EUROOPAN HISTORIAN TALON RAKENTAMINEN

EUROOPAN PARLAMENTIN HANKE EUROOPAN HISTORIAN TALON RAKENTAMINEN

TÄMÄ JULKAISU Julkaisussa luodaan katsaus Euroopan historian talon perustamistyöhön ja siihen, miten hanke on edennyt vuoden 2011 alkupuolelta lähtien. Siinä kuvataan tarkemmin hankkeen etenemistä, kuten arkkitehtisuunnitelmien kehittymistä, hankkeen tulkinnallista puolta ja kävijäkokemuksen merkitystä sekä pysyvän näyttelyn sisällön ja kerronnan kehittymistä. Tarkoituksena on kuvata erilaisia Euroopan historian talon perustamisprosessiin liittyviä näkökohtia, kuten näyttelyn rakennetta, opetus- ja muuta palvelutarjontaa ja tulevia kokoelmia. Julkaisussa kerrotaan talon keskeistä toimintaa ohjaavista periaatteista, kuten museoalan ja historian tutkimuksesta, jotta lukija saa käsityksen hankkeen kehityksestä sen syntyvaiheista nykytilanteeseen saakka. Tavoitteena on myös antaa selkeä kuva loppuvuodesta 2015 avattavan Euroopan historian talon tulevasta visiosta. Tässä esitteessä olevat, Claudia Damanin piirtämät luonnokset perustuvat Arnaud Dechellen (StudioDiem) alustaviin suunnitelmiin elokuulta 2012 ja hänen lupaansa käyttää niitä. Euroopan historian talon rakentaminen Euroopan parlamentti Rue Wiertz 60 / Wiertzstraat 60 B-1047 Bryssel, Belgia HEH-Info@ep.europa.eu www.europarl.europa.eu/visiting/fi/visits/historyhouse.html Euroopan parlamentti Viestinnän pääosasto Euroopan unioni, 2013 Aineiston käyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto ISBN 978-92-823-3986-2 doi:10.2861/72211 Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE (ECF)

EUROOPAN HISTORIAN TALO SISÄLTÖ ESIPUHE 2 JOHDANTO 4 YHTEENVETO 6 EUROOPAN HISTORIAN TALO 8 KESKIPISTEESSÄ VIERAILIJA 15 PYSYVÄ NÄYTTELY 22 PYSYVÄN NÄYTTELYN TÄRKEIMMÄT TEEMAT 31 KAIKKI AISTIT KÄYTÖSSÄ 39 TULEVAT KOKOELMAT 42 MERKITTÄVÄ KULTTUURIKOHDE 44 HANKKEEN TOTEUTUS 45

ESIPUHE Historian tuntemus on poliittisen viisauden alku. Näin kuvasi ranskalainen oikeusoppinut ja poliittinen filosofi Jean Bodin aikanaan historian ja politiikan välistä tiivistä yhteyttä. Edeltäjäni, professori Hans-Gert Pöttering totesi, että Euroopan historian talo olisi paikka, jossa muistellaan yhdessä Euroopan historiaa ja Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyviä tapahtumia. Se olisi paikka, joka antaa eväitä pohtia, mitä on eurooppalainen identiteetti. Euroopan parlamentin Brysseliin perustama Euroopan historian talo edustaa täysin uudenlaista ajattelua sen suhteen, miten kehittynyt demokraattinen järjestelmä UROOPAN ISTORIAN tarkastelee menneisyyttään. Parlamentin puhemiehistö kannatti yksimielisesti Euroopan historian talon perustamista ja nimitti asiantuntijaryhmän suunnittelemaan hankkeen käytännön toteutusta. Ryhmän jäsenet ovat korostaneet, että Euroopan historian talossa kaikenikäiset vierailijat voisivat elävästi aistia, mistä eurooppalaisuudessa on kyse. Tästä julkisesta tilasta hammaslääkäriasemana aikanaan toimineesta Eastman-rakennuksesta tulee foorumi, jossa poliitikon tehtävänä on virittää demokraattista keskustelua ja jossa historioitsijat ja näyttelyhenkilökunta antavat osaamisensa ja Euroopan historian tuntemuksensa muiden käyttöön. Juuri tämä periaate loi alusta pitäen perustan sille, että asiasta saavutettiin parlamentissa laaja poliittinen yksimielisyys, jonka ovat taanneet myös kaksi tärkeää neuvoa-antavaa elintä: johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Hans-Gert Pöttering, ja tieteellinen toimikunta puheenjohtajanaan professori Włodzimierz Borodziej. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan mukaan Euroopan unionin on pyrittävä parantamaan Euroopan kansojen kulttuurin ja historian tuntemusta ja sitä koskevan tiedon levitystä. Euroopan parlamentin puhemiehenä minulla on siis kunnia ja velvollisuus esitellä hanke, joka toimii siltana tutkijoiden ja suuren yleisön välillä. Museoalan uusin ajattelu näkyy Euroopan historian talon suunnittelussa ja toiminnassa. Tarkoituksena on lisäksi, että talo virittää keskustelua paitsi Euroopan menneisyydestä myös sen tulevaisuudesta. 2

Euroopan unioni sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon tunnustuksena vuosikymmenien työstään sovinnon ja demokratian edistämiseksi sotien ja totalitarismin repimässä maanosassa. Palkinto ei ollut vain unionin toimielimille, vaan ennen kaikkea kaikille Euroopan kansalaisille myönnetty tunnustus. Nobelin rauhanpalkinnon mitali ja kunniakirja asetetaan esille Euroopan historian talon tulevaan pysyvään näyttelyyn, missä ne symboloivat kuuden vuosikymmenen työstä annettua tunnustusta. Euroopan historian talo on juuri oikea paikka palkinnolle, joka kuuluu meille kaikille ja johon kaikkien on voitava vapaasti tutustua. Olen vakuuttunut, että Euroopan historian talo luo vierailijoille ympäristön, jossa he pystyvät pohtimaan erilaisista näkökulmista Euroopan yhdentymisprosessin merkitystä sekä nykyhetken että tulevaisuuden kannalta. Euroopan historian taloa tarvitaan virittämään keskustelua, EUROOPAN HISTORIAN levittämään tietämystä ja tarjoamaan mahdollisuus näkemysten vaihtoon Euroopan historiasta, väestöstä ja unionin toimielimistä. Euroopan unionilla on vankat yhteiset juuret, joiden pohjalta poliittinen unioni rakentaa tulevaisuuttaan. Martin Schulz Euroopan parlamentin puhemies 3

JOHDANTO Euroopan historian talon tavoitteet ja tehtävä perustuvat vuonna 2008 laadittuun Euroopan historian talon toimintaperiaatteita kuvaavaan julkaisuun Euroopan historian talon ideaperusta. Sen laatimisesta vastasi Euroopan eri maiden nimekkäistä historioitsijoista ja asiantuntijoista koottu komitea, jota johti Bonnissa toimivan Haus der Geschichte -säätiön puheenjohtaja, professori Hans-Walter Hütter. Taustalla oli Euroopan parlamentin tuolloisen puhemiehen Hans-Gert Pötteringin vuonna 2007 esittämä aloite Euroopan historian talon perustamisesta. Euroopan historian talo on suunnattu niin suurelle yleisölle kuin asiantuntijoille kaikkialta Euroopasta ja muualta. Se on yksi keskeisistä vierailupalveluista, UROOPAN ISTORIAN joita Euroopan parlamentti tarjoaa Brysselissä. Se sijaitsee historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävällä paikalla Belgian pääkaupungissa. Ajan myötä sille luodaan oma verkkosivustonsa ja se ryhtyy kehittämään kumppanuuksia ja yhteistyötä sekä luomaan kulttuuriprofiilia, joka ulottuu paljon sen nykyistä sijaintia laajemmalle. Euroopan historian talo on suunnattu niin suurelle yleisölle kuin asiantuntijoille kaikkialta Euroopasta ja muualta. 4

Keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman laadukkaan elämyksen tarjoaminen kaikille tuleville vierailijoille. EUROOPAN HISTORIAN Euroopan historian taloa perustettaessa keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman laadukkaan elämyksen tarjoaminen kaikille tuleville vierailijoille. On äärimmäisen tärkeää, että avoimuus, viestintä ja vuoropuhelu suuren yleisön kanssa ovat ensisijaisessa asemassa näyttelyä kehitettäessä, koska sillä on suuri merkitys sen kannalta, miten Euroopan historian talo menestyy ja kuinka vankan jalansijan se saa pitkällä aikavälillä. Sama tavoite on myös tällä julkaisulla, joka on ensimmäisiä tilaisuuksia esitellä hanketta suurelle yleisölle. Tämä julkaisu, kuten koko Euroopan historian talo -hanke, on useiden osapuolten yhteistyön tulos. Tieteellisen toimikunnan ja johtokunnan entiset ja nykyiset jäsenet ovat antaneet pitkäjänteisen ja arvokkaan panoksensa sen laatimiseen. Julkaisu on saanut vankkumatonta ja arvokasta tukea puhemiehistöltä, pääsihteeriltä sekä useilta Euroopan parlamentin pääsihteeristön osastoilta. Myös tieteellinen hankeryhmä on työskennellyt tinkimättömästi sen eteen. Julkaisu on pieni mutta merkittävä askel haastavalla ja jännittävällä taipaleella kohti tavoitetta eli merkittävää eurooppalaista kulttuurikohdetta, jolla on pitkä tulevaisuus edessään. 5

YHTEENVETO Euroopan historian talon tehtävä ja tavoitteet tukevat sen pyrkimystä muodostua pysyväksi foorumiksi, joka tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia Euroopan ja Euroopan unionin historiasta. Léopold-puistossa Brysselin eurokorttelin ytimessä sijaitsevaan kunnostettuun Eastman-rakennukseen sijoitettava Euroopan historian talo on tarkoitus avata vuoden 2015 lopulla. Arkkitehtisuunnitelmassa talon alkuperäistä asua täydennetään järjestämällä siihen avointa näyttelytilaa. UROOPAN ISTORIAN Talon toiminnan keskipisteenä on vierailija, ja talo on avoinna kaikille parlamentin tasa-arvopolitiikan mukaisesti. Se ottaa myös vastaan Euroopan parlamentissa vierailevia ryhmiä. Ryhmille, nuorille ja koululaisille on oma ohjelmatarjontansa. Tarjolla on pysyviä, kiertäviä ja vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia ja kulttuuriohjelmaa. Talossa on myös kahvila ja myymälä. Näyttelyn kerronta saattelee vierailijan läpi Euroopan historian aina sen alkuajoista lähtien ja tutustuttaa hänet eurooppalaisen identiteetin ja kulttuuriperinnön moniin näkökulmiin. Jotta vierailija voisi ymmärtää 1900-luvun mullistavia tapahtumia, näyttelyssä keskitytään ensin 1800-luvulla Euroopan siirtyessä kohti nykyaikaa vallinneisiin näkemyksiin ja uskomuksiin, sitten siirrytään tarkastelemaan Euroopan vajoamista sodan ja hävityksen kurimukseen. Sen jälkeen paneudutaan tarkemmin siihen, miten voimansa yhdistäneessä Euroopassa lähdettiin kurkottelemaan kohti parempaa elämää. Vierailijaa rohkaistaan miettimään nykypäivän Eurooppaa, Euroopan unionin tilaa ja asemaa sekä sitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa sen tulevaisuuteen. Euroopan historian talon kerronnassa esille tuotavat Euroopan historian kannalta ratkaisevat tapahtumat valittiin kolmen pääkriteerin perusteella: niiden oli oltava Euroopassa alkunsa saaneita tapahtumia tai tapahtumasarjoja, niiden oli oltava levinneitä kaikkialle Eurooppaan ja niillä oli oltava merkitystä myös nykypäivänä. Pysyvässä näyttelyssä historiaa esitellään pääasiassa aikajärjestyksessä, mutta tarvittaessa asiaa lähestytään myös tietyn teeman näkökulmasta. 6

Euroopan historian talon tehtävä ja tavoitteet tukevat sen pyrkimystä muodostua pysyväksi foorumiksi, joka tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia Euroopan ja Euroopan unionin historiasta. EUROOPAN HISTORIAN Ajatus yhteisestä muistista on läsnä läpi koko historiallisen kerronnan ja muodostaa perustan historian tulkinnalle. Ilmiötä tarkastellaan niin passiiviselta kuin aktiiviselta puolelta, sellaisena kuin se esiintyy yhteiskunnallisessa kontekstissa korostaen, että kyse on paitsi ihmisille luonteenomaisesta myös heitä yhdistävästä ilmiöstä. Huomion suuntaamisen ja asioiden tunnistamisen helpottamiseksi näyttelyssä käytetään erilaisia museoteknisiä välineitä ja menetelmiä, kuten teemoja toisiinsa yhdistäviä elementtejä, johtoajatuksia ja punaisia lankoja samoin kuin visuaalista mielikuvaa talosta. Ajatus keskustasta ja laitamista on esimerkiksi otettu näyttelyn johtoajatukseksi, ja visuaaliset opasteet ohjaavat vierailijaa ja antavat lisätietoa näyttelyn kerronnasta. Pysyvään näyttelyyn koottavalla kokoelmalla on keskeinen asema talon viestin välittämisessä. Sitä täydennetään multimediatekniikalla, interaktiivisilla sovelluksilla ja erilaisilla alueilla, joissa vierailijat voivat saada lisätietoa. 7

EUROOPAN HISTORIAN TALO Perustamalla Euroopan historian talon Euroopan parlamentin tarkoituksena on tarjota vierailijoille mahdollisuus tutustua Euroopan historian kulkuun ja tapahtumiin ja pohdiskella kriittisesti historian merkitystä nykypäivälle. Talo on näyttely-, dokumentaatio- ja tietokeskus, jossa tapahtumat asetetaan laajempaan historialliseen yhteyteen ja jossa kootaan yhteen ja asetetaan rinnakkain eurooppalaisten erilaisia historiakokemuksia. Euroopan historian talo on kulttuurilaitos, joka pyrkii kuvaamaan Euroopan historiaa ylikansallisesti ja ottamaan huomioon historian moninaisen luonteen ja monet tulkinnat ja näkemykset siitä. UROOPAN ISTORIAN Euroopan historian talon päämääränä on lisätä tietoutta Euroopan historiasta ja sen vaikutuksista. Se pyrkii myös antamaan mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuuden tutustua menneisiin vuosisatoihin, joiden aikana niin monet Euroopassa vallitsevista ajatuksista ja arvoista ovat muotoutuneet. Sen tarkoituksena on auttaa kävijää ymmärtämään Euroopan historiaa laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä ja edistää keskustelua Euroopasta ja Euroopan unionista. Tarkoituksena on tarjota vierailijoille mahdollisuus tutustua Euroopan historian kulkuun ja tapahtumiin ja pohdiskella kriittisesti historian merkitystä nykypäivälle. 8

EUROOPAN HISTORIAN Euroopan unioni 2011 George Eastman -rakennus: Arkkitehti: Polak 9 European Union 2011 PE-EP George Eastman building Architect: Polak

Euroopan historian talo sijoitetaan Brysselin eurokorttelin ytimeen. University of Rochester Medical Center, Eastman Institute for Oral Health

Rakennus kunnostetaan sen alkuperäisiä yksityiskohtia kunnioittaen. EUROOPAN HISTORIAN E. Young / AACMA-JSWD E. Young / AACMA-JSWD 11

KUTSUVA TALO Euroopan historian talo sijoitetaan Brysselin eurokorttelin ytimeen aivan lähelle Euroopan parlamenttia ja muita keskeisiä Euroopan unionin toimielimiä. Tuleva museorakennus sijoittuu Léopold-puistoon, joka on vanha 1800-luvulla perustettu, entiselle yksityisalueelle rakennettu maisemapuisto ja joka aikanaan suunniteltiin tiedepuistoksi. Vuosina 1934 1935 rakennetussa Eastman-rakennuksessa toimi aluksi vähävaraisten lasten hammaslääkäriasema, jonka toimintaa rahoitti lahjoitusvaroin Kodak-kameran keksijä, amerikkalainen filantrooppi George Eastman. Samoihin UROOPAN ISTORIAN aikoihin perustettiin vastaavia Eastmanin hammaslääkäriasemia Lontooseen, Pariisiin, Roomaan ja Tukholmaan. Alkuperäisen rakennuksen suunnitteli sveitsiläinen arkkitehti Michel Polak. Rakennuksen tuleva käyttö sinetöitiin vuonna 2011 allekirjoitetulla sopimuksella, joka tehtiin Euroopan historian talon kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneen ryhmän kanssa. Ryhmään kuuluvat ranskalainen Chaix & Morel et associés, saksalainen JSWD Architekten ja belgialainen TPF. Arkkitehtien suunnitelmaan kuuluu piha-alueelle ja katolle rakennettava uudenaikainen laajennusosa, ja siihen sisältyy myös alkuperäisten julkisivujen ja joidenkin huonetilojen kunnostus historiallisen ulkomuodon säilyttämiseksi. Rakennus kunnostetaan sen alkuperäisiä yksityiskohtia kunnioittaen. Näihin kuuluu muun muassa entinen klinikan odotushuone, jonka seiniä koristavat Jean de La Fontainen eläintarinoista innoituksensa saaneet Camille Barthélémyn maalaukset. Seinämaalaukset kunnostetaan, ja ne muodostavat osan tulevan museon avarasta aulatilasta. Euroopan historian taloon ovat näyttelyvieraiden lisäksi tervetulleita myös muut: esimerkiksi kahvila ja myymälä ovat avoinna kaikille. Konferenssisaleissa ja auditoriossa järjestetään kulttuuritapahtumia ja opetusohjelmaa. 12

KESKIPISTEESSÄ VIERAILIJA Brysselin eurokorttelin ytimessä sijaitseva Euroopan historian talo on osa Euroopan parlamentin vierailupolitiikkaan sisältyviä vierailupalveluita. Perustana on kolmen kohteen välillä kulkeva julkinen reitti tai polku. Nämä kolme kohdetta yhdessä tarjoavat mittavan tietopaketin Euroopan parlamentissa vieraileville. Tällä hetkellä yleisöllä on mahdollisuus vierailla parlamentin istuntosalissa yhdessä parlamentin rakennuksista. Toinen merkittävä vierailijoille tarkoitettu palvelu on Euroopan parlamentin vierailukeskus, Parlamentarium, joka esittelee, miten Euroopan parlamentti toimii ja minkälainen toimivalta sillä on Euroopan unionin toimielinrakenteessa ja unionin päätöksenteossa. EUROOPAN HISTORIAN Arnaud Dechelle, Studio Diem UK Euroopan historian talo täydentää näitä julkisia vierailupalveluita: sen tehtävänä on kertoa Euroopan samoin kuin Euroopan unionin historiasta ja kuvata sen kulkua eri aikakausina sekä siihen liittyviä muistoja. 15

ARVIOINTI JA SELVITYKSET Euroopan historian talon kaiken toiminnan keskipisteenä on vierailija. Sen vuoksi on tärkeää, että sen palvelut ja toiminta vastaavat vierailijoiden odotuksia ja tarpeita. Euroopan historian talon tarjonta perustuu siksi määrällisiin ja laadullisiin tutkimuksiin mahdollisten vierailijoiden profiilista ja toiveista. Talon keskeisenä periaatteena on, että museon sisältö on helposti omaksuttavissa, vaikka vierailija ei tuntisi hyvin Euroopan historiaa. UROOPAN ISTORIAN Tuoreimpien selvitysten mukaan useimmat vierailijat saapuvat jonkin ryhmän mukana. Sen vuoksi Euroopan historian talo suunnittelee ryhmävierailuihin soveltuvaa kehittynyttä logistiikkaa. Euroopan parlamentin nykyisten vierailijoiden profiilia selvittäneiden tutkimusten perusteella valtaosa vierailijoista on joko alle 25-vuotiaita nuoria tai yli 56-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia. Museoon on vapaa pääsy, millä on suuri merkitys joidenkin väestöryhmien houkuttelemisessa kävijöiksi. Lisäksi museo tarjoaa opetusohjelmaa erityisille kohderyhmille. Museon sisältö on helposti omaksuttavissa, vaikka vierailija ei tuntisi hyvin Euroopan historiaa. 16

Vierailuryhmien lisäksi Euroopan historian talo palvelee kaupunki- ja kulttuurimatkailijoita, opiskelijoita ja muita yksittäisiä vierailijoita sekä perheitä. Tasa-arvo ja syrjimätön kohtelu ovat Euroopan historian talon kuten koko Euroopan parlamentin keskeisiä periaatteita, ja pyrkimyksenä on tukea monimuotoisuutta avoimessa ja osallistavassa ympäristössä. Tarkoituksena on tarjota kaikille kävijöille sama museokokemus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia ja osallistua. EUROOPAN HISTORIAN Vierailuryhmien lisäksi Euroopan historian talo palvelee kaupunki- ja kulttuurimatkailijoita, opiskelijoita ja muita yksittäisiä vierailijoita sekä perheitä. 17

YLEISÖN PALVELUKSESSA Euroopan historian talo pyrkii tarjoamaan museovieraille yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Talon keskeinen elementti on Euroopan historiaa valottava pysyvä UROOPAN ISTORIAN näyttely, jossa keskitytään pääasiassa 1900-lukuun ja luodaan katsaus menneiden vuosisatojen tapahtumiin. Erityisenä painopisteenä on Euroopan yhdentymisen historiallisen kontekstin esitteleminen. Tilaa on myös vaihtuville näyttelyille, joita on tarkoitus järjestää yksi vuodessa. Vaihtuvien näyttelyiden teemat nivotaan kiinteästi yhteen Euroopan historian talon keskeisten tehtävien ja tavoitteiden kanssa. Kiertävät näyttelyt ovat tärkeä keino tavoittaa yleisöä ja tiivistää yhteistyötä muiden museoiden kanssa valtio-, alue- ja paikallistasolla. 18

Näyttelyt muodostavat Euroopan historian talon ytimen, mutta niitä täydennetään monenlaisella muulla toiminnalla, josta osa on tarjolla verkossa. Suunnitteilla on verkkonäyttelyitä, joita muut laitokset voisivat käyttää, jos ne haluavat omiin näyttelyihinsä laajempaa eurooppalaista perspektiiviä. Näyttelyiden ohella tarjolla on laaja lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille suunnattu opetusohjelmisto. Opetusohjelmiston tarkoituksena on tukea kriittistä ajattelua, sillä historianopetuksessa ei ole kyse pelkästään yleisestä historian tuntemuksesta, vaan myös tutkimuksessa, kriittisessä ajattelussa, historiallisten asiakirjojen tarkastelussa, asioiden asettamisessa kontekstiin ja viestinnässä tarvittavien taitojen hankinnasta. Opetusohjelmisto tarjoaa myös mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallistasolla toimivien oppilaitosten kanssa ja muualla toimivien verkostojen kanssa. EUROOPAN HISTORIAN Näyttelyiden ohella tarjolla on laaja opetusohjelmisto. 19

MONIKIELISYYS Euroopan historian talon tärkeimmät palvelut ovat saatavilla vähintään 24 kielellä eli niillä kielillä, jotka ovat unionin virallisia kieliä silloin, kun talo on määrä avata. Multimedialaitteiden avulla vierailijat voivat tutustua museoon kotimaansa virallisilla kielillä. Monikielisyys ilmentää Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, ja Euroopan historian talo haluaa vierailijoiden kokevan talon monikielisyyden yhtenä sen vahvuuksista. UROOPAN ISTORIAN Monikielisyys ilmentää Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, ja Euroopan historian talo haluaa vierailijoiden kokevan talon monikielisyyden yhtenä sen vahvuuksista. 20

TALO KEHITTYY JATKUVASTI Euroopan historian talo on hanke, joka kehittyy jatkuvasti. Tarkoituksena on kehittää siitä ajan myötä keskeinen tietolähde, jolla on tarjota runsaasti Euroopan historian asiantuntemusta. Pysyvää näyttelyä ja kokoelmaa päivitetään ja kartutetaan sen vuoksi säännöllisesti. Euroopan historian talon sisältöä ja toimintaa myös arvioidaan samanaikaisesti suhteessa museoalan ja historiantutkimuksen uusiin suuntauksiin ja kehitykseen. Euroopan historian talon tavoitteena on kehittyä keskeiseksi tekijäksi Euroopan historian tutkimuksessa ja Euroopan historiasta käytävässä keskustelussa, joten se pyrkii luomaan yhteyksiä monenlaisiin aloitteisiin ja olemaan mukana keskusteluissa kaikkialla Euroopassa. EUROOPAN HISTORIAN Euroopan historian talo pyrkii myös kiinteäksi osaksi paikallista ja kansainvälistä kulttuurikenttää. Se haluaa toimia tiiviissä yhteistyössä nykyisten verkostojen ja kumppaneiden kanssa. Euroopan historian talo pyrkii myös kiinteäksi osaksi paikallista ja kansainvälistä kulttuurikenttää. Se haluaa toimia tiiviissä yhteistyössä nykyisten verkostojen ja kumppaneiden kanssa. 21

PYSYVÄ NÄYTTELY Euroopan historian talon näkökulma ulottuu yli valtioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen rajojen. Sen pysyvä näyttely tarjoaa valtioiden historiaa laajemman näkökulman. Se paljastaa myös, että Euroopan historia, sen tulkinta ja siitä vallitsevat näkemykset ovat hyvin moninaisia: tämä moninaisuus välittyy vierailijalle selvästi. Euroopan historian talolla ja etenkin sen pysyvällä näyttelyllä on kahtalainen tavoite: yhtäältä näyttely kertoo historiasta yhtenäisesti ja helppotajuisesti, toisaalta se saa oivaltamaan, että on olemassa erilaisia historiatulkintoja, näkemyksiä, mielipide-eroja ja muistoja, ja siten kannustaa pohtimaan eri puolia ja keskustelemaan niistä. UROOPAN ISTORIAN Sen pysyvä näyttely tarjoaa valtioiden historiaa laajemman näkökulman. Näyttely saa oivaltamaan, että on olemassa erilaisia historiatulkintoja, näkemyksiä, mielipide-eroja ja muistoja, ja siten kannustaa pohtimaan eri puolia ja keskustelemaan niistä. 22

MONIA NÄKÖKULMIA HISTORIAAN Euroopan historian talon pysyvä näyttely kertoo Euroopan historiasta. Päänäyttelyssä esiteltävät historialliset tapahtumat on valittu kolmen kriteerin perusteella. Erityinen paino on tapahtumilla, jotka ovat saaneet alkunsa Euroopassa, jotka ovat levinneet kaikkialle Eurooppaan ja joilla on merkitystä vielä nykypäivänä. Näitä kolmea kriteeriä noudattaen on pystytty tarkastelemaan pitkiä historiallisia ajanjaksoja analyyttistä otetta menettämättä. Euroopan historian talo käyttää hyväkseen uusinta historiantutkimusta ja keskittyy ilmiöihin, joita pidetään varteenotettavina Euroopan historiassa. Esillä on erilaisia muistoja ja vastakkaisia historiatulkintoja, ja niiden keskinäistä suhdetta kuvataan asettamalla ne rinnakkain ja hyödyntämällä tämän asetelman museologista potentiaalia koko laajuudessaan. UROOPAN ISTORIAN Euroopan historian talo tuo esiin, että yksilölliset arvot ja näkemykset määrittävät sitä, millaisena historia näyttäytyy. Se käyttää historiatulkinnan perustana ajatusta yhteisestä muistista. Ilmiötä tarkastellaan niin passiiviselta kuin aktiiviselta puolelta, sellaisena kuin se esiintyy yhteiskunnallisessa kontekstissa ja korostaen, että kyse on paitsi ihmisille luonteenomaisesta myös heitä yhdistävästä ilmiöstä. Euroopan historian talo herättää pohtimaan sitä, miten Euroopan historian keskeiset tekijät ja ratkaisevat tapahtumat voivat vaikuttaa Euroopan historiaa koskevan tietoisuuden muotoutumiseen. Lisäksi ajatuksen yhteisestä muistista pitäisi osaltaan kehittää kriittistä näkökulmaa, jolla pyritään valottamaan historian kulkuun vaikuttaneita pyrkimyksiä ja motiiveja. Euroopan historian talo tuo esiin, että yksilölliset arvot ja näkemykset määrittävät sitä, millaisena historia näyttäytyy. 24

Talo esittelee Euroopan historian jatkuvasti kehittyvänä tapahtumasarjana. Näyttelyssä on sen vuoksi joitakin osastoja, joissa vierailijan huomio kiinnitetään kiistanalaisiin kysymyksiin ja keskustelua parhaillaan herättäviin asioihin ja häntä rohkaistaan pysähtymään ja miettimään, miten eri tavoin historiaa voidaan tulkita. Vierailijaa kannustetaan näin osallistumaan keskusteluun historiallisten tapahtumien eri tulkinnoista. UROOPAN ISTORIAN LAAJENTUVA EUROOPPA Euroopan historian talo keskittyy esittelemään ja tulkitsemaan Euroopan 1900-luvun moninaisia ja mutkikkaitakin käänteitä. Euroopan yhdentymistä esitellään laajassa historiallisessa kontekstissaan. Samalla tarkastellaan yhteyksiä maailmanhistoriaan ja Euroopan kansainväliseen asemaan. Euroopan historian talossa sana Eurooppa mielletään sen laajimmassa merkityksessä, joka kattaa idän ja lännen, pohjoisen ja etelän. Talon näkökulma ulottuu yli maantieteellisten ja ihmisten mielissä olevien rajojen. Pyrkimyksenä on myös muistuttaa, että Euroopan unionin laajentuessa Euroopan ulottuvuuksia on jouduttu alati tarkistamaan, niin käytännössä kuin ihmisten mielissä. Euroopan historian talossa sana Eurooppa mielletään sen laajimmassa merkityksessä, joka kattaa idän ja lännen, pohjoisen ja etelän. 26

AIKAJÄRJESTYS JA TEEMAT Näyttelyn keskeinen kerronta koostuu Euroopan historiasta ja painotus on 1900-luvun tapahtumissa, kuten talon toimintaperiaatteita kuvaavassa käsitteellisessä viitekehyksessä on määritetty. Kerronnan tueksi esitetään aikajanoja, ja kerronta jakautuu useisiin toisiinsa nivoutuviin teemoihin ja alateemoihin. Pysyvä näyttely etenee pääasiassa aikajärjestyksessä. Se alkaa rakennuksen toisesta kerroksesta ja etenee aina rakennuksen ylimpään kerrokseen asti. Aikajärjestyksessä etenevän kerronnan rinnalle on poimittu joitakin teemoja, joiden avulla vierailija saa kokonaiskäsityksen tapahtumista, kun EUROOPAN HISTORIAN menneiden tapahtumien keskinäistä järjestystä, syitä ja seurauksia tarkastellaan laajemmassa historiallisessa yhteydessä. Ensimmäinen teema toimii johdatuksena näyttelyyn. Viimeinen, näyttelytilan ylimpään kerrokseen sijoitettu teema puolestaan antaa tilaisuuden arvioida koko vierailua ja syventää tietoja interaktiivisten sovellusten avulla. Muissa aihekokonaisuuksissa keskitytään Euroopan viimeisten 200 vuoden historiaan. SISÄLLÖN ERI KERROSTUMAT Kerronta jakautuu kuuteen teemaan, jotka puolestaan on jaoteltu edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Näitä täydennetään esimerkein, jotka rikastuttavat näyttelyn pääkerrontaa ja kuvaavat erilaisia tapahtumia anekdoottien tai henkilökohtaisempien tarinoiden kautta. Vierailijat saavat niiden kautta muistumia ajasta ja paikoista. Näyttelyä kehitettäessä pääperiaatteena on ollut tarjota erilaisia vaihtoehtoja sen mukaan, mitä odotuksia vierailijoilla on ja kuinka kauan heillä on aikaa. Joillakin on ehkä vain vähän aikaa perehtyä näyttelyyn ja sen tärkeimpään antiin. 27

Erilaiset vierailijat ja heidän käytettävissään oleva aika on otettu huomioon näyttelyssä siten, että vierailijat voivat seurata suositeltua tai merkittyä reittiä, mutta he ovat myös vapaita päättämään, kuinka paljon aikaa he haluavat käyttää ja kuinka syvällisesti he haluavat perehtyä aihepiiriin. Näyttelyn koostamisessa otetaan myös huomioon vierailuryhmiin liittyvät rajoitteet. Sisällön eri kerrostumia esitellään monenlaisin menetelmin, kuten alkuperäisesinein tai multimediaesityksin. EUROOPAN HISTORIAN Sisällön eri kerrostumia esitellään monenlaisin menetelmin, kuten alkuperäisesinein tai multimediaesityksin. Tarkoituksena on luoda tasapainoinen näyttely, jossa multimedia ei ole liian hallitsevassa asemassa, vaan sitä käytetään osuvasti ja tehokkaasti sisällön tukena. Sama periaate pätee myös interaktiivisiin välineisiin. 29

YHDISTÄVIÄ ELEMENTTEJÄ Koko näyttelyssä toistuvana johtoajatuksena on ajatus keskustasta ja laitamista. Se on kautta koko Euroopan historian puhuttanut aihe, joka on edelleen keskeisellä sijalla keskusteltaessa Euroopan unionin kehittämisestä. Eri aikoina Euroopan eri osat ovat kuuluneet milloin keskustaan milloin laitamiin niin sijaintinsa puolesta kuin ihmisten mielissä. Voidaan sanoa, että Euroopan kehityksessä leimallisinta on ollut rajojen, keskusten ja vallan siirtyminen paikasta toiseen. Sillä, tunteeko kuuluvansa johonkin vai olevansa syrjässä, on merkitystä jokaiselle eurooppalaiselle, ja se vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten kukin suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen. UROOPAN ISTORIAN Kunkin aihekokonaisuuden alussa toistuvat tietyt visuaaliset elementit, jotka toimivat vierailijoiden kiintopisteinä. Niiden pääasiallisena tarkoituksena on tutustuttaa kävijä aiheeseen, kohdentaa huomio oikeaan suuntaan ja selventää aihekokonaisuuden ajallista sijoittumista. Museo-oppaat voivat näissä pisteissä mukauttaa graafisia esityksiä, äänimateriaalia ja valaistusta kulloisenkin ryhmän tarpeisiin ja tarjota siten yksilöllisen museokokemuksen kussakin kerroksessa. Näyttelyn kerrontaa täydennetään tilaratkaisulla, joka on saanut innoituksensa taloon liittyvistä mielikuvista. Se ulottuu pysyvän näyttelyn kaikkiin viiteen kerrokseen, ja yhtenä yksityiskohtana siihen kuuluu kussakin näyttelykerroksessa oleva, portaikkoon näkyvä vertikaalinen vitriini, johon on valittu kyseisessä kerroksessa esiteltävää aihetta kuvaavia esineitä. Vitriinin takana oleva tila antaa tilaisuuden vielä laajentaa talomielikuvaa ja esitellä sen avulla kyseisen kerroksen aihepiiriä. 30

PYSYVÄN NÄYTTELYN TÄRKEIMMÄT TEEMAT MUUTTUVA EUROOPPA Ensimmäinen teema Muuttuva Eurooppa tutustuttaa kävijän Euroopan historian keskeisiin tapahtumiin. Se toimii näyttelyn alussa johdatuksena Euroopan historian talon aihepiiriin ja korostaa sitä, että Euroopan historian talo on eurooppalaisten muistojen varanto, jossa yhteistä eurooppalaista menneisyyttä kuvataan kansalliset ja alueelliset rajat ylittävästä näkökulmasta. Sen on tarkoitus toimia siltana Euroopan historian tutkimuksen ja suuren yleisön välillä. EUROOPAN HISTORIAN Eurooppa ei ole muuttumaton kokonaisuus näkemykset, käsitykset ja kuva Euroopasta ovat muuttuneet aikojen saatossa. Sillä on kuitenkin yhteinen perintö omine ominaispiirteineen, perinteineen ja saavutuksineen, jotka erottavat eurooppalaisen kulttuurin muiden maanosien kulttuurista. Kävijä havahtuu näyttelyn tässä osassa huomaamaan, että muistot ovat ihmiskunnalle tärkeitä, koska ne muodostavat perustan itsetuntemukselle ja oppimiselle, olipa kyse yksilöistä tai ryhmistä. Samalla paljastuu muistamisen ja unohtamisen kiinteä yhteys toisiinsa: tiettyjen muistojen vaaliminen väistämättä merkitsee sitä, että jokin muu jää unohduksiin tai saa toisen merkityksen. Kulloisetkin intressit määräävät sen, mitä menneisyydestä halutaan muistaa. Muisti ei pysy koskaan samanlaisena vaan muuttuu jatkuvasti. Sen vuoksi kulttuuri-identiteettiä koskevat pohdinnat ja historiankuvaukset ovat pohjimmiltaan rakennelmia. Yksi toimivimmista tavoista kuvata maanosaa on ollut esittää se henkilönä. Muinainen myytti Europasta ja härästä on muodostunut maanosan vertauskuvaksi, jota on tulkittu monin tavoin kautta historian. Nykynäkökulmasta katsottuna myytti viittaa siihen, että Euroopan kulttuurilla on ikivanhat juuret Euroopan ulkopuolella. Myös kartta on tärkeä väline, kun kuvataan Eurooppaa ja sitä, miten se on poliittisesti määritellyt itsensä eri aikoina antiikista nykypäivään. Euroopan kartta ei niinkään perustu jyrkkiin maantieteellisiin rajoihin vaan kulttuurisiin, poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin ja kehityskulkuihin. 31

Euroopan historian talon ajatusmaailma tulee esiin tämän teeman yhteydessä lukuisin tavoin: siinä on hallitsevana Euroopan historia, kysymykset kansallisesta identiteetistä ja valtioiden rajat ylittävästä identiteetistä, näkökulmien moninaisuus ja kysymys eurooppalaisesta muistista samoin kuin johtoajatukseksi omaksuttu ajatus keskustasta ja laitamista, jonka avulla kuvataan sitä, miten painopiste on aikojen kuluessa muuttunut. NOUSEVA EUROOPPA Toisessa teemassa keskitytään 1800-lukuun, joka oli vallankumouksellista ja kapinallista aikaa. Eurooppaa ravistelivat niin poliittiset ja taloudelliset UROOPAN ISTORIAN kuin yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset, joiden myötä perinteinen feodalistinen yhteiskunta modernisoitui. Ranskan vallankumous antoi vakaan jalansijan ajatuksille vapaudesta, itsemääräämisoikeudesta ja ihmis- ja kansalaisoikeuksista kaikkialla Euroopassa. Syntyi uusia poliittisia visioita. Vuosien 1848 1849 vallankumoukset merkitsivät käännekohtaa, joka mahdollisti uudenlaisen poliittisen edustuksen puolueiden, ammattiliittojen ja muunlaisten yhdistysten kautta ja jonka seurauksena demokraattinen osallistuminen ja perustuslailliset oikeudet vähitellen levisivät. Itsemääräämisoikeuden perustana ja valtion ainoana oikeutettuna perustana pidetty kansallisuusaate alkoi voimistua. Teollistuminen mullisti sekä työelämää että yhteiskuntarakenteita. Syntyi uusia yhteiskuntaluokkia, kuten porvaristo ja työväenluokka. Euroopasta tuli 1800-luvun loppupuoliskolla maailman rahoitustoiminnan ja kaupan keskus. Kapitalistinen järjestelmä kohensi tuottavuutta ennennäkemättömällä tavalla, mutta synnytti myös uudenlaista yhteiskunnallista levottomuutta eri tasoilla. Väestön muuttaessa maaseudulta ylikansoitettuihin kaupunkeihin elinolosuhteet heikkenivät radikaalisti. Uudessa luokkayhteiskunnassa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta tuli poliittisen keskustelun keskeisiä aiheita. Marxismiin tukeutuvasta työväenliikkeestä tuli uusi poliittinen tekijä, joka vastusti liberalismia ja jonka tavoitteet olivat mullistavia. Tarve suojautua sääntelemättömään palkkatyövoimaan liittyviltä uhkilta sai määrittelemään valtion tehtävät ja velvollisuudet uudelleen ja loi hyvinvointivaltion perustan. Syntyi uusi instrumentaalisen ja järkiperäisen tieteen määritelmä ja käsite. Samalla koulutusjärjestelmään tehtiin parannuksia ja tietämys ja tekniset innovaatiot lisääntyivät. 32

Euroopan siirtomaavallan leviämisestä tuli Euroopan eliitin silmissä ilmiselvä kehityksen mittari. Imperialististen valloitusten laajuus vahvisti eurooppalaisten ylemmyydentunnetta muuhun maailmaan nähden. Kansallisuusaatteeseen ja näkemykseen eurooppalaisesta sivistyksestä yhdistyi rasistisia ja sosiaalidarwinismiin nojaavia piirteitä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Eurooppa oli maailmanlaajuisen valtansa huipulla. Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä valtaosa Euroopan väestöstä asui vielä maaseudulla. Koska yhteiskunnallinen kehitys kulki epätahdissa, väestö alkoi sankoin joukoin muuttaa maaseudulta kaupunkeihin, köyhemmiltä alueilta vauraammille alueille ja laajalti myös siirtolaisiksi meren taakse. Vuosisadan loppua kohden yhteiskunnallinen kitka ja kansainvälinen kilpailu voimistuivat niin, että konfliktinuhka kärjistyi monelta suunnalta. EUROOPAN HISTORIAN SYNKKÄ EUROOPPA Tässä teemassa keskitytään Euroopan valta-aseman heikkenemiseen 1900-luvun alkupuoliskolla. Euroopan 1800-luvulla alkanut voittokulku päättyi ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen. Sodankäynti ja sotateknologia olivat muuttuneet. Miljoonat nuoret miehet saivat surmansa, ja massiivisen sodankäynnin inhimilliset seuraukset olivat tuhoisat kauttaaltaan koko yhteiskunnassa. Sota muutti Euroopan poliittista karttaa ja vaikutti syvästi eurooppalaiseen muistiin. Suuresta sodasta syntyneet vanhat ja uudet valtiot olivat Neuvostoliittoa lukuun ottamatta pohjimmiltaan edustuksellisia parlamentaarisia demokratioita. Yli puolessa näistä samoista Euroopan valtioista demokratia ei kuitenkaan seuraavan 20 vuoden aikana ollut riittävän vahva selvitäkseen voimakkaista yhteiskunnallisista ja poliittisista jännitteistä, jotka olivat voimistumassa Euroopassa. Lokakuun vallankumous vuonna 1917 mullisti koko maailmaa ja loi kapitalismille, liberalismille ja parlamentaariselle demokratialle vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestyksen. Neuvostoliiton kommunistinen järjestelmä, joka perustui kaikkialle tunkeutuvaan joukkoterroriin, haki oikeutuksensa marxilaisesta ideologiasta. 33

Kansallissosialismi syntyi vastareaktiona liberalismiin ja nousevaan sosialistiseen työväenliikkeeseen yleensä ja etenkin reaktiona lokakuun vallankumoukseen. Natsipuolueen johdolla Saksa jota pidettiin yhtenä kulttuurisesti ja taloudellisesti kehittyneimmistä maista rakensi rotuvihaan perustuvan totalitaarisen järjestelmän ja ryhtyi suunnittelemaan sotaa, joka lopulta johti laajojen Itä- ja Länsi-Euroopan alueiden miehittämiseen ja miljoonien juutalaisten järjestelmälliseen joukkomurhaan. Eurooppalainen keskustelu muistista alkoi juutalaisten joukkotuhosta, jossa sivistys murtui. Tämä on muodostanut myös keskustelun ytimen. Valtiot pysyivät pitkään vaiti omista virheistään. Juutalaisten joukkotuho on sittemmin tunnustettu erityiseksi rikokseksi ihmisyyttä vastaan, ja ikävät muistot eurooppalaisuudesta kiteytyvät siihen. UROOPAN ISTORIAN Toisesta maailmansodasta tuli totaalinen sota, jonka kohteeksi joutui myös siviiliväestö. Euroopasta tuli ennennäkemättömän väkivallan ja kuoleman näyttämö. Sodan seurauksena Eurooppa menetti lopullisesti johtavan asemansa maailmassa, ja maanosa jakautui. Tämä muovasi sen historiaa koko vuosisadan lopun. Maanosan asteittainen vapautuminen alkoi vuonna 1944. Siviiliväestön kärsimys ei kuitenkaan vielä hellittänyt. Se jatkui ja saavutti huippunsa, kun väestöä pakkosiirrettiin ja kohdeltiin kaltoin. Kaikille vapautus ei merkinnyt samaa. Joillekin se merkitsi valtaisaa iloa, toisille pelkästään pelkoa, kauhua ja murhetta. Sodan päättyessä Eurooppa ja koko maailma ajatteli kauhulla menneisyyttä ja pyrki uuteen alkuun vakuuttuneena siitä, että uuden sodan mahdollisuus olisi estettävä kaikin keinoin. Entisistä liittolaisista oli kuitenkin tulossa nykyisiä kiistakumppaneita ja vihollisia. JAKAUTUNUT MAANOSA Tämä teema kuvaa Euroopan vaikeaa tilannetta toisen maailmansodan jälkeen. Entisestä johtavasta maailmanmahdista oli tullut rikki revitty ja jakautunut maanosa, joka oli riippuvainen kahdesta suurvallasta jopa omaa tulevaisuuttaan koskevissa päätöksissä. Monet Euroopan kansat pyrkivät vain selviytymään päivästä toiseen. Tärkeintä oli rakentaa asuntoja, kunnostaa infrastruktuuri ja saada jälleen poliittiset rakenteet kuntoon. Miljoonat eurooppalaiset pyrkivät palaamaan entisiin koteihinsa tai löytämään uuden. 34

Historiallinen rautaesirippu jakoi maanosan. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kehittivät toisiaan vastaan suunnattuja ohjelmia. Toinen pyrki talouden vapauttamiseen ja demokratiaan, toinen puolestaan uudistuksiin valtiojohtoisella suunnittelulla ja kommunistisen puolueen johdolla. Hyvin pian niiden keskinäinen kamppailu vaikutusvallasta sai muun maailman valitsemaan puolensa ja jakoi Euroopan kahteen erilliseen leiriin. Vain harvat maat onnistuivat pysyttelemään sivussa tai noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa. Entisistä siirtomaista tuli toinen areena, jolla tätä valtakamppailua käytiin. Tilanteessa, jossa nämä kaksi strategiaa ja leiriä kilpailivat keskenään ja ydinaseuhka oli jatkuvasti läsnä, Eurooppa päätti lähteä uuteen yllättävään suuntaan. Rautaesiripun molemmin puolin taloudet kasvoivat samaa tahtia siitä huolimatta, että idässä ja lännessä oli omaksuttu täysin erilaiset EUROOPAN HISTORIAN poliittiset ja taloudelliset järjestelmät. Tuolloin Eurooppaa leimasivat valtavat erot ja odottamattomat yhtäläisyydet idän ja lännen välillä. Länsi- Euroopassa alkoi kansainvälisen sovinnon, taloudellisen vaurauden, hyvinvointivaltion kehittymisen sekä demokratian ja instituutioiden vahvistumisen aikakausi. Neuvostoliiton ohjauksessa olevissa sosialistisissa maissa puolestaan koettiin pakkoteollistaminen sekä väestön sosiaaliturvan ja lukutaidon edistämiskampanjat, joita osaksi julmat diktatuurit toteuttivat Neuvostoliiton sotilaallisella tuella. Sosiaaliturvajärjestelmät kehittyivät kaikkialla Euroopassa, vaikkakin niiden ideologinen perusta ja niihin sovellettava sosiaalis-taloudellinen järjestelmä olivat erilaisia. Järjestelmien välinen kilpailu vahvisti painetta uudistua. Euroopan yhdentyminen käynnisti läntisessä Euroopassa kehityksen, jolla oli kauaskantoisia seurauksia. Hyvinkin erilaisista taustoista lähtöisin olevat edelläkävijät alkoivat tuoda varsin vakuuttavasti esiin ajatusta siitä, että rauhan säilyminen ja sovinnon rakentaminen edellyttivät uusia poliittisia ratkaisuja. Maanosan historiassa käänteentekevää oli täysin uudenlaisen organisaation eli Euroopan talousyhteisön perustaminen. Tarkoituksena oli lähentää itsenäisten kansallisvaltioiden talouksia, ja jossain määrin myös oikeusjärjestelmiä, toisiinsa ja estää läntistä Eurooppaa sortumasta aiempaan sovinistiseen, aggressiiviseen ja imperialistiseen toimintatapaan. Näyttelyssä keskitytään keskeisiin tapahtumiin, kuten vuonna 1948 pidettyyn Haagin kongressiin, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen, epäonnistuneeseen Euroopan puolustusyhteisöön, Rooman sopimuksiin, yhteisen maatalouspolitiikan perustamiseen, Elysée-sopimukseen, tyhjän tuolin kriisiin ja Euroopan yhteisön ensimmäiseen laajentumiseen vuonna 1973. 35

RAJAT RIKKOUTUVAT Yleisen vaurastumisen aikakausi päättyi vuonna 1973, jolloin alkoi pitkä epävakaan talouden jakso, joka johtui maailmanlaajuisesta taloustaantumasta, energiakustannusten räjähdysmäisestä kasvusta ja kiihtyvästä ulkomaisesta kilpailusta. Öljykriisin myötä Eurooppa tuli tietoiseksi energiariippuvuudestaan ja kehitystään rajoittavista tekijöistä. Kun sodanjälkeisen noususuhdanteen perustan luoneet ja Euroopan yhdentymisprosessin synnyttäneet rauta-, hiili- ja terästeollisuus romahtivat, läntisen Euroopan työttömyys kasvoi ensimmäistä kertaa 40 vuoteen, ja siksi oli ehdottomasti muutettava talouden rakenteita. Lisäksi 1970-luvulla käytiin laajaa keskustelua siirtotyöläisistä, mikä kertoi suuresta yhteiskunnallisesta muutoksesta ja ilmensi puutteita siirtolaisten kotouttamisessa. Sosialistiset maat, jotka olivat jo jääneet taloudessa jossain UROOPAN ISTORIAN määrin jälkeen, osoittautuivat tehottomiksi ja kykenemättömiksi toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, ja niiden kansalaisten elintaso heikkeni. Länsi-Euroopan näkökulmasta 1970-lukua voidaan pitää aktivoitumisen aikakautena, jolloin pääosaan nousi uusi sukupolvi, joka ei ollut kokenut toista maailmansotaa. Eri puolilta kuuluvat vaatimukset aktiivisemmasta osallistumisesta ja uusi huoli yksilöiden oikeuksista murensivat demokraattista konsensusta, joka oli vallinnut edeltävinä vuosina. Etelä-Euroopan viimeisten läntisten diktatuurien kukistuminen vapautti viimein nämä maat eristyneisyydestään, ja niistä tuli Euroopan yhteisön jäseniä. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous oli käännekohta kahden leirin vastakkainasettelussa ja sai ne lähentymään toisiaan. Vuonna 1975 tehdyssä Helsingin päätösasiakirjassa vahvistettiin suurelta osin Euroopan yhteisön aloitteesta, että ihmisoikeudet ovat perusnormi. Tämän vuoksi asiakirjasta tuli tärkeä Itä-Euroopan toisinajattelijoille ja oppositioliikkeille. Näyttelyssä se symboloi sosialististen maiden viimeisen vuosikymmenen alkua. Pysähtyneisyys, kasvava epäsuhta lupausten ja todellisuuden välillä sekä julkisen vallan rapautuminen olivat selvästi aistittavissa. Ihmiset ryhtyivät peräämään oikeuksiaan, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja poliittisia uudistuksia. Nämä liikkeet johtivat lopulta vuoden 1989 mullistuksiin ja symboliksi muodostuneeseen Berliinin muurin murtumiseen. Siihen päättyi kylmä sota, joka oli hallinnut Euroopan poliittista tilannetta 45 vuoden ajan ja jähmettänyt sen paikoilleen. 36

Neuvostoimperiumin romahtaminen vauhditti Euroopan yhdentymisprosessia. Tämä on näkynyt selvimmin unionin laajentumisen vauhdittumisena, ylikansallisten rakenteiden syvenemisenä ja toimivallan ulottamisena yhä useammille aloille. Se on mahdollistanut poliittisten, maantieteellisten, taloudellisten ja psykologisten rajojen rikkoutumisen. Eurooppalaistumiseen sisältyy sekä yhdistäviä tekijöitä kuten Euroopan sisäisten yhteyksien ja yhtäläisyyksien vahvistuminen että hajottavia tekijöitä kuten toiminnan rajaaminen ja hajanaisuus. Rajojen rikkoutumisesta kertovat Euroopan yhdentymisen eri merkkipaalut, kuten Eurooppa-neuvoston perustaminen vuonna 1974, Euroopan parlamentin ensimmäiset välittömät vaalit vuonna 1979, sisämarkkinoiden perustaminen, vuosien 1980 1986 ja 1995 laajentumiset, Maastrichtin sopimus, Schengenin yleissopimuksen täytäntöönpano vuonna 1995, keskustelu sopimuksesta Euroopan perustuslaiksi ja laajentumisen EUROOPAN HISTORIAN eteneminen vuosina 2004 2007 ja siitä vielä eteenpäin. KATSE TULEVAISUUTEEN Viimeinen teema eroaa Euroopan historian talon muista teemoista, joiden yhteydessä vierailija matkaa ajassa taaksepäin. Ensimmäinen teema oli johdatus Euroopan historian talon aihepiiriin, kun taas viimeisen teeman yhteydessä vierailua voi arvioida ja syventää tietoja. Kävijä tempaistaan mukaan pohtimaan aktiivisesti yhteistä vastuuta tärkeistä päätöksistä ja valinnoista, jotka vastakin muovaavat Euroopan historiaa ja Euroopan suhdetta muuhun maailmaan. Kävijää kannustetaan miettimään vastausta kysymykseen Mitä eri näkemyksiä eurooppalaisilla on tulevaisuudesta?. Näyttelyssä etsitään kävijän kanssa vastausta esimerkiksi siihen, mikä kansallisvaltioiden asema on tulevaisuudessa. Lisäksi tarkastellaan, miten Euroopassa suhtaudutaan erilaisuuteen, ja mietitään, mistä asioista on parasta päättää unionin tasolla. Näyttelyssä paneudutaan Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeviin ajankohtaisiin ja tärkeisiin kysymyksiin. Ne voivat koskea taloutta, ihmisoikeuksia, demokratiaa, nationalismia tai erilaisuuden kunnioitusta, joilla on Euroopassa vankka jalansija ja jotka tulevat esiin monessa kohdin Euroopan historian talossa käynnin aikana. 37

Kävijää houkutellaan tutustumaan Euroopan kulttuurin lähteisiin erilaisin interaktiivisin välinein, jotka innostavat kokemaan, oppimaan ja tutkimaan. Näyttelyn tässä osassa kävijää kannustetaan tarkastelemaan entistä tarkemmin sekä historiaa että nykypäivää, kuten miettimään, mitä on eurooppalainen perintö ja mitä eurooppalainen identiteetti voisi tarkoittaa. Nämä kysymykset ovat kulkeneet punaisena lankana läpi koko näyttelyn, mutta nyt kävijää kannustetaan antamaan oma panoksensa ja vastaamaan kysymyksiin interaktiivisessa ja leikkimielisessä ympäristössä, joka tarjoaa mahdollisuuden kokeiluihin. Mikä tärkeintä, Euroopan historian talon pysyvän näyttelyn kaikissa osissa osoitetaan, ettei ole olemassa vain yhtä ennalta määrättyä tapaa määritellä Eurooppaa että asioita voidaan yhdistellä monella tapaa ja että asioista on aina useampia yksilöllisiä ja kollektiivisia näkemyksiä. UROOPAN ISTORIAN 38

KAIKKI AISTIT KÄYTÖSSÄ Euroopan historian talon näyttelyiden on tarkoitus välittää ajatuksia. Näyttelyiden viesti välittyy kävijälle monen aistin kautta siten, että kokemuksesta tulee hänelle todellinen. Samalla kävijä voi valita oman reittinsä ja aihepiirit, joihin perehtyy. Näyttelyn rakennetta suunniteltaessa on pyritty luomaan viihtyisä ja innostava ympäristö, josta kävijä nauttii. Tietyt rakenteelliset elementit toistuvat ja auttavat kävijää suunnistamaan näyttelyssä ja valitsemaan haluamansa reitin. EUROOPAN HISTORIAN Rakennuksen kaikissa viidessä kerroksessa esiteltäviin kuuteen pääteemaan liittyviä tunnelmia välitetään kävijälle monin eri keinoin, jotka takaavat monipuolisen näyttelykokemuksen. Tilat on suunniteltu kutakin teemaa ajatellen. Näiden tilakonseptien katsotaan tässä vaiheessa parhaiten tukevan näyttelyn kerrontaa. Tilasuunnitelma auttaa hahmottamaan esiteltäviä käsitteitä ja varmistamaan, että jokainen tila on omanlaisensa ja ilmentää kutakin eri teemaa. 39

Monipuolisuus varmistetaan vaihtelemalla esineiden määrää ja interaktiivisten osioiden osuutta. Multimedian ja tekniikan käyttö vaihtelee aineiston mukaan. Nämä tekijät yhdessä auttavat luomaan innostavan ja monipuolisen ympäristön, joka kiehtoo kaikkia kävijöitä. EUROOPAN HISTORIAN Euroopan historian talon näyttelyiden on tarkoitus välittää ajatuksia. 41

TULEVAT KOKOELMAT Uutena museona Euroopan historian talolla ei ole omaa valmista kokoelmaa, vaan sen on aloitettava tyhjästä. Euroopan historian talon kokoelmassa keskitytään 1900- ja 2000-luvuille ominaiseen aineelliseen ja aineettomaan materiaaliin, mutta kokoelmaan pyritään hankkimaan myös sopivaa aineistoa aiemmilta vuosisadoilta. Euroopan historian talossa sana kokoelma käsitetään laajassa merkityksessä, ja se voi sisältää aineelliseen perintöön kuuluvia esineitä, asiakirjoja ja arkistomateriaalia sekä aineettomaan perintöön kuuluvia tallenteita. UROOPAN ISTORIAN Kokoelman perustamisen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2012 2014 keskitytään keräämään pitkä- ja lyhytaikaisesti lainattavaa aineistoa, joka tukee pysyvää ja ensimmäistä vaihtuvaa näyttelyä. Tänä aikana pyritään ensisijaisesti löytämään relevanttia aineistoa eurooppalaisista kokoelmista (ja tarvittaessa Euroopan ulkopuolisista kokoelmista) sekä keräämään pysyvää ja vaihtuvaa näyttelyä varten tarvittavat esineet. Kesällä 2012 toteutettiin valmisteluhanke, jossa tutkittiin mahdollisuuksia pitkäaikaisiin lainoihin. Samana syksynä Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon. Se antoi tilaisuuden keruukampanjaan erilaisissa virallisissa ja epävirallisissa tapahtumissa, joita palkintoseremoniaan Norjassa liittyi. Kampanjan tuloksena saatiin Euroopan historian talon kokoelman ensimmäiset esineet, jotka tuotiin Brysseliin. Uusi kokoelma muodostaa yhteisiä eurooppalaisia muistoja tallentavan pysyvän muistivarannon ytimen. 42

Euroopan historian talo pyrkii saamaan näyttelyihinsä mahdollisimman paljon alkuperäisesineitä. Esineiden valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten voimakas viesti niihin liittyy ja kuinka ne monipuolistavat näyttelyn tarjontaa. Lisäksi aikalaiskuvauksilla ja henkilökohtaisilla kertomuksilla on tärkeä osansa, sillä ne välittävät muistoja ja tuovat oman näkökulmansa historiallisiin tapahtumiin. Uusi kokoelma muodostaa Euroopan yhteistä muistia kartuttavan pysyvän muistivarannon ytimen. Talon kokoelmaan etsitään aineistoa, joka todistettavasti liittyy tiettyyn henkilöön, tapahtumaan, tapahtumasarjaan tai ajanjaksoon Euroopan historiassa ja jota talo pitää merkittävänä. Aihepiirit ja aineistot voivat vaihdella arkipäiväisistä aina kulttuurisesti tai taiteellisesti hyvinkin merkittäviin esineisiin. EUROOPAN HISTORIAN Kävijöitä ja eri laitoksia pyydetään kartuttamaan tulevia kokoelmia ja osallistumaan tuleviin hankkeisiin. Euroopan historian talon verkkopalvelut ovat tärkeässä asemassa tämän toteuttamisessa. Euroopan yhdistymisen historiaa kuvaavan aineellisen ja aineettoman omaisuuden keruuta varten tehdään oma erityinen suunnitelmansa. Euroopan historian talon kokoelmia koottaessa noudatetaan voimassa olevia aineellista ja aineetonta perintöä koskevia Euroopan unionin säännöksiä sekä Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n laatimia museotyön eettisiä sääntöjä. Kävijöitä ja eri laitoksia pyydetään kartuttamaan tulevia kokoelmia ja osallistumaan tuleviin hankkeisiin. 43