältyi 2,720 milj. euroa myyntituottoja ja 0,014 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Myyntituottojen kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,356 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 14,1 % vuoden 2012 tasosta ja ylitti vuoden 2013 talousarvion 2,0 milj. euron tavoitteen 36,7 %:lla. Maksulliseen palvelutoimintaan käytettiin 22 henkilötyövuotta. Tämä oli 3 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5. Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2013 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2013 maksullisen toiminnan toteuttamiseen käytettiin 3 henkilötyövuotta 12

13 vähemmän kuin vuonna Henkilöstökustannusten osuus oli 44 % kokonaiskustannuksista, mikä oli 3,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työn tuottavuus parani vuodesta Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2013 asetettiin yhteensä 7,000 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 4,400 milj. euroa, EU:n osuus 0,600 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 8,861 milj. euroa, joka oli 26,6 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 5,401 milj. euroa, mikä oli 22,8 % tavoitetta suurempi, EUrahoitusta tuloutettiin 0,891 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 48,4 %. Muun valtion ulkopuolisen rahoituksen kertymä 2,569 milj. euroa oli 28,5 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 64 %, joka oli 28 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 2 %-yksikköä. Yli 84 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 94 %. Paras kustannusvastaavuus oli edelleen Suomen Akatemian hankkeilla 74 % (+1 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden edelleen lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna samoin kuin yhteistutkimushankkeissa (YRT), joiden kustannusvastaavuus 69 % oli myös suurempi kuin edellisenä vuonna (+9 %-yksikköä). EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 37 % oli viimevuotista lukua pienempi (-10 %-yksikköä). Talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 64 % aleni myös edellisestä vuodesta (-4 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5. Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuonna ForestEnergy2020-tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,857 milj. euroa, mikä oli 21 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna

14 Vuonna 2013 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 2,311 milj. euroa. Tämä oli 26 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta saatiin 0,197 milj. euroa vähemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena (-7 %). Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,900 milj. euroa, joka oli pienempi kuin edellisenä vuonna saatu rahoitus (-5 %). Tekesiltä vuonna 2013 saatu rahoitusosuus 0,805 milj. euroa oli hieman suurempi (+4 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. EU:sta saatiin rahoitusta useille uusille hankkeille. Tarkasteluvuoden aikana alkoi Metlan koordinoima, EU:n rahoitusohjelmasta Life+ osarahoitettu hanke. Lisäksi EU-rahoitusta saatiin EU:n rakennerahastoista ja EU:n tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta. Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 3. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus vv vv Vuosi Vertailu k.a. k.a Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi Vuosi 2013 Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) Yhteistutkimustoiminta 2) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % Tulorahoitus rahoittajittain, % Ministeriöt ja muu julkinen rahoitus Suomen Akatemia Elinkeinoelämä ja muut suomalaiset rahoittajat EU ja muut ulkomaiset rahoittajat Rakennerahastot ja EMR ) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, MMM ja laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus 3) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM

15 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Kuva 4. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Vuoden 2013 tulossopimuksen tavoite 9,0 milj. euroa perustui tulossopimuksen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi mukana on 3 milj. euroa vuoden 2013 aikana hyväksyttyjä ja allekirjoitettujen sopimusten rahoitusta. Taulukon 7 sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2013 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuonna 2013 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,1 milj. euroa on nettobudjetoitu momentille ja 0,5 milj. euron rahoitukselle on ollut käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen sekä rakennerahasto- ja EMR-rahoituksen osuus kasvoi yhteensä 6 %. Elinkeinoelämän rahoitusosuus pieneni 4 %. EU-rahoituksen ja muun ulkomaisen rahoituksen osuus pieneni 2 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metsäntutkimuslaitoksen kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 17 %. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta 1 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä kasvoi 2 htv:tta eli noin 1 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä tiedotusta ja ohjeistusta. Hakemusten seurantaa varten on käytössä rahanhakurekisteri, johon tutkijat kirjaavat kaikki lähettämänsä tutkimusrahahakemukset. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan tutkimusjohtajan lupa, jonka hakemista ja tallettamista varten on sähköinen lomake. Lupamenettelyllä koordinoidaan tutkimusrahan hakua ja pyritään suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. 15

16 2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys Tulostavoite: Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Tutkimus ja kehittäminen yhteensä Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Asiantuntijalausunnot Työryhmäjäsenyydet Konsultointi- ja neuvontapalvelut Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Esitelmät ja posterit Sidosryhmätilaisuudet Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi yhteensä 1 640* *Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden suoritteiden tavoitetaso vuodelle 2013 määriteltiin eri perusteilla, kun tulokset on raportoitu. Suoritteiden luokittelua uudistettiin tunnusluku-/mittarityössä. Uutiskirjeitä julkaistiin 33 kappaletta kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Kuva 5. Tutkimustoiminnan suoritteet v

17 Sidosryhmätilaisuudet Esitelmät ja posterit Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Konsultointi- ja neuvontapalvelut Työryhmäjäsenyydet Asiantuntijalausunnot Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Kuva 6. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 271 (v. 2012/232). Tulostavoite 260 kappaletta ylitettiin. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 42 (v. 2012/104). Tavoitetta, 100 kpl, ei saavutettu. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa tulostavoite ylitettiin. Suoritteita syntyi kappaletta (v. 2012/2 762) ja vuoden 2013 tavoite ylittyi huomattavasti. 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Parannetaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta asiakkuuksien nykyistä järjestelmällisemmällä hallinnalla. Metlan palveluiden ja asiakkuuksien hallinnan kehitystyötä jatkettiin erillisessä palveluiden kehittämisen II-vaiheen projektissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Kehityshankkeessa luotiin erinomaiset puitteet tuottaa tietoa ja tietämystä uudella tavalla Metlan asiakkaille. Hankkeessa määriteltiin tarkennetuilla asiakastarpeilla palvelutuotteiden jäsennys ja palveluiden nykyistä tarkempi kuvaus. Palveluiden rohkeita kokeiluja ja avauksia ei vielä kehityshankkeessa toteutettu. 17

18 2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvarakeskukseen. Tulostavoite: Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Strategisessa henkilöstösuunnitelmassa osaamisen painopisteet on määritelty prosesseittain. Osaamisrakennetta on kehitetty niin, että se vastaa tulevan biotalouden tarpeisiin. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti menetelmäosaamista on vahvistettava ja monipuolistettava. Tavoitetta on toteutettu järjestämällä LYNET-yhteistyössä kurssit: SAS:n uusi grafiikka ODS Graphics, Aikasarja-analyysin johdantokurssi, Syventävä R-kurssi, SPSS-käyttäjäkurssi ja Kyselytutkimusaineistot. LYNET-yhteistyönä toteutettiin toimistohenkilöstölle ja asiantuntijoille Ajan- ja muutoksen hallinnan koulutus sekä sihteereille etiketti ja tavat koulutus. LYNET-Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto INNO kurssi päättyi. Metlasta kurssille osallistui kuusi henkilöä. Johtamisen erikoistutkinnon suoritti loppuun kolme henkilöä. LYNET-yhteistyössä järjestettiin lisäksi seuraavat koulutukset: Populaarikirjoittamisen valmennusohjelma, Tilastotieteen pöhinäpäivät, Rahoitusta luonnonvaratutkimukseen - Horisontti 2020:n tarjoamat mahdollisuudet, Lineaariset mallit, Yleistetyt lineaariset mallit ja Negotiation and Conferencing Skills. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan JEaT-koulutukseen osallistui kaksi metlalaista. Metlan laboratoriohenkilöstölle järjestettiin molekyylibiologian kurssi ja Vantaan toimipaikan turvallisuushenkilöstölle turvallisuuskoulutus sekä poistumisharjoitukset henkilöstölle. Aineistopalveluiden henkilöstölle järjestettiin sisäisenä koulutuksena paikkatietokoulutus, johon osallistui 11 tilaisuudessa yhteensä yli sata henkilöä. Toimipaikoissa järjestettiin ensiapukoulutus. Vuodelle 2013 osaamisen koulutustasoindeksin tavoiteluku oli 6,0 ja se toteutui. Henkilöt osallistuivat yksittäisiin koulutuksiin tulos- ja kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa sovitusti. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 LYNET-yhteistyössä yhdistettiin voimavaroja ja järjestettiin avointa koulutusta kohtuullisin kustannuksin. Koulutukset on suunniteltu siten, että ne tukevat laitosten strategioita ja painopistealueita. Metlan omaa koulutustoimintaa ei ole ollut mahdollista koordinoida resurssipulan vuoksi. Priorisointi oli fuusiovalmisteluissa. 18

19 Tulostavoite: Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvarakeskukseen. Henkilöstön muutosvalmiutta lisättiin informoimalla Luonnonvarakeskuksen valmistelusta ja osallistamalla henkilöstö suunnitteluun. Luonnonvarakeskuksen valmistelun projekti 4, Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, järjesti esimiehille Esimiesfoorumeita, joissa oli mahdollista kommentoida ja vaikuttaa valmisteltavina oleviin asioihin. Esimiehiä vastuutettiin kertomaan henkilöstölleen muutoksen vaiheista, levittämään tietoa ja antamaan henkilöstölle mahdollisuus kysymysten esittämiseen. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Esimiesfoorumit ja niiden alafoorumit järjestettiin ja niille asetetut tavoitteet toteutuivat. Foorumeihiin kutsuttujen esimiesten määrä kasvoi huomattavasti alkuperäissuunnitelmista. Toisaalta niiden esimiesten, jotka eivät ole mukana esimiesfoorumeissa, tukemisesta ei ole huolehdittu riittävästi. Tulostavoite: Tulostavoitteet asetettiin henkilöstömäärälle, työtyytyväisyydelle, sairauspoissaoloille/htv, lähtövaihtuvuudelle % ja osaamiselle koulutustasoindeksillä. Metlan henkilötyövuosimäärä vuoden 2013 päättyessä oli 668. Metlan toimintamenomomentilta palkattiin 650 htv:tta. MMM:n asettama htv-tavoite oli 632 htv:tta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeet käyttivät 137 htv. Kun otetaan huomioon ulkopuolisen rahoituksen hankkeet ja eläkeiän saavuttaneet yli 64-vuotiaat henkilöt 12 htv:tta, Metla saavutti tulostavoitteen. Muilta TA-momenteilta palkattiin 18 htv:tta. Määrä laski edellisestä vuodesta 4 htv. Tutkijoiden htv-osuus koko henkilöstöstä oli 46 %. Metlan koulutustasoindeksi oli 8-portaisen asteikon tasolla 6,1. Työtyytyväisyysindeksi vuoden 2013 tammikuun kyselyssä oli 3,19 (3,06 v. 2011). Sairauspoissaolot vähenivät ja olivat 6,1 työpäivää/htv (7,4 työpäivää v. 2012). Vaihtuvuus oli pieni: tulovaihtuvuus 1,6 %, vakituisen henkilöstön luonnollinen poistuma 4,7 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 0,4 % henkilöstöstä. Lisää henkilöstön määrä-, rakenne-, kulu- ym. tietoja on liitteessä 4. Inhimillisen pääoman kehittämisen (IPO) tunnusluvut ja niiden toteumat ovat liitteessä 5. 19

20 Taulukko 9. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv mom htv mom htv mom Koko Metlan htv/ Metlan toimintamenomomentilla palkatut (kiintiö) (632) (641) (646) Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 14 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 66 % Kuva 7. Henkilötyövuosien määrä (%) prosesseittain vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Metla saavutti tulostavoitteet ja ylitti tavoitteet joillakin henkisten voimavarojen osa-alueilla. Tunnusluvut kehittyivät suotuisasti: sairauspoissaolot alenivat, työtyytyväisyys- ja koulutustasoindeksi nousivat sekä vaihtuvuus oli hallittua. Inhimillisen pääoman kehittämistavoitteista Metla raportoi maa- ja metsätalousministeriölle väliraportissa , että Metla joutuu luopumaan osittain IPO-tavoitteiden toteuttamisesta Luonnonvarakeskuksen valmistelun aiheuttaman resurssipulan takia. IPO-tavoitteita on toteutettu Luonnonvarakeskuksen valmistelussa Henkilöstön keskinäisen vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen projektissa. 20

21 2.5 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toimia toteutettiin vuonna 2013 neljässä tuottavuustoimenpideryhmässä Toiminnan sopeuttaminen Tulostavoite: Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on 189 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta 9 htv:n suuruinen vähennys kohdistuu vuoteen Taulukko 10. HTV-vähennykset Vuosi * Tavoite htv Toteuma htv Vähennys/ vuosi htv Kumulatiivinen htv-vähennys *Vuosi 2013 sis. Metso 10 htv, muu vähennys -1 htv, laboratorio 4 htv ja kieku 1 htv HTV-vähennystavoite on 189 henkilötyövuotta vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta toteutui 131 henkilötyövuotta vuoden 2013 lopussa. Henkilötyövuosikehystä lisäsivät Metso-ohjelma (+ 10 htv), Rovaniemen yhteistoimintalaboratorio (+ 4 htv) ja Kieku-ohjelma (+1 htv). Metlan palveluksessa on 12 yli 64-vuotiasta eläkeiän saavuttanutta henkilöä. Metlassa käytettiin 137 htv:tä ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tulossopimuksessa sovittu kokonaishtv-määrä vuodelle 2013 oli 700 seuraavasti: toimintamenomomentilta palkattujen osuus 668 htv, htv-kiintiö 632 htv ja muilta TA-momenteilta palkattujen osuus 32 htv. Metlan vuoden 2013 htv-vähennys verrattuna vuoteen 2012 oli 27 htv. Tulostavoite 9 htv ylittyi. 21

22 2.5.2 Ydintoimintoanalyysit ja ELMA-hankkeen valmistelu Tulostavoite: Metla toteuttaa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa osallistumalla ydintoimintoanalyysin sekä hallinnonalakohtaisen ELMA-hankkeen valmisteluun. Metlassa valmisteltiin ydintoimintoanalyysit maa- ja metsätalousministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Metlan ydintoimintoanalyysit olivat: Uusiutuvat luonnonvarat (metsä ja riista) ja niiden käytön seuranta, Tutkimusmetsien käytön ja kenttäkokeiden arviointi sekä Paljakan ympäristönäytepankin toimintojen kehittäminen ja yhteinen käyttö. Tulevan Luonnonvarakeskuksen yhteiset ydintoimintoanalyysit olivat projektinhallintajärjestelmän/-ohjelman hankinta ja toimipaikkarakenteen kehittäminen. ELMA-hanke on raportoitu kohdassa Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Ydintoimintoanalyysit valmisteltiin MMM:n asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet ovat siirtyneet tuotantoon ja niiden toteuttaminen jatkuu. Projektinhallintajärjestelmän/-ohjelman tuottavuusraha on käsittelyssä vm:ssä, eikä ko. hanke ole vielä siirtynyt tuotantoon LUHTI hanke Tulostavoite: Metla toteuttaa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa osallistumalla LUHTI hankkeen valmisteluun. LUHTI 2015-hankkeessa keskitetään ja yhtenäistetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastotuotanto tulevaan Luonnonvarakeskukseen. Hankkeessa selvitettiin fuusiolaitosten nykyistä tilastointia ja niiden edellyttämiä resursseja. Selvityksen perusteella valmisteltiin yhteisen tilastotuotannon toimintamallia neljässä työryhmässä, joista Metlan vastuulla oli mm. tilastotiedon elinkaari ja yhteinen tilastoohjelma. Luonnonvaratilastoinnin lainsäädäntöä valmisteltiin siten, että tuleva Luonnonvarakeskus toimii tilastoviranomaisen statuksella. Yhteinen asiakastutkimus toteutettiin syksyllä LUHTI-hankkeessa päätettiin valita PX-Web -pohjainen Verti tilastojen sähköiseksi julkaisukanavaksi. Tilastotuotannon koulutusohjelma käynnistettiin joulukuussa. Lisäksi laadittiin ehdotus tulevan Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen välisestä työnjaosta ja aloitettiin tilasto-ohjelman valmistelu. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. 22

23 LUHTI-hanke eteni systemaattisesti ja pääosin aikataulussa. Osa hankkeista viivästyi lähinnä kireiden aikataulujen takia. Metlan näkemykset on otettu hyvin huomioon uuden Tilastopalvelut-yksikön suunnittelussa. Voimakas panostus Luhtiin aiheutti jonkin verran ongelmia säännöllisen tilastotuotannon resurssoinnille Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tulostavoite: Osallistutaan LYNETin tavoitteisiin kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi mm. yhtenäistämällä ympäristötiedon hankintaa ja seurantoja, toteuttamalla yhteistä tilasto-ohjelmaa sekä rationalisoimalla laboratoriotoimintoja. Tutkimuksen tukipalveluissa LYNET-yhteenliittymän kanssa yhteisesti tuotettavia palveluita laajennetaan. Yhteiset LYNET-laboratoriot Rovaniemellä ja Oulussa toimivat ansiokkaasti ja laboratoriotoiminnoissa on otettu käyttöön yhteiset hankintajärjestelmät. Ympäristötiedon hankinnassa ja seurannoissa etsittiin yhteisiä ratkaisumalleja. LYNET-tilasto-ohjelman koulutukset on raportoitu kohdan 2.4 yhteydessä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3. LYNET-yhteistoiminnassa edettiin pienin askelin Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tulostavoite: Tukiprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus paranevat tehokkaalla tiedonhallinnalla varmistamalla sujuvat toimintatavat ja kehittämällä sähköistä asiointia. Tukitehtävien tuottavuus ja tehokkuus on otettu huomioon myös tulevan Luonnonvarakeskuksen tukipalveluiden valmistelussa ja valmisteluprojekti 7:n Luonnonvarakeskuksen organisaatiorakenteesta antamissa lausunnoissa. Metla ja muut tulevat Luonnonvarakeskuksen laitokset neuvottelivat VM:n, Valtiokonttorin ja MMM:n kanssa menestyksellisesti uuden Kieku-järjestelmän käyttöönottoaikataulun. Metla esitti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan (VATU-analyysi) projektinhallintajärjestelmän/- ohjelmiston hankkimista. Kieku-tietojärjestelmä ei vastaa tutkimuslaitoksen tarpeisiin ja sitä on täydennettävä mm. projektinhallintaohjelmistolla. Esiselvitys projektinhallintaohjelmiston hankkimisesta 23

24 valmistui tutkimuslaitoksen yhteistyönä kesällä Hankkeelle on haettu tuottavuusrahoitusta vm:ltä, mutta päätöstä ei ole vielä saatu. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Valtiokonttorin Kieku-hankkeessa jouduttiin toimintavuoden aikana kehittämään tuotannossa olevan järjestelmän ratkaisuja ja tarkistamaan edelleen Kieku-järjestelmän käyttöönottojen aikatauluja. Metlalle/ tulevalle Luonnonvarakeskukselle vahvistettiin Kiekun käyttöönottoajankohdaksi 10/ Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä on tuotantokäytössä ja sen kehittämistä jatketaan. Valmistaudutaan Torin ja Elman tuottamien palveluiden käyttöönottoon. Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tieto-järjestelmien tukemana (esimerkiksi luovuttamalla tietoja Luonnontieteellisen keskusmuseon lajitietokeskuksen käyttöön). Tulostavoite: Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutetaan vuonna 2013 seuraavasti: Otetaan käyttöön Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu sekä tätä tukeva toimintakulttuuri. Ratkaisulla turvataan tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Tämä edellyttää tutkimusaineistotietokantojen kehittämistä valmiiden pilottiratkaisujen pohjalta ja tiedon hakuratkaisujen toteuttamista. Tulostavoite: Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä on tuotantokäytössä ja sen kehittämistä jatketaan. Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmäprojektin ( ) tuottaman asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän (AHA) seuraaja CAMA2 otettiin tuotantokäyttöön Affecto Finland Oy:n toimittama, tiedonhallintaa ohjaavan lainsäädännön ja arkistolaitoksen SÄHKE2- normin mukainen toisen sukupolven järjestelmäratkaisu hankittiin, suunniteltiin ja testattiin laaja-alaisena ja monitasoisena valtionhallinnon ja Metlan sisäisenä yhteistyönä vuosina Päivitetyn järjestelmän rinnalla otettiin käyttöön uusi ja ajantasainen tiedonohjaus- eli sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma, joka ohjaa Metlan eri tehtävien vaiheissa kertyvien tietojen käsittelyä, säilyttämistä ja hävittämistä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. 24

25 AHA-järjestelmän dokumenttienhallinnan ominaisuuksia ei käytetty kattavasti, asianhallinta oli kokonaisvaltaisessa käytössä lähes neljän vuoden ajan. Uuden CAMA2-järjestelmän käyttöönotto viivästyi toimittajasta johtuvista syistä yli puoli vuotta. Tiedonohjaussuunnitelma- ja CAMA2-projektien tulokset realisoituvat ja ovat arvioitavissa vuoden 2013 jälkeen. Tulostavoite: Valmistaudutaan Torin ja Elman tuottamien palveluiden käyttöönottoon. Selvitettiin Valtorin tarjoamien perustietotekniikkapalvelujen tarjonta sekä sovittiin Metlan, MTT:n ja RKTL:n TORI-palvelujen siirtoprojektin aloitusajankohdaksi Siirtoprojektia varten selvitettiin Luonnonvarakeskuksen tarvitsemien palvelujen sisältö ja Valtoriin siirtyvien perustietotekniikkapalvelujen asiantuntijatarpeet. Lisäksi annettiin lausunto Valtorin perustamislainsäädännöstä. ELMA-palveluista tehtiin tietojärjestelmistä tietoaineistot ELMA-työryhmälle. Osallistuttiin ELMA:n projekti- ja työryhmiin. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Valtorin ja Luonnonvarakeskuksen tulevien organisaatioiden välillä saatiin neuvottelutulos Valtorin palvelujen siirtoprojektin aloittamisesta Perustietotekniikan palveluista ja IT-henkilöstöstä aloitettiin selvitys, josta valmistui perusaineisto. Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana (esimerkiksi luovuttamalla tietoja Luonnontieteellisen keskusmuseon lajitietokeskuksen käyttöön). Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerättiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksen tulevien organisaatioiden käyttöön. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaamiseen ja tallentamiseen. 25

26 Tulostavoite: Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutetaan vuonna 2013 seuraavasti: Otetaan käyttöön Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu sekä tätä tukeva toimintakulttuuri. Ratkaisulla turvataan tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Tämä edellyttää tutkimusaineistotietokantojen kehittämistä valmiiden pilottiratkaisujen pohjalta ja tiedon hakuratkaisujen toteuttamista. Tutkimusaineistojen kehitystyötä toteutettiin kahdessa hankkeessa: Metlan tutkimusaineistojen hallintaa ja käytettävyyttä kehittävä TAISTO ja Metlan, RKTLn, SYKEn ja MTTn yhteinen LifeData. TAISTO-hankkeen tulostavoitetta, organisoitumista ja hankekäytäntöjä täsmennettiin vuoden 2013 aikana. Aineistokuvausten tallennus- ja hakusovellus Metlan, MTT:n ja RKTL:n tutkimusaineistoille otettiin käyttöön Metlassa (RADAR). Maastoaineistojen perus- ja paikkatietojen karttapohjainen tallennus-, digitointi-, haku- ja ylläpitosovellus Koetietojärjestelmä (KTJ) valmistui. Mediatiedostojen tallennus-, kuvailu- ja hakusovellus (FOTO) hankittiin yhteisesti Metlan, RKTLn ja MTT:n hankintana. Ryhmätyötilan luominen tutkimushankkeiden dokumentaation (SharePoint) sovelluksen pilotointi aloitettiin. Maastomittausdatan tallennus-, ylläpito- ja hakusovellusta (DataPuu) valmisteltiin ja maastomittausdatan automaattinen siirto tietokantaan sovelluksen ensimmäinen käyttöversio valmistui. LifeData-hankkeessa kuvattiin asiakkuus- ja palvelustrategia Metlan ja RKTL:n yhteistyönä. Paikkatietopalveluiden kehitystyötä tehtiin SYKEssä. Aineistokuvausten tallennus- ja hakusovellus (RADAR) Metlassa, MTTssä ja RKTLssä kerätylle tutkimusaineistolle valmistui ja tietojen yhdistäminen SYKE:n metatietovarantoon aloitettiin. SYKEn internet-karttasovelluksen toteutus aloitettiin aikataulussa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta: TAISTO 4, LifeData 5. TAISTO-hanke eteni aikataulussaan. Hanke tuotti Metlan toimintaympäristöön vuoden 2013 aikana neljä järjestelmän osaa tai palvelua. LifeData-hankkeen työ eteni aikataulussaan ja hankesuunnitelman tavoitteet toteutuivat. Asiakkuus- ja palvelustrategiatyö valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä. Muissa tulostavoitteissa kuvatuissa tehtävissä edettiin aikataulussa. Tulevan Luonnonvarakeskuksen RADARtyö edistyy hieman etuajassa Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Prosessien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Prosessien vuoden 2013 tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 6. 26

27 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus muodostui budjetti-, tulo- ja muusta yhteistyörahoituksesta. Pääosa rahoituksesta oli valtion talousarvion toimintamenomäärärahaa. Taulukko 11. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus (1000 euroa) TP 2013 % TP 2012 % TP 2011 % Budjettirahoitus Toimintamenot Tulorahoitus Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistutkimustoiminta (SA, YRT) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muut tulot Tulorahoitus yhteensä Metlan budjettirahoitus yhteensä Muu yhteistyörahoitus Suomen Akatemia (ns. vanhat hankkeet) Yhteistyörahoitus Työllisyysrahoitus Muu julkinen rahoitus Muu rahoitus yhteensä Rahoitus yhteensä Kokonaisrahoitus väheni 2,821 milj. eurolla (-4,9 %) 54,765 milj. euroon. Tutkimuslaitoksen budjettirahoitus oli 42,281 milj. euroa, jossa oli vähennystä 3,964 milj. euroa (-8,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion talousarvion toimintamenorahoituksen osuus tutkimuslaitoksen rahoituksesta oli 77 %, joten toimintamenorahoituksen osuus aleni kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Tulorahoitus oli yhteensä 11,615 milj. euroa, missä oli lisäystä 1,541 milj. euroa (+15,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteistutkimustoiminnan tulorahoitus kasvoi 1,379 milj. eurolla (+22,9 %) vuoteen 2012 verrattuna. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltu maksullinen toiminta kasvoi 2,735 milj. euroon (+14,2) ja sen osuus tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta oli 5 %. Metlan budjettirahoitus tulorahoituksen osuus mukaan lukien oli yhteensä 53,896 milj. euroa, mikä oli 2,423 milj. euroa edellisvuotista vähemmän. Muu yhteistyörahoitus oli 0,869 milj. euroa eli sen osuus oli 2 % Metlan kokonaisrahoituksesta. 27

28 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi Talousarvion toteutumista on kuvattu jäljempänä olevassa talousarvion toteutumalaskelmassa. Nettoutetut tulot ja menot on eritelty tilinpäätöslaskelmien liitteessä 2. Metsäntutkimuslaitos sai toimintavuonna rahoitusta valtion talousarviosta 47,545 milj. euroa, josta valtaosa oli Metlan toimintamenomomentin ( ) kautta saatua rahoitusta. Lisäksi rahoitusta saatiin muun muassa arvonlisäveromenoihin. Toimintamenoihin myönnettiin nettomäärärahaa 44,128 milj. euroa, mikä oli 0,140 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenojen nettokäyttö oli 42,280 milj. euroa, mikä oli 3,965 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna (-8,6 %). Vuodelle 2014 siirtyvät erät olivat yhteensä 4,702 milj. euroa. Metlan toimintamenoista seuraavalle vuodelle siirtyi 3,930 milj. euroa, missä oli lisäystä 1,848 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2014 siirtyi EU:n ympäristörahaston osallistumisen rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (mom ) 0,715 milj. euroa ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen annettu rahoitus (mom ) 0,058 milj. euroa. 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi Toiminnan tuottojen kehitys oli vuonna 2013 varsin myönteinen. Yhteensä toiminnan tuotot olivat tilikaudella 11,264 milj. euroa. Tuotot kasvoivat 0,820 milj. eurolla eli 7,9 % edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,721 milj. euroa eli 0,354 milj. euroa enemmän kuin vuonna Muut toiminnan tuotot kasvoivat 0,484 milj. euroa 8,529 milj. euroon. Metla onnistui kulujen hallinnassa hyvin ja toiminnan kulut vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan kulut olivat yhteensä 54,430 milj. euroa, joten kulut vähenivät 2,668 milj. eurolla eli 4,7 %. Kulurakenteessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut, jotka vähenivät edellisvuodesta 1,651 milj. eurolla 37,889 milj. euroon (-4,2 %). Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 69,6 % eli osuus kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Henkilötyövuosien määrä väheni edellisen vuoden 699 henkilötyövuodesta 668 henkilötyövuoteen eli 31 henkilötyövuotta (-4,4 %). Henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat euroa (muutos ed. v. +0,3 %). Vuokrat olivat 5,981 milj. euroa (vert. ed. v. +4,1). Vuokrakulujen kasvu johtui lähinnä tietokoneja ajoneuvokaluston leasingvuokraukseen siirtymisestä. Palvelujen ostot vähenivät 0,647 milj. eurolla (-11,2 %) edellisestä vuodesta ja olivat 5,156 milj. euroa. Tilikauden ostot vähenivät 8,0 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 1,511 milj. euroa. Poistot olivat 0,954 milj. euroa eli 0,055 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilikauden toiminnan tuotot vähennettynä toiminnan kuluilla eli jäämä I aleni 3,488 milj. eurolla eli 7,5 % vuoteen 2012 verrattuna ja oli 43,166 milj. euroa. Siirtotalouden tuotoissa ja kuluissa tuotot Euroopan unionilta kasvoivat 0,128 milj. eurolla 0,360 milj. euroon. Tilikauden kulujäämä oli 45,175 milj. euroa, mikä on tilinpäätöksessä siirretty valtion omaan pääomaan. Tilikauden kulujäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin. Tilikauden kulujäämä oli 3,594 milj. euroa eli 7,4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. 28

29 3.4 Taseen analyysi Metsäntutkimuslaitoksen taseen loppusumma oli 9,067 milj. euroa, jossa oli lisäystä 1,254 milj. euroa. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset olivat yhteensä 2,974 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,126 milj. euroa. Aineettomia oikeuksia oli 0,518 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,160 milj. euroa eli 23,6 %. Aineellisissa hyödykkeissä, jonka arvo oli taseessa 2,263 milj. euroa, muodostivat koneet ja laitteet suurimman tase-erän 1,319 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 5,627 milj. euroon, jossa oli lisäystä 1,361 milj. euroa. Erityisesti muiden lyhytaikaisten saamisten määrä kasvoi, mikä johtui pääasiassa yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitussaamisten määrän lisääntymisestä. Metsäntutkimuslaitoksen oma pääoma taseessa oli tilikauden lopussa -2,863 milj. euroa (tilikauden alussa -4,112 milj. euroa). Vieras pääoma oli yhteensä 11,930 milj. euroa. Suurin lyhytaikaisen vieraan pääoman erä oli siirtovelat, jonka määrä kasvoi 0,097 milj. euroa 6,633 milj. euroon. Saatuja ennakoita oli 2,229 milj. euroa ja ostovelkoja 1,179 milj. euroa. 29

30 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä talouden ja tuloksellisuuden oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Metlan sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa tutkimuslaitoksen johto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi toteutetaan Metlassa vuosittain. Vuoden 2013 arviointi toteutettiin siten, että Metlan ydin- ja tukiprosessien johtoryhmät tekivät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnit vastuullaan olevista prosesseista. Metlan johtoryhmä teki koko tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnin prosesseista tehtyjen arviointien tulosten pohjalta. Tehdyissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa käytettiin apuna valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan laatimaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin suositusta. Luonnonvarakeskusfuusio on vaatinut huomattavasti kehittämisresursseja valmistelutyöhön. Tästä huolimatta tutkimuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät toteutettiin erinomaisesti ja vuoden 2012 kustannukset alitettiin selvästi. Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeessa valmisteltiin Luonnonvarakeskuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan organisointia ja sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi tarvittavia toimia. Metlan sisäinen tarkastaja selvitti tarkastustoiminnassaan tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan tilaa ja osallistui sisäisen valvonnan arviointien toteuttamiseen. Enontekiön kunnassa sijaitsevan kiinteistön vuonna 2007 toteutetun myynnin valmistelussa havaittiin puutteita ja asia otettiin tarkasteluun myös maa- ja metsätalousministeriön sisäisen tarkastuksen kanssa. Metlan sisäinen tarkastaja oli alkuvuoden 2013 valtion tutkimuslaitosten yhteisen projektinhallintajärjestelmän hankinnan selvitysmies, eikä hän osallistunut tarkastustoimintaan. Metlan sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää säädetyt vaatimukset. Tehdyn arvion perusteella olennaisimmat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ovat seuraavat: Johtamisesta, operatiivisesta toiminnasta, seurannasta ja sisäisestä valvonnasta huolehtiminen Metlan valmistautuessa Luonnonvarakeskusfuusioon. Henkilöstöresurssien riittävyyden varmistamiseksi tarvittava tehtävien priorisointi ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Metsäntutkimuksen ydintoiminnan ja osaamisen vieminen vahvana ja häiriöttömänä Luonnonvarakeskukseen. 5 Arviointien tulokset Arviointeja ei toimintavuonna tehty. 6 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuonna ei ollut takaisinperintöjä eikä havaittu väärinkäytöksiä. 30

31 7 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Metsäntutkimuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Toteutuma % Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös- Talousarvio Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,42 0, Arvonlisävero , , Sekalaiset tulot , ,15 0, Maa- ja metsätalousmin. muut tulot 3 057, ,45 307,11 5 5, Työ- ja elinkeinomin. hallinnonalan muut tulot Muut tulot 307,11 5 5, Ympäristömin. muut tulot , , EU-rahoitus , , , , Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 132,00 0 0,00 0, Osinkotulot ja osakk. myyntitulot 132, Osinkotulot 132,00 0 Tuloarviotilit yhteensä , ,57 0,00 0 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Talousarvion 2013 määrärahojen Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Siirretty seuraavalle vuodelle Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Käytettävissä vuonna 2013 Edellisiltä vuosilta siirtyneet siirto seuraavalle vuodelle käyttö vuonna Valtiovarainmin. hallinnonala 1 432, Valtiovarainmin. hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) 1 432, Maa- ja metsätalousmin. hallinnonala , , , ,74 0, , , , , Maa- ja metsätalousmin. hallinnonalan , , ,74 0,00 arvonlisäveromenot (a) Hirvieläinen aiheut. vahinkojen korvaaminen , , ,00 0, ,00 0, ,00 ( 2v) Toimintamenot (2v) , , , ,00 0, , , , ,15 31

32 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen Tilinpäätös 2013 käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 32. Työ- ja elinkeinomin. hallinnonala , ,31 0, ,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Työ- ja elinkeinomin. hallinnonalan 6 071, , ,76 0,00 arvonlisäveromenot (a) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (k) , , ,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Palkkaukset ,57 0 0,00 0,00 0, Palkkaukset 0, , ,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Muut menot , ,39 0, Ympäristöministeriön hallinnonala 235, , , ,32 0, , , , , Ympäristömin. hallinnonalan arvonlisäveromenot 235, ,52 363,52 0,00 (a) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (3v) 0, , , ,80 0, , , , ,43 Määrärahatilit yhteensä , , , ,37 0, , , , ,58 Metsäntutkimuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja valtuuksia. 32

33 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,01 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,31 Muut toiminnan tuotot , , , ,22 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,80 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,49 Henkilöstökulut , ,31 Vuokrat , ,78 Palvelujen ostot , ,13 Muut kulut , ,58 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 1 184, ,06 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,28 Poistot , ,70 Sisäiset kulut , , , ,13 JÄÄMÄ I , ,91 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 3,05 223,62 Rahoituskulut , , ,91-910,29 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot ,00 0,00 Satunnaiset kulut 0, ,00-0,00 0,00 JÄÄMÄ II , ,20 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta , , , ,02 JÄÄMÄ III , ,18 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,46 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,15 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,33 33

34 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,15 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,46 Rakennelmat , ,55 Koneet ja laitteet , ,52 Kalusteet 7 951, ,52 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634, ,30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,66 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,72 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAI- KAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,53 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,59 Keskeneräinen tuotanto , ,57 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,84 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,01 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,25 Ennakkomaksut , , , ,26 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 0, , ,58 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,52 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,05 34

35 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,38 Pääoman siirrot , ,71 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,73 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat , , , ,00 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,17 Ostovelat , ,55 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,46 Edelleen tilitettävät erät , ,65 Siirtovelat , ,54 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,78 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,78 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,05 35

36 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 1: selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen: Budjetoinnissa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi. Metsäntutkimuslaitoksella ei ole ulkomaanrahamääräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia tilinpäätöshetkellä. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tuotto- ja kululaskelmaan sekä taseeseen Tilinpäätöksen laadinnassa noudatettuja arvostus- ja jaksotusperiaatteita ei ole muutettu. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja menot sekä virheiden korjaukset Varainhoitovuodelle kirjatut aikaisempiin vuosiin kohdistuvat erät ovat merkitykseltään vähäisiä. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Edellisen vuoden tiedot ovat pääpiirteittäin vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa. 6) Selvitys varainhoitovuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista Varainhoitovuoden päättymisen jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta varainhoitovuoden tilinpäätökseen. 36

37 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen Tilinpäätös 2013 käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2013 Käyttö vuonna 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle MMM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) Bruttomenot , , ,07 Bruttotulot , , ,33 Nettomenot , ,00 0, ,74 0, Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (2v) Bruttomenot , , , ,04 Bruttotulot , , , ,82 Nettomenot , , , ,00 0, , , , ,15 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ,66 Vuosi , Ympäristörahasto ,66 37

38 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,85 Palkat ja palkkiot , ,13 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,28 Henkilösivukulut , ,46 Eläkekulut , ,35 Muut henkilösivukulut , ,11 Yhteensä , ,31 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,76 - tulosperusteiset erät 7 426,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 724, ,66 Johto 724,32 724,32 Muu henkilöstö 0,00 749,34 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto Asuinrakennukset tasapoisto Toimistorakennukset tasapoisto Teollisuusrakennukset tasapoisto Varastorakennukset tasapoisto Muut rakennukset tasapoisto Rakennelmat tasapoisto Rakenteet tasapoisto Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto Raskaat työkoneet tasapoisto Kevyet työkoneet tasapoisto Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto Puhelinkeskukset ja muut viestintäl. tasapoisto Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto Muut tutkimuslaitteet tasapoisto Muut koneet ja laitteet tasapoisto Asuinhuoneisto- ja toimistokal. tasapoisto Muut kalusteet tasapoisto

39 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet Hankintameno ,52 0,00 0,00 0, ,52 Lisäykset ,02 0,00 0,00 0, ,02 Vähennykset ,68 0,00 0,00 0, ,68 Hankintameno ,86 0,00 0,00 0, ,86 Kertyneet poistot ,36 0,00 0,00 0, ,36 Vähennysten kertyneet poistot ,68 0,00 0,00 0, ,68 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,80 0,00 0,00 0, ,80 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,48 0,00 0,00 0, ,48 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,38 0,00 0,00 0, ,38 Aineelliset hyödykkeet 122 Rakennuksemat 123 Rakennel- 125 Koneet ja 127 Kalusteet 128 Taide-esineet laitteet Hankintameno , , , , ,30 Lisäykset 0,00 0, ,70 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0, , ,46 0,00 Hankintameno , , , , ,30 Kertyneet poistot , , , ,12 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, , ,46 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,06 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , ,72 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,30 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 129 Keskeneräiset hankinnat Hankintameno ,31 0,00 0,00 0, ,43 Lisäykset ,40 0,00 0,00 0, ,10 Vähennykset 0,00 0,00 0, ,65 Hankintameno ,71 0,00 0,00 0, ,88 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0, ,77 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,65 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,45 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0, ,57 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,71 0,00 0,00 0, ,31 39

40 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno ,72 0,00 0,00 0, ,72 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset ,82 0,00 0,00 0, ,82 Hankintameno ,90 0,00 0,00 0, ,90 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,90 0,00 0,00 0, ,90 40

41 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 3,05 91,62-88,57 Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 Osingot 0,00 132,00-132,00 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 Rahoitustuotot yhteensä 3,05 223,62-220,57 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 1 177,19 444,77 732,42 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00 SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 65,31 689,14-623,83 Rahoituskulut yhteensä 1 242, ,91 108,59 Netto ,45-910,29-329,16 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja lainoja. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale määrä Markkinaarvo osuus % Myyntioikeuksien Saadut Markkinaarvarvo Kirjanpito- alaraja % osingot Julkisesti noteeraamattomat ,90 0,0 0,0 0, ,72 osakkeet ja osuudet Pohjanmaan Puhelinosuuskunta 0 0, ,82 Vaasan Puhelin Oy , ,23 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy , ,67 Metsäklusteri Oy , ,00 Cleen Oy ,00 5, ,00 Osakkeet ja osuudet yhteensä ,90 0,0 0,0 0, ,72 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 vuosi 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0, ,44 0, ,44 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, ,44 0, ,44 41

42 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Myönnetyt takaukset ja takuut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassa olevia takauksia ja takuita. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2013 Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä , , , , , ,00 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja rahastoituja varoja. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja varoja. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Muutos Muu pitkäaikainen velka , , ,44 Yhteensä , , ,44 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. 42

43 8 Allekirjoitukset Tilinpäätös on hyväksytty Vantaalla 12. päivänä maaliskuuta JOHTOKUNTA Eeva Hellström Marja Hilska-Aaltonen Marko Mäki-Hakola Anssi Niskanen Antro Säilä Mari Walls Tuija Aronen Leena Paavilainen Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja 43

44 Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä Taulukot: Taulukko 1. Määrärahan käyttö... 8 Taulukko 2. Taloudellisuus... 9 Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja Taulukko 4. Tuottavuus Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Taulukko 9. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Taulukko 10. HTV-vähennykset Taulukko 11. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus Kuvat: Kuva 1. Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v Kuva 2. Taloudellisuuden tunnuslukuja v Kuva 3. Tuottavuuden tunnuslukuja v Kuva 4. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Kuva 5. Tutkimustoiminnan suoritteet v Kuva 6. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v Kuva 7. Henkilötyövuosien määrä (%) prosesseittain vuonna Liitteet Liite 1. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto -prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina Liite 2. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 4. Henkilöstön määrä, rakenne, kulu, ym. tietoja Liite 5. Inhimillisen pääoman suunnitelma ja toteutus Liite 6. Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Liite 7. Metlan johtokunta ja johtoryhmä Liite 8. Metlan organisaatio Liite 9. Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöt Liite 10. Metlan toimipaikat

45 Liite 1. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto -prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina ohjelma vuosi 2013 htv vuosi 2012 htv vuosi 2011 htv 001 OH , ,6 002 OH , ,0 BIO OH , ,3 BTA HR , ,2 EK1 H , , ,0 ELI H , , ,9 FIB HR ,4 FIC HR , ,0 H2O OH ,7 HYV OH , , ,2 IKE HR , , ,5 JOH H ,6 KOE H , , ,0 LAB H , , ,8 MAA HR , , ,2 MES HR , , ,3 MET HR , , ,2 MIL OH , ,3 MKL OH ,9 MMH HR , , ,1 MSU OH , ,0 MTU HR , ,9 MYT H , ,6 MYV HR , ,6 NEW OH ,5 POL HR , , ,2 PUU OH , , ,0 SUM OH ,5 TTT H , , ,8 TUH HR , , ,7 TUK OH ,2 UUD HR , ,8 VAR H , , ,0 VIR H YHT H , , ,5 VMI H , ,0 HPA H ,0 Yhteensä , , ,0 OH , , ,4 HR , , ,0 H , , , , , ,0 45

46 Metlan ydinprosessien ohjelmat ja hankeryhmät vuonna 2013 Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Tutkimusohjelma ForestEnergy Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito, MHO H2O Metsät ja vesi HYV Metsästä hyvinvointia MIL Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa NEW Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut Koordinoitu hankeryhmä BTA Bioaktiiviset yhdisteet osana tulevaisuuden biotaloutta FIC Metsänkäsittelyn ja ympäristötekijöiden vaikutus puukuitujen ominaisuuksiin ja kemialliseen koostumukseen IKE Kehittyvä metsäsektori Venäjällä sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa vaikutukset Suomeen MAA Metsämaantieteen hankeryhmä MES Metsädynamiikan ennustaminen ja simulointi MET Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO ) ohjauskeinoja ja vaikutusten seurantaa tukeva tutkimus MMH Monimuotoisuustutkimuksen hankeryhmä MTU Metsäalan tulevaisuuden ennakointi - hankeryhmä POL Metsä- ja ympäristöpolitiikka 2000-luvulla TUH Metsätuhojen hankeryväs Vaikuttavuusalueen erillishankeryhmä EK JATK Erillishankkeet 1 Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta ELI 2006 JATK Erillishankkeet Metsiin perustuvat elinkeinot VAR 2006 JATK Erillishankkeet Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot YHT 2006 JATK Erillishankkeet Metsien yhteiskunnallinen merkitys Tutkimuksen muut hankkeet JOH 2013 JATK Johto KOE 2010 JATK Aineistopalvelut LAB 2010 JATK Laboratorio TTT 2010 JATK Tukihankkeet Viranomaispalvelut Viranomaistehtävien hankeryhmä MJA 2006 JATK Metsänjalostus MYT 2006 JATK Metsäympäristön tilan seurantahankkeet TIL 2006 JATK Metsätilastollinen tietopalvelu VIR 2006 JATK Muut viranomaistehtävät VMI 2006 JATK Valtakunnan metsien inventointi 46

47 Liite 2. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Vuosi 2013 toteuma Vuosi 2013 tavoite Vuosi 2012 toteuma Vuosi 2011 toteuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 1) Maksullisen toiminnan muut tuotot 2) Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Varte-ja siementaimiennakoita vast henkilök.3) Varte-ja siementaimiennakoita vast muut erillisk.3) Muut varastot 4) Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 1,2 1,2 2,1 1,8 1) Sisältää vuosina saatujen varte-ennakkomaksujen tuloutuksia euroa. Tulouttamattomien varte-ennakkomaksujen määrä oli euroa. Tulouttamattomia varte-ennakkomaksuja vastaavien kustannusten määrä oli euroa. 2) Sisältää toimitilojen vuokratuotot ja käyttökorvaukset 3) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden saatuja ennakkomaksuja vastaavat vuoden 2013 kustannukset euroa sisältyvät lukuihin vähennyksinä. Vuonna 2013 tuloutettuja toimituksia vastaavien vuosina saatujen ennakoiden kustannukset euroa sisältyvät lukuihin lisäyksinä. 4) Sisältää taimi-, siemen- ja julkaisuvarastojen muutokset Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on laadittu Valtiokonttorin määräyksen Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen/ Dnro VK 529/2010/ mukaisesti. 47

48 Liite 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Vuosi 2013 toteuma Vuosi 2013 tavoite Vuosi 2012 toteuma Vuosi 2011 toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta EU:lta saatu rahoitus Muu valtion ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1) Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot-kustannukset) Omarahoitusosuus, % Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU-, SA-hankkeiden ja tutkimushankkeilla olevan yhteistutkimuksen tuotot ja kustannukset 1) Osuus yhteiskustannuksista vuonna 2013 on 78 % + korko 0.14 %, vuonna % + korko 0,73 % ja vuonna % + korko 1,0 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyvien hankeryhmien lyhenteet ja sisältö TAU valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitus, Metlan momentti ja MMM SA Suomen Akatemian momentti ja Metlan momentti (kokonaiskustannusmalli) YRT Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti sekä laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus ja MMM EU EU:n osarahoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on laadittu Valtiokonttorin määräyksen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen/ Dnro VK 68/03/2011/ mukaisesti. 48

49 Liite 4. Henkilöstön määrä, rakenne, kulu, ym. tietoja Henkilöstön määrä, rakenne ja kulut HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärä muutosprosentti -4,4-5,8-6,0 - naiset (%) 43,8 43,5 45,0 - miehet (%) 56,2 56,5 55,0 Henkilötyövuodet Koulutustaso, indeksiluku 6,1 6,1 6,0 Vakinaiset - lukumäärä prosenttiosuus kokoaikaiset osa-aikaiset osa-aikaiset % vakinaisista 4,5 6,1 5,7 Määräaikaiset (sis. työllistetyt) - lukumäärä prosenttiosuus Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta (%) 79,3 79,4 78,8 Kokonaistyövoimakustannukset (euroa/vuosi) Tehdyn työajan palkat, (%-osuus palkkasummasta) 78,8 78,9 78,2 Välilliset työvoimakustannukset ja niiden %-osuus tehdyn työajan palkoista ,4 55,4 54,5 Henkilöstön ikäjakauma Keski-ikä (vuosi) - koko henkilöstö 50,2 49,8 49,3 - vakinainen henkilöstö 53,1 52,8 52, vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64 vuotiaat TYÖHYVINVOINTI Työtyytyväisyysindeksi 3,19 3,06 Tulovaihtuvuus (% henkilöstöstä)* 1,6 2,3 3,0 Vakituisen henkilöstön luonnollinen poistuma (% henkilöstöstä) 4,7 4,4 4,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen (% henkilöstöstä) 0,4 0,3 0,4 Sairauspoissaolot (työpv/htv) 6,1 7,4 8,1 Työterveyshuolto (euroa/htv) netto Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen (euroa/htv) KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Koulutus ja kehittäminen (euroa/htv) Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) 2,4 2,5 3,0 *Tulovaihtuvuuteen lasketaan vakituiseen virkaan tai sijaisuuteen tulleet suhteessa ed.vuoden henkilöstöön 49

50 Liite 5. Inhimillisen pääoman suunnitelma ja toteutus Taulukko 1. Innostava johtaminen ja esimiestyö Innostava johtaminen ja esimiestyö Johtamisen ja esimiestyön tukeminen ja kehittäminen: Metlan ja MMM:n välisessä tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen onnistuneen ja osallistavan fuusion (MTT, Metla, RKTL) valmistelussa ja toteuttamisessa sekä muutoksen vakiinnuttamisessa Metlan johtoryhmätyön kehittäminen Tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen Esimiespäivät (toiminnan suunnittelu ym.) Johdon koulutusohjelmat (Tulevaisuuden johtajat, JUST, JEAT jne.) Esimiestyön valmennus (esim. rooli ja vastuut, tuke, varhainen välittäminen, osallistavat menetelmät, KIEKU:n käyttöönottoon valmistautuminen) Yhteisen (MTT, Metla, RKTL) suunnitelman laatiminen ja toteutus: johdon ja esimiesten tuki ja valmiudet muutoksen toteuttamisessa Osa-alue Tavoitteet Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi Kustannukset Resurssit Aikataulu Toteuma Vastuut Seuranta (lisää nykyinen ja tavoitearvo) Ylijohtaja VMBaro: 3 12/ Tarpeen mukaan /2013 Kehittymissuunnitelmat päivitetty vuosittain tukekeskusteluissa esimiehen kanssa Prosessien johtajat, esimiehet Palvelujohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöpäällikkö HR/laitosten johto 1.5 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 2013 arvo 2,52 Tavoite: (3,00) 1.2 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 2013 arvo: 3,10 Tavoite: (3,00) KA 1.2 ja 1.5 Muu seuranta: Innostava johtaminen ja esimiestyö Toteutunut 2,82 Taulukko 2. Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Metlan strategian mukaisen uuden osaamisen tunnistaminen Metlan osaamisen systemaattinen johtaminen ja kehittäminen sekä osaamisen varmistaminen ja suuntaaminen fuusiota (MTT, Metla, RKTL) valmisteltaessa sekä uuden organisaation tulevia tarpeita silmälläpitäen. Metlan osaamisen johtamisen kehittäminen: Osaamiskeskustelut osana tuke-prosessia. Metlan koulutusohjelma, osaamisryhmien kehittämissuunnitelmat ja ydinosaamisten kehittämisohjelmat osaamisen kehittämisen (ml. rakenteiden kehittäminen) tueksi. Henkilöstösuunnitelmien varhainen laadinta henkilöstöryhmille, joihin YTA:lla tai fuusiolla henkilöstövaikutuksia. LYNET-organisaatioiden (ml. MTT, mallin ja osaamiskartan rakenta- LYNET-osaamisen johtamisen Metla, RKTL) yhteinen minen sekä Metlan asteittainen osaamisen johtamisen siirtyminen yhteiseen malliin. ja hallinnan malli sekä yhteinen osaamiskartta. Osa-alue Tavoitteet Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi Kustannukset Resurssit Aikataulu Toteuma Vastuut Seuranta (lisää nykyinen ja tavoitearvo) 3 5/ Prosessien johtajat, osaamisryh-mien vetäjät, esimiehet HR Palvelujohtaja, prosessin johtaja Henkilöstö-päällikkö, Kaiku-kehittäjät VMBaro: 4.3 Tulos- ja kehitys-keskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä 2013 arvo 2,91 Tavoite: ( 2,94) B2.1Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä 2013 arvo 3,18 Tavoite: (3,38) KA 4.3 ja B2.1 Muu seuranta: Osaamisen kehittyminen ja uudistumi-nen Toteutunut 3,05 50

51 Taulukko 3. Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Henkinen, Kehittää Metlan fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky tuloksellisuutta vahvistamalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja ylläpitämällä työkykyä. Varhaisen tuen mallin parempi tuntemus ja hyödyntäminen VMBaro-tulosten käsittely sekä kehittämistoimien suunnittelu, toteutus ja seuranta. Varhaisen tuen mallin koulutus. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Osa-alue Tavoitteet Toimenpiteet ja käytettävät työvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi Kustannukset Resurssit Aikataulu Toteuma Vastuut Seuranta (lisää nykyinen ja tavoitearvo) Vuotuista HR/Johto/esimiehet VMBaro: 7.2 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2013 arvo: 2,82 Tavoite: (3,00) Työsuojelu, ergonomia työsuojelutoimikuntien toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen työergonomiasta huolehtiminen vastaamaan henkilöstön ikääntymistä Varmistaa henkilöstön työkyky ja hyvinvointi muutoksessa sekä tarjota henkilöstölle mahdollisuus hyödyntää fuusiota mahdollisuutena a) vaikuttaa omaan työhön b) tulevan työyhteisön toimintakulttuuriin ja pelisääntöihin. Syksyllä 2012 pidetyn koulutuspäivän annin jalkauttaminen. Työsuojelupäälliköiden koulutukset (sisäinen ja ulkoinen valmennus). Ergonomiatarkastukset, säädöt, kaluste-hankinnat, opastus. Liikunta- ja kultturituki. Yhteisen (MTT, Metla, RKTL) suunnitelman laatiminen ja toteutus: henkilöstön tuki ja valmiudet muutoksen toteuttamisessa. Kehityskeskustelut. Henkilöstön osalistuminen muutoksen valmistelutyöhön. Työsuojelupäälliköt HR, työterveyshuolto HR/laitosten johto Esimiehet Fuusiovalmistelutyöryhmät 2.4 Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 2013 arvo: 3,47 Tavoite: (3,44) Sairauspoissaolojen väheneminen (työpäivää/htv) 2013 arvo: 6,0 Tavoite: (8,1) KA 2.4 ja 7.2 Muu seuranta: Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Toteutunut 3,15 51

52 Liite 6. Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2013 omilla ja yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistämillä tutkimus- ja kehittämisohjelmilla: Hyvinvointia metsistä ( ) Luonnon virkistyskäytön seuranta ja arviointi hankkeessa tuotettiin alueelliset ulkoilutilastot Metinfon sivustolle. Kestävän virkistyskäytön indikaattoreista kirjoitettiin raportti pohjoiseurooppalaisena yhteistyönä. Suomen ympäristökeskuksen kanssa tutkittiin alueellisia eroja talviulkoilun haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksessa. Suomen Akatemia rahoittamassa GreenHealth hankkeessa raportoitiin Helsingissä toteutetun kenttäkokeen tuloksia, joiden mukaan lyhyetkin käynnit kaupunkiluontoalueilla palauttavat nopeasti stressistä. Keskittyminen luontoympäristöön ulkoilun aikana näyttäytyy keskeisenä ihmisten emotionaalista hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Suomen kulttuurirahaston rahoittaman Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys hankkeen (Argumenta) ensimmäinen seminaari järjestettiin Kirkkonummella. Tutkijoille ja päätöksentekijöille kohdennettu viiden seminaarin sarja toteutetaan Metlan ja SYKE:n yhteistyönä vuosina Matkailun ja virkistyskäytön merkitys pohjoisen maaseudun maisemassa ja elinkeinoelämässä hankkeessa tutkittiin matkailun ja ilmastonmuutoksen suhdetta, matkailukeskusten kehittämistä ja loma-asumisen rooli maaseudun kehityksessä. Ilmastonmuutos on matkailutoimijoille lähimmän viiden vuoden aikana melko marginaalinen, mutta Pohjois-Suomen toimijat olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta pitkällä aikavälillä. Matkailustrategioiden keskittyminen suuriin matkailukeskuksiin on ongelma pienissä kohteissa kuten Pallaksella, jonka kehittämiseen paikalliset toimijat pitävät hajautettua matkailukehitystä sopivimpana. VAAKA hankkeessa tuotettiin sosiaalisen ja ekologisen paikkatiedon avulla synteesitietoa matkailun kehittämiseen Paljakassa, Kainuussa, jota voidaan hyödyntää matkailurakentamisen suuntaamisessa. Metsän matkailu- ja virkistyskäyttö liiketoimintamahdollisuutena hankkeessa valmistui Kunta luontomatkailun kehittäjänä -raportti, jossa tarkasteltiin luontomatkailun merkitystä kuntien elinkeinoelämässä ja sen kehittämistarpeita alueittain. Vaikka luontomatkailu koetaan tärkeäksi, se ei ole välttämättä tunnistettu alueen matkailustrategiassa. Matkailussa luonnon tuotteistaminen on vielä monin tavoin keskeneräistä jopa Lapissa. Metsien ympäristöpalvelujen arvottaminen ja markkinat hankkeessa toteutettiin EU:n 7. puiteohjelman NEWFOREX -hanketta (New Ways to Value and Market Forest Externalities). Ruka-Kuusamossa toteutetun matkailijakyselyn tulokset raportoitiin Komissiolle ja tieteellisessä julkaisusarjassa. Matkailijat olivat halukkaita maksamaan maiseman laadun parantumisesta ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymisestä, mutta eivät ulkoilureittien tai hiilensidonnan lisäyksestä. Lisäksi raportoitiin Ruka-Kuusamon metsänomistajille suunnattu kyselytutkimus. Metsänomistajat suhtautuivat maisema- ja virkistysarvokauppaan varsin myönteisesti, mutta maksettavan korvauksen ohella muut sopimusehdot, kuten sopimuksen 52

53 kesto ja metsänkäsittelyn rajoitukset, vaikuttivat osallistumishalukkuuteen voimakkaasti. Hankkeen tulokset raportoitiin kansainväliseen Policy Brief julkaisuun. Metlan hankkeessa raportoitiin myös sopimuspohjaisen suojelun kustannustehokkuuden tuloksia, joiden mukaan lyhyet sopimukset tulisi kohdistaa tavanomaisesti hoidettuihin talousmetsiin ja pitkät sopimukset ekologisesti arvokkaisiin metsiköihin. Ympäristömyönteiset metsänomistajat vaativat suojelusta muita alhaisempia korvauksia, mikä voi alentaa sopimuspohjaisen suojelun kustannuksia. Paikkatieto- ja monitavoitteiset päätöstukimenetelmät metsän eri käyttömuotojen sovittamisessa hankkeessa valmistui Kainuun ja Kuusamon alueella valmistui maiseman herkkyysluokitus kymmenen kunnan alueelle, jonka hyödyntäminen aloitettiin yhdessä käytännön organisaatioiden kanssa. Vuorovaikutteisen metsäsuunnittelun toimintamallia ja sen mahdollistavaa käyttöliittymää testattiin MoTaSu hankkeen pilottitilojen suunnitteluprosesseissa Kuusamossa. Matkailun ja metsätalouden yhteensovittaminen yksityismetsissä näyttää lupaavalta, koska metsätalouden tulonmenetykset voidaan kompensoida maisemallisesti herkillä alueilla maltillisilla hehtaarikohtaisilla maksuilla. Herkkutattisadot ja metsien käsittely osahankkeessa raportoitiin itäsuomalaisten kuusikoiden kauppasienisadot. Tutkimustoiminta laajeni EU:n 7. puiteohjelman rahoittaman STARTREE-hankkeen alettua. Lisäksi hankkeessa tutkittiin, kuinka taajamametsien suunnitteluun osallistuneiden sidosryhmien näkökulma otettiin huomioon Kuopiossa Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Tulokset raportoitiin tieteellisissä julkaisusarjoissa Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tutkimusohjelman tuloksista kirjoitettiin vuoden 2013 aikana laaja synteesikirja, joka on kustantajalla arvioitavana. Käsikirjoituksen laajuus on noin 350 sivua. Mukana kirjoittajina oli kaikkiaan noin 40 Metlan tutkijaa ja yhteistyökumppaneita. Ohjelmassa tuotettiin 25 tieteellistä julkaisua ja 10 muuta julkaisua vuonna Tutkimuksesta pidettiin runsaat 50 esitelmää ja posteria, annettiin noin 50 haastattelua mediassa tai muuta esiintymistä sekä järjestettiin 10 seminaaria tai retkeilyä sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin hyvin, mutta luontomatkailuyritysten kehittämistutkimus kärsi resurssipulasta tutkijoiden eläköitymisten vuoksi.uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut ( ) Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut ( ) Käynnistettiin PUU-ohjelman loppuraportointi ja tuotettiin loppuraporttikäsikirjoitus. Loppuraportti julkaistaan PUU-ohjelman loppuseminaarissa PUU-ohjelmassa toimi vuoden 2013 aikana yhteensä 21 tutkimus- tai kehittämishanketta, joista 15 päättyi ja 6 jatkuu vuodelle PUU-ohjelman viimeisenä toimintavuonna keskeinen tehtävä oli varmistaa, että ohjelmassa todetut asiakkaita kiinnostavat osaamisalueet resurssoidaan ohjelman päättymisen jälkeen siten, että palvelutaso 53

54 voidaan ylläpitää ja sitä myös parantaa. Siksi Metlan tutkimusjohto nimesi henkilöt valmistelemaan uutta tutkimus- ja kehittämisohjelmaa PUU-ohjelman jatkoksi. Laajan sidosryhmä- ja tutkijaosallistamisen jälkeen Metlan johtokunta hyväksyi käynnistettäväksi uuden t&k -ohjelman Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ). PUU-ohjelmassa: Laskettiin VMI-tietojen perusteella alueellisia arvioita viljelypuustojen määrän ja laadun kehittymisestä puutuoteteollisuuden puunhankinnassa. Kehitettiin ihminen-kone -järjestelmän tuottavuutta parantavia, kuljettajaa opastavia laitteita puunkorjuukoneisiin. Uusien järjestelmien avulla voidaan vähentää mm. polttoaineen kulutusta, maaston, puuston ja korjuukoneiden vaurioitumista sekä kuljettajien stressikuormitusta. Toteutettiin maksullisena palvelutoimintana puupylväiden vaatimustenmukaisuusmerkinnän (CEmerkintä) edellyttämät testaukset ja tulosraportoinnit 11 suomalaiselle ja yhdelle norjalaiselle pylväsvalmistajayritykselle. Käynnistettiin pirkanmaalaisia puutuotealan yrityksiä palvelevan vientirenkaan kokoaminen (vientirengas aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa). Osallistuttiin aktiivisesti WoodWisdom.net -rahoitushakuun (4 konsortioesitystä, 1 positiivinen rahoitusratkaisu). Ohjelmassa tuotettiin noin 30 tutkimusjulkaisua, 12 kirja-artikkelia, 3 uutiskirjettä n tilaajalle, järjestettiin 6 seminaaria tai messuosastoa, 94 muuta sidosryhmätilaisuutta, 55 yleisöesitelmää ja ohjattiin 5 akateemista opinnäytetyötä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. PUU-ohjelman viimeinen toimintavuosi 2013 oli tuloksekas. Tutkimustiedon tuottamisessa onnistuttiin tavoitellusti ja asiakastoimeksiannoissa, tiedon ja osaamisen siirrossa yli odotusten. Uusien rahoitushakemusten tekeminen ei tuottanut haluttua tulosta niissä kansainvälisissä hauissa, joihin ohjelman tutkijat osallistuivat. Hankkeiden ja ohjelman loppuun saattaminen veivät hankkeiden vastuututkijoilta ja ohjelman johdolta suuren osan työajasta loppuvuonna Julkaisu- ja tiedonsiirtotoiminta oli aktiivista. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) Metsänviljelyn teema-alueen tutkimusten mukaan metsäpuiden siemenviljelmien siemensatoa voidaan tehostaa huomattavasti gibberelliinihormonilla. Siemenviljelmillä käpysadon korjuun ajoituksessa tulee ottaa huomioon eri kloonien siementen tuleentumisen ajallinen vaihtelu sekä käpyjen kosteus, joka oleellisesti vaikuttaa saatavan siemenen laatuun. Metsäpuiden kasvullisen lisäyksen tutkimuksessa keskityttiin solukkolisäysmateriaalin säilytysongelmiin. Taimitarhatutkimuksessa etsittiin sopivaa taimimateriaalia heinäkuun koneistutuksiin syyskesällä kylvetyistä ja seuraavana keväänä muovihuoneessa kasvatetuista 54

55 kuusen taimista. Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon edistämiseksi järjestettiin useita koulutustilaisuuksia ja retkeilyjä sekä valmisteltiin koulutusmateriaalia mm. omavalvonnasta. Monijaksoisten metsien hoidon teema-alueella saatiin lupaavia uudistamistuloksia pienaukkohakkuilla turv la sekä Kainuun korkeudella myös kivennäismailla. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä tuotetun puunaineen laadusta saatiin ensimmäisiä tuloksia, joiden mukaan kuusisahatavaran laatu jää hieman heikommaksi eri-ikäismetsässä kuin tasaikäismetsässä. Eri-ikäisrakenteisen metsän tutkimuksesta järjestettiin Ruotsin Future Forest tutkimusohjelman kanssa yhteinen seminaari Uppsalassa. Kotimaassa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen seminaarikiertue (9 tilaisuutta vuonna 2013) yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa alkoi marraskuussa. Metsänkasvatusvaihtoehtojen vertailu teema-alueella vertailtiin viljelyn ja luontaisen uudistamisen, taimikonhoidon ja hoitamattomuuden, yhdistetyn energia- ja ainespuun ja tavanomaisen ainespuun kasvatuksen vaikutuksia biomassan tuotannon ja kannattavuuden näkökulmista. Tutkimustiedon käytäntöön viennin edistämiseksi perustettiin ensimmäiset demopolut käyttämällä hyödyksi Metlan pitkäaikaisia maastokokeita Vesijaolla ja Evolla. Useat tutkimusohjelman tutkijat antoivat asiantuntemustaan metsälainmuutoksen ja uusien metsänhoidon suositusten valmistelutyöhön. Tutkimusohjelman ohjausryhmä kokoontui kahdesti ja toisen kokouksen yhteydessä järjestettiin ohjausryhmän ja ohjelman tutkijoiden yhteinen retkeily metsänkäsittelykoealoille Vesijaolla ja Evolla. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tutkimushankkeet etenivät lähes suunnitelmien mukaan. Tutkimusta tehtiin 13 Metlan hankkeessa ja yli 20 yhteisrahoitteisessa hankkeessa. Tutkimusohjelman hankkeissa julkaistiin yli 40 referoitua artikkelia ja tuotettiin lähes 60 muuta julkaisua. Metsät ja vesi ( ) Metsät ja vesi -tutkimusohjelma alkoi vuonna Ohjelmassa on viisi Metlan rahoittamaa hanketta, joiden kokonaisbudjetti oli noin 1,181 M. Luvussa on mukana 207 henkilötyökuukautta. Toteutuksessa on mukana myös 12 ulkopuolisen rahoituksen hanketta, joille on myönnetty rahoitusta yhteensä noin 1,3M. Ohjelmassa työskentelee kahdeksan väitöskirjatyöntekijää ja sillä on www-sivut ja yhteinen Wiki-työtila. Ohjelman ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ohjausryhmä hyväksyi ohjelman tiedon- ja teknologian siirtosuunnitelman vuosille , jossa päätavoitteina ovat: 1) kunnostusojituskriteereiden tarkentaminen, 2) päätehakkuun, energiapuun korjuun ja ennallistamisen aiheuttamien vesistökuormitusriskien tunnistaminen ja keinojen tarjonta haitallisen kuormituksen vähentämiseen, 3) oppaiden tuottaminen sulfaattimaiden ja pohjavesialueiden metsien hoitoon, 4) kotimaisten puulajien kuivuuden ja märkyyden sopeutumiskyvyn tunnistaminen ja sen huomioon ottaminen metsänhoidossa, 5) uusien laskentamenetelmien kehittäminen mm. maaperän kantavuuden ennustamiseen. 55

56 Ohjelma kantoi päävastuun valtakunnallisten metsätalouden vesiensuojelupäivien järjestämisestä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Ohjelman päätavoitteet saavutettiin. ForestEnergy2020 ( ) yhteistyössä VTT:n kanssa ForestEnergy2020 -tutkimusohjelmassa keskityttiin metsähakkeen tuotantoteknologian kehittämiseen ja puubiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten arvioinnin viestintään. Joensuussa lokakuussa järjestetty ohjelman vuosiseminaari keräsi yli 100 osallistujaa. Ohjelmassa järjestettiin metsäenergiankestävyyskysymyksistä 2 korkean tason tapaamista. Kohderyhmänä olivat erityisesti MMM:n ja TEM:n puupolttoaineiden kestävyyskriteereiden valmistelussa mukana olevat virkamiehet sekä metsä- ja energiateollisuuden sekä -politiikan vaikuttajat. Ohjelmassa tuotettiin lisäksi ennusteet metsähakkeen alueellisen kysynnän kehittymisestä ja metsähakevarojen sekä käytön taseesta kuntatasolla uusien bioenergiainvestointien tukemiseksi. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tulokset saavutettiin erittäin hyvin alan elinkeinoelämän tukemisessa. Ohjelman toimintaan projekteissa osallistui yli 30 yritystä ja ne ovat mukana myös tutkimusrahoituksen saajina mm. käynnissä olevissa EU:n 7. puiteohjelman projekteissa. Ohjelma oli vaikuttamassa myös alan politiikkavalmisteluun sekä kotimaassa että EU-tasolla. Yhteistyössä LYNET-laitosten kanssa: Biotalous ( ) LYNETin Biotalousohjelman (BIO) tavoitteena on kehittää tuotteita, menetelmiä, prosesseja ja malleja, joilla edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoiminnan käynnistymistä. Ohjelmaan osallistuvat LYNET-laitoksista Metlan lisäksi MTT, RKTL ja SYKE. Ohjelman koordinaatiosta vastaa Metla. 56

57 Ohjelman pääpaino kuluneen vuoden aikana oli käynnissä olevien hankkeiden toteuttamisessa. Ohjelman koordinaatioryhmä edisti aktiivisesti myös uusien hankkeiden suunnittelua käymällä läpi avoinna olevia ohjelmahakuja ja saattamalla tutkijoita yhteen. Tästä esimerkkinä on tammikuussa järjestetty kutsutyöpaja, jossa työstettiin hakemuksia EU:n Intelligent Energy Europe ja Wood Wisdom Net -hakuihin. BIO-ohjelmassa oli vuonna 2013 käynnissä 21 hanketta. Ohjelman hankkeet rahoitetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Vuoden aikana käynnistyi CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n yhteinen SHOKtutkimusohjelma Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow - BEST. Laajassa ohjelmassa on mukana yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. LYNET-laitoksista mukana ovat Metla, MTT, SYKE ja GL. Ohjelmaa rahoittavat Tekes ja yritysosapuolet. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Ohjelma onnistui kohtalaisesti uusien yhteisten hankkeiden käynnistämisessä. Uusien hankkeiden käynnistäminen edellyttää aktiivisuutta ohjelman koordinaatioryhmältä. LYNET-ohjelmapäivillä pidetyt fokusoidut kutsutyöpajat ovat osoittautuneet hyväksi toimintamalliksi. Tutkimuksen vaikuttavuudesta mainittakoon valtioneuvoston kanslian tilaama Vihreän kasvun mahdollisuudet - selvitys, jota käytettiin mm. hallitusohjelman välitarkastelussa ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteon laadinnassa. Ilmastonmuutos ( ) LYNET-ILMU ohjelma järjesti oman session LYNET-seminaarin yhteydessä , jossa keskusteltiin ohjelman yhteisistä tavoitteista. Ohjelmassa käynnistettiin valmistautuminen LIFE + Integrated projects -hakuihin. Metlan ilmastonmuutosasiantuntijat toteuttivat UNFCCC:n maaraportin metsiä koskevan päivityksen ja osallistuttiin MMM:n ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian päivittämiseen. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3. Metlan MIL-tutkimusohjelman päätyttyä v ilmastonmuutostutkimus on jäänyt Metlassa yksittäisten tutkimushankkeiden toteutettavaksi. Erillistä rahoitusta ilmastonmuutostutkimuksen koordinointikuluihin ei ole ollut Metlassa käytettävissä vuonna Akuutit viralliset raportointitehtävät on toteutettu tiimityönä. 57

58 Kestävä maankäyttö ( ) Kestävä Maankäyttö (MAKA) -ohjelmassa osallistuttiin LYNETin yhteisiin tilaisuuksiin ja niiden järjestelyihin. Tutkijoita kannustettiin yhteishankkeiden suunnitteluun ja osallistumaan rahoitushakuihin. Ohjelmassa käynnistyi vuoden 2013 aikana ainakin neljä hanketta, joista kahdessa Metla on vetovastuussa ja kahdessa osallistujana. Lisäksi Metlan tutkijat osallistuivat ohjelman aihepiirin tutkimusrahoitushakemusten valmisteluun. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Toiminnan taso on vakiintunut ja yhteistyön ilmapiiri on hyvä. Ohjelma päättynee vuoden 2014 lopussa. Uudessa Paikkatieto-ohjelmassa on mielenkiintoisia aiheita Kestävä maankäyttö -ohjelman teema-alueilla. Itämeri ( ) Itämeri-ohjelma järjesti työpajan LYNET-päivän yhteydessä , jossa suunniteltiin yhteishankkeiden ja seminaarien aiheita. Muutoin toiminta jatkui ohjelman hankkeissa suunnitelmien mukaisesti. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3. Toiminta eteni suunnitellusti. Tulostavoite: Metla käynnistää uusiin metsä- ja puubiomassaperäisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvän tutkimusohjelman, jossa on liittymäkohta Metsäklusterin FuBio-ohjelmaan. Uusien ohjelmien valmistelussa otetaan huomioon mahdollisen Luonnonvarakeskuksen toiminta. Vuonna 2014 aloittaneissa uusissa tutkimusohjelmissa suunnitellaan ja toteutetaan hankkeita, joissa on mukana muita tulevan Luonnonvarakeskuksen laitoksia. Lisäksi tutkimusohjelmat on rakennettu siten, että muiden tulevien Luonnonvarakeskuksen laitosten mukaantulo on mahdollista. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. 58

59 Tulostavoite saavutettiin ja tulevan Luonnonvarakeskuksen aloittaessa vuoden 2015 ohjelmiin otetaan mukaan soveltuvia hankkeita muista laitoksista. Tulostavoite: Metla toteuttaa pienimuotoisen tutkimusta suuntaavan strategiaprosessin, jonka pohjalta vuonna 2014 aloittavat tutkimusohjelmat päätetään. Metla toteutti pienimuotoisen strategiaprosessin, jossa mm. johtokunta ja alueelliset neuvottelukunnat olivat mukana. Lisäksi päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarvioinnit, muiden tutkimusohjelmien väliarvioinnit ja tutkimuksen tieteellinen asiantuntijaryhmä toivat tietoa prosessin käyttöön. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tavoitteen mukaiset uudet tutkimusohjelmat aloittivat vuoden 2014 alusta. Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2013 seurantaraportin työstäminen. METSO-hankkeessa toteutettiin KMO-ympäristöhyödyt -työryhmän sihteerin tehtävät yhdessä SYKE:n ja Kehittämiskeskus Tapion kanssa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tulostavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Tulostavoite: Metla osallistuu myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. Toteutettiin MET-tutkimuksen koordinointi ja hallinto. Lisäksi käynnistettiin tutkimussuunnitelmien mukaiset uudet hankkeet (METSO käytännön seuranta, Suojeluun tulevien kohteiden inventointi ja Monimuotoisuuden ja puuston kehitys metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvissa käsittelyissä), niiden aineistojen kerääminen, analysointi ja tulosten raportointi. Hankkeessa osallistuttiin 59

60 METSO-ohjelmaa tukevan tutkimuksen ja kehitystyön koordinaatio hankkeen ohjausryhmään (LYNET-yhteistyö), METSO-työvaliokuntaan, METSO-yhteistoimintaverkostotyöryhmään ja Zonation-hankkeen ohjausryhmään. Lisäksi hankkeessa toteutettiin METSO:n seurantaryhmän sihteerin tehtävät yhdessä SYKE:n ja Kehittämiskeskus Tapion kanssa. Tutkimustuloksista tiedotettiin seminaareissa, kokouksissa, kahdessa uutiskirjeessä, Metsonpolku-sivustolla sekä METSO:n Facebook-sivuilla. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tulostavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarojen ylläpitotehtävät ja muut ministeriöiden erikseen osoittamat viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja ovat: Metsätaloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden tarkastus ja Puutavaranmittauslain mukaiset tehtävät Tulostavoite: Kasvinsuojeluaineiden tarkastus Kasvukaudella 2012 aloitetut kasvinsuojeluaineiden GEP-kokeet (Good Experimental Practise) päätettiin ja raportoitiin tilaajille ja TUKESille. Osallistuttiin metsätaimitarhojen integroidun kasvinsuojelun osaamispaketin tuottamiseen ja toimittiin kansallisen integroidun kasvinsuojelun toimintaohjelman (NAP, National Action Plan) työryhmässä. Jatkettiin tutkimusta metsätaimitarhojen rikkakasvien ei-kemiallisen torjunnan vaihtoehdoista. Siemenviljelmillä jatkettiin kuusen käpy- ja siementuholaisten seuranta- ja torjuntakokeita. Neuvoteltiin ja suunniteltiin uusia hankkeita tuholaisten integroituun torjuntaan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tilatut kokeet raportoitiin. Hanke tekee valmistetestauksen lisäksi kiinteää yhteistyötä käytännön toimijoiden (taimitarhojen) kanssa ja hakee aktiivisesti lisärahoitusta toimintaan, jolla tuetaan taimitarhojen kasvinsuojelua. 60

61 Puutavaranmittauslain mukaiset tehtävät Tulostavoite: Metla valmistautuu uuden puutavaranmittauslain täytäntöönpanoon ja varmistaa osaltaan toiminnan sujuvan käynnistymisen. Metsäntutkimuslaitos osallistui puutavaran mittauksesta annetun lain hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyyn, ja avusti maa- metsätalousministeriötä eduskuntakäsittelyn aikana. Metsäntutkimuslaitos valmisteli loppuun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen, jolla säädetään puutavaran mittauksen mittausmenetelmien sisällöstä ja vaatimuksista sekä mittauslaitteiden käytöstä (12/13). Uuden puutavaran mittauksesta annetun lain voimaantullessa ( ) Metsäntutkimuslaitos antoi määräyksen puutavaran mittausta koskevista yleisistä muuntoluvuista (1/2013). Vuoden lopussa annettiin toinen määräys (2/2013), jolla energiapuun mittauksessa käytettävistä muuntoluvuista tehtiin säädösperusteisia. Uuden puutavaran mittauksesta annetun lain mukainen tehdasmittauksen valvonta käynnistettiin. Loppuvuonna toteutettiin kaksi uudistetun lain mukaista virallista mittausta. Metsäntutkimuslaitos osallistui Suomen Metsäkeskuksen valtakunnalliselle mittauslainsäädännön ja hyönteistuholain koulutuskiertueelle vastaamalla mittausten koulutuksesta. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Puutavaran mittauksesta annetun lain voimaantulon, alempiasteisten normien valmistelun ja määräysten annon tehtävät hoidettiin aikataulussa ja hyvän hallinnon mukaisesti. Tehdasmittauksen valvontaa ei toteutettu Etelä- ja Länsi-Suomessa maaliskuun jälkeen resurssivajeen takia. Seurannat, tietovarantojen ylläpitotehtävät sekä muut viranomaistehtävät Seurantoja, tietovarantojen ylläpitotehtäviä sekä muita viranomaistehtäviä ovat: Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Metsänjalostustoiminta Metsäpuiden geenivarat Metsätilastollinen tietopalvelu Metsäympäristön tilan seuranta Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi Metsätuhotietopalvelu 61

62 Tulostavoite: Vuonna 2013 arvioidaan Metlan sisäisen työryhmäselvityksen perusteella metsävarojen ja metsäympäristön tilan tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmät tavoitteena niiden yhdistäminen. Samalla otetaan huomioon Metlan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) ja Suomen metsäkeskuksen metsien suunnitteluinventoinnin (laserkeilaus) maastotiedon keruun ja laskentaprojektin toteutuksesta saadut kokemukset ja johtopäätökset sekä valtionhallinnon ydintoiminta-analyysin, työnimellä Uudistuvat luonnonvarat (metsä ja riista) ja niiden käytön seurantajärjestelmä, kehittämistyö. VMI:ssä saatettiin loppuun VMI11:n ( ) viimeisen vuoden koealamittaukset sekä vuodelta 2012 mittaamatta jääneet muutamat koealat. Pienentyneen rahoituksen vuoksi mittauksista poistettiin puiden yleiseurooppalainen terveydentilan arviointi sekä porolaidunten tilan arviointi. Ahvenanmaan maakuntahallituksen tilauksesta VMI-mittauksia laajennettiin Ahvenanmaalla siten, että aineistoa voidaan käyttää laserkeilausaineiston tulkintaan. Tulkintatyö tehdään Metlassa vuoden 2014 aikana. Suomen metsäkeskuksen (SMK) suunnitteluinventoinnin (laserkeilaus) ja VMI:n mittausten yhdistämismahdollisuuksien tutkimiseksi kerättiin erillisrahoituksella laaja koeala-aineisto metsäsuunnittelualueelta Ähtärin ympäristöstä. Mittausten suunnittelu tehtiin Metlan ja SMK:n yhteistyönä. Mittauksia tekivät sekä Metlan että SMK:n ryhmät. Metlan ryhmien tuottavuus oli noin 1,6-kertainen SMK:n ryhmiin verrattuna. Kerätyn tutkimusaineiston avulla tutkitaan vuoden 2014 aikana koealatyyppiä ja otantaa, jotka voisivat sopia sekä VMI:n että SMK:n tietotarpeisiin. Vuoden 2012 mittausaineisto valmistui laskentakuntoon suunnitellusti kesään 2013 mennessä ja uudet metsävaratulokset päivitettiin Metlan Metinfo-tietopalveluun. Internet-tietopalvelun lisäksi muita tietopyyntöjä käsiteltiin ennätykselliset 72 kappaletta. VMI:n kansainvälinen työ jatkui laajana. Vuonna 2013 jatkuivat Nepalin ja Vietnamin inventoinnin tuki sekä yhteistyö Venäjän metsätalousviraston kanssa. Uusina hankkeina ja tehtävinä olivat Kenian inventointikapasiteetin vahvistamisen hanke, Mongolian inventoinnin tuki sekä Kamputsean inventoinnin suunnittelu. Komission tilauksesta euroopplaisen VMI-verkoston kanssa aloitettiin biomassatiedon harmonisointi Metlan koordinoimana. FAO:n Global FRA2015 kyselyn vastaukset toimitettiin FAO:lle. Lisäksi osallistuttiin puheenjohtajana UNECE:n Sustainable Forest Monitoring -asiantuntijaryhmän työhön. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tavoitteet saavutettiin, kun toimintavuoden aikana maastotyöhön käytettiin lisärahoitusta. Maastotyössä saavutettiin säästöjä luopumalla puiden harsuuntumismittauksista. Metsien terveydentila voidaan arvioida muilla VMI:ssä mitattavilla tunnuksilla, eikä metsien terveydentilan seuranta kärsi harsuuntumisen mittaamisen poisjäämisestä. 62

63 Tulostavoite: Metla jatkaa Metsänjalostus 2050 ohjelman toteuttamista. Ohjelman tarvitsemat resurssit turvataan vuonna 2012 tehtyyn arviointiin perustuen. Metla tekee metsänjalostus- ja siemenviljelystoiminnan tarvitseman infrastruktuurin kunnostus- ja investointisuunnitelman. Keskisuomalaisten pluskuusien pistokasaineistoilla perustettiin kaksi uutta kloonikoetta Sipooseen ja Ristiinaan. Kannuksessa sijaitsevalta pluskuusien testaustarhalta kerättiin kevään 2014 juurrutuksiin yhteensä pistokasoksaa. Pistokasaineistolla testataan kuusella valittua toisen polven ehdokasta. Pohjoissuomalaisten pluskuusien jälkeläiskokeissa Rovaniemellä ja Tervolassa valittiin, pensastettiin ja lannoitettiin pohjoissuomalaista toisen polven ehdokasta, joiden kloonitestaus aloitetaan vuonna Kuusen heikon kukinnan takia risteytyksiä tehtiin vain muutama. Männyn ensimmäisen kierroksen jälkeläisarvostelu saatiin päätökseen koko maassa viimeisten jälkeläiskokeiden laatuarvioinneissa. Männyllä koostettiin eteläistä alkuperää oleva ilmastonmuutospopulaatio virolaisista, ruotsalaisista ja Suomen saariston/rannikon pluspuista, ja populaatiolle laadittiin risteytyssuunnitelma. Haapastensyrjän astiavartekokoelmaan vartetuilla toisen polven plusmännyillä tehtiin yli sata risteytysyhdistelmää. Yhteistyö Japanin metsänjalostuskeskukseen männyn jalostusaineistojen mäntyankeroisresistenssin selvittämiseksi edistyi sovitussa aikataulussa. Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä valmisteltu rauduskoivun geenikartta valmistui loppuvuodesta. Linja- ja itsepölytysristeytyksiä tehtiin rauduskoivulla yhteensä 26 kpl. Tervalepän risteytysyhdistelmiä tehtiin kuusi kappaletta. Siperianlehtikuusella perustettiin kaksi uutta esivalintakoetta Viroon ja Pieksämäelle. Hybridihaavan mikropistokastaimilla (96 kloonia) perustettiin neljän osakokeen koesarja (Luua, Pori, Kouvola, Mikkeli). Hybridihaavan kloonikoesarja 2146 mitattiin, ja tulosten perusteella valitaan parhaat kloonit testattu-luokan kasvulliseen lisäykseen. Jalostusaineistojen keruuta, monistamista ja kasvatuksia sekä koeviljelysten ja kokoelmien varhaishoitoa tehtiin kaikilla puulajeilla. MMM:n siemenviljelyohjelman toteuttamiseen viranomaishanke osallistui suunnittelemalla Siemen Forelialle männyn valiosiemenviljelyksen Vaalaan (21 ha). Perustamis- ja paalutusohjeet laadittiin kahdelle siemenviljelykselle (sv445 Iitti, sv456 Jämsä). Siemenviljelysten harvennussuunnitelmia laadittiin yhdeksälle siemenviljelykselle 156 hehtaarin pinta-alalle. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3,5 Metsänjalostusohjelman työt toteutuivat koeviljelytoiminnan tavoitteiden osalta hyvin (kokeiden perustaminen, varhaishoito, mittaukset). Jalostusaineistojen tuottamistavoitteet toteutuivat vajaasti, mikä johtui erityisesti kuusen erittäin huonosta kukinnasta. Metsänjalostus- ja siemenviljelystoiminnan tarvitseman infrastruktuurin kunnostus- ja investointisuunnitelma valmistui alkuvuonna

64 Tulostavoite: Metsäpuiden geenivarat Metla toteutti Kansallista kasvigeenivaraohjelmaa geenivaraneuvottelukunnan ohjausta kuunnellen. Geenireservimetsäverkostoa täydennettiin yhdellä geenireservimetsällä ja olemassa olevista kokoelmista huolehdittiin. Metla osallistui aktiivisesti NordGenin ja Euforgenin toimintaan sekä hoiti metsäpuiden geenivarojen FAO-yhteistyön tehtäviä (ITWG-FGR ja CGRFA) maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti Nagoyan pöytäkirjan (geenivarojen saatavuus ja hyötyjen oikeudenmukainen jako) ja EU-asetuksen toimeenpanon valmisteluun. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Geenivarojen säilyttämisen keskeiset tehtävät hoidettiin resurssien puitteissa siten, että olemassa olevat aineistot turvattiin. Tulostavoite: Metla kehittää tehokkaampaa metsätuhojen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmää yhteistoiminnassa muiden metsätoimijoiden kanssa. Erityisesti kiinnitetään huomiota taloudellisesti merkittävimpien tuhojen, kuten kirjanpainajien, ennakoimiseen sekä niihin varautumiseen ja torjuntaan. Tähtikudospistiäistuhon etenemisen ja torjunnan onnistumisen seurantaa Yyterissä jatketaan. Metsätuhojen seurantaa on kehitetty vahvistamalla yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Seurannan tuloksista tiedotettiin kokouksessa Metsäkeskuksen henkilöstöä on kannustettu käyttämään Metlan tuhoilmoituslomaketta, jota on parannettu mm. valmistelemalla karttasovellus paikan ilmoittamiseen ja mahdollisuus lisätä kuvia ilmoituksen liitteeksi. Lisäksi metsäkeskuksesta on saatu tieto myrskyjen ja hyönteistuhojen takia tehdyistä hakkuilmoituksista. Kirjanpainajan feromoniseurantaa laajennettiin 30 alueelle. Metsänomistajia ja -ammattilaisia opastettiin kirjanpainajan torjuntaan monilla lehtikirjoituksilla, esitelmillä ja asiakaskohtaisesti. Juurikäävän levinneisyyttä tutkittiin omassa hankkeessa. Tähtikudospistiäiskantaa seurattiin ottamalla näytteet 85 kohteesta tuhoalueella ja sen ympäristössä metsäkeskuksen avustuksella. Erillinen raportti tähtikudospistiäisistä toimitettiin Muita lajeja seurattiin metsätuhotietopalvelun strategian mukaisesti ja tulokset niistä raportoidaan maalis-huhtikuussa vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Kirjanpainajien ja juurikääpien seuranta toteutettiin tutkimushankkeissa yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Jos seurantoja jatketaan tutkimushankkeiden päätyttyä, resurssoinnin pitää olla riittävä. 64

65 Tulostavoite: Tiivistetään MTT:n ja RKTL:n kanssa tilastotoimen yhteistyötä sekä toteutetaan LYNET:in yhteistä tilasto-ohjelmaa , johon myös Tike ja Tilastokeskus osallistuvat. LUHTI hankkeen käynnistyttyä tilastoyhteistyö MTT:n, RKTL:n ja Tiken tilastopalveluiden kanssa on tiivistynyt ja monipuolistunut. Yhteisen kehittämisen painopiste siirrettiin LUHTI-valmisteluun, jossa suunniteltiin ja osin jo toteutettiin monia LYNETin yhteisen tilasto-ohjelman hankkeita, kuten tilastoaineistojen sähköinen julkaiseminen, tilasto-osaamisen kehittäminen, sähköisten tiedonkeruumenetelmien suunnittelu, asiakastutkimukset ja yhteisen aineistopolitiikan soveltaminen. LYNETin puitteissa jatkettiin yli organisaatiorajojen ulottuvia tilastojen vertaisarviointeja, mikä on osa tilastotoimen laatutyötä. Vuonna 2013 arvioitiin Metlan johdolla (mukana myös RKTL ja Tike) Tullin tavaratuotannon ulkomaankauppatilastot ja laadittiin suunnitelmat vertaisarviointien jatkamisesta vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3. LYNETin yhteistä tilasto-ohjelma toteutettiin hyvin, mutta kehittämistoimet tehtiin LUHTI-hankkeessa. Kahta pääosin päällekkäistä kehittämisprosessia ei ole järkevää viedä samanaikaisesti eteenpäin. LUH- DIN ensisijaisuus perustuu maa- ja metsätalousministeriön linjauksiin. Tulostavoite: Parannetaan puumarkkinainformaation laatua ja kattavuutta (mm. puumarkkinatyöryhmän linjaukset puukaupan ja energiapuun hinta- ja määräseurannasta) sekä osallistutaan metsätiedon standardien kehittämiseen. Teollisuuspuun kauppatilastoinnin kattavuus parani elokuun 2013 tilastosta alkaen, kun Metsäteollisuus ry:n lisäksi tilastointiin tuli mukaan paljon Suomen Sahat ry:n jäsenyrityksiä. Muutos nosti tilaston kattavuuden noin 90 %:iin yksityismetsien puukaupasta. Metla osallistui puukaupan metsätietostandardin kehittämiseen, jota Suomen Sahojen jäsenet ryhtyivät käyttämään tiedontoimituksissaan Metlaan. Energiapuun hinta- ja määräseurantaa ei pystytty aloittamaan vuonna 2013, koska tilastoaineistoja ei saatu Metlaan riittävän kattavasti. Vuoden lopussa sovittiin, että tilastointi käynnistetään vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Päätettiin myös alustavasti metsätietostandardin laajentamisesta metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston tiedonkeruuseen. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3. Teollisuuspuun kauppatilastoinnissa puumarkkinatyöryhmän asettamat tavoitteet saavutettiin. Energiapuun markkinaseuranta viivästyi Metlasta riippumattomista syistä. Metlalla olivat tilaston sisällön ja 65

66 tiedonkeruun suunnitelmat valmiina vuoden 2013 alkupuolella. Uuden tilaston käynnistäminen edellyttää kaikkien sidosryhmien yksimielisyyttä, sillä Metlan tilastotuotanto perustuu vapaaehtoisuuteen. Tulostavoite: Metsäympäristön tilan seuranta/metsäekosysteemien intensiiviseuranta Metsäekosysteemien intensiiviseuranta toteutettiin seurantaohjelman mukaisesti 12 havaintoalalla ja aineistot raportoitiin CLRTAP-sopimuksen mukaisesti ICP Forests-ohjelman koordinaattorille, joka raportoi tuloksista edelleen Forest Europe -prosessille. Metsäympäristön tilan seurannan tuloksista julkaistiin englanninkielinen, lähinnä asiantuntijoille suunnattu Forest Condition Monitoring in Finland National report. Julkaisu on verkkoraportti, jossa tulosten esittämisessä on hyödynnetty verkkoympäristön interaktiivisia elementtejä ( Verkkoraportin julkistamisen yhteydessä julkaistiin suomen- ja englanninkieliset uutiskirjeet ( ja tuloksista uutisoitiin mediassa. Elsevierin kustantamassa Developments in Environmental Science kirjasarjassa ilmestyi Forest Monitoring Methods for Terrestrial Investigations in Europe with an Overview of North-America and Asia. Viidessä kirjan artikkelissa on mukana metlalainen kirjoittaja. Strategian mukaisesti intensiiviseuranta-aineistoja hyödynnettiin entistä monipuolisemmin, kuten hiilenkiertomallien validoinnissa yhteistyössä Metlan Kasvihuonekaasulaskenta -viranomaistoiminnon kanssa. Seuranta-aloja hyödynnetään myös v alkaneessa EU Life+ -rahoitteisessa MONIMET-hankkeessa. Lisäksi osallistuttiin kansallisiin ja kansainvälisiin seuranta-aineistojen tieteelliseen ja populaariin julkaisutoimintaan yhteistyössä ICP Forests -partnereiden, LYNET-toimijoiden ja yliopistojen kanssa. Referoituja julkaisuja ilmestyi seitsemän. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Aineiston keruu oli tehokasta ja aineistot analysoitiin, toimitettiin eteenpäin ja raportoitiin aikataulussa. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen kärsi resurssien puutteesta. Tulostavoite: Raportoidaan YK:n ilmasopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämät maankäytön muutokset sekä metsätaloussektorin kasvihuonekaasupäästö- ja poistumatiedot Metlan ja Tilastokeskuksen sopimuksen mukaisesti. Valmistellaan EU:lle toimitettavaksi Metlan vastuulla olevat maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektoria koskevat raportointiasiat EU:n säädösten mukaisesti. Tarkennetaan maaluokkamuutosarvioita eri tietolähteistä saatavilla olevalla materiaalilla. Osallistutaan ja kehitetään Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta koskevaa raportointia sekä vuoden 2020 jälkeisen ilmastosopimuksen raportointia maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorilla. Vuoden aikana saatiin päätökseen vuoden 2013 raportointi EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan laskennat ja inventaarioraportti vuoden 2014 raportointiin valmistuivat 66

67 syksyllä ja toimitettiin Tilastokeskukselle. Kioton pöytäkirjan raportoinnin pohjalta tehdään ensimmäisen velvoitekauden lopullinen laskenta. VMI-koealojen maankäytön muutostiedot päivitettiin vastaaman vuoden 2012 lopun tilannetta. Työssä käytettiin kaukokartoitusaineistoja ja erilähteistä saatavia paikkatietoaineistoja sekä ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen - Kioton pöytäkirjan artiklan 3.3 toimenpiteiden alaisten nielu- ja päästöarvioiden luotettavuuden parantaminen sekä lisämittausten suunnittelu VMI:n maastokaudella 2012 ja Kioto 2. kauden valmistelu - tuloksia. Työ paransi metsittämisen ja metsänhävityksen pinta-alojen luotettavuutta, jolloin paranivat myös Kioto-raportoinnin eri hiilivarastojen muutosten luotettavuus. Vuoden alussa käynnistyi Metlan, MTT:n ja SYKE:n yhteistyöhanke Maankäytön skenaariot Hankkeessa selvitettiin edelleen paikkatietoaineistoja maankäytöstä ja sen muutoksista. Hankkeen tavoitteena on tuottaa maankäytön ja maankäytön muutosten ennustamisen menetelmä kasvihuonekaasuprojektioiden laadintaan. EU edellyttää jäsenmailta projektioiden raportointia erilaisilla politiikkatoimilla. LULUCF-sektorin EU-tilinpitoa ei juuri edistetty, koska sen ja monitorointimekanismin toimeenpanosäännöt olivat vielä valmisteilla. Tilastokeskuksen, MTT:n ja Metlan yhteishankkeessa, LULUCF-säännöt kansainvälisessä ilmastosopimuksessa vuonna 2020, ideoitiin ja arvioitiin erilaisia laskentavaihtoehtoja ja laskettiin niiden vaikutuksia Suomen päästövähennysvelvoitteeseen vuoden 2020 jälkeisessä ilmastosopimuksessa. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointia kehitettiin kartoittamalla uusia raportoitavia päästöjä ja selvitettiin niiden laskentaan käytettävissä olevaa kansallista tutkimustietoa. Pohjoismaiden ja Baltian maiden julkishallinnon liikkuvuusohjelman tukeman hankkeen, Nordic- Baltic network establishment in the field of LULUCF: sustainable forestry measures towards climate change mitigation, päätöskokous pidettiin Metlassa helmikuuta. Kokoukseen osallistui yli 30 henkilöä Baltian maista ja Pohjoismaista. Syksyllä samassa liikkuvuusohjelmassa käynnistyi toinen hanke, Nordic-Baltic LULUCF network for climate friendly land use measures, jonka toimintaan ryhmän tutkijat osallistuivat. Muita tärkeitä tapahtumia olivat kahden tutkijan kouluttautuminen tarkastajaksi kansainvälisiin inventaarion asiantuntijatarkastuksiin, osallistuminen yhteen tarkastukseen tarkastajana, IPCC:n KP Supplement-ohjeen kirjoitustyö, ja kyseisen ohjeen sekä Wetlands Supplement-ohjeen Suomen kommenttien laadinta, yhteistyö kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa mm. tutkijavierailuina sekä osallistuminen JRC:n rahoittamaan muutaman EU-maan KHK-inventaarioiden maaperälaskentaa kehittävään hankkeeseen. Lisäksi tuettiin ministeriöitä laatimalla lausuntoja, kommentoimalla päätösluonnostekstejä ja osallistumalla kansainvälisiin ilmastokokouksiin. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin. Maankäytön muutosten päivittäminen onnistui suuresta työmäärästä huolimatta, koska työhön palkattiin avustava tutkija. Vilkkaan kansainvälisen toiminnan seurauksena uusia yhteistyömahdollisuuksia on avautunut etenkin Euroopan maihin. 67

68 Tulostavoite: Metla tukee eri ministeriöitä metsiin liittyvissä kansainvälisissä tehtävissä ministeriöiden osoittamalla tavalla. Suuri osa Metlan tutkijoista ja viranomaistehtävien asiantuntijoista osallistuu ministeriöiden pyynnöstä kansainvälisiin asiantuntija- ja politiikkatukitehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat mm. kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet. Viranomaistoiminnoista tehtävät ovat kansainvälistä raportointia ja toimintoja, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI ja metsäpuiden geenivaratyö. Vuonna 2013 ulkomaisia kokousmatkoja ja sopimusneuvotteluja sekä työryhmäjäsenyyksiä oli viranomaistoiminnoissa noin 120. Eniten toimeksiantoja tulee MMM:stä, mutta vastaavaa asiantuntija-apua annetaan myös YM:lle ja TEM:lle. Tärkeimmät kansainväliset järjestöt tai toimielimet ovat EU ja sen pääosastot, UNECE/FAO, EEA, JCR, FOREST EUROPE, UNFF, CIFOR, SNS ja EFI. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen yhdistämisessä poliittiseen ja käytännön päätöksentekoon. Se tarjoaa tutkijalle uusia näkökulmia työhön, ja motivoi tiedonsiirtoon. Tehtävien tärkeys on tunnistettu ja niitä on tehty muun työn ohella. Asiantuntijatyön volyymia ja tavoitteita tulee tarkastella ministeriöiden kanssa kunkin toimintavuoden suunnitelmissa työpanoksen varaamiseksi. Tulostavoite: Metla toteuttaa kansallista vieraslajistrategiaa sille kuuluvien vastuiden osalta, kuten vieraslajeihin liittyvän lajistoseurannan kehittämistä sekä riskinarviointiin ja ennakoivaan vieraslajien torjuntatyöhön liittyvää tutkimusta. Vieraslajiseuranta on uusi seuranta, joka on tullut mukaan Metlan viranomaistoimitoihin vuonna 2013 kansallisen vieraslajistrategian valmistuttua Ennakoivaa vieraslajitutkimusta on tehty tutkimuksen yhteydessä mm metsäpatologian tukimuksessa. Varsinainen seuranta on järkevä järjestää yhdessä metsätuhoseurannan kanssa. Tähän on valmistauduttu jo vuonna 2013, mutta varsinaisesti seurannan järjestäminen tullaan tekemään vuoden 2014 aikana yhdessä Metlan, MTT:n ja RKTL:n kesken. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Asiassa edettiin tavoitteen mukaisesti. 68

69 Tulostavoite: Jatketaan suunnitteilla olevan Luonnonvarakeskuksen toimintojen valmistelua. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2012 asettama projektiryhmä luovutti maa- ja metsätalousministerille projektiryhmän suunnitelman MTT:n, Metlan ja RKTL:n yhdistämiseksi Luonnonvarakeskukseksi alkaen. Varsinaisen perustamishankkeen MMM asetti Samaan aikaan MMM käynnisti LUHTI hankkeen, jonka tavoitteena on koota ja yhtenäistää hallinnonalan tilastotehtävät siten, että ne sijoitetaan tulevaan Luonnonvarakeskukseen alkaen. Luonnonvarakeskuksen perustaminen on todettu myös annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Luonnonvarakeskuksen perustamisella vahvistetaan tutkimuksen yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä vastataan päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja sidosryhmien kasvaviin ja muuttuviin tarpeisiin. Nykyistä tiiviimmällä laitosrakenteella turvataan tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien ylläpito ja kehittäminen sekä tehostetaan tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä ja kehittämistä. Fuusiolla saavutetaan pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä ja parannetaan tuottavuutta. Perustamishankkeen vetäjäksi nimettiin Metlan ylijohtaja, joka siirtyi marraskuun 2013 alusta lukien vuodeksi päätoimiseksi projektinjohtajaksi. Perustamishanke organisoitiin siten, että siinä ovat ohjausyhteistoiminta- ja johtoryhmä sekä kahdeksan temaattista projektia. Perustamishankkeen tueksi kutsuttiin kaksi neuvoa-antavaa keskustelufoorumia: esimiesfoorumi ja sidosryhmäfoorumi. Projektinjohtajan tukena toimii fuusiotoimisto, jossa työskentelevät Metlan lisäksi MTT:n ja RKTL:n edustajat. Hankkeelle perustettiin intranet- ( ja www-sivut ( Henkilöstön informoimiseksi ja vuorovaikutteisen toimintatavan vahvistamiseksi tutkimuslaitosten ylijohtajat järjestivät hankkeen alkuvaiheessa maakunnalliset informaatio- ja keskustelutilaisuudet eri puolilla Suomea. Aktiivinen tiedottaminen ja henkilöstön osallistaminen on ollut valmisteluprojektien vastuulla. MMM päätti alueellistamisen koordinaatioryhmää kuultuaan toukokuussa 2013, että Luonnonvarakeskuksen johdon sijoituspaikka on Helsingin Viikki. MMM on vastannut uuden keskuksen säädöspohjan valmistelusta. Hallituksen esitys Luonnonvarakeskuksen lainsäädännöksi oli lausuntokierroksella, joka päättyi Myös henkilöstöllä oli mahdollisuus kommentoida luonnosta. Ohjausryhmä vahvisti Luonnonvarakeskuksen strategian, jonka visiona on, että Luonnonvarakeskus on biotalouden suunnannäyttäjä ja sen osaaminen luo perustan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Samoin valmistui asiakkuus- ja palvelustrategia. Strategian kanssa valmisteltiin organisaation rakenteellinen toimintamalli strategiasta nousevista kriteereistä: asiakaslähtöisyys, arvoketjulähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja monitieteisyys. Valmistelut toteutettiin vuorovaikutteisesti henkilöstön ja sidosryhmien kanssa käyttämällä hyödyksi esimies- ja sidosryhmäfoorumeita. Loppuvuodesta aloitettiin tutkimusagendan ja työjärjestyksen laadinta. Iso työpanos kohdentui yhteisen tietoverkon perustamiseen, erilaisten tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja hankintojen valmisteluihin. MMM esitti valtiovarainministeriölle tuottavuusmäärärahaa tutkimuslaitosten yhteisen projektinhallintajärjestelmän (valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma) hankintaan. Esimiehet ovat keskeisiä fuusion toteuttamisessa ja hankkeessa on panostettu esimiestyön kehittämiseen, johon saatiin valtiokonttorilta euroa vuodelle Keskeinen osa työtä oli kahden laajan esimiesfoorumin ja niiden alafoorumeiden järjestäminen. 69

70 Palkkausjärjestelmien yhtenäistäminen aloitettiin valmistelemalla tulevan Luonnonvarakeskuksen yhteinen palkkapolitiikka, jonka jälkeen on valmisteltu tehtävien vaativuus- ja henkilökohtaisen suoriutumisen kriteereitä sekä palkkausjärjestelmän hankintaa. Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) julkisen tutkimusrahoituksen rakennemuutoksesta vähentää tulevan Luonnonvarakeskuksen kehysrahoitusta 19,1 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi valtionhallinnon muut säästötoimet vähentävät rahoitusta siten, että muutosten yhteisvaikutus kehykseen on 21,9 M vuonna 2017 (-23 %). Uuteen rahoitustilanteeseen valmistautumiseksi laadittiin talous- ja rakenneohjelma vuosille Ohjelman tavoitteena on turvata mahdollisimman hyvin tulevan Luonnonvarakeskuksen ydintehtävien palvelutaso ja henkilöstön asema valtioneuvoston päättämän tutkimuksen rahoitusrakenteen toteutuessa. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen, yhteistoimintaryhmä neljä ja ohjausryhmä viisi kertaa. Tutkimuslaitosten johtokuntia informoitiin säännöllisesti fuusion etenemisestä. Lisäksi on järjestetty johtokuntien yhteiskokous. Fuusiotoimisto kokoontui lähes viikoittain. Projektipäälliköt ovat kokoontuneet kuukausittain. Lisäksi järjestettiin kolme erillistä johdon työpajaa strategian, rakenteellisen toiminta- ja organisaatiomallin sekä talous- ja rakenneohjelman työstämiseksi sekä lukuisia projektikokouksia. Fuusiota esiteltiin ulkopuolisille sidosryhmille, ja fuusion etenemisestä on tiedotettu monipuolisesti henkilöstölle. Henkilöstöltä kysyttiin mielipide strategialuonnoksesta ja perustamishankkeen vuorovaikutuksen onnistumisesta. Tietoa perustamishankkeesta on ollut saatavilla yhteisessä intranetissä. Samalla foorumilla on vuoden ajan keskusteltu perustamishankkeen etenemisestä. Kulttuurien integraation edistämiseksi järjestettiin erilaisia henkilöstövierailuja ja tutkijatapaamisia. Lisäksi kehitettiin yhteistoiminnan aktivoimiseksi työkaluja, kuten tutkimusaineistojen kuvauspalvelu RADAR, joka on tarkoitettu Luonnonvarakeskuksen tuottamien ja ylläpitämien tutkimusaineistojen kuvausten tallentamiseen, ylläpitoon ja hakemiseen sekä yhteinen kuvapalvelu FOTO, jonka avulla hallitaan tulevan Luonnonvarakeskuksen valokuva- ja media-aineistoa. Luonnonvarakeskuksen perustamiseen myönnettiin erillisrahoitusta vuosille yhteensä 2,012 M, josta vuonna 2013 käytettiin 0,061 M. Lisäksi tutkimuslaitokset käyttivät omia resursseja yhteensä 1,485 M : MTT 0,643 M, Metla 0,491 M, RKTL 0,294 M ja Tike 0,057 M. Henkilötyövuosina Luonnonvarakeskuksen perustamiseen käytettiin yhteensä 14,6 htv: MTT 6,1 htv, Metla 5,0 htv, RKTL 2,8 htv ja Tike 0,6 htv. Lisäksi valmisteluun on osallistunut MMM:n henkilöstöä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Tulevan Luonnonvarakeskuksen perustaminen eteni suunnitelman mukaisesti lähes aikataulussaan. Tulostavoite: Valmistaudutaan VN:n periaatepäätöksen mukaiseen johdon siirtymiseen Joensuuhun Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että Joensuuhun siirretään Metlan johto ja arviolta noin 20 muuta esikuntatehtävää vuoden 2014 alkuun mennessä. Periaatepäätös toteutetaan 70

71 valtiontalouden kehyksen mukaisena, se ei edellytä valtion talousarviolisäystä ja sitä toteutetaan valtion tuottavuusohjelmassa. Lisäksi todettiin, että em. järjestely toteutetaan mm. rekrytointeja suuntaamalla. Koska Metla fuusioidaan vuoden 2015 alusta tulevaan Luonnonvarakeskukseen, MMM on edellyttänyt, ettei esikuntatehtäviin rekrytoida uusia henkilöitä. Periaatepäätöksen toteuttamisessa on otettu huomioon yllä mainitut reunaehdot. Metlan ylijohtaja ja tutkimusjohtaja ovat siirtyneet Joensuuhun. Laitoksen muu johto yhteensä kahdeksan henkilöä ja sisäisten palveluiden toiminnot on sijoitettu alueyksiköihin jo vuonna Periaatepäätöksen siirtymisjärjestely on toteutettu kohdentamalla rekrytointeja. Luonnonvarakeskusfuusio ja tuottavuusohjelma ovat rajoittaneet uusrekrytointeja. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Rekrytoinnit ovat kohdistuneet erityisesti tutkimukseen ja sisäisiin palveluihin. Periaatepäätöksen mukaisesti Joensuuhun on rekrytoitu 6 vakinaista ja 15 määräaikaista henkilöä. Tulostavoite: Käynnistetään jatkuva metsäntutkimusta suuntaava strategia- ja raportointiprosessi. Laadittiin kuvaus Metlan jatkuvatoimiseksi strategiaprosessiksi. Prosessiin kytkettiin Metlan ennakointityö, tieteellisen asiantuntijaryhmän kuuleminen ja tulosten hyödyntäjien sekä alueellisten neuvottelukuntien panos. Johtokunnalla on luonnollisesti oma roolinsa strategian päivittämisessä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Metlan strategian päivittämistä ei katsottu tarpeelliseksi vuonna 2013, koska tulevan Luonnonvarakeskuksen strategiatyö alkoi huhtikuussa Jatkuva strategiaprosessi on tarkoitus ottaa käyttöön tulevassa Luonnonvarakeskuksessa. Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa. Metlasta osallistuttiin aktiivisesti strategisten tutkimusagendojen ja työohjelmien laadintaan esim. Forestbased Sector Technology Platform, Strategic Research and Innovation Agenda for 2020, Biobased for Growth, A Public-Private Partnership on Biobased Industries ja European Innovation Partnership on Raw Materials. Tavoitteena on saada enemmän metsällisiä aiheita tulevaisuudessa avautuviin hakuihin 71

72 ja entistä paremmin Metlan toimintaa tukevia hakuaiheita. Päähuomio on ollut Horizon puiteohjelman valmistelussa. Tutkijoita tuettiin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen haussa ja rahoituksessa mm. selventämällä hanketuen palveluita. Tutkijoita aktivoitiin etsimällä ja lähettämällä heille soveltuvia hakuaiheita tiedoksi ja neuvomalla hakuprosessissa. Tavoitteena on lisätä hakemusten määrää ja parantaa niiden laatua. Samalla kannustettiin verkostoitumiseen tavoitteena Metlan roolin vahvistuminen jo konsortioiden kokoamisvaiheessa. Perinteisten rahoituslähteiden rinnalle etsittiin uusia rahoitusmahdollisuuksia. Kannustettiin panostamaan aiempaa tarmokkaammin suuriin, kunnianhimoisiin hakemuksiin, koska kun rahoitusta saadaan, sitä saadaan runsaasti. Hakemuksissa käytetään kokonaiskustannusmallia aina, kun se on rahoittajan puolesta mahdollista. Tutkijoita ohjeistettiin käyttämään ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa Metlan vakinaista henkilöstöä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5. Metlan tulorahoitus yhteensä oli budjetoitua suurempi ja lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 1,541 milj. euroa (+15,3 %). Maksullisen toiminnan tuottojen lisäys oli 0,339 milj. euroa (+14,1 %) ja yhteisrahoitteisen toiminnan ja muiden tulojen 1,202 milj. euroa (+15,7 %). 72

73 Liite 7. Metlan johtokunta ja johtoryhmä Metlan johtokunta vuonna 2013 Eeva Hellström, puheenjohtaja, johtaja, SITRA Marja Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö Tuija Aronen, vanhempi tutkija, henkilöstön edustaja, Metla Marko Mäki-Hakola, johtaja, Metsänomistajien Liitto, Länsi-Suomi Anssi Niskanen, aluejohtaja, Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Karjala Antro Säilä, johtaja, Metsäteollisuus ry Mari Walls, johtaja, Suomen ympäristökeskus Johtokunnan sihteerinä toimi hallintojohtaja Tero Oksa kokoukseen saakka ja tämän jälkeen sihteerinä toimi viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen. Johtokunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2013 Metlan johtoryhmä vuonna 2013 Ylijohtaja Hannu Raitio, johtoryhmän puheenjohtaja ( saakka) Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen (ylijohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja alkaen) Tutkimusjohtaja Taneli Kolström Palvelujohtaja Kristiina Borg Aluejohtaja Jari Varjo Aluejohtaja Jari Parviainen Aluejohtaja Jori Uusitalo Aluejohtaja Martti Varmola Professori Leena Finér Tutkimusohjelman johtajien edustaja, professori Liisa Tyrväinen Tutkijoiden edustaja, vanhempi tutkija Mari Rusanen Muun henkilöstön edustaja, suunnittelija Samuli Kemppainen Viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen, johtoryhmän sihteeri Johtoryhmä kokoontui 12 kertaa vuonna

74 Liite 8. Metlan organisaatio. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA Asiakkaat ja muut sidosryhmät YLIJOHTAJA Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Viranomaispalvelut Asiakkaat ja muut sidosryhmät Temaattiset tutkimusohjelmat Ydinosaaminen Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategia Kansallinen metsäohjelma, metsäklusterin tutkimusagenda muut eurooppalaiset ja kansallisen tason tavoitteet 74

75 Liite 9. Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöt Metlan alueyksiköt ja niiden vahvuusalueet Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäntutkimuslaitos on perustettu Metsäntutkimuslaitoksessa on vuoden 2010 alusta alkaen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt. Etelä-Suomen alueyksikkö Etelä-Suomen yksikön tutkimus- ja kehitystyö keskittyy lopputuotelähtöisiin metsänkasvatuksen menetelmiin, innovatiivisiin tuotteisiin ja metsäalan toimintaympäristön kehitykseen. Tutkimustoiminnassa korostuvat myös metsien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä metsäsektoriin kohdistuva politiikka ja metsien monimuotoisuus. Metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan tutkimus luo perustan kestävien metsänkasvatusmenetelmien kehittämiselle ja metsäympäristön tilan seurannoille. Etelä-Suomen alueyksikön keskus on Vantaalla. Yksikköön kuuluu myös Haapastensyrjän toimipaikka. Länsi-Suomen alueyksikkö Länsi-Suomen yksikkö keskittyy turvemaiden metsien kasvatukseen ja käyttöön, puunhankintalogistiikkaan ja -teknologiaan, ympäristökysymyksiin sekä metsäyrittäjyyteen Länsi-Suomen alueyksikön keskus on Parkanossa. Yksikköön kuuluu myös Kannuksen toimipaikka. Itä-Suomen alueyksikkö Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen yksikkö edistää asiakasläheisellä tutkimuksella, kehitystyöllä ja palvelutuotteilla metsiin, puutuotteiden valmistukseen, puuraaka-aineen tuottamiseen, korjuuteknologiaan ja energiakäyttöön perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa ajantasaisten metsävaratietojen pohjalta erityisesti maaseudulla. Itä-Suomen alueyksikön keskus on Joensuussa. Yksikköön kuuluvat myös Punkaharjun ja Suonenjoen toimipaikat. Pohjois-Suomen alueyksikkö Pohjois-Suomen alueyksikössä korostuvat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaiden metsänuudistamisen ja -kasvatuksen menetelmien tutkimus, metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimus sekä kestävän luontomatkailun ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus pohjoisen erityisolosuhteissa. Pohjois-Suomen alueyksikön keskus on Rovaniemellä. Yksikköön kuuluvat myös Oulun ja Kolarin toimipaikat. 75

76 Liite 10. Metlan toimipaikat Pallasjärvi Metlan toimipaikat 2013 Vakituiset henkilöt Kolari Rovaniemi Oulu Salla Paljakka Kannus Joensuu Parkano Suonenjoki Tampere Evo Punkaharju Haapastensyrjä Tuorla Lapinjärvi Solböle Vantaa 76