Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Suomen hyvinvointia ja kestävää kasvua pyritään edistämään vähähiilisyydellä, resurssitehokkuudella ja ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisella. Biotalous, cleantech-ratkaisut ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat keskeisiä vihreän kasvun ja hyvinvoinnin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 Suomen biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda samalla uutta työpaikkaa. Biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä yli 70 % ja biotalouden viennistä yli 90 % tulee metsään perustuvasta biotaloudesta. Suomella on myös jatkossa vahvan metsä- ja puubiomassaan perustuvan osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet luoda uutta hyvinvointia tuottamalla innovatiivisia, korkean lisäarvon tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sekä samalla edistää kestävää kehitystä ja vastata globaaleihin haasteisiin. Metsäsektorin murros ravisteli koko metsäklusterin rakenteita, mutta klusteri on osoittanut kykynsä uudistua, mistä esimerkkeinä ovat investoinnit metsäbiomassan hyödyntämiseen uusissa tuotteissa ja energiajalosteissa. Biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää systeemistä muutosta toiminnassa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan vahvistamista, biomassan saannin turvaamista ja monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä. Vuoden 2015 alussa, osana tutkimuslaitosuudistusta, Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä Tike tilastojen fuusiosta syntynyt Luonnonvarakeskus (Luke) on rakennettu tukemaan Suomen siirtymistä biotalousyhteiskuntaan. Luke hakee myös uusia tapoja toimia yritysrajapinnassa. Luken toiminta kattaa koko arvoketjun kuluttajalta pelloille ja metsiin. Strategisia vaikuttavuusalueita ovat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja ruokaturva, hyvinvointi ja terveys sekä luonnonvaratalous ja politiikka. Jotta laitosten henkilöstön osaaminen jatkossa palvelee biotaloutta, eri laitosten henkilöt sijoitettiin loppuvuodesta 2014 osaamisensa perusteella neljään tutkimusyksikköön, tilastopalvelut- ja sisäiset palvelut -yksikköön. Fuusio valmisteltiin MMM:n asettamassa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen yhdeksässä työryhmässä ja valmistelu vaati vuosina merkittävät resurssit kustakin fuusioituvasta laitoksesta. Samaan aikaan tutkimusrahoitusuudistus leikkasi vuonna 2014 valtion perusrahoitusta ja leikkaa sitä 25 % vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kilpaillun täydentävän rahoituksen osuus myös metsäntutkimuksessa lisääntyy ja on kehitettävä uusia toimintamalleja, jotta metsäntutkimus voi entistä paremmin palvella yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metla teki vuonna 2014 historiansa parhaan tuloksen. Tulostavoitteet saavutettiin ja tuotosten määrässä tavoitteet ylitettiin henkilötyövuosivähennyksistä huolimatta, eikä tuotosten laatu kärsinyt. Metlan täydentävän rahoituksen tavoite 11,5 milj. euroa ylitettiin 0,651 miljoonalla eurolla ja se oli tilinpäätöskaudella 12,151 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, 69 %, oli erinomainen. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus koko Metlan menoista oli 19 %. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä. Metsäntutkimus siirtyi hyvässä kunnossa Lukeen ja toi mukanaan vuodelle 2015 siirtyvänä rahoituksena 6,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2014 oli haastava Metlan henkilöstölle. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet asetettiin korkealle ja yhteinen tavoitetila oli viedä metsäntutkimus kilpailukykyisenä Luonnonvarakeskukseen. Tässä onnistuttiin hyvin yhteiseen hiileen puhaltamalla. Kiitos erinomaisesta tuloksesta kuuluu kaikille metlalaisille. 3

4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on pyritty kohdentamaan kahdelle ensin mainitulle vaikuttavuusalueelle. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2014 kuusi tutkimusohjelmaa, joista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - ja Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat käynnistyivät vuoden alussa. Uusilla ohjelmilla pyrittiin takaamaan biotalouden tärkeillä teema-alueilla toiminnan jatkuvuus ja tutkimushenkilöstön työrauha fuusiovaiheen yli. Metlan ohjelmista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - sekä Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat tukevat MMM:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista metsiin perustuvan biotalouden edistämisessä. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito - sekä Metsät ja vesi -tutkimusohjelmat tuottavat tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Metlan ja VTT:n yhteinen mittava ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tuo uusia ratkaisuja puuperäisen energian käyttöön. Omien ohjelmien lisäksi Metla on mukana LYNET-laitosten yhteisissä ohjelmissa ja Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) ohjelmissa. FIBIC-SHOKin Tulevaisuuden biojalostamot -ohjelmassa (FuBio) Metla on kehittänyt paineistettuun kuumavesiuuttoon perustuvan menetelmän biorefinetuotteiden lähtöaineiden, pitkäketjuisen hemiselluloosan ja rikkivapaan ligniinin, erottamiseksi puusta. CLEEN- ja FIBIC-SHOKien yhteisessä ohjelmassa Sustainable Bioenergy Solutions (BEST) arvioitiin mm. biomassapotentiaalia ja biomassan saatavuutta sekä laadittiin hakkuutähteen ja energiarangan kuivumismallit, jotka Ilmatieteen laitoksen sääpalveluun yhdistettynä, tarjoavat energiayritysten polttoaineenhankinnalle entistä paremman hallinnan. Metla toimii myös Digile-SHOK:in Data to Intelligence (D2I)/Forest Big Data -ohjelmassa. Metla kehitti ohjelmassa ennustemalleja ja laati laskentaohjelmiston, jonka avulla metsikkötason metsävaratiedon perusteella voidaan ennustaa puuston runkolukusarja ja puiden runkotilavuudet. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi sekä poliittiseen että käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2014 toiminnasta mainittakoon VMI:n maastokoealan muutos, jonka seurauksena koeala soveltuu aiempaa paremmin tukiaineistoksi laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Muutos toteutettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa tehtynä selvitystyönä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämiseksi. Metsänjalostus ohjelman tavoitteet täyttyivät hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta käynnistyi vuonna 2014 Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Metlan asiantuntijat osallistuivat Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja 4

5 seurantaan. Metla tuki myös metsäpoliittisen ohjelman ja Metsästrategia ohjelman valmistelua mm. tuottamalla vaikutusarvioinnit. Henkilötyövuosien vähenemisestä huolimatta Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioiduissa julkaisuissa, joita valmistui 316 kpl (tavoite 230 kpl). Myös tiedon ja teknologian siirron suoritteissa tavoitteet saavutettiin. Metla pystyi nostamaan tutkimuksen laatua ja pitämään vuonna 2013 saavutetun tason tiedon käytäntöön viennissä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui viiteen LYNET-tutkimusohjelmaan. Ohjelmayhteistyö on generoinut sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimushankkeita. Lisäksi Paikkatieto-ohjelman esitys Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri valittiin potentiaalisena hankkeena Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle jo aiemmin valittujen metsäpuiden tutkimustaimitarhan (Suonenjoki) ja juuristolaboratorion (Joensuu) rinnalle. Viimeksi mainitut ovat osa kansallista Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria (INAR RI). Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeData-hanke on ensimmäinen suuri toiminnallinen yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvaraaineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena tiedonhakijalle ovat joustavat tiedonhakuratkaisut. Kansainvälinen yhteistyö Metlan toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muualla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui European Innovation Partnership on Raw Materials (EIP), European Public-Private Partnership on Bio-based Industries (BBI) ja Standing Committee for Agricultural Research (SCAR) toimintaan tavoitteena metsäntutkimuksen painoarvon lisääminen tulevissa EU-tutkimusrahoitushauissa. Forest-based Sector Technology Platformin (FTP) ja InnovaWoodin toimijoiden kanssa osallistuttiin EIP ECAMOB-sitoumukseen (call for comittment) tutkimusyhteistyön tiivistämisestä puutuotearvoketjuissa. Metla koordinoi toista EIPsitoumusta (SWEETSTOCK) tavoitteena biojalostamoiden kilpailukykyisen raaka-aineen turvaaminen. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life+ -hankkeita oli käynnissä 22 hanketta, joista Metla koordinoi kuutta konsortiota. Metlan asiantuntijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseen mm. UM:n rahoittamissa instituutioiden välisissä IKI-kehitysyhteistyöhankkeissa Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyö jatkui tiiviinä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa. Metlan toiminta oli vahvasti esillä metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön, IUFRO:n, maailmankonferenssissa, sillä Metla koordinoi mm. kahta IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla oli myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla osallistui aktiivisesti FAO/ UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät Venäjä-yhteistyötä käynnistämällä ohjelman Young Leadership Programme on the Russian Forest Sector. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo-tietopalvelu sekä Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu (KIEMET) palvelivat metsäammattilaisia Suomessa ja kohdemaissa. 5

6 Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntijaja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat osa kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui ottamalla erityisesti huomioon tutkimuslaitosfuusion tarpeet. Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely toteutettiin huhti-toukokuussa Kysely palvelee jatkossa Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän suunnittelua. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015, sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin ylittämään asetetut tulostavoitteet. 6

7 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista: metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen tueksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian ja VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se on tukenut metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa asiaa tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Näillä tunnusluvuilla Metlan vuoden 2014 tulos oli kokonaisuudessaan kaikkien aikojen paras. Tuloksen erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että samalla Metlassa toteutettiin kaikki Luonnonvarakeskukseen siirtymisen edellyttämät säästötoimet. Metla siirtyi Luonnonvarakeskukseen taloudellisesti vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja muun muassa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa sitoutettiin tutkimuksen hyödyntäjät hanketyöskentelyyn entistä kiinteämmin. Käynnissä olevissa ohjelmissa otettiin huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarviointien tulokset hyödynnettiin ja keskeiset tulokset kerrottiin toimijoille loppuseminaareissa ja erilaisissa raporteissa. Metla tuki ministeriön pääluokkaperusteisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsästrategia 2025 valmisteluun sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantui strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC, CLEEN ja DIGILE shokit), OSKE-verkostoissa, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Metsäalan ennakointi integroitiin tutkimus- ja kehityspalveluihin sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla jatkoi yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistä koulutusta uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä vuonna Alueellisia tutkimuspäiviä ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin onnistuneesti (ns tupa täynnä ) useilla paikkakunnilla. Metlan METINFO:oon koottuja tietopalveluja kehitettiin edelleen ja alan toimijat käyttivät niitä erittäin 7

8 paljon. Uusia työkaluja julkaistiin toimijoiden käytettäväksi. Monilähdeinventointiin perustuvia metsävaratietoja katsottiin 19,7 milj. karttatiiltä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ja Metlan omassa latauspalvelussa oli latauspyyntöä karttalehdestä. Metsätilastollinen tietopalvelu avattiin avoimeen käyttöön palvelemaan entistä paremmin yhteiskunnan tietotarpeita. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus lisääntyi yhteishankkeilla, joita toteutettiin useiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki oli erittäin merkittävä. Viranomaistehtävistä yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta merkittävimmät ovat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, metsänjalostus sekä metsätuhopalvelu. Yhteiskunnan tuleviin tietotarpeisiin Metla vastasi käynnistämällä kaksi uutta tietopalvelua, joista toinen oli vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurantaan ja toinen metsäympäristössä esiintyviin vieraslajeihin. Viranomaistehtävien vaikuttavuutta arvioitaessa on muistettava, että jokaisella viranomaistehtävällä on yleensä oma kohderyhmä. Esimerkiksi metsätalouden kasvinsuojeluaineiden tarkastuksen keskeinen kohderyhmä ovat taimituottajat ja välillisesti metsätalouden toimijat yleensä. Kohderyhmä on pieni, mutta erittäin tärkeä metsätaloudessa Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Metsästä hyvinvointia tutkimus- ja kehittämisohjelman (HYV) loppuarviointi Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman ( ) loppuarviointi toteutettiin suunnitellusti keväällä Loppuarviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tulostavoite saavutettiin. Loppuarviointi osoitti tutkimusohjelman vastanneen hyvin asetettuihin tavoitteisiin ja kysymyksiin. Loppuarvioinnissa esitettiin huoli alan tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudesta. Osa näistä teemoista on mukana käynnissä olevassa Metsät moneen käyttöön tutkimusohjelmassa. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus ja kehittämisohjelman (PUU) loppuarviointi Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelman ( ) loppuseminaari pidettiin Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa. Ohjelman loppuraportti julkaistiin sarjassa Metlan työraportteja sarjassa (nro 284). Samassa yhteydessä toteutettiin ohjelman loppuarviointi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 8

9 Asetettu tulostavoite saavutettiin. ForestEnergy Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) ForestEnergy2020 -väliarvioinnin aineisto kerättiin ohjelman työpakettien vastuututkijoilta, johto- ja viestintäryhmältä, ohjausryhmältä sekä korkean tason vaikuttajaryhmältä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Alustavien tulosten mukaan erityisesti metsäenergian saatavuuden ja korjuuketjujen tutkimusta pidettiin tärkeänä ja onnistuneena. Ohjelman ohjausryhmätyöskentelyä tulee tehostaa ja politiikkavaikuttavaa ja lisätä yhteenvetoja tuottavaa raportointia. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman (MHO) väliarviointi Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa Ohjelman vahvuutena arvioijat pitivät erityisesti tutkimustiedon siirtoa käytännön toimijoille. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologia siirrossa. Tätä työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti. Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v Metlan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Loppuarvioinnit: - MKL SUM MIL Loppuarvioinnit: - HYV PUU valmistunut 6/2014 valmistunut 5/2014 Väliarvioinnit: - PUU Väliarvioinnit: - ForestEnergy MHO valmistunut 11/2014 valmistunut 11/2014 MKL Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu tutkimus- ja kehittämisohjelma SUM Suometsätalous tutkimusohjelma MIL Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimus- ja kehittämisohjelma PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus- ja kehittämisohjelma HYV Metsästä hyvinvointia -tutkimus- ja kehittämisohjelma MHO Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelma ForestEnergy2020 Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 9

10 Tulostavoite: Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle määritellään tavoitteet ja mittarit tutkimuslaitosten yhteisessä valmistelussa. Luonnonvarakeskuksen toiminnan tunnusluvut valmisteltiin tulossopimuksen tunnusluvut -työryhmässä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tunnusluvut raportoitiin vuoden 2015 tulossopimuksen valmistelussa Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategisen vaikuttavuusalueen `Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta` kustannukset alenivat n. 1 milj. vuodesta Metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n. 1 milj.. Maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite ylittyi. Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, /v ja %) Taloudellisuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut

11 Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2. Metsät ja yhteiskunta 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain A. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia: Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) (tutkimusohjelma) Metsät ja vesi ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) ForestEnergy2020 ( ) (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Metsät moneen käyttöön ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ) (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. 11

12 Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantaraportin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 1) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. KMO:n, METSO:n, Metsästrategia ohjelman ja MSO:n tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarantojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät. Viranomaistehtävien tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden viranomaistehtävien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa ja kehitetään asiakasrahoitteista toimintaa. Metlan hankkeiden tuotot ylittivät tulossopimuksen tavoitteen. Tuottojen toteutumista arvioitiin kuukausittain ja hankekohtaiset selvitykset tuotoista tehtiin myös vuoden 2015 toiminnansuunnittelussa. Kuukausittain seurataan rahoituspäätösten ja sopimusten perusteella tuleville vuosille ennakoitujen tuotto-odotusten määrää sekä rahanhakurekisterissä avoinna olevien ulkopuolisen rahoituksen hakemusten euromäärää. Vuoden 2015 ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota. Ulkopuolisen rahoituksen hankehakemukset 2014 tavoite 2014 toteuma 2013 toteuma 2012 toteuma Hakemukset yhteensä, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, % 70,0 55,5 66,0 77,8 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmaan laadittiin yhteiset toimet täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnansuunnittelussa ohjeistettiin, että ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden kokonaiskustannuksiin sekä Luonnonvarakeskukselle edulliseen kustannusarvioon koko hankkeen elinkaaren ajan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Rahoitusrakenteen muutokseen vastattiin euromääräisesti erinomaisen hyvin ja tavoitteet ylittyivät selvästi. Myös täydentävän rahoituksen kustannusvastaavuus oli erinomainen yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. 12

13 Tulosta on pidettävä kuitenkin erinomaisena, koska se osoittaa, että myönnetyt rahoituspäätökset olivat euromäärältään selvästi suurempia kuin tavoitteeksi asetettiin. Rahoitusrakenteen kehityssuunta oli hyvä, koska siinä siirryttiin kohti entistä isompia hankkeita. Hakemusten lukumäärään vaikutti myös se, että vuosi 2014 oli monen eri EU:n rahoitusinstrumentin rahoituskauden viimeinen vuosi. Samaan aikaan seuraavan rahoituskauden haut eivät olleet vielä avoinna. Rahoituskauden vaihtuminen erilaisine viiveineen näkyi myös siinä, että moni vuonna 2014 myönnetty EU-rahoitus eteni tutkimussopimuksen allekirjoitukseen vuoden 2015 puolella. Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun: Biotalous ( ) Ilmastonmuutos ( ) Kestävä maankäyttö ( ) Itämeri ( ) Paikkatiedon tutkimusohjelma ( ) LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin. LYNETtulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Taulukossa 3 on ydinprosessien toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet vuosina Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteutuma 2012 Metsäntutkimuslaitos Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Htv Htv Htv Htv - Tutkimus ja kehittäminen Viranomaistehtävät Yhteensä

14 Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom MMM:n asettama htv-kiintiö (621) (632) (641) Henkilötyövuodet, toteuma yhteensä, josta Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 15 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 65 % Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna B. Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 68,8 % (69,6 % v. 2013) ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista oli tavoitteen mukainen 9,9 % (10,2 % v. 2013). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,9 %. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa (tavoite ), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa (tavoite ) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa (tavoite euroa). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa (tavoite euroa). Tuotot kasvoivat vuodesta 2013 ja ylittivät asetetun tavoitteen euroa. 14

15 Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 68,8 69,5 69,2 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,9 9,9 10,2 9,7 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 9,1 4,9 5,0 4,7 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot t / tutkijahtv Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v C. Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv nousivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,4 kpl/tutkijahtv (1,1 kpl v. 2013). Toteumasta referoidut julkaisut olivat 1,1 kpl ja muut tieteelliset julkaisut 0,3 kpl. Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,6 kpl/tutkijahtv (10,1 kpl v. 2013). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Taulukko 6. Tuottavuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,0 1,4 1,0 1,0 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 10,6 10,1 8,5 15

16 12 10 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma ,6 10,1 8, ,4 1,1 1,0 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv kasvoivat edellisvuodesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu laskivat. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot/tutkijahtv nousivat. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja osa tavoitteista ylitettiin. D. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 2,982 milj. euroa. Tuotoista 2,964 milj. euroa oli myyntituottoja ja 0,017 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot olivat pääsääntöisesti vuokratuloja. Myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,247 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 9,0 % vuoden 2013 tasosta ja se ylitti vuoden 2014 talousarvion 2,5 milj. euron tavoitteen 19,3 %:lla. Myyntituotot saatiin tilaustutkimuksista (osuus tuotoista 66,0 %), analyysi- ja testaustoiminnasta (osuus tuotoista 11,0 %) ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotosta 9,8 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus tuotoista 9,2 %). Lisäksi tuloja saatiin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvauspalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurin asiakasryhmä olivat valtion virastot ja laitokset, joiden osuus oli 49,3 % tuotoista. Tulot olivat pääosin tilaustutkimuksia ja analyysi- ja testaustoiminnan tuloja. 16

17 Yritykset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä, jonka osuus tuotoista oli 34,3 %. Yrityksiltä saadut tulot tulivat pääasiassa tilaustutkimuksista sekä asiantuntijapalvelujen ja vartteiden myynnistä. Metsäkeskusten, yliopistojen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14,3 %. Myös näiltä asiakkailta saatiin eniten tuottoja tilaustutkimuksista. Lisäksi saatiin tuloja taimien, asiakaspalvelujen, analyysi- ja testaustoimintapalvelujen sekä julkaisujen myynnistä. Kunnat ostivat julkaisuja, taimia ja atk-ohjelmia. Yksityishenkilöille myytiin taimia, julkaisuja ja jonkin verran myös analyysi- ja testaustoiminnan palveluja sekä siemeniä. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2014 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan toteuttamiseen kului 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2 sivulla 66. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa omarahoitusosuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin yhteensä 9,0 milj. euroa seuraavasti: muiden valtion virastojen osuus on 5,0 milj. euroa, EU:n osuus 1,0 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,0 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 9,169 milj. euroa, joka oli 1,9 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 4,655 milj. euroa, mikä oli 6,9 % tavoitetta pienempi, EU-rahoitusta tuloutettiin 1,264 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 26,4 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 3,250 milj. euroa oli 8,4 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 69 %, joka oli 38 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 5 %-yksikköä. Yli 79 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 84 %. Paras kustannusvastaavuus 17

18 oli yhteisrahoitteisilla (YRT) tutkimushankkeilla 76 % (+7 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 47 % oli myös viimevuotista suurempi (+10 %-yksikköä), kuten talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 71 %, joka suureni edellisestä vuodesta (+7 %-yksikköä). Sen sijaan Suomen Akatemian hankkeiden kustannusvastaavuus 72 % oli viimevuotista pienempi (-2 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuosina 2012 ja ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,720 milj. euroa, mikä oli 18,8 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna Vuonna 2014 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 1,861 milj. euroa. Tämä oli 20,3 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta vuonna 2014 saatiin rahoitusta vähemmän (-19,5 %) kuin edellisenä vuotena. Tämä aiheutui osittain siitä, että vuonna 2014 päättyi useita hankkeita, joista osan päättymispäivä oli ennen vuoden loppua. Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,880 milj. euroa, joka oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden rahoitus (-2 %). Tekesiltä vuonna 2014 saatu rahoitusosuus 0,765 milj. euroa oli pienempi (-5 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. Vuoden 2014 aikana päättyi useita EU:n eri rahoitusohjelmista rahoitettuja hankkeita, joista yksi oli Metlan koordinoima EU:n Life+ -ohjelman rahoittama. Vuoden lopussa saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset EU:n rakennerahastojen uudelta ohjelmakaudelta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 3 sivulla

19 Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2014 Vuosi 2014 tailu Ver- vv k.a. vv k.a. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) Yhteistutkimustoiminta 2) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % ) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, MMM ja UM:n momentti ) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Tavoite 2014 Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Vuoden 2014 tulossopimuksen tavoite 11,5 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Taulukossa 9, kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus, sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuoden 2014 toteutunut kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ylitti tulossopimuksen tavoitteen 5,6 %:lla ja edellisen vuoden toteuman 5,0 %:lla. Vuonna 2014 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,4 milj. euroa nettobudjetoitiin momentille ja 0,7 milj. euron rahoitukselle oli käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen osuus pieneni 13,8 %, kuten myös elinkeinoelämän rahoitusosuus, joka pieneni 29,2 %. EU-rahoituksen osuus nousi merkittävästi ja oli 41,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahoitus muilta kotimaisilta rahoittajilta oli 65,6 % suurempi kuin vuoden 2013 rahoitus. 19

20 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metlan kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 19 %. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %-yksikköä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 126 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna htv-määrä laski 11 htv:tä eli noin 8 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä edelleen tiedotusta ja ohjeistusta ja yhdenmukaistamalla hakemus- ja budjetointikäytäntöjä. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin tutkimusjohtajan lupa, jota haettiin sähköisellä lomakkeella. Lupamenettelyllä koordinoitiin tutkimusrahoituksen hakua ja pyrittiin suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. Hakemuksia seurattiin rahanhakurekisterissä, johon tutkijat kirjaavat lähettämänsä tutkimusrahoitushakemukset ja niihin saadut päätökset Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tietovarantojen hyödyntäminen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana. Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerättiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksessa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaamiseen ja tallentamiseen. 20

21 Tulostavoite: Tietohallinnon ja tutkimusaineiston kehittämishanketta toteutetaan vuonna 2014 seuraavasti: Otetaan käyttöön Metlan palvelutavoitteiden, strategian sekä aineistopolitiikan mukainen tutkimustiedon hallintaa sekä käyttöä tehostava tietovarantoratkaisu. Ratkaisulla turvataan tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Tämä edellyttää tutkimusaineistotietokantojen kehittämistä valmiiden pilottiratkaisujen pohjalta ja tiedon hakuratkaisujen toteuttamista. Metlan tietovarantojen hyödyntämistä ja aineistojen yhteiskäyttöisyyttä on kehitetty Life+ - rahoitteisessa LifeData-hankkeessa ( ) yhteistyössä MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n kanssa: fi/life/lifedata/index.htm. Se on ensimmäinen suuri yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän, LYNET, hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvara-aineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena saadaan tiedonhakijalle joustavia tiedonhakuratkaisuja. Pääosin työstä hyötyvät tutkijat ja asiantuntijat, myöhemmin myös kansalaiset, kun tuotetaan helppokäyttöisiä julkisia palveluita ja sovelluksia. Hanke on toteuttanut vuoden 2014 aikana: -- Metlassa toteutetun asiakaskyselyihin perustuvan palvelukartoituksen hyödyntäminen tietovarantoihin perustuvien palveluiden toteutuksessa -- tutkimusprosessi- ja tietojärjestelmäkohtainen kokonaisarkkitehtuurikuvaus -- tutkimusaineistojen kuvailupalvelu: RADAR, joka otetaan käyttöön Luonnovarakeskuksessa 2015 ja siihen yhdistetään Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä SYKE:n tietoaineistokuvaukset -- Metlassa totetutettiin Metsikkökokeiden tallennus-, haku- ja laskentasovellus - DataPuu, jonka jatkokehitys sekä käyttöönotto toteutetaan laajemmin Lukessa RKTL on toteuttanut riistakolmiot.fi -palvelun asiakkailleen: LifeDatan hyötyjä havainnollistaa SYKE:ssä kehitettävä karttapalvelu, joka valmistuu 2015: kehittaminen/tutkimus_ja_kehittamishankkeet/hankkeet/lyne- Tin_aineistoja_yhteiseen_kayttoon_LifeData/Internetkarttapalvelut28186 Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 LifeData -hankkeen tavoitteet tutkimustiedon hyödyntämisessä etenivät aikataulussa tulostavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n kanssa on edistänyt ja palvellut hallinnonalan tavoitteita tutkimusaineistojen avoimuudesta. Tämä näkyy mm. hyvänä valmistautumisena Luonnonvarakeskuksen tutkimusaineistojen hallintaan. Tulostavoite: Julkisista tietovarannoista avataan metsätilastot. Tulostavoite toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Metsätilaston sähköiset julkaisujärjestelmät - Metinfo Tilastopalvelu ja Metsänomistajapalvelu ja julkaisut muuttuivat maksuttomiksi vuodenvaihteessa 2013/2014. Maksullisina säilyivät Metsätilastollisen vuosikirjan printtiversio ja eräät räätälöidyt asiakastuotteet. 21

22 Tietojärjestelmiä koskevan yhteistyön tiivistäminen Tulostavoite: Otetaan käyttöön Torin tuottamia palveluita. Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Siirtosopimuksessa määriteltiin siirtyvät henkilöt ja muut tuotannontekijät. Sopimus allekirjoitettiin lokakuussa. Vastuunsiirto toimialariippumattomien ict-tehtävien tuottamisesta toteutui Samalla Metsäntutkimuslaitoksesta siirtyi 13 henkilöä Valtorin palvelukseen. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelut käynnistyivät sovitusti. Metsäntutkimuslaitoksen tunnusluvut Tavoite 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Toteutuma Tietotekniikan käyttökulut (LKP mm. 4204, 4304, 4322x, 4323x) Tietotekniikkainvestoinnit (LKP 1120, 1140, 1255) Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 10. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Tutkimus ja kehittäminen yhteensä Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Asiantuntijalausunnot Työryhmäjäsenyydet Konsultointi- ja neuvontapalvelut Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Esitelmät ja posterit Sidosryhmätilaisuudet Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi yhteensä

23 kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 6. Tutkimustoiminnan suoritteet v Sidosryhmätilaisuudet Esitelmät ja posterit Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Konsultointi- ja neuvontapalvelut Työryhmäjäsenyydet Asiantuntijalausunnot Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 7. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 316 kpl (v. 2013/271). Tulostavoite 230 kappaletta ylitettiin. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 99 kpl (v. 2013/42) ja tavoite 100 kpl lähes saavutettiin. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa saavutettiin hyvä tulos. Suoritteita syntyi kappaletta (v. 2013/3 086). Erityisesti ammattiyhteisölle suunnattujen julkaisujen ja asiantuntijalausuntojen määrät kasvoivat merkittävästi. 23

24 2.2.4 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Metlassa jatketaan palvelujen systemaattista arviointia ja kehittämistä. Metlan palveluiden kehittämisen II-vaihe päättyi helmikuussa 2014 ja projektin tuloksia olivat: asiakastarpeiden ja palveluiden tarkennus ja priorisointi, yleisten palvelujen tarkennetut kuvaukset, Metlan palvelukokonaisuuden jäsennys osana tiedon ja teknologian siirtoa, prosessikartan ja -verkon kuvaus, tuotteistamisen ja tuotekehityksen kehityskohteiden tunnistaminen sekä tutustuminen sosiaalisen median mahdollisuuksiin palveluiden sisällön markkinoinnissa - Twitter-työpaja. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3,5 Vuoden 2014 aikana hyödynnettiin kehittämisprojektin tuloksia pienimuotoisesti Metlan palveluiden hallinnassa, mutta pääpaino oli kehitysprojektin tulosten hyödyntämisessä Luken fuusioprosessin osaprojektissa 3 Asiakkuus ja palvelut. Tulostavoite: Luonnonvarakeskukselle valmistellaan asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Luonnonvarakeskuksen valmistelun osaprojekti Asiakkuus ja palvelut toteutti Luonnonvarakeskuksen asiakaskyselyn 2014 huhti-toukokuussa Kyselyyn valittiin kaikkien Luke laitosten avainasiakkaat mukaan lukien Metlan asiakkaat. Kysely oli hyvin laaja, jossa selvitettiin asiakkaiden mielipiteitä yhteistyön sujuvuudesta, palveluista ja toiminnan kehittäminen. Kyselyn tulokset esiteltiin Luken valmistelun asiakasfoorumissa. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Kyselyn rakenne suunniteltiin siten, että se voidaan toteuttaa samalla rakenteella myös Luonnonvarakeskuksessa. Se on pohjatyö Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmälle. 2.3 Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Ministeriön kanssa sovitut säästöt vuonna 2014 toteutettavat/loppuun saatettavat säästöihin keskittyvät tuottavuushankkeet 24

25 Tulostavoite: Jatketaan Luonnonvarakeskuksen toimintojen valmistelua ja kohdennetaan valmisteluun perustamishankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat. Luonnonvarakeskuksen valmistelu voi vaikuttaa Metlan vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumiseen. Tasavallan presidentti vahvisti lain Luonnonvarakeskuksesta kesäkuussa 2014 ja valtioneuvoston asetus Luonnonvarakeskuksesta vahvistettiin syyskuussa Luonnonvarakeskuksen organisaatiomalliksi tuli kompromissin tuloksena matriisi, jossa tulosvastuulliset, osaamispohjaiset tutkimusyksiköt ts. linjaorganisaatio ja toiminnalliset prosessit leikkaavat toisensa. Osaamispohjaisten yksiköiden perustana oli arvoketjulähtöisyys. Yksiköiden sisärakenne muodostui osaamispohjaisista ryhmistä ja tiimeistä, joiden nimet ja sisältö hahmottuivat henkilöstön koesijoittelun perusteella. Johtamisjärjestelmää ja työjärjestystä käsiteltiin johdon työpajassa ja esimiesfoorumissa tammikuussa 2014 sekä useasti perustamishankkeen johtoryhmässä. Työjärjestysluonnos esiteltiin henkilöstölle tammikuussa ja se oli ensimmäisen kerran henkilöstön kommentoitavana helmi-maaliskuussa ja toisen kerran syyskuussa. Lopullinen työjärjestys valmistui joulukuussa ja sen pääjohtaja vahvisti tammikuussa Maa- ja metsätalousministeriö järjesti tammikuussa maakuntien kuulemisen Luonnonvarakeskuksen alueellisen toiminnan ja toimipaikkaverkoston kehittämisestä. Em. tilaisuudessa maakuntien edustajille kerrottiin Luonnonvarakeskuksen talouden kehitysnäkymistä vuosille Alueellistamisen koordinaatioryhmälle esiteltiin maaliskuussa 2014 alueellisen toiminnan strategia vuosille , jossa ehdotetut linjaukset saivat koordinaatioryhmän hyväksynnän. Keskeisin päätös oli, että Luonnonvarakeskuksella on neljä päätoimipaikkaa (pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Oulu ja Joensuu) ja kymmenen strategisesti merkittävää toimipaikkaa, jotka Luonnonvarakeskuksen johto nimeää. Toimitilastrategia valmistui kesällä Maaliskuussa ohjausryhmä hyväksyi Luonnonvarakeskuksen strategian pohjalta laaditun tutkimusagendan, jossa strategian kuusi päämäärää on avattu teemakokonaisuuksiksi. Uusien yhteisten tutkimusohjelmien ideahakuun tuli 15 hakemusta, joista jatkovalmisteluun valittiin kaksi. Henkilöstön koesijoittelu toteutettiin maalis-huhtikuussa. Luonnonvarakeskukseen siirtyvät työntekijät saivat kertoa, mihin Luonnonvarakeskuksen yksikön teema-alueeseen osaamisensa perusteella mielestään parhaiten sopivat tai halusivat suuntautua. Koesijoittelusta järjestettiin henkilöstölle info ennen kyselyä. Kyselyn tarkoituksena oli saada tieto siitä, minkä kokoisiksi yksiköt muodostuvat ja miten henkilöstö jakaantuu yksiköissä temaattisiin osaamisalueisiin. Tieto tarvittiin yksiköiden ryhmärakenteen muodostamiseen sekä henkilöstön sijoittamiseen. Syyskuun alussa 2014 ohjausryhmä vahvisti yksiköiden ryhmä- ja alustavan tiimirakenteen. Yhdistyvät organisaatiot sijoittivat henkilöstön lukuunottamatta johto- ja esimiestehtäviä. Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja valittiin marraskuussa Ilmoittautuminen Luonnonvarakeskuksen avoinna oleviin johtajien ja päälliköiden tehtäviin oli avoinna marras-joulukuussa ja pääjohtaja allekirjoitti nimitykset tammikuun alussa Palkkausjärjestelmäprojekti piti lukuisia kokouksia vuoden aikana ja valmistelussa oli vahva edustus henkilöstöjärjestöistä. Yhdistyvien laitosten YT-neuvottelukuntia kuultiin säännöllisesti. Valmistelun aikana kuultiin myös muita vastaavia hankkeita (esim. TEM, Evira). Palkkausjärjestelmän tarjouskilpailun voitti Hay Group Oy, joka valittiin Luonnonvarakeskuksen palkkausjärjestelmän ja asiantuntijapalveluiden toimittajaksi. Uusi palkkausjärjestelmä perustuu urapolkuihin ja siinä on pyritty erityisesti järjestelmän läpinäkyvyyteen. Järjestelmän toimivuutta on varmistettu paalutehtävillä ja tyyppityönkuvilla. Elokuussa järjestettiin esimiehille koulutustilaisuudet tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen 25

26 suorituksen arvioinnista uuden järjestelmän mukaan. Lisäksi laadittiin palkkausjärjestelmän käsikirja. Henkilöstölle tiedotettiin säännöllisesti projektin etenemisestä. Keskusjärjestöt nimesivät edustajansa palkkausjärjestelmää koskeviin neuvotteluihin, joiden aloitus siirtyi vuodelle Yhteinen tietoverkko, erilaisten tietojärjestelmien yhtenäistäminen, hankinta ja käyttöönotto vei paljon resursseja. Erityisen vaativaksi osoittautui asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmästä päättäminen. Lopulta käyttöön päätettiin kuitenkin ottaa Metlassa käytössä ollut, varsin uusi järjestelmä. Fuusiovalmistelun lisäksi valmistauduttiin perustietotekniikkapalveluissa Valtorin asiakkaaksi. Monien järjestelmien käyttöönoton testausvaihe jäi lyhyeksi ja käyttöönotto siirtyi vuodelle Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma, jonka periaatteilla sopeudutaan lähivuosien resurssileikkauksiin, hyväksyttiin johtoryhmässä helmikuussa Ohjelmaa päivitettiin vuoden kuluessa. Lisäksi laadittiin vuoden 2015 sisäisen budjetoinnin periaatteet ja toiminnan suunnittelun ohjeistus sekä luonnokset taloussäännöstä. Luken talouden ja toiminnan suunnitelma vuosille toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön. Huomattava työpanos kului myös sopimusten siirtoon ja vanhojen laitosten arkistojen päättämiseen. Luonnonvarakeskuksen lyhenteeksi varmistui Luke. Vuoden aikana valmistui Luken ulkoinen visuaalinen ilme. Intranetin ja www-sivujen lopulliset ratkaisut tekee Luken johto. Perustamishankkeessa panostettiin vuonna 2014 myös esimiestyön kehittämiseen, johon saatiin valtiokonttorilta euroa. Erityisesti esimiesfoorumit osoittautuivat tärkeäksi työvälineeksi laitosten yhdistymisprosessissa. Vuonna 2014 järjestettiin kaksi esimiesfoorumia ja niiden alafoorumit. Ensimmäisen foorumin ohjelmassa olivat talous- ja rakenneohjelma, matriisiorganisaation toimivuus sekä tutkimus- ja asiakkuusprosessin toimintamalli. Toisen foorumin aiheina olivat arvot ja brändi Luonnonvarakeskuksen organisaatiokulttuurin ja identiteetin rakentajina sekä esimiehen roolin ja yhtenäisten pelisääntöjen rakentaminen. Projekti julkaisi esimiestyön käsikirjan. Projektissa valmisteltiin rahoitushakemus vuodelle 2015, jonka painopisteenä on henkilöstön työyhteisötaitojen kehittäminen. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa, yhteistoimintaryhmä ja ohjausryhmä kumpikin seitsemän kertaa. Tutkimuslaitosten johtokuntia informoitiin säännöllisesti fuusion etenemisestä. Lisäksi järjestettiin johtokuntien yhteiskokous, jossa aiheena oli Luken rooli Suomen biotalousstrategian toimeenpanossa. Fuusiotoimisto kokoontui viikoittain ja projektipäälliköiden yhteinen koordinaatiokokous järjestettiin kuukausittain. Lisäksi järjestettiin erillisiä johdon työpajoja sekä lukuisia projektikokouksia. Fuusiota esiteltiin ulkopuolisille sidosryhmille ja asiakkaille mm. kesäkuun sidosryhmäfoorumissa. Esillä olivat alueellisen toiminnan strategia, asiakkuus sekä yhteiskunnan odotukset. Ennen sidosryhmäfoorumia järjestettiin sidosryhmäkysely. Fuusion etenemisestä on tiedotettu monipuolisesti henkilöstölle. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä kysyttiin henkilöstön mielipide fuusioviestinnän onnistumisesta ja osallistamisesta fuusion toteutukseen. Tietoa perustamishankkeesta on ollut saatavilla yhteisessä intranetissä. Luonnonvarakeskuksen perustamiseen myönnettiin erillisrahoitusta vuosille yhteensä 2,008 M, josta vuonna 2013 käytettiin 0,061 M ja vuonna ,277 M. Lisäksi tutkimuslaitokset käyttivät omia resursseja vuonna 2014 yhteensä 2,136 M : MTT 1,104 M, Metla 0,855 M, RKTL 0,1 M ja Tike 0,077 M. Summissa ei ole vyörytettyjä yleiskustannuksia. Henkilötyövuosina Luonnonvarakeskuksen perustamiseen käytettiin vuonna 2014 yhteensä 31,4 htv: MTT 12,0 htv, Metla 8,8 htv, RKTL 7,7 htv ja Tike 2,9 htv. Lisäksi valmisteluun osallistui MMM:n henkilöstöä. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 26

27 Luonnonvarakeskuksen perustaminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Tulostavoite: Valmistellaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen tulevien laitosten ja SYKE:n kanssa tutkimuslaitosten yhteinen projektinhallintaohjelmisto/-järjestelmä, mikäli VM myöntää hankkeeseen tuottavuusmäärärahan. Luonnonvarakeskukseen fuusioituneet laitokset ja SYKE valmistelivat keväällä 2014 projektihallintaohjelmiston/-järjestelmän hankinnan. Valituksi tuli SolePro. Hankkeeseen ei haettu tuottavuusmäärärahaa. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tulostavoite saavutettiin. Tulostavoite: Metla toteuttaa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa osallistumalla ELMA- ja LUHTI hankkeiden valmisteluun. Metla osallistui yhdessä RKTL:n, MTT:n ja Tiken kanssa maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimineeseen Luhti hankkeeseen, jonka tavoitteina oli koota hallinnonalan tilastotuotanto ja -tietopalvelu yhteen uuteen Luonnonvarakeskukseen. Valmistelu organisoitiin neljään osaprojektiin: Asiakasystävälliset tilastopalvelut osaprojektissa laadittiin Luken tilastojen julkaisulinjaukset vuosille ja tehtiin peruslinjaukset ruoka- ja luonnonvaratilastojen verkkopalveluiden kehittämisestä. Tilastojen verkkopalvelussa on kolmenlaisia palveluita: tilastojulkistukset, tietokantajulkaiseminen ja tilastotietojen havainnollistaminen. Julkistamisessa noudatetaan avointa aineistopolitiikkaa. Tilastohenkilöstön osaamiskartoitus toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tilastoammatillinen koulutusohjelma. Organisaatiovierailuilla tutustuttiin muiden Lukeen fuusioituvien tilastoyksiköiden toimintaan ja organisaatiokulttuuriin. Lisäksi arvioitiin luonnonvaratilastojen suhde alan tutkimukseen ja seurantoihin. Tilastotuotantoprosessin eri vaiheiden analysoinnin perusteella laadittiin Luken strategiaan ja toimintaajatukseen perustuva ruoka- ja luonnonvaratilastoinnin tiekartta. Yhteisessä tilasto-ohjelmassa kuvataan nykyinen tilastotuotanto ja sen kehittämistarpeet vuoteen 2020 asti. Laadittiin suunnitelma tilastotiedon elinkaaren hallinnasta kohti yhteen toimivia tietojärjestelmiä (tietovirtakuvaukset JHS-standardin mukaisesti). Tiedon keruussa, hallinnassa, tietovarastoinnissa ja tiedon julkaisemisessa määriteltiin yhteinen ratkaisuarkkitehtuuri. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 27

28 Luhti-hanke eteni lähes täysin suunnitelmien mukaisesti, eikä mitään välttämätöntä valmistelua jäänyt toteutumatta. Tämä loi hyvät edellytykset Tilastopalvelut-yksikön työn käynnistymiselle vuoden 2015 alussa. Myös ELMA-hankkeeseen osallistuttiin tavoitteiden mukaisesti. Tulostavoite: Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on 189 htv:n henkilöstövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta 11 htv:tta kohdistuu vuoteen Taulukko 11. Htv-vähennykset Metlan toimintamenomomentin Htv-vähennykset vuosina Vuosi Tavoite htv Toteuma htv Vähennys/ vuosi htv Kumulatiivinen htv-vähennys HTV-vähennystavoite on 189 henkilötyövuotta vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä, josta toteutui 163 henkilötyövuotta vuoden 2014 lopussa. Henkilötyövuosikehystä lisäsivät Metso-ohjelma (+ 10 htv), Rovaniemen yhteistoimintalaboratorio (+ 4 htv) ja Kieku-ohjelma (+1 htv). Metlassa käytettiin 126 htv:tta ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Metlan vuoden 2014 htv-vähennys oli 32 htv. Tulostavoite 11 htv ylittyi reilusti. Saavutettu tulos on erinomainen. Tulostavoite: Osallistutaan LYNET:in tavoitteisiin kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi mm. yhtenäistämällä ympäristötiedon hankintaa ja seurantoja, toteuttamalla yhteistä tilasto-ohjelmaa sekä rationalisoimalla laboratoriotoimintoja. Tutkimuksen tukipalveluissa LYNET-yhteenliittymän kanssa yhteisesti tuotettavia palveluita laajennetaan. LYNET valmistautui vuoden 2014 aikana laajentumiseen. Vuoden 2015 alusta LYNETiin tulivat mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Laajentumisen etenemissuunnitelman hyväksyivät helmikuussa 2014 ministeriöiden kansliapäälliköt ja laitosten pääjohtajat. Tietoaineistojen ja seurantojen kehittämisen -tiekartan toteuttaminen alkoi hyvin: tiedonkeruun uudistamiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen keskittyvä 28

29 sähköinen havainnoitsija hanke käynnistyi TEKES-rahoituksella tammikuussa. LYNET myös osallistui haastekumppanina avoimen tiedon innovaatiokilpailuun Apps4Finland. LYNETin tilasto-ohjelman tavoitteita edistettiin LUHTI-hankkeessa seuraavasti: yhteisten tavoitetilojen määrittely sähköiselle julkaisemiselle (alustavasti päätetty PX-Web -julkaisemisesta), tilasto-osaamisen kehittäminen (tilastoalan koulutusohjelma), yhteisten menettelyjen kehittäminen suoraan ja sähköiseen tiedonkeruuseen, yhteisten asiakastutkimusten toteuttaminen (tehty ja analysoitu syksyllä 2013), yhteisen aineistopolitiikan soveltaminen (toteutettu kokonaan, kun Metla avasi kaikki tilastonsa vuoden vaihteessa 2013/2014). LUHTI-hankkeessa mietitään LYNETin tilasto-ohjelman asemaa ja tehtäviä. Laboratorio- ja tietopalveluyhteistyö toimivat aikaisempien vuosien tavoin. Tuloksina mm. Oulun LYNET-laboratorion auditointi, osallistuminen esiselvitykseen tutkimuslaitosten liittymiseksi OKM:n julkaisutiedonkeruuseen ja osallistuminen OKM:n Avoin tiede ja tutkimushankkeen asiantuntijaryhmään. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana järjestettiin kaksi isompaa tilaisuutta: vuosittainen tutkimusohjelmien Ohjelmapäivä ja yhdessä SOTERKO:n kanssa Tieto tulvii seminaari päätöksentekoa tukevan tutkimustiedon selvitystyöstä. LYNET oli mukana Suomen Akatemian strategisen neuvoston rahoitusinstrumentin teemavalmistelussa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3,5 Tutkimuslaitosten fuusiovalmistelut lisäsivät työkuormaa neljässä LYNET-laitoksesssa (MTT, Metla, RKTL ja Geodeettinen laitos) ja vähensivät mahdollisuuksia toteuttaa LYNET-yhteistyötä. Tulostavoite: Tukiprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus paranevat tehokkaalla tiedonhallinnalla varmistamalla sujuvat toimintatavat ja kehittämällä sähköistä asiointia. Tukitehtävien tuottavuus ja tehokkuus on otettu huomioon tukipalveluiden valmistelussa ja kehittämisessä. Metlan tukiprosessit on jo virtaviivaistettu ja toiminnot hoidettiin hyödyntämällä viimeisintä tekniikkaa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Vuoden 2014 aikana keskityttiin erityisesti Luken valmisteluun, jossa tulostavoitetta pyrittiin noudattamaan. Sopimusvuoden 2014 talousarvioesityksessä osoitetun kehyksessä mom varatun ns. tuottavuusrahan käytöstä. 29

30 Tulostavoite: Tutkimusaineistojen elinkaaren turvaamishanke, TAISTO II hanke, on käynnissä. Hankkeessa suunnitellaan tutkimusaineistojen säilyvyyden sekä laadun turvaava ja käytettävyyttä parantava keskitetty TAISTO-tutkimusaineistojärjestelmä, joka vastaa Metlan ja sen asiakkaiden palvelutarpeita. TAISTO-palvelut avattiin Metlassa marraskuussa 2014 ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) intranetissä joulukuussa Avattuihin palveluihin kuuluvat Tutkimustiedon kuvailupalvelu, RADAR, Tutkimusaineistojen metatietojen tallennus- ja hakusovellus, ja Koetietojärjestelmä KTJ, Maastokokeiden karttapohjainen hallinta- ja hakusovellus. KTJ on toteutettu MMM:n maastotietojärjestelmän suuntaviivojen mukaisesti Luken maastotietojen hallintaan. Koetietojärjestelmä on yksi Luken keskeinen perustietovaranto. Sen tiedot ja palvelut ovat laadukkaita ja helposti kytkettävissä erilaisiin Luken käyttösovelluksiin. Se valmistui Metlan tarpeisiin vuonna Lisäksi palvelusivustolla esitellään DataPuu -metsikkökokeiden tallennus-, haku- ja laskentasovellus, DataImuri -maastomittausaineiston keruusovellus, FOTO-Media-aineiston hallinta- ja hakusovellus sekä RYHTI-Ryhmätyödokumenttien tallennus- ja hakusovellus. DataPuu, DataImuri, FOTO ja RYHTI avataan käyttäjille vuoden 2015 aikana. Palvelun käyttöönottoprojekti koulutuksineen toteutetaan Lukessa vuoden 2015 aikana. TAISTO-hanke on toiminut yhteistyössä LifeData -hankkeen kanssa. Tästä syystä MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n palveluita on voitu toteuttaa yhteistyössä. Yhteistyön seurauksena palvelut voidaan ottaa joustavasti käyttöön Lukessa. RADAR-palvelu avautui tammikuussa 2015 palvelemaan kaikkia Luken tutkijoita yhteisenä tutkimusaineistokuvausten tallennus- ja hakusovelluksena. Tämä helpottaa aineistojen saatavuutta uusien tutkimusinnovaatioiden toteuttamiseksi ja tutkimusjulkaisujen laatimiseksi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 TAISTO-palveluiden avaaminen eteni aikataulussa hankkeen tulostavoitteiden mukaisesti. Yhteistyö MTT:n, RKTL:n ja SYKE:n kanssa edisti hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja palveli hallinnonalan tutkimusaineistojen avoimuutta suunniteltua laajemmin. Tämä näkyy mm. hyvänä valmistautumisena Luken tutkimusaineistojen hallintaan. 30

31 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus muodostui budjetti-, tulo- ja muusta yhteistyörahoituksesta. Rahoituksesta 76 % oli valtion talousarvion toimintamenomäärärahaa. Kokonaisrahoitus kasvoi 0,481 milj. eurolla (+0,9 %) 55,246 milj. euroon. Tutkimuslaitoksen budjettirahoitus oli 41,835 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,446 milj. euroa (-1,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion talousarvion toimintamenorahoituksen osuus tutkimuslaitoksen rahoituksesta oli 76 %. Tulorahoitus oli yhteensä 12,077 milj. euroa, missä oli lisäystä 0,462 milj. euroa (+4,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteistutkimustoiminnan tulorahoitus väheni 0,194 milj. eurolla (-2,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltu maksullinen toiminta kasvoi 0,238 milj. eurolla 2,973 milj. euroon (+8,7 %) ja sen osuus tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta oli 5 %. Kokonaisrahoituksesta yhteistutkimustoiminta oli 13 % ja maksullinen toiminta 5 %. Taulukko 12. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus (1000 euroa) TP 2014 % TP 2013 % TP 2012 % Budjettirahoitus Toimintamenot Tulorahoitus Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistutkimustoiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muut tulot Tulorahoitus yhteensä Metlan budjettirahoitus yhteensä Muu yhteistyörahoitus Suomen Akatemia (ns. vanhat hankkeet) Yhteistyörahoitus Työllisyysrahoitus Muu julkinen rahoitus Muu yhteistyörahoitus Rahoitus yhteensä Muut tulot 1 % Talousarvion ulkopuolinen rahoitus1 % Muu yhteistyörahoitus 2 % Yhteistutkimustoiminta 13 % EU-rahoitus 2 % Maksullinen toiminta 5 % Toimintamenot 76 % Kuva 8. Metlan rahoitus v

32 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi Talousarvion toteutumista on kuvattu talousarvion toteutumalaskelmassa. Nettoutetut tulot ja menot on eritelty tilinpäätöslaskelmien liitteessä 2. Metsäntutkimuslaitos sai toimintavuonna rahoitusta valtion talousarviosta 47,773 milj. euroa, josta valtaosa oli Metlan toimintamenomomentin ( ) kautta saatua rahoitusta. Lisäksi rahoitusta saatiin muun muassa arvonlisäveromenoihin. Toimintamenoihin myönnettiin nettomäärärahaa 44,141 milj. euroa, mikä oli 0,013 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenojen nettokäyttö oli 41,835 milj. euroa, mikä oli 0,446 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna (-1,1 %). Vuodelle 2015 siirtyvät erät olivat yhteensä 7,289 milj. euroa. Metlan toimintamenoista seuraavalle vuodelle siirtyi 6,236 milj. euroa, missä oli lisäystä 2,306 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2015 siirtyi EU:n ympäristörahaston osallistumisen rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (mom , siirtomääräraha vuodelta 2013) 0,879 milj. euroa ja ulkoasiainministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön rahoitus (mom ) 0,175 milj. euroa. 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi Toiminnan tuottojen kehitys oli vuonna 2014 varsin hyvä. Yhteensä toiminnan tuotot olivat tilikaudella 11,834 milj. euroa. Tuotot kasvoivat 0,570 milj. eurolla eli 5,1 % edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,967 milj. euroa eli 0,246 milj. euroa enemmän kuin vuonna Muut toiminnan tuotot kasvoivat 0,320 milj. euroa 8,850 milj. euroon. Metlan toiminnan kulut olivat yhteensä 54,742 milj. euroa, missä oli lisäystä 0,312 milj. euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut, jotka vähenivät edellisvuodesta 0,240 milj. eurolla 37,649 milj. euroon (-0,6 %). Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 68,8 %. Henkilötyövuosien määrä väheni edellisen vuoden 668 henkilötyövuodesta 642 henkilötyövuoteen eli 26 henkilötyövuotta (-3,9 %). Henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti nousivat edellisvuoden tasosta 3,4 % ja olivat euroa. Vuokrat, 5,958 milj. euroa, olivat edellisen vuoden tasolla. Palvelujen ostot vähenivät 0,433 milj. eurolla (-8,4 %) edellisestä vuodesta ja olivat 4,724 milj. euroa. Tilikauden ostot olivat 1,694 milj. euroa, missä oli lisäystä 0,183 milj. euroa. Tilikauden poistot olivat 1,543 milj. euroa eli 0,589 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2014 lopulla tehtiin 0,677 milj. euron suuruinen lisäpoisto, jolla varauduttiin Luonnonvarakeskuksessa käyttöön otettaviin muuttuneisiin poistoperusteisiin. Poistosuunnitelman mukaiset poistot jäivät 0,088 milj. euroa alle edellisvuoden tason. Tilikauden toiminnan tuotot vähennettynä toiminnan kuluilla eli jäämä I aleni 0,258 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna ja oli 42,907 milj. euroa. Siirtotalouden tuotot Euroopan unionilta kasvoivat 0,058 milj. euroa 0,418 milj. euroon. Tilikauden kulujäämä oli 44,944 milj. euroa, mikä on tilinpäätöksessä siirretty valtion omaan pääomaan. Tilikauden kulujäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei ole toiminnan tuotoissa. Tilikauden kulujäämä oli 0,231 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. 32

33 3.4 Taseen analyysi Metsäntutkimuslaitoksen taseen loppusumma oli 9,062 milj. euroa. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset olivat yhteensä 2,685 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,289 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Aineettomat oikeudet vähenivät 0,275 milj. eurolla 0,244 milj. euroon, mikä johtuu lähinnä atk-ohjelmistohankintojen vähenemisestä. Aineellisissa hyödykkeissä, jonka arvo oli taseessa 2,248 milj. euroa, koneet ja laitteet olivat suurin tase-erä 1,273 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuudessa ei ollut merkittäviä muutoksia. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 0,288 milj. eurolla 5,914 milj. euroon. Metsäntutkimuslaitoksen oma pääoma taseessa oli tilikauden lopussa -2,258 milj. euroa. Vieras pääoma oli yhteensä 11,320 milj. euroa. Suurin lyhytaikaisen vieraan pääoman erä olivat siirtovelat, joiden määrä aleni edellisestä vuodesta 0,079 milj. euroa 6,554 milj. euroon. Saatuja ennakoita oli 1,722 milj. euroa ja ostovelkoja 1,203 milj. euroa. Tulostavoite: Metla, MTT ja RKTL valmistelevat yhdessä talous- ja rahoitusohjelman tulevalle Luonnonvarakeskukselle. Luken fuusioituneet laitokset valmistelivat yhdessä talous- ja rakenneohjelman. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Talous- ja rakenneohjelma valmistui sovitusti. 33

34 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Tulostavoite: Tulostavoitteet asetettiin henkilöstön rakenteelle, henkilöstön hyvinvoinnille ja osaamiselle. Metlan henkilötyövuosimäärä vuoden 2014 päättyessä oli 642 (668 v. 2013). Metlan toimintamenomomentilta palkattiin 618 htv:tta (650 v. 2013). MMM:n asettama htv-kiintiö oli 621 htv:tt (632 v. 2013). Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeet käyttivät 126 htv:tta. Muilta TA-momenteilta palkattiin 24 htv:tta (18 v. 2013). Metlan koulutustasoindeksi oli 8-portaisen asteikon tasolla 6,0. Työtyytyväisyysindeksi vuoden 2014 marraskuussa toteutetussa kyselyssä (asteikko 1 5) oli 3,21 (3,19 v. 2012). Sairauspoissaolot kasvoivat ja olivat 7,0 työpäivää/htv (6,1 työpäivää v. 2013). Taulukko 13. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstötunnusluvut Tavoite 2014 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Toteutuma 2012 Henkilöstön rakenne - MMM:n asettama henkilöstökiintiö Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta toimintamenomomentilta palkattu muilta TA-momenteilta palkattu Koulutustaso, indeksiluku 6,0 6,0 6,1 6,1 Henkilöstön hyvinvointi - Työtyytyväisyysindeksi, indeksiluku 1-5 3,30 3,21-3,19 - Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VM/Baro) 3,20 3,15-3,15 - Innostava johtaminen ja esimiestyö (VM/Baro) 2,90 2,91-2,82 - Sairauspoissaolot, tpv/htv 6,0 7,0 6,1 7,4 - Terveysprosentti (%) 40,0 45,4 45,2 39,6 Osaaminen - Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) 3,0 1,9 2,4 2,5 - Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VM/Baro) 3,10 3,10-3,05 Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3,5 Metla saavutti pääasiassa asetetut tulostavoitteet henkisten voimavarojen osa-alueilla. 34

35 Tulostavoite: Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Strategisessa henkilöstösuunnitelmassa osaamisen painopisteet on määritelty prosesseittain. Osaamisrakennetta kehitettiin niin, että se vastaa tulevan biotalouden tarpeisiin. Metlan hankkeet huolehtivat substanssiosaamisen kehittymisestä ja muutoin hyödynnettiin LYNETyhteistyönä järjestettyjä kursseja: menetelmäosaamisen kehittäminen, lineaariset sekamallit, tilastotieteen perusteet ja SPSS-käyttäjän peruskurssi. Luonnonvarakeskuksen esimiesosaamisen varmistamiseksi järjestettiin esimiesfoorumit tammi- ja toukokuussa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 LYNET-yhteistyössä on useina vuosina yhdistetty voimavaroja ja järjestetty avointa koulutusta kohtuullisin kustannuksin. Koulutukset on suunniteltu siten, että ne tukevat laitosten strategioita ja painopistealueita. Metlan omaa koulutustoimintaa ei ollut mahdollista koordinoida resurssipulan vuoksi. Priorisointi oli fuusiovalmisteluissa. 35

36 5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä talouden ja tuloksellisuuden oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Metlan sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa tutkimuslaitoksen johto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi toteutetaan Metlassa vuosittain. Vuoden 2014 arviointi toteutettiin siten, että Metlan ydin- ja tukiprosessien johtoryhmät arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan vastuullaan olevista prosesseista. Metlan johtoryhmä arvioi koko tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan ja teki ehdotukset asianmukaisen ja riittävän sisäisen valvonnan varmistaviksi kehittämistoimiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinneissa käytettiin apuna valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi. Valmistautuminen Luonnonvarakeskuksen toiminnan aloittamiseen vuoden 2015 alusta, edellytti Metlalta paljon kehittämisresursseja vuonna Tiiviistä fuusiovalmistelusta huolimatta tutkimuslaitoksen tavoitteiden mukaiset tehtävät toteutettiin erinomaisesti. Tämä antaa metsäntutkimukselle hyvät lähtökohdat Luonnonvarakeskuksessa. Myös tutkimuslaitoksen kustannukset pysyivät hyvin kurissa. Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeessa jatkettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan organisoinnin ja tarvittavien toimien toteutuksen valmistelua. Metla osallistui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa KPMG Oy:n toteuttamaan arviointiin, jossa tarkasteltiin hyvän hallintotavan periaatteiden ja parhaiden käytäntöjen toteutumista suunnitellussa Luonnonvarakeskuksessa. Arvioinnissa oli mukana myös riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen. Metlan sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää säädetyt vaatimukset. Tehdyn arvion perusteella olennaisimmat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ovat: 1) Tutkimuksen johtamisesta ja organisoinnista huolehtiminen sekä metsäntutkimuksen osaamisen säilyttäminen siirryttäessä Luonnonvarakeskukseen, 2) Henkilöstön tehtävien priorisoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ja 3) Toiminnalle asetettujen tavoitteiden ja käytössä olevien voimavarojen tasapainon varmistaminen eri toimintojen välillä. 6 Arviointien tulokset Arviointeja ei toimintavuonna tehty. 7 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuonna ei ollut takaisinperintöjä eikä havaittu väärinkäytöksiä. 36

37 8 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Metsäntutkimuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Toteutuma % Tilinpäätös 2014 Vertailu Tilinpäätös- Talousarvio Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,74 0, Arvonlisävero , , Sekalaiset tulot , ,91 0, Maa- ja metsätalousmin. muut tulot 56, ,62 5,11 0 0, Työ- ja elinkeinomin. hallinnonalan muut tulot Muut tulot 5, Ympäristömin. muut tulot , , EU-rahoitus , , Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen , ,17 peruutukset Muut sekalaiset tulot ,55 Tuloarviotilit yhteensä , ,20 0,00 0 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Talousarvion 2014 määrärahojen Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Siirretty seuraavalle vuodelle Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Käytettävissä vuonna 2014 Edellisiltä vuosilta siirtyneet siirto seuraavalle vuodelle käyttö vuonna Ulkoasiainministeriön hallinnonala , , , ,00 0, ,61 0, , Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (3v) , , , ,00 0, ,61 0, , Maa- ja metsätalousmin. hallinnonala , , , ,79 0, , , , , Maa- ja metsätalousmin. hallinnonalan , , ,79 0,00 arvonlisäveromenot (a) Hirvieläinen aiheut. vahinkojen korvaaminen ,00 0,00 0, , , ,00 0,00 ( 2v) Toimintamenot (2v) , , , ,00 0, , , , ,27 37

38 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Talousarvion 2014 määrärahojen Tilinpäätös 2014 käyttö vuonna 2014 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2014 Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 32. Työ- ja elinkeinomin. hallinnonala 6 386, ,53 0, ,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Työ- ja elinkeinomin. hallinnonalan 6 386, , ,41 0,00 arvonlisäveromenot (a) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 0, , ,12 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (k) Palkkaukset 0,00 0 0,00 0,00 0, Palkkaukset , , ,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Muut menot 7 170, , ,13 0, Ympäristöministeriön hallinnonala 363, ,02 0, ,02 0, , , , , Ympäristömin. hallinnonalan arvonlisäveromenot 363, , ,02 0,00 (a) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ,80 0, , , , ,17 ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (3v) Määrärahatilit yhteensä , , , ,34 0, , , , ,05 Metsäntutkimuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja valtuuksia. 38

39 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,01 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,04 Muut toiminnan tuotot , , , ,61 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,44 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,34 Henkilöstökulut , ,91 Vuokrat , ,09 Palvelujen ostot , ,33 Muut kulut , ,39 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,90 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,40 Poistot , ,24 Sisäiset kulut , , , ,27 JÄÄMÄ I , ,66 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1,10 3,05 Rahoituskulut , , , ,45 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0, ,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0, ,00 JÄÄMÄ II , ,11 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta , , , ,93 JÄÄMÄ III , ,18 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot , ,93 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,50 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,68 39

40 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , , , ,38 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,32 Rakennelmat , ,75 Rakenteet 0,01 0,00 Koneet ja laitteet , ,77 Kalusteet 0, ,46 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634, ,30 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,31 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit , , , ,90 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAI- KAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,59 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,93 Keskeneräinen tuotanto , ,75 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,28 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,63 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,22 Ennakkomaksut , , , ,00 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Sisäisen rahaliikkeen tilit 0,00 0,00 0,00 0,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,28 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,87 40

41 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,00 Pääoman siirrot , ,54 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,87 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat , , , ,44 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,28 Ostovelat , ,01 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,58 Edelleen tilitettävät erät , ,32 Siirtovelat , ,91 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,30 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,74 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,87 41

42 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 1: selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen: Budjetoinnissa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaan rahna määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi. Metsäntutkimuslaitoksella ei ole ulkomaanrahamääräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia tilinpäätöshetkellä. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tuotto- ja kululaskelmaan sekä taseeseen Tilinpäätöksen laadinnassa noudatettuja arvostus- ja jaksotusperiaatteita ei ole muutettu. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja menot sekä virheiden korjaukset Varainhoitovuodelle kirjatut aikaisempiin vuosiin kohdistuvat erät ovat merkitykseltään vähäisiä. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Edellisen vuoden tiedot ovat pääpiirteittäin vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa. 6) Selvitys varainhoitovuoden jälkeisistä olennaisista tapahtumista Varainhoitovuoden päättymisen jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta varainhoitovuoden tilinpäätökseen. 42

43 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Talousarvion 2014 määrärahojen Tilinpäätös 2014 käyttö vuonna 2014 siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2014 Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle MMM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (a) Bruttomenot ,07 Bruttotulot ,33 Nettomenot ,74 0, Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (2v) Bruttomenot , , , ,71 Bruttotulot , , , ,83 Nettomenot , , , ,00 0, , , , ,27 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ,17 Vuosi EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin ,17 Pääluokat yhteensä ,17 43

44 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,48 Palkat ja palkkiot , ,29 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,19 Henkilösivukulut , ,43 Eläkekulut , ,69 Muut henkilösivukulut , ,74 Yhteensä , ,91 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,16 - tulosperusteiset erät 6 481, ,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 724,32 724,32 Johto 724,32 724,32 Muu henkilöstö 0,00 0,00 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto Asuinrakennukset tasapoisto Toimistorakennukset tasapoisto Teollisuusrakennukset tasapoisto Varastorakennukset tasapoisto Muut rakennukset tasapoisto Rakennelmat tasapoisto Rakenteet tasapoisto Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto Raskaat työkoneet tasapoisto Kevyet työkoneet tasapoisto Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto Puhelinkeskukset ja muut viestintäl. tasapoisto Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto Muut tutkimuslaitteet tasapoisto Muut koneet ja laitteet tasapoisto Asuinhuoneisto- ja toimistokal. tasapoisto Muut kalusteet tasapoisto

45 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet Hankintameno ,86 0,00 0,00 0, ,86 Lisäykset 3 490,00 0,00 0,00 0, ,00 Vähennykset ,35 0,00 0,00 0, ,35 Hankintameno ,51 0,00 0,00 0, ,51 Kertyneet poistot ,48 0,00 0,00 0, ,48 Vähennysten kertyneet poistot ,35 0,00 0,00 0, ,35 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot ,75 0,00 0,00 0, ,75 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot ,00 0,00 0,00 0, ,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,88 0,00 0,00 0, ,88 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,63 0,00 0,00 0, ,63 Aineelliset hyödykkeet 122 Rakennuksemat 123 Rakennel- 124 Rakenteet 125 Koneet ja 127 Kalusteet laitteet Hankintameno , ,55 0, , ,18 Lisäykset 0, , , ,18 0,00 Vähennykset ,37 0,00 0, , ,94 Hankintameno , , , , ,24 Kertyneet poistot , ,80 0, , ,72 Vähennysten kertyneet poistot ,37 0,00 0, , ,78 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,34-245, , ,30 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0, , , ,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , , ,24 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,90 0, ,70 0,00 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä 128 Taideesineeset 129 Keskeneräi- hankinnat Hankintameno , ,71 0,00 0, ,88 Lisäykset 0, ,00 0,00 0, ,85 Vähennykset 0, ,49 0,00 0, ,27 Hankintameno , ,22 0,00 0, ,46 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0, ,57 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,63 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,71 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0, ,65 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,22 0,00 0, ,81 45

46 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno ,90 0,00 0,00 0, ,90 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno ,90 0,00 0,00 0, ,90 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,90 0,00 0,00 0, ,90 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot yhteensä ,00 euroa johtuvat Luonnonvarakeskuksen poistosuunnitelman mukaiseen poistokäytäntöön siirtymisestä. 46

47 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 1,10 3,05-1,95 Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 Osingot 0,00 0,00 0,00 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 Rahoitustuotot yhteensä 1,10 3,05-1,95 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 1 754, ,19 577,42 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00 SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 20,00 65,31-45,31 Rahoituskulut yhteensä 1 774, ,50 532,11 Netto , ,45-534,06 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja lainoja. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale määrä Markkinaarvosuus % Myyntioikeuksien alaraja % osingot Saadut Markkina- Kirjanpitoarvo Omistusarvo arvo Julkisesti noteeraamattomat ,90 0,0 0,0 0, ,90 osakkeet ja osuudet Vaasan Puhelin Oy , ,23 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy , ,67 Finnish Bioeconomic Cluster FIBIC Oy , ,00 Cleen Oy ,00 5, ,00 Osakkeet ja osuudet yhteensä ,90 0,0 0,0 0, ,90 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 vuosi 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1 5 vuotta Yli 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,00 47

48 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Myönnetyt takaukset ja takuut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassa olevia takauksia ja takuita. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2014 Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä , , , , , ,92 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja rahastoituja varoja. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja varoja. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Muutos Muu pitkäaikainen velka , , ,56 Yhteensä , , ,56 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Metsäntutkimuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja selvityksiä. 48

49 Metla Tilinpäätös Allekirjoitukset Tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta Luonnonvarakeskuksen johtokunta Juha Mäntylä, toimialajohtaja, Metsä Group Antti Herlin, hallituksen puheenjohtaja, Kone Oyj Jari Koskinen, toimitusjohtaja, Rapidaile Oy Auli Kuusela, toimitusjohtaja, Taimen Oy Tiina Mattila-Sandholm, johtaja, Valio Oy Fredrik von Limburg Stirum, yrittäjä, Kosken kartano Mari Rusanen vanhempi tutkija, Luken henkilöstön edustaja Mari Walls Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja 49

50 Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä Taulukot: Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, /v ja %) Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Taulukko 6. Tuottavuus Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 10. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Taulukko 11. Htv-vähennykset Taulukko 12. Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus Taulukko 13. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys Kuvat: Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Kuva 6. Tutkimustoiminnan suoritteet v Kuva 7. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v Kuva 8. Metlan rahoitus v Liitteet Liite 1. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Liite 2. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 4. Metlan johtokunta ja johtoryhmä Liite 5. Metlan organisaatio Liite 6. Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöt Liite 7. Metlan toimipaikat

51 Liite 1. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia: Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) Metsät ja vesi ( ) ForestEnergy2020 ( ) Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut ( ) Metsät moneen käyttöön ( ) Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ) Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) Kuusen solukkolisäys oppaassa kuvattiin kasvullisen lisäyksen käytännön menetelmä ja ensimmäiset solukkolisätyt kuusentaimet istutettiin kenttätesteihin. Ruotsin Skogforskin kanssa laaditut uudet männyn siemensiirtomallit saatiin testausvaiheeseen. Metsänhoitotöiden omavalvontarutiinit (keruu ja hyödyntäminen) koottiin omavalvontaoppaaseen ja lomakkeet ovat toimijoiden saatavilla myös netissä. ( Omavalvontarutiineja testattiin Kemeran taimikonhoitohankkeissa Suomen metsäkeskuksen kanssa. Poiminta- ja pienaukkohakkuiden korjuujäljen mittausmenetelmiä kehitettiin yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Eri-ikäismetsästä saadun kuusisahatavaran puuaineen tiheysvaihtelu oli suurempi kuin tasaikäisestä metsiköstä saadussa sahatavarassa, mikä heikentää sahatavaran laatua. Eri-ikäismetsän kasvatuksen periaatteista, soveltamisesta ja onnistumisen edellytyksistä järjestettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa Suomessa seminaarikiertue ja lukuisia muita opetus- ja koulutustilaisuuksia. Metsänkasvatus-kirja julkaistiin ja ensimmäiset metsienkasvatusvaihtoehtojen demonstraatioalat avattiin maastossa sekä virtuaalisesti verkossa. SLU:n kanssa järjestettiin Second Silvicultural Technology workshop sekä yhdessä Ruotsin Future Forest ohjelman sekä Metsät ja vesi ohjelman kanssa Silviculture in Changing Environment workshop. Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa. Arvioijat kiinnittivät erityistä huomiota tutkimustiedon siirtoon käytännön toimijoille. Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologian siirrossa ja työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti. Metsänuudistamisen laatutyöstä valmistui väitöskirja. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 3,5 Tutkimusohjelman tulostavoitteet pääosin saavutettiin. Joitakin viivästymisiä tuli mm. aineistojen hankinnassa (metsänomistajatietojen ja VMI-datan yhdistäminen) ja raporttien laadinnassa (taimikonhoito -opas). 51

52 Metsät ja vesi ( ) Kunnostusojituksen tarpeen määrittämiseksi luotiin laskentaohjelman pilottiversio, jonka käyttöä testattiin käyttäjien kanssa työpajassa. Sulfaattimaiden metsänhoito -ohjeita työstettiin työpajoissa asiantuntijoiden ja käyttäjien kanssa. Metla järjesti Kokkolassa avoimen seminaarin Kokkolan kaupungin, Suomen metsäkeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Ilmaston ja kosteusolosuhteiden muutosten rooli puuston hiilinieluja ennustavina tekijöinä tarkentui vuonna 2014 päättyneessä Life-CLIMFORSK hankkeessa. Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen laskentaan julkaistiin KUSTAA-kuormituksen laskentaohjelma ja käyttöohje netissä. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko aloitti toimintansa. Verkossa on mukana 11 luonnontilaista ja 20 normaalin metsätalouskäytön valuma-aluetta. Ensimmäiset tulokset julkaistaan vuonna Osallistuttiin KMO:n ympäristöhyödyt työryhmän työskentelyyn ja KMO raportointiin sekä hallituksen metsäpoliittisen selonteon valmisteluun. Ohjelmassa oli kahdeksan väitöskirjatyöntekijää, joista kaksi sai työnsä päätökseen vuonna Töissä kehitettiin elohopean analyysimenetelmiä ja tutkittiin puiden sopeutumista muuttuviin ilmastoolosuhteisiin. Ohjelmassa järjestettiin pohjoismainen SNS:n CAR-ES -tutkijaverkoston kokous ja retkeily sekä tutkijatapaaminen Ruotsin Future Forest -tutkimusohjelman kanssa. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 3,5 Tulokset saavutettiin pääosin. Pohjavesialueiden metsänhoito-ohjeiden valmistelu ei edennyt resurssivajeen takia. ForestEnergy2020 ( ) yhteistyössä VTT:n kanssa Ohjelman keskeisiä tuloksia olivat metsähakkeen käyttötasekarttojen päivittäminen ja kuntakohtaisten taseiden kehitysennusteet vuoteen Niiden mukaan metsähakkeen käyttö kasvaa erityisesti Lounais- ja Keski-Suomessa. Lisäksi Metla ja VTT osallistuivat Low Carbon Finland -hankekonsortioon, jossa laadittiin Suomelle vaihtoehtoisia etenemispolkuja vähähiiliseen yhteiskuntaan. Etenemispoluissa puupohjaisilla polttoaineilla on keskeinen rooli. Ohjelman väliarviointi käynnistettiin ja sen tulokset arvioidaan keväällä Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 52

53 Ohjelman keskeiset tavoitteet saavutettiin ja erityisesti ohjelman vuosiseminaari Jyväskylässä keräsi runsaan osanoton yrityksistä, politiikkasektorilta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut ( ) Nykyiseltä nimeltään Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut (NEW) -ohjelma käynnistyi koordinaatiohankkeena v alusta. Vuoden 2014 lopussa ohjelmassa oli 10 Metlan rahoittamaa hanketta sekä 7 ulkopuolisen rahoituksen hanketta. Ohjelmalla on kaksi päätavoitetta: 1) Vahvistaa biotalouden etenemistä tutkimukseen perustuvalla tuote- ja palvelukehitystyöllä, jota tehdään ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja 2) Luoda toimintamalli tutkimustuloksiin perustuvien tuote- ja palvelukehitysaihioiden tunnistamiseen. Vuonna 2014 valmisteltiin ohjelman toiminta ja hankkeiden käynnistyminen. Lisäksi keskityttiin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen ohjelman toiminnan turvaamiseksi ja laajentamiseksi. Ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen panostettiin erityisesti, koska tiedettiin tulevien vuosien rahoituspaineet. Viime vuonna saatiin päätökset n. 1,6 milj. :n ulkopuolisesta rahoituksesta. Ottaen huomioon vanhat ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat hankkeet, ulkopuolisen rahoituksen määrä on yli 2 milj.. Lisäksi useita ulkopuolisen rahoituksen hankkeita on arvioitavana mm. Tekesissä. Uusia hakemuksia valmistellaan mm. Horizon 2020 hakuihin. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeista erittäin tärkeä on ohjelman toisen tavoitteen hanke Vihreän kasvun keskus, jolle Pohjois-Karjalan maakuntaliitto myönsi rahoituksen joulukuussa. Hanketta koordinoi Joensuun tiedepuisto. Metlaan saadulla rahoituksella voidaan pilotoida tutkimustuloksiin perustuva tuote- ja palvelukehitystyö Metlassa/Lukessa. Ohjelmassa käynnistyivät ohjausryhmä ja ohjelman johtoryhmä. Vuoden 2014 loppupuolella pidettiin tutkijakokous ohjelman tutkijoille ja valmisteltiin ohjelman viestintämateriaalit. Ohjelmaa markkinoitiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille useissa eri tilaisuuksissa. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Hankkeiden toiminta lähti vuoden 2014 aikana vaihtelevasti liikkeelle. Osa hankkeista toimii aktiivisesti ja toiminta on hankesuunnitelmien mukaista ja tuloksekasta. Osa hankkeista on suunniteltu toteutettavaksi osittain ulkopuolisella rahoituksella ja kielteiset rahoituspäätökset viivästyttivät näiden hankkeiden toteutusta. Joissakin tapauksissa aikaisempien hankkeiden päättäminen on ollut este NEW-ohjelman hanketoiminnan aktivoitumiselle. Ohjelman hankkeet julkaisivat yhteensä 20 julkaisua, joista neljäsosa oli referoituja tieteellisiä julkaisuja. Ohjelma on toiminnalliselta rakenteeltaan valmis etenemään täysipainoisesti. Tavoitteet saavutettiin tältä osin hyvin. Hanketyöskentely käynnistyi viiveellä ja tähän on kiinnitettävä huomiota vuoden

54 aikana ja myöhemmin. Ulkopuolisen rahoituksen hankinta onnistui hyvin osalla ohjelman teema-alueista. Kokonaisuutena tavoitteet saavutettiin hyvin. Metsät moneen käyttöön ( ) Vuoden 2014 lopussa ohjelmaan kuului yhdeksän Metlan rahoittamaa hanketta ja 15 ulkopuolisen rahoituksen hanketta. Näistä vuoden 2014 lopussa päättyi kaksi Metlan hanketta ja kuusi ulkopuolisen rahoituksen hanketta. Tutkimusohjelman tavoite on kehittää metsien käyttömuotojen monipuolistamisen ja yhteensovittamisen kustannustehokkaita toimintatapoja. Lähestymistapa on ekosysteemipalvelu-viitekehys, jonka avulla aineellisia ja aineettomia hyötyjä voidaan tarkastella ja optimoida yhtäaikaisesti. Tutkimusohjelman kärkituote on Metsäbarometri, joka ilmaisee ekosysteemipalveluiden määrän, laadun ja arvon muutoksia metsien käytön seurauksena. Uudet hankkeet käynnistyivät suunnitellusti. Metsäbarometrin kehitys- ja ideointityö käynnistettiin tutkimusohjelman tutkijakokouksessa marraskuussa 2014 ja sitä jatketaan suunnitelmien mukaisesti vuonna Barometri-idea on mukana myös ulkopuolisen rahoituksen hakemuksissa. Tutkimusohjelman näkyvyys toteutettiin laajalla tiedottamisella, joista näkyvin oli kansainvälinen SER2014-konferenssi, johon osallistui 400 henkilöä eri puolilta maailmaa. Tutkimusohjelmasta tiedotettiin myös lukuisissa kokouksissa, seminaareissa, lehtikirjoituksissa, haastatteluissa ja sosiaalisessa mediassa (Twitter-tili). Ulkopuolista rahoitusta saatiin kahteen hankkeeseen yhteensä reilut Suomen Akatemialta, josta Metlaan tuli noin puolet. Ohjelmaan oli jo vuoden 2013 puolella saatu erittäin tärkeä rahoitus EU:n Life-instrumentista, yhteensä 2.8 milj.. Parhaillaan hakemuksia on valmisteilla mm. EU:n Lifeen, Lapin EAKR-ohjelmaan, Horizon2020-ohjelmaan ja Pohjoismaisen ministerineuvoston Arctic Coexcellence-ohjelmaan. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma käynnistyi viiveellä, mutta on sen jälkeen edennyt tehokkaasti. Metsäbarometri-idean kehittäminen työkaluksi ja rahoituksen saaminen tälle tehtävälle on ohjelman keskeisin tehtävä jatkuvan tieteellisen tuotannon lisäksi. Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ) Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa (MAT-ohjelma) käynnistettiin Ohjelma on luonteeltaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteet ovat: 1) Luoda osaamisen perustaa suomalaisen biotalouden rakentamiseen 2) Analysoida uusia mahdollisuuksia puutuotealalle toimia biotalousyhteiskunnassa 54

55 3) Parantaa metsä- ja puutuoteklusterin kilpailukykyä tuottamalla tietoa tulevaisuuden puuraakaaineista ja -materiaaleista sekä tuotteiden kysynnästä ja asiakastarpeista uusien tuotteiden ja palveluiden sekä prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi Ohjelma hankkeistettiin vuonna Vuoden lopussa käynnissä oli 21 tutkimus- tai kehittämisprojektia. Uuden ulkopuolisen rahoituksen hankinta tuotti kaksi 1 projektia Puun perimä ja laatu -teemaan sekä kahdeksan projektihakemusta, jotka ovat rahoittajien käsittelyssä. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa edistettiin Euroopassa osallistumalla mm. EU:n Horizon2020 -ohjelmaa suuntaavan ja päivittävän RECREATE-verkoston toimintaan, COST-hankkeen Transition of the forest sector structures towards biobased economy -suunnitteluun ja EIP Raw Materials Commitment ECAMOB:in käynnistämiseen näkökulmana puutuoteteollisuus ja puuhun perustuvat raaka-aineet. Kotimaassa osallistuttiin Suomen Akatemian biotalousohjelman laadintaan, Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnallisen ohjelman suunnitteluun aiheesta Puun käytön edistäminen, keskusteluihin elinkeinoelämän kanssa SHOK-ohjelmien käynnistämisestä (mm. FIBIC Oy, Finnish Wood Research Oy, Metsäteho Oy) sekä ohjausryhmätyöhön vuoden 2008 Puutuotealan tutkimusstrategian ja vision päivittämiseksi (tavoitevuosi 2025). Tuloksia julkaistiin state-of-art raporttien lisäksi mm. pohjoismaisten puutuoteyritysten ympäristöstrategioista ja -viestinnästä, puutuotealan näkymien globaaleista trendeistä, puun kilpailukyvystä rakennusmateriaalina biotaloudessa, jalostettujen puutuotteiden markkinoista Venäjällä, puutuotteiden käyttöominaisuuksien parantamisesta puupohjaisilla kemiallisilla suojausmenetelmillä ja lämpö- ja puristuskäsittelyllä, istutuskuusesta puutuoteteollisuudessa, männyn sydänpuun pitkäaikaiskestävyydestä ja kestävän puun tunnistavista mittausmenetelmistä ja koivun ja kuusen genetiikan vaikutuksesta puun laatuun ja tuhonkestävyyteen. Puun toimitusketjuun julkaistiin ja ohjeistettiin menetelmiä metsäbiomassan määrän ja laadun mittaukseen ja leimikoiden hakkuukertymän ja sen arvon ennakointiin ennen puukupan tekoa sekä piensahauksen tekniseen hallintaan ja testattiin toimintokohtaisen kustannuslaskennan soveltamista puupohjaisissa arvoketjuissa. Tutkimusviestintä painottui verkkokirjoituksiin Metlan uutiskirjeissä ja esitelmiin puutuotealan tilaisuuksissa sekä neuvonta- ja konsultointitehtäviin. Ohjelmassa osallistuttiin vuoden 2013 lopussa päättyneen PUU-ohjelman loppuseminaarin järjestämiseen ja loppujulkaisun viimeistelyyn Metlan työraportiksi. Julkaisutoiminta oli vilkasta. Tieteellisiä julkaisuja valmistui 43 kpl, joista referoituja oli 12 kpl. Ohjelman ohjausryhmä kokoontui kerran raportointivuoden aikana. Talvella 2015 käynnistetään asiakasyhteistyötä ja projekti-ideointia tehostava työskentelytapa teema-alueiden omat tukiryhmät. Ohjelman johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa, ja mm. käynnisti viestintäsuunnitelman laadinnan marraskuussa. Tutkijakokous ja -retkeily järjestettiin marraskuussa Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma on rakenteeltaan melko valmis ja se on edennyt tulos- ja palvelutuotannoltaan melko hyvin. Ohjelman markkinointia ja rahanhankintaa sekä asiakassuhteita palveleva sidosryhmätyö ja ohjelma- ja tutkimusviestintä olivat hyvässä vauhdissa. Ulkopuolisen rahan hakemuksia on käsittelyssä runsaasti. Tutkijaresurssien riittävyyteen ja uusien tutkijoiden kiinnittämiseen mm. biotalous-teemaan ja raaka-aineet ja materiaalit -teemaan on kiinnitettävä huomiota vuonna 2015 (Luke-yhteistyö, yliopistot). Välttämätön tavoite on panostaa EU:n rakennerahastohakuihin. Eurooppalaisen rahan hankinnassa on tehty paljon valmistelu- ja lobbaustyötä, prosessit konkretisoituvat vuonna Biotalouden 55

56 näkökulmat, puhtaat teknologiat ja muiden toimialojen hyvät käytännöt kaipaavat edelleen tarkennuksia tutkimuksessa ja viestinnässä sekä teollisuuden omassa päätöksenteossa. Suuri haaste on saada puutuoteala korkean tason eurooppalaisten päättäjien ja biotalousstrategikkojen keskusteluun. KMO, METSO, MSO, Metsästrategia 2025 Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantaraportin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia 2025 ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSO ( ) seuranta ja vaikutukset ja METSO-koordinointi -hankkeet ovat edenneet suunnitellusti. METSO-ohjelman käytännön seurannassa toteutettiin vuosittaiset raportoinnit (METSOn seuranta ja yhteistoimintaverkostojen seuranta) ja hoidettiin METSOn seurantatyöryhmän sihteerin tehtävät. Kansallisen metsäohjelman ympäristöhyödyt -työryhmän sihteerin tehtävät toteutettiin suunnitellusti. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti ohjelman kehittämiseen ja viestintään (mm. METSOn työvaliokunnan tehtävät). Vuonna 2014 hoidettiin myös Metsiensuojelu- ja METSO-tilastointityöryhmän sihteerin tehtävät. Metsiköiden laskelmia metsien suojelun taloudellisista vaikutuksista Motti-ohjelmistolla ja maastoinventointeja METSO-kohteiden ekologisen laadun vaihtelusta toteutettiin suunnitellusti. Monimuotoisuuden ja puuston kehitys metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvissa käsittelyissä hanke eteni suunnitellusti. Vuonna 2014 viimeisteltiin koealaverkosto, aineistojen analyysi oli käynnissä ja tuloksia valmistui metsänuudistumisen ja lajiston ensi vaiheen muutoksista. Hankkeessa suunniteltiin yhteistyötä SLU:n kanssa hankkeessa käytettyjen metsänkäsittelymenetelmien metsätuhoriskeistä. Metlan henkilöstö osallistui KMO 2015:n toteutukseen ja Metsästrategia 2025-ohjelman valmisteluun sekä MSO:n toteutukseen tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Hankkeet toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Tulokset tukevat METSO-ohjelman toimintaa ja kehittämistä. KMO seurantaraportin valmistelu vie yllättävän paljon aikaa ja seurantamittarit ovat haasteellisia raportoitavia. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja ovat: Metsätaloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden tarkastus 56

57 Suunnitellut kasvinsuojeluaineiden testauskokeet toteutettiin ja testausraportit valmisteltiin TUKESille. Metsätaimitarhoille järjestettiin IPM-kasvinsuojelun koulutustilaisuus ja sen yhteydessä osallistujille TUKESin hyväksymä uusimuotoinen kasvinsuojelututkinto. Metsätaimitarhoja varten haettiin minor use ja hätälupia eri valmisteille ja osallistuttiin tiedonsiirtoon metsätaimitarhojen kasvinsuojelukysymyksissä. Ulkopuolisella rahoituksella tutkittiin maksasammalen ja rikkakasvien ei-kemiallista torjuntaa metsätaimitarhoilla. Kuusen siementuotannon tuho-ongelmiin testattiin kasvinsuojeluaineita ja kehitettiin koekäytäntöjä kuusen siemenviljelyksille. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Hanke on aikaisempaa vahvemmin tiedottanut metsätaimitarhoille kansallisen kasvinsuojelun toimintaohjelman täytäntöönpanosta, jossa on toimijoille lakisääteisiä velvoitteita. Lisäksi kasvinsuojeluainekentän muutosten vuoksi hanke oli aktiivisesti mukana hakemassa kasvinsuojeluaineita metsätaimitarhoilla. Viranomaispalvelut toteutetaan ottaen huomioon lainsäädäntö ja kasvinsuojeluaineiden hyvä testaustoiminta. Puutavaranmittauslain mukaiset tehtävät Metsäntutkimuslaitos teki puutavaranmittauksen neuvottelukunnan ja Työtehoseuran kanssa Energiapuun mittaus -oppaan, jonka tarkoituksena on ohjata energiapuun mittauksen toimintatapoja ja mittausmenetelmiä mittauslainsäädännön mukaisiksi. Metla raportoi puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle mittauslainsäädännön toimeenpanon valvonnassa esille tulleita lain tulkintakysymyksiä. Metla laati tutkimussuunnitelman, rakensi yhteistyöverkoston ja käynnisti tutkimuksen, jonka tavoitteena on tarkastaa ja tarvittaessa päivittää hakkuukonemittauksessa käytettävät tyviprofiilifunktiot. Kyseiset funktiot annetaan mittauslainsäädännön perusteella Metlan - jatkossa Luonnonvarakeskuksen - määräyksellä. Vuoden aikana toteutettiin varsin laaja tutkimusaineiston keruu, joka päättyy vuoden 2015 alkukuukausina. Toinen virallisen mittaajan tehtävä täytettiin Metlan sisäisenä hakuna huhtikuussa. Tehdasmittauksen valvonta käynnistettiin viranhaltijan toiminta-alueella Etelä- ja Länsi-Suomessa toukokuussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tehdasmittauksen valvontaa oli koko vuoden ajan. Viralliset mittaukset toteutettiin koko maassa. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 3 Puutavaranmittauksen välittömiin tietotarpeisiin ja mittauksen viranomaismääräyksien ylläpidon erillistutkimukset käynnistettiin. Tehdasmittauksen valvontaa ei voitu toteuttaa mittauslainsäädännön tarkoittamalla tavalla koko maassa, koska tarvittava tehtäväsiirto virallisen mittaajan tehtävään toteutui huhtikuussa. 57

58 Tehdasmittauksen valvontaa ei voitu ulottaa energiapuun käyttäjiin, mikä johtui osin siitä, että energiapuun käyttäjät eivät ole toimittaneet lakisääteisiä ja valvonnan perusteena olevia tehdasmittausilmoituksia. Tulostavoite: Vuonna 2014 aloitetaan VMI 12 -toteutus ja ensimmäiset maastomittaustyöt ottaen huomioon Metlan VMI:n ja Suomen metsäkeskuksen metsien suunnitteluinventoinnin maastotiedon keruu -laskentaprojektin toteutuksesta saadut tulokset ja kokemukset. VMI:n koealatyyppiä muutettiin tutkimushankkeen tulosten mukaisesti siten, että koeala sopii aiempaa paremmin laserkeilauspohjaisen inventoinnin tukiaineistoksi. Samassa yhteydessä käytiin yksityiskohtaisesti läpi VMI:n muuttujaluettelo vähämerkityksisten muuttujien karsimiseksi. Kilpailutettiin ja hankittiin tarkkuuspaikantimet koealojen sijainnin tarkkuuden parantamiseksi. Jatkettiin Suomen Metsäkeskuksen kanssa yhteistyötä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Uusi koealatyyppi osoittautui maastossa hieman ennakoitua työläämmäksi eikä kesän 2014 koealatavoitetta saatu täysin mitatuksi. Maastotyön kustannukset ovat nousseet noin 10 %, vaikka muita mittauksia on vähennetty. Tarkkuuspaikantimien hankinta onnistui erinomaisesti ja maastokauden lopussa 4 maastoryhmää käytti laitteita ongelmitta normaalityön ohessa. Tarkkuuspaikantimien laajalle käyttöönotolle 2015 ei ole esteitä. Tulostavoite: Metla jatkaa Metsänjalostus ohjelman toteuttamista ja varmistaa puulajien jalostuslinjojen työsuunnitelmissa eri tehtäville määriteltyjen työtavoitteiden täyttymisen. Pohjois-Suomen plusmäntyjen jalostusarvosteluun analysoitiin 124 jälkeläiskokeen kasvu- ja kestävyystulokset. Rauduskoivun uusia fenotyyppisiä pluspuita valittiin 2. kohdealueen jalostusaineistojen täydentämiseksi Keski-Suomessa 28 kpl. Kahdeksan hybridihaapakloonia valittiin kaupalliseen monistukseen. Risteytysten edellyttämät siitepölyjen keruut toteutettiin kukinnan mukaisesti kuusen, männyn, rauduskoivun ja tervalepän siemenviljelyksillä, kokoelmissa, kokeissa ja vartetarhalla. Yhteensä siitepölyä kerättiin 258 erää 201 kloonista. Risteytyksiä tehtiin kuusen, männyn, rauduskoivun ja tervalepän jalostuslinjoissa yhteensä 237 yhdistelmää. Kuusen alkiomonistushankkeen risteytyksiä tehtiin lisäksi 26 yhdistelmää. Kukittamiskäsittelyjä tehtiin 48 vartteelle. Kuusen 2. polven ehdokkaat typistysleikattiin sekä Haapastensyrjän emotaimikentällä että Rovaniemen ja Tervolan jälkeläiskokeilla 2134/2 3 (6 900 puuta). Koeviljelyksiä tarkastettiin yhteensä 72 kpl (110 ha). Ristiinaan, Pieksämäelle ja Punkaharjulle perustettiin kolme uutta kuusen kloonikoeviljelystä. Kolmen uuden kloonikokeen (istutusvuorossa 2015) paalutukset tehtiin valmiiksi kolmella paikkakunnalla (Pieksämäki, Tervo ja Nilsiä). 20 koeviljelystä (40 ha) mitattiin mittaussuunnitelman mukaisesti. Kloonivalinta (24+3 pluspuuta) tehtiin yhdelle uudelle männyn 58

59 valiosiemenviljelykselle 441 (Iisalmi, Sawon Elite/Siemen Forelia) sekä kahdelle uudelle rauduskoivun valiosiemenviljelykselle (Oitti/Tapio, Saarijärvi/Siemen Forelia). Eri perustamisen vaiheissa olevien siemenviljelysten ohjausta tehtiin neljällä siemenviljelyksellä. 1. polven siemenviljelysten geneettisiä harvennussuunnitelmia laadittiin tilausten mukaan yhdelle mänty- (14 ha) ja viidelle kuusisiemenviljelykselle (73 ha). Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Metsänjalostus ohjelman tavoitteet täyttyivät alkuvuonna tärkeimmiltä osin hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Uudet koeviljelykset ja kloonikokoelmat perustettiin maastoon suunnitelman mukaisesti. Koeviljelysten mittaukset toteutuivat myös suunnitellusti. Tavoitteista jäätiin lähinnä koetaimien tuotannossa kuusen keväällä juurrutettujen pistokasaineistojen tuhouduttua pistämisoksien huonon fysiologisen kunnon takia. Siemenviljelyohjelman toteutuksen viranomaistehtävät toteutuivat suunnitellusti. Tulostavoite: Metla lisää valmiuksiaan joustavaan ja ennakoivaan metsätuhojen seurantaan. Tulostavoite: Metla vastaa osaltaan vieraslajiportaalin tietosisällön päivittämisestä sekä osana perustettavaa Luonnonvarakeskusta osallistuu vuonna 2014 vieraslajiportaalin koordinoinnin kehittämiseen. Metla valmistelee yhteistyössä MTT:n ja RKTL:n kanssa suunnitelman vieraslajitehtävien hoitamisesta laitosten yhteistyönä v ja sen jälkeen Luonnonvarakeskuksessa. Metsätuhojen seuranta ja niistä tiedottaminen oli vilkasta. Etenkin uuden metsätuholain korvauskysymysten arviointiin ja neuvontaan panostettiin. Raportointia kehitettiin ( workingpapers/2014/mwp295.htm) ja Suomen metsäkeskuksen kanssa tuotettiin Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas ( Kirjanpainajakantojen seurantaa kehitettiin erillisessä tutkimushankkeessa. Uusi kirjanpainajan ja pystynävertäjän kehitystä kuvaava nettipalvelu otettiin testikäyttöön osoitteessa metinfo/metsienterveys/opas/ls-ennuste.html. Vieraslajiportaali avattiin yleisölle toukokuussa. Metla tuotti ja päivitti tietosisältöä portaaliin. Teknisessä päivittämisessä oli tietokatkoja, eikä kaikkia toimitettuja tekstejä ole portaalissa. Luken yhteistyö vieraslajitehtävien hoitamiseksi alkoi MMM:n kokoon kutsumalla suunnittelukokouksella kesäkuussa. Kokouksen perusteella vieraslajiasioiden hoitamiseksi tulee nimittää mahdollisimman pian koordinaattori, joka hoitaa asiaa Luken kokonaisuudessa. Keskustelua tarvitaan MMM:n kanssa myös toiminnan kustannuksista ja rahoittamisesta. Vieraslajien seuranta on kytketty alustavasti olemassa oleviin seurantoihin, jolloin toiminta on mahdollisimman kustannustehokasta. Osin yhteistyötä on tehty vieraslajien neuvottelukunnassa ja sen seurantajaostossa. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 59

60 Vieraslajiasiat ovat olleet hallinnossa hajallaan ja resurssoimatta, mikä on hankaloittanut esim. portaalin päivityksiä. Tulostavoite: Metla käynnistää vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurannan. MMM varmistaa seurantaan tarvittavan lisärahoituksen Metlalle. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko perustettiin ja sen toiminta käynnistyi vuonna Verkossa on mukana eri puolilta Suomea 11 luonnontilaista ja 20 normaalissa metsätalouskäytössä olevaa valuma-aluetta. Niillä seurataan jatkuvatoimisesti virtaamaa ja 25 kertaa vuodessa otetaan veden laatunäytteet kuormituksen laskentaan. Lisäksi alueilta on koottu puustotunnukset VMI:n monilähdeinventointiaineistosta. Tuloset tallennetaan yhteiseen avoimeen tietokantaan ja niitä raportoidaan kerran vuodessa. Työ toteutetaan yhteistyössä Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten kanssa Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoite: Metla tukee ministeriöitä metsien kansainvälisissä tehtävissä. Metla osallistui aktiivisesti UN/ECE/FAO työhön osallistumalla Joint FAO/UNECE Working Party on Forest Statistics, Economics and Management -työryhmän ja sille raportoivien alaryhmien työskentelyyn. Metsätilaston tutkija toimi working partyn puheenjohtajana. Alaryhmiä (Teams of Specialists) on kaikkiaan kahdeksan, joista viiden toimintaan Metlan tutkijat osallistuivat alkuvuoden 2014 aikana. ToSryhmien aiheina olivat mm. metsätalouden kestävyys, metsätilastot, puuenergia, metsäsektorin kysyntä- ja tarjontaennusteet sekä metsäsektorin työllisyys. FOREST EUROPE (FE) toiminnassa seitsemäs ministerikokous järjestetään 2015 ja sen valmistelusta vastaa Espanja. Liaison unit Madrid hoitaa käytännön valmistelut ja asiakirjojen laadinnan. Useat Metlan asiantuntijat ovat osallistuneet tähän työhön. Metlan koordinoimana on toimitettu Suomen tiedot FAO:n Forest Resources Assessment ja FOREST EUROPE State of Europe s Forests raportteihin. State of Europe s Forests raportin kirjoittajina on metlalaisia. FE Liaison unit Madrid on pyysi metlalaisen kestävän metsätalouden mittareiden uudistamistyöryhmän jäseneksi. Ryhmän laatii ehdotuksen päivitetyistä mittareista hyväksyttäväksi ministerikokouksessa lokakuussa

61 Metsätilastoryhmä toimittaa vuosittain metsätuotteiden tuotannon ja kaupan tilastotiedot Eurostatin kautta UNECE:lle ja FAO:lle. Näitä aineistoja käytetään myös FOREST EUROPE raportteihin. Metla osallistui aktiivisesti kansainväliseen metsäpuiden geenivaratyöhön mm. FAO:n geenivarakomission työryhmässä (ITWG-FGR) sekä eurooppalaisessa EUFORGEN verkostossa. Metla laati selvityksen kestävän metsätalouden mittareiden soveltamisesta biodiversiteettisopimuksen (CBD) tavoitteiden mittaamisessa: Forest aspects in the Indicator framework for the Strategic Plan for Biodiversity and the Aichi BiodiversityTargets. Metla laati Suomen kannanoton EU:n metsästrategian EFBN:n, (European Forest Bureau Network ja National Forest Inventories NFI) perustamisasiasta Suomen EU-jaoston käsittelyyn. Metsäekosysteemien intensiiviseuranta vaatii aktiivista osallistumista YK-ECE:n kaukokulkeumasopimuksen alaisen ICP Forests -ohjelman toimintaan. Metlalaiset toimivat ohjelman kansallisena koordinaattorina (NFC), asiantuntijapaneelin puheenjohtajana (EP Foliar and Litterfall) ja varapuheenjohtajina (EP Soil and Soil solution ja Foliar and litterfall). Lisäksi Metla osallistui kansainvälisten laboratoriovertailujen järjestämiseen. Metsäekosysteemien intensiiviseurannan sekä kasvihuonekaasujen laskennan ja raportoinnin viranomaistoiminnoissa kansainvälinen yhteistyö on keskeistä ja lähes päivittäistä. Metlan asiantuntijat ja tutkijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja ulkopuolisen rahoituksen hankkeina asiantuntijapalvelujen tuottamiseen. Tällaisia palveluita ovat olleet kehitys-, koulutus-, ja neuvontapalvelut, analyysi- ja testauspalvelut, seurannat, tieto- ja aineistopalvelut sekä tilaustutkimukset. Vuonna 2014 käynnissä olevia asiantuntijapalveluita olivat Indonesian istutusmetsien konsultointi, Makedonian metsätilastojen vahvistaminen, IEA:n vesivoimasektorin konsultointi tekoaltaiden kasvihuonepäästöjen mittaus- ja mallinnusohjelmien laadinnassa, Kenian metsävaratietojen hallinnan kehittäminen, Mosambikin metsätutkimuksen kapasiteetin vahvistaminen, Mongolian kestävän metsänhoidon tutkimuksen vahvistaminen, Kamputsean metsävarainventointien tukeminen, Nepalin metsävarojen inventointityö, Suomen ja Venäjän metsävarojen inventointien vertailu, maaperän hiilivaraston muutoksien mallinnus kangasmaille (EU JCR), Eurooppalainen metsätalousdynamiikkamalli (EU JCR) sekä Tansanian metsävarojen inventoinnin valmistelutyö. Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen projektissa 3, Asiakkuus ja palvelut, laadittiin selvitys kansainvälisten asiantuntijapalveluiden konseptoinnista. Raportissa määriteltiin ja luokiteltiin asiantuntijapalvelut, selvitettiin asiantuntijapalvelujen potentiaali Lukessa, laadittiin periaatteet toiminnan organisoinnille ja markkinoinnille sekä listattiin strategiset kumppanuudet. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Kansainväliset asiantuntijatehtävät ovat tärkeitä metsäalan tutkimuksen tuloksien ja tutkimuksella saavutetun asiantuntijuuden soveltamista. Tiedonsiirto on toiminut erittäin hyvin, ja antanut tutkijoille monissa kysymyksissä näköalapaikan alansa kehitykseen ja kansainvälisen toiminnan merkitykseen. Yhteistyö ministeriön kanssa on toiminut hyvin. 61

62 Metsäpuiden geenivaratyö Geenireservimetsien tarkastukset ja kokoelmien hoitotoimet toteutettiin aikataulussa. Yhteistyö ympäristöministeriön kanssa oli tiivistä. Keskeisiä aiheita olivat lainsäädäntö geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen oikeudenmukaisesta jaosta (ns. Nagoyan pöytäkirjan implementaatio) sekä lajisuojelun ja geneettisen monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen käytännössä. Kansainvälisen yhteistyön tärkeimmät aiheet olivat EUFORGEN-ohjelman viidennen jakson valmistelu sekä FAO:n alaisen strategian (Global Plan of Action on Forest Genetic Resources) toimeenpanon suunnittelu. Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi Vuonna 2014 hankkeella oli kaksi päätehtävää: Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden LULUCF-toimien raportointi valmistui ja toisen kauden päästö- ja poistumalaskennat UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan osapuolikokousten päätösten ja uusien IPCC:n raportointiohjeiden mukaisesti valmisteltiin ja aloitettiin. Vuodesta 2015 alkaen raportoidaan uusia päästöluokkia, joille kehitettiin laskentamenetelmiä ja päästökertoimia. Muutoksista laadittiin MTT:n kanssa yhteinen lausunto maa- ja metsätalousministeriölle valinnaisista toimista ja muista toiselle kaudelle tehtävistä valinnoista. Lausuntoon perustuen päätettiin, ettei Suomi valitse uusia valinnaisia toimia. Sen sijaan Suomi todennäköisesti ilmoittaa aikovansa käyttää luonnontuho-sääntöä metsänhoidon laskennassa. Puutuote-laskennasta ja sen vaikutuksista metsänhoidon laskentaan laadittiin toinen lausunto. Kolmas vuoden alussa maa- ja metsätalousministeriölle toimitettu lausunto koski Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden metsityksestä, uudelleenmetsityksestä ja metsäkadosta syntyvien päästöjen arvioita. Lausuntoa käytettiin taustapaperina Suomen ja Euroopan komission välisissä keskusteluissa ns. nielukompensaatiosta Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Lisäksi kommentoitiin suomennosta asetuksesta Euroopan komission täytäntöönpanoasetus jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta. Ruotsin ja Norjan kasvihuonekaasujen inventaarioiden LULUCF-asiantuntijoiden kanssa pidettiin kaksi työpajaa laskentojen ja raportoinnin kehittämisestä. Muuta kansainväistä toimintaa oli muun muassa esitelmä IUFRO:n maailmankongressissa, Nordenin liikkuvuusohjelman alaiseen Nordic-Baltic LULUCF Network for Climate Friendly Land Use Measures -projektin toimintaan osallistuminen ja kasvihuonekaasuinventaarion esitteleminen ulkomaalaisille vieraille Metlassa. Metsäekosysteemien intensiiviseuranta ICP Forests -ohjelman mukaista metsien intensiiviseurantaa (Level II) jatkettiin 12 (osin 14) havaintoalalla eri puolilla Suomea. Muun muassa joka viides vuosi tehtävä aluskasvillisuusinventointi toteutui. Metlan tutkijoita oli mukana kirjoittajina 11 referoidussa julkaisussa, joissa hyödynnettiin Suomen tai Euroopan laajuisia seuranta-aineistoja ja -infrastruktuureja. Kahdesta julkaisusta julkaistiin suomenkielinen tiedote. Myös verkkoraporttia päivitettiin. Ympäristöministeriölle annettiin lausunto nk. päästökattodirektiiviehdotuksen (NECD) vaikutuksista seurantatoimintoihin yhteistyössä Syke:n, IL:n ja RKTL:n edustajien kanssa. Metla osallistui asiantuntijapaneelin kokoukseen Eberswaldessa Saksassa ja Task Force -kokoukseen ja sitä edeltäneeseen tieteelliseen kokoukseen Ateenassa. Task Force -kokouksessa oli esillä mm. YK-ECE:n kaukokulkeumasopimuksen alaisten ICP-ohjelmien evaluointi. Evaluointiraportissa painotetaan ICP-ohjelmissa saatujen tulosten tieteellisen julkaisun tärkeyttä. Tällä tavalla seurantaohjelmien 62

63 tulokset saavat aikaisempaa paremmin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Seuranta-aineistoihin perustuvien julkaisujen määrä on selvästi kasvanut. Tämä korostaa sitä, että seuranta-aineistot ja infrastruktuurit tulee nähdä paitsi viranomaistoimintona myös tutkimusta tukevana resurssina. Toiminnalliset tavoitteet Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun: Biotalous ( ) LYNETin Biotalouden tutkimusohjelman (BIO) tavoitteena on kehittää tuotteita, menetelmiä, prosesseja ja malleja, joilla edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoiminnan käynnistymistä. Ohjelmaan osallistuvat LYNET-laitoksista Metlan lisäksi MTT, RKTL ja SYKE. Ohjelman koordinaatiosta vastaa Metla. Ohjelman pääpaino kuluneen vuoden aikana oli käynnissä olevien hankkeiden toteuttamisessa ja loppuunsaattamisessa. Ohjelman koordinaatioryhmä on aktiivisesti edistänyt myös uusien hankkeiden suunnittelua käymällä läpi avoinna olevia ohjelmahakuja ja saattamalla tutkijoita yhteen. Tästä esimerkkinä on yhteistyössä Ilmastonmuutosohjelman kanssa tammikuussa järjestetty työpaja Vähäpäästöinen biotalousyhteiskunta, jossa työstettiin teemoja tulevia rahoitushakuja, mm. Life IP, varten. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 BIO-ohjelmassa oli vuonna 2014 käynnissä yhdeksäntoista hanketta. Ohjelman hankkeet rahoitetaan pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella. Ohjelman puitteissa osallistuttiin menestyksekkäästi myös Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoimintarahoituksen kolmeen hakuun. Ilmastonmuutos ( ) Metlan tutkijat osallistuivat moniin (noin 14 kpl) LYNET-laitosten tutkimusohjelmien ja muiden laitosten yhteisiin ilmastonmuutoksen vaikutusten ja hillinnän tutkimuksiin sekä niiden sopeutumistutkimuksiin. Metlan tutkijoita osallistui kahteen LYNET-ilmastonmuutoshankkeen seminaariin, joissa valmisteltiin yhteistä konsortiohakemusta LIFE-rahoitusinstrumenttiin integroidun ilmastohankkeen hakuun, josta odotetaan tarkempia tietoja v Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 63

64 Metlan tutkijat ovat osallistuneet aktiivisesti yhteisiin ilmastonmuutostutkimuksiin ja yhteisen tutkimushankkeen valmisteluun tulossopimuksen mukaisesti. Kestävä maankäyttö ( ) Kestävä maankäyttö -ohjelmassa osallistuttiin yhteisiin LYNET-tilaisuuksiin ja niiden järjestelyihin. Osin pitkään jatkuneen MAKA-ohjelmatoiminnan seurauksena ja siinä syntyneiden yhteistyökuvioiden ansiosta osallistuttiin Horizon hakuun (Unlocking the growth potential of rural areas through enhanced governance and social innovation ISIB ). Lisäksi suunniteltiin muihin hankehakuihin osallistumista mm. rahoitusinstrumenttihaku ja osallistuminen niissä hakemusten tekoon. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelmatoiminnan seurauksena syventyneen yhteistyön, yhteisten tavoitteiden sekä sopivien tilaisuuksien tarjolle tuleminen näkyivät selvästi hankevalmistelutyössä ja innokkuudessa osallistua siihen. Myöhäinen aktivoituminen tähän tavoitteena olleeseen työhön johtui ainakin osin alkuvaiheessa vallinneeseen tilanteeseen, jossa sopivia hakuja oli hyvin niukasti tarjolla. Itämeri ( ) Metla oli mukana LYNET Itämeri tutkimusohjelmassa. Vuonna 2014 osallistuttiin yhteisen tutkimusseminaarin järjestämiseen ja sen yhteydessä järjestettyyn työpajaan, jossa ideoitiin yhteisiä tutkimusaiheita. Lisäksi valmisteltiin LYNET- Kestävä maankäyttö ja Itämeri-ohjelman yhteinen siemenrahahakemus: Hajakuormitus ja maankäytön ohjaus. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Itämeri-ohjelma ei onnistunut saamaan rahoitusta LYNETin siemenrahahausta. 64

65 Paikkatiedon tutkimusohjelma ( ) Paikkatieto-ohjelma julkistettiin LYNET-ohjelmapäivillä, joiden yhteydessä järjestettiin myös työpaja ohjelman hankesuunnitelmista ja ideoista. Joidenkin suunnitelmien työstämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Merkittävin yksittäinen tuotos on ohjelman koordinaatioryhmässä valmisteltu esitys Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri, joka valittiin potentiaalisena hankkeena päivitetylle Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Infrastruktuurin rakentamiseen haetaan rahoitusta vuonna Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Infrastruktuuriesityksen menestys tiekarttahaussa on erinomainen tulos. Muiden hankesuunnitelmien ja -ideoiden edistyminen on ollut hidasta, johon syinä voivat olla: paikkatietoon painottuvat tutkimukset eivät ole kaikkien osallistuvien laitosten ydintoimintaa ja aihepiirin hankkeita valmisteltiin muiden ohjelmien yhteydessä. Taulukossa ovat LYNET-toiminnan menot ja henkilötyövuodet v Menot ja henkilötyövuodet on eritelty seuraavasti: LYNET-tutkimusohjelmat, tukipalvelut ja laboratorion LYNET-yhteistyö. LYNET-yhteistyö toteutui hyvin, vaikka resursseja kohdentui merkittävästi Luonnonvarakeskuksen valmisteluun. Metlan Lynet-yhteistyöhankkeiden määrärahojen käyttö ja henkilötyövuodet Määrärahojen käyttö Henkilötyövuodet Lynet-tutkimusohjelmat yhteensä ,4 35,6 Biotalous ,1 5,8 Ilmastonmuutos ,3 12,9 Kestävä maankäyttö ,0 7,9 Itämeri ,8 4,0 Paikkatiedon tutkimusohjelma ,2 5,0 Tukipalvelut yhteensä ,4 0,9 Osaamisen kehittäminen ,1 0,1 Kirjasto ja tietopalvelut ,0 0,1 Tietohallintopalvelut ,0 0,1 Hankintapalvelut ,0 0,4 Viestintäpalvelut ,0 0,1 Sopimusjuridiikka ,2 0,0 Support ,0 0,0 Tilastoyhteistyö ,0 0,0 Johtaminen ja hallinnointi ,1 0,1 Lynet-yhteistyö laboratorio yhteensä ,8 4,7 65

66 Liite 2. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Vuosi 2014 toteuma Vuosi 2014 tavoite Vuosi 2013 toteuma Vuosi 2012 toteuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 1) Maksullisen toiminnan muut tuotot 2) Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Varte-ja siementaimiennakoita vast henkilök. 3) Varte-ja siementaimiennakoita vast muut erillisk. 3) Muut varastot 4) Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 3) Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 0,8 0,8 1,2 2,1 1) Sisältää Metlan maksullisen toiminnan hankkeille vuodelle 2014 kirjatut myyntituotot mukaan lukien vuosina saatujen varte-ennakkomaksujen tuloutuksia hankkeille euroa. Hankkeille tulouttamattomien varte-ennakkomaksujen määrä oli euroa. Tulouttamattomia varte-ennakkomaksuja vastaavien kustannusten määrä oli euroa. 2) Sisältää toimitilojen vuokratuotot ja käyttökorvaukset 3) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden saatuja ennakkomaksuja vastaavat vuonna 2014 syntyneet kustannukset euroa sisältyvät lukuihin vähennyksinä. Vuonna 2014 tuloutettuja toimituksia vastaavien vuosina saatujen ennakoiden kustannukset euroa sisältyvät lukuihin lisäyksinä. 4) Sisältää taimi-, siemen- ja julkaisuvarastojen muutokset Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on laadittu Valtiokonttorin määräyksen Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen/ Dnro VK 529/2010/ mukaisesti. 66

67 Liite 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Vuosi 2014 toteuma Vuosi 2014 tavoite Vuosi 2013 toteuma Vuosi 2012 toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta EU:lta saatu rahoitus Muu valtion ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palveluiden ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1) Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot-kustannukset) Omarahoitusosuus, % Kustannusvastaavuus, % Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU-, SA-hankkeiden ja tutkimushankkeilla olevan yhteistutkimuksen tuotot ja kustannukset 1) Osuus yhteiskustannuksista vuonna 2014 on 77 % + korko 0,10 %, vuonna % + korko 0,14 % ja vuonna % + korko 0,73 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyvien hankeryhmien lyhenteet ja sisältö TAU valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitus, Metlan momentti ja MMM SA YRT EU Metlan momentti, MMM ja Suomen Akatemian momentti (kokonaiskustannusmalli) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, UM:n momentti ja MMM EU:n osarahoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on laadittu Valtiokonttorin määräyksen Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen/ Dnro VK 68/03/2011/ mukaisesti. 67

68 Liite 4. Metlan johtokunta ja johtoryhmä Metlan johtokunta vuonna 2014 Eeva Hellström, puheenjohtaja, johtaja, SITRA Marja-Hilska-Aaltonen, vpj, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö Tuija Aronen, vanhempi tutkija, henkilöstön edustaja, Metla Marko Mäki-Hakola, johtaja, Metsänomistajien Liitto, Länsi-Suomi Anssi Niskanen, aluejohtaja, Suomen Metsäkeskus, Pohjois-Karjala Antro Säilä, johtaja, Metsäteollisuus ry Mari Walls, johtaja, Suomen ympäristökeskus Johtokunnan sihteerinä toimi viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen Johtokunta kokoontui 12 kertaa vuonna 2014 Metlan johtoryhmä vuonna 2014 Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen (ylijohtajana, johtoryhmän puheenjohtaja saakka) Ylijohtaja Hannu Raitio, johtoryhmän puheenjohtaja ( ) Tutkimusjohtaja Taneli Kolström Palvelujohtaja Kristiina Borg Aluejohtaja Jari Varjo Aluejohtaja Jari Parviainen Aluejohtaja Jori Uusitalo Aluejohtaja Martti Varmola Professori Leena Finér Tutkimusohjelman johtajien edustaja, professori Liisa Tyrväinen Tutkijoiden edustaja, vanhempi tutkija Mari Rusanen Muun henkilöstön edustaja, suunnittelija Samuli Kemppainen Viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen, johtoryhmän sihteeri Johtoryhmä kokoontui 14 kertaa vuonna

69 Liite 5. Metlan organisaatio. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JOHTOKUNTA Asiakkaat ja muut sidosryhmät YLIJOHTAJA Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Viranomaispalvelut Asiakkaat ja muut sidosryhmät Temaattiset tutkimusohjelmat Ydinosaaminen Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategia Kansallinen metsäohjelma, metsäklusterin tutkimusagenda muut eurooppalaiset ja kansallisen tason tavoitteet 69

70 Liite 6. Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöt Metlan alueyksiköt ja niiden vahvuusalueet Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäntutkimuslaitos on perustettu Metsäntutkimuslaitoksessa on vuoden 2010 alusta alkaen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt. Etelä-Suomen alueyksikkö Etelä-Suomen yksikön tutkimus- ja kehitystyö keskittyy lopputuotelähtöisiin metsänkasvatuksen menetelmiin, innovatiivisiin tuotteisiin ja metsäalan toimintaympäristön kehitykseen. Tutkimustoiminnassa korostuvat myös metsien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä metsäsektoriin kohdistuva politiikka ja metsien monimuotoisuus. Metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan tutkimus luo perustan kestävien metsänkasvatusmenetelmien kehittämiselle ja metsäympäristön tilan seurannoille. Etelä-Suomen alueyksikön keskus on Vantaalla. Yksikköön kuuluu myös Haapastensyrjän toimipaikka. Länsi-Suomen alueyksikkö Länsi-Suomen yksikkö keskittyy turvemaiden metsien kasvatukseen ja käyttöön, puunhankintalogistiikkaan ja -teknologiaan, ympäristökysymyksiin sekä metsäyrittäjyyteen Länsi-Suomen alueyksikön keskus on Parkanossa. Yksikköön kuuluu myös Kannuksen toimipaikka. Itä-Suomen alueyksikkö Metsäntutkimuslaitoksen Itä-Suomen yksikkö edistää asiakasläheisellä tutkimuksella, kehitystyöllä ja palvelutuotteilla metsiin, puutuotteiden valmistukseen, puuraaka-aineen tuottamiseen, korjuuteknologiaan ja energiakäyttöön perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa ajantasaisten metsävaratietojen pohjalta erityisesti maaseudulla. Itä-Suomen alueyksikön keskus on Joensuussa. Yksikköön kuuluvat myös Punkaharjun ja Suonenjoen toimipaikat. Pohjois-Suomen alueyksikkö Pohjois-Suomen alueyksikössä korostuvat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaiden metsänuudistamisen ja -kasvatuksen menetelmien tutkimus, metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimus sekä kestävän luontomatkailun ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus pohjoisen erityisolosuhteissa. Pohjois-Suomen alueyksikön keskus on Rovaniemellä. Yksikköön kuuluvat myös Oulun ja Kolarin toimipaikat. 70

71 Liite 7. Metlan toimipaikat Pallasjärvi Metlan toimipaikat 2014 Vakituiset henkilöt Kolari Rovaniemi Oulu Salla Paljakka Kannus Joensuu Parkano Suonenjoki Tampere Evo Punkaharju Haapastensyrjä Tuorla Lapinjärvi Solböle Vantaa 71