Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? Tulevaisuuden kuntakuvat

Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa? Tulevaisuuden kuntakuvat

Koskelo & Nousiainen 2014 3 kuukautta 30 kuntaa 3 kuntakokoluokkaa 4 osallistavaa työpajaa 150+ osallistujaa 60+ skenaariolakanaa 8 pelkistettyä ilmiötä 3 pääluokkaa 11 tulevaisuuden kuntakuvaa

Kuntakuvien kokonaisuus Reunakunta Verkostokunta Ohut kunta Erikoistunut kunta Kuntakeskus ja reuna-alueet Pulska palvelukunta Uusi juureva kunta Vahvuuksiinsa nojautuva elinkeinokaupunki Kokeileva kaupunki Perinteinen palvelukaupunki Asiakaslähtöinen kaupunki

Taustaa Tulevaisuuden kuntakuvat on luotu osana Kuntaliittokonsernin USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia.» Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa» USO-verkostossa mukana 30 kuntaa Kuntakuvatyö on toteutettu 30 kunnan ja kaupungin seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Kuntaliitto, FCG ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Kuntien yhteisessä työskentelyssä syntyneen aineiston analyysityön johtajana on toiminut Tampereen yliopisto.

Kuntakuvien hyödyntäminen Kuntien tulevaisuudesta käytävän yleisen keskustelun heräte paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti Työkalu kuntien tulevaisuustyölle sekä epävarmaan ja ei-ennustettavaan tulevaisuuteen varautumiseen Kunnan strategisten keskustelujen pohja

Lähtökohdat tulevaisuuden kuntakuville Lähtökohtana proaktiivinen näkökulma» Kunta nähdään kaksisuuntaisena toimijana suhteessa toimintaympäristöön, sen muihin toimijoihin ja ilmiöihin» Yhtäältä kunta muovautuu suhteessa ympäristönsä muutoksiin, mutta» Toisaalta kunta myös muokkaa toiminnallaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Kiinnostus arjen muutosilmiöissä» Perinteisessä skenaariotyössä pohditaan laajojen megatrendien muutossuuntia ja niiden yhtäaikaisia vaikutuksia suhteessa käsiteltävään toimijaan tai aiheeseen.» Skenaariot saattavat olla deterministisiä ja jäädä liian abstraktille tasolle.» Tulevaisuuden kuntakuvissa haluttiin luoda kiinteä yhteys arjen muutosilmiöihin sekä siihen, mitä vaikutuksia ilmiöillä voi olla kunnan organisointiin ja johtamiseen.

Aineisto Kuntakuvien pohjana toimivaa aineistoa on työstetty USOverkostoprojektin kevään seminaareissa ja työpajoissa yhdessä osallistujakuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon edustajien kanssa. Aineisto koostuu mm. kuntien näkemyksistä tärkeistä muutosilmiöistä sekä niiden vaikutuksista kuntien hallintasuhteisiin, johtamiseen ja rakenteisiin. Analyysivaiheessa aineistosta on etsitty pelkistettyjä ilmaisuja, tehty ryhmittelyä, annettu tulkintoja ja tiivistetty keskeiset asiat kahden ulottuvuuden akselille. Keskeisin rikasta aineistoa yhdistävä tekijä eri kuntaryhmien tulevaisuuden kuntakuvissa on kuntien ja kuntalaisten omaehtoinen kehittämispotentiaali.

Kuntakuvaprosessi 1. Kuntien (30 kpl) työpajatyöskentely yhteisessä seminaarissa Näkemykset keskeisimmistä muutosilmiöistä Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 3/2015 2. KuntaVertaiset-ryhmien työpajat: Hallintasuhteet, johtaminen ja rakenteet Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 4-5/2015 3. Kuntakuvien viimeistely ja raportointi Piirrosvideot (6/2015) ja raportti (9/2015) 6-9/2015

Talouskehitys Työllisyys Elinkelpoisuus Liikenne ja liikkuminen Väestö Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja aluerakenne Paikallisten erityispiirteiden hyödyntäminen Kuntalaisten aktiivisuus Uudistumiskyky Uudistumisen resurssit Skenaariot yli 60 lakanaa Pelkistetyt ilmaukset Pääluokat

Millainen on pieni kunta tulevaisuudessa?

Kuntalainen nähdään rakenteellisena kysymyksenä Ulkoaohjattu kehitys Omaehtoinen kehitys Kuntalainen nähdään voimavarana

PIENET KUNNAT Kuntalainen nähdään rakenteellisena hallintakysymyksenä Kuntakuva 1 Reunakunta Kuntakuva 2 Verkostokunta Ulkoaohjattu kehitys Omaehtoinen kehitys Kuntakuva 3 Ohut kunta Kuntakuva 4 Erikoistunut kunta Kuntalainen nähdään voimavarana

Kuntakuva 1 Reunakunta Hyväksytään kaupungistuminen megatrendinä Antaudutaan väestön keskittymiselle Säännellään palvelujen sisältöä ja niiden laatua muttei niiden saavutettavuutta Keskitetään toimintoja Vastuu työllisyydestä ja taloudesta keskittyy kaupunkiseuduille Periferiassa mobiili-, etä- ja itsepalvelut korostuvat Yksinäisyys kasvaa, vähäinen yhteisöllisyys Tehtävänä pitää kiinni ja pyrkiä säilyttämään julkiset ja yksityiset palvelut sekä työpaikat supistuvan kehityksen tilanteessa Johtaminen on managerialistista ja ammattimaista, rönsyt on leikattu pois ja lautakuntien määrää on supistettu Keskeisiä kumppaneita ovat ylikunnalliset organisaatiot ja yksityiset yritykset etenkin teknologian ja logistiikan osalta.

Kuntakuva 2 Verkostokunta Erilaiset hallintatavat ovat mahdollisia, kunnat erilaistuvat käytäntöjen osalta Kuntasektori vastaa edelleen palveluista Ylikunnalliset palvelurakenteet Kuntien yhteiset viranhaltijat Yhteistyö yritysten ja 3.sektorin toimijoiden kanssa Pelkona ohjauskyvyttömyys Johtaminen pirstoutuu, mutta kunta säilyy hallintoyksikkönä Johtamisessa korostuvat omistajaohjaus, vuorovaikutussuhteet ja luottamus Kuntajohtamisen tärkein tehtävä on luoda verkostoja ja ylläpitää niitä Kunnan täytyy tietää, mitä asukkaat tarvitsevat ja valvoa, että sitä myös saadaan: tarvitaan selkeät tavoitteet, mittarit ja arviointimenettelyt Pormestarimalli ja valiokuntamalli ovat mahdollisia

Kuntakuva 3 Ohut kunta Kestävyysvaje ratkaistaan sillä, että julkinen valta vetäytyy osittain hyvinvoinnin ylläpitämisestä Hyvinvointiin käytettävät resurssit määritellään pienemmiksi Yhteisöjen vastuu kasvaa Kunta toimii yhteisöjen alustana Eriarvoisuus alueiden ja kuntalaisten välillä lisääntyy Aktiivisten yksilöiden väsyminen ja avuntarvitsijoiden heitteillejättö Johtamisen tehtävänä on luoda yhteisöllisyydelle mahdollisuuksia: yritysten, kuntalaisten ja järjestöjen aktivointi olennaista Organisaatio on kevyt, sitä johtaa vaaleilla valittu kuntaneuvosto ja pormestari Olennaiset kumppanit ovat kyläyhdistykset, järjestöt, yritykset ja kuntalaiset

Kuntakuva 4 Erikoistunut kunta Kunnat erilaistuvat talouden, palvelujen ja osallisuuden osalta Taustalla sääntelyn purkaminen, yhdenvertaisuuden tavoitteesta luovutaan Syntyy uudenlaisia, erikoistuneita kuntia. Esim. Palvelumuotoiltu kunta, kulttuurikunta, kotiseutukunta Paikallisesti ratkotaan isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä» Paikallinen strategia, päätöksenteko ja harkinta Paikallinen ympäristö-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Johtamisessa kunta on keksittävä uudelleen Aito kuntalaislähtöisyys Ajassa muuttuva kunta Johtaminen ja kunnan organisaatio perustuvat paikallisiin erityispiirteisiin: toimitusjohtajan kaltainen kunnanjohtaja tuntee kunnan erikoistumisalan hyvin. Luottamushenkilöiltä edellytetään sitoutumista ja valmiutta tehdä strategisia valintoja, luottamushenkilöt ovat vähintään osa-aikaisia Kumppanuussuhteet määrittyvät kunnalle määritetyn perustehtävän kautta, mutta paikallisyhteisön tuki valitulle strategialle on olennaista

Kuntakuvia laatimassa olivat Hausjärven kunta Pudasjärven kaupunki Juvan kunta Kannuksen kaupunki Lopen kunta Rautavaaran kunta Taivassalon kunta Utajärven kunta