Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja osallisuutta sekä korostaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja ja muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan.
Erityishuolto-ohjelma EHO Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma EHO. Ohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka henkilö kehitysvammalain mukaan saa. Erityishuolto-ohjelma voi olla osa palvelusuunnitelmaa. Kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma, hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa tulee huomioida.
Muutto omaan kotiin OMA KOTI KULLAN KALLIS Omaan kotiin muuttaminen on yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Tuolloin kotiin ja asumiseen liittyvät kysymykset ajankohtaistuvat. Monet asiat on ratkaistava ja järjestettävä uudelleen. Lapsuudenkodista pois muuttaminen ei ole helppoa eikä se ole vain muutto muuttojen joukossa. Kehitysvammaisen ihmisen itsenäistyminen on pulmallisempaa, koska kehitysvammaisuuden määritelmiin liittyy viittaus, että ko. ihminen tarvitsee elämässään tavallista enemmän muiden ihmisten apua ja tukea. Itsenäistyminen vanhemmista jatkuu periaatteessa läpi koko elämän. Itsenäisyys on aina suhteellinen asia, me kaikki tarvitsemme joskus toisen ihmisen apua ja tukea. Joskus on irrottauduttava voidakseen liittyä uudelleen. Muutto lapsuudenkodista koskettaa paitsi muuttajaa, myös useita muita tahoja.
Itsenäisyys on aina suhteellinen asia. Pienet asiat ovat tärkeitä. Elämä on täynnä harjoitustilanteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia ja hierarkkisia. Luopumiseen ja muuttumiseen liittyy aina kipuilua, ilman kipuilua ei tapahdu yhtään mitään. On irrottauduttava voidakseen liittyä uudelleen.
Omaa elämää suunnittelemassa Lapsuudenkodista itsenäistymisen pitää tapahtua nuorelle itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Itsenäistymistä ja tulevaisuuden asumista kannattaa kuitenkin miettiä viimeistään peruskoulun viimeisinä vuosina. Muutto saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi peruskoulun jälkeisten jatkoopintojen yhteydessä. Nuoren itsenäistyminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä kaikilta perheenjäseniltä. Itsenäistyminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. Itsenäistyvä nuori ja hänen läheisensä voivat tarvita tukea. Itsenäistyminen johtaa myös elinympäristön muutoksiin, koska oma asunto on usein jossain muualla kuin lapsuudenkodin vieressä. Varhainen suunnittelu tarjoaa valmistautumisaikaa muutoksiin ennen käytännön askelten ottamista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan usein välttää äkkinäiset, liian nopeasti eteen tulevat ratkaisut. Ajoissa aloitettu asumisen suunnittelu helpottaa myös palveluita järjestävien kuntien työtä. Kun tulevista tarpeista tiedetään hyvissä ajoin, palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen on helpompaa.
Oman elämänsä asiantuntija Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. Kehitysvammainen ihminen tarvitsee lähi-ihmisiltään rohkaisua ja hyväksyntää kehittyäkseen oman elämänsä asiantuntijaksi. Lähipiirin hyväksyntä ja kannustus rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisemiseen. Läheisten tuki ja asiantuntijuus ovat usein hyvin tärkeitä erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle, kun hän suunnittelee omaa elämäänsä. Läheisten rooli on erityisen suuri, jos nuori ei kommunikoi puhumalla eikä hänellä ole yhteistä kommunikaatiokeinoa työntekijöiden kanssa. Tällöin läheinen voi toimia hänen viestiensä tulkitsijana eri elämän tilanteissa.
Kaikilla on oikeus kasvaa aikuiseksi Elämään kuuluu siirtyminen vaiheesta toiseen. Elämänkaari- näkökulman mukaan ihminen ei valmistu missään elämänsä vaiheessa, vaan hänen käyttäytymisensä, ajattelutapansa ja tunteensa muuttuvat läpi elämän. Jokaisen elämä on omanlaisensa, mutta kaikkien lapsuutta seuraa nuoruus, nuoruutta aikuisuus ja aikuisuutta ikääntyminen. Kaikki vaiheet sisältävät yksilöllisiä olosuhteita, elämäntilanteita ja valintoja. Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen on yksi suurimmista siirtymävaiheista. Joskus kehitysvammaista henkilöä kohdellaan lapsena läpi elämän, ja kehitysvammaisten aikuisten taitoja ja toimintakykyä verrataan tietyn ikäisiin lapsiin. Voidaan sanoa esimerkiksi: Hän on 25-vuotias, mutta 3-vuotiaan tasolla. Aikuisen ihmisen leimaaminen lapseksi mitätöi hänen oikeutensa aikuiseen elämään ja niihin valintoihin, jotka siihen kuuluvat. Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus kasvaa ja kehittyä lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi kuin muillakin. Jos kehitysvammaiselta nuorelta ei odoteta eikä vaadita samanlaista käyttäytymistä ja suoriutumista kuin muilta hänen ikäisiltään, hän saattaa jäädä sivulliseksi omassa elämässään. Aikuisen rooli jää ehkä omaksumatta.
Vahvuudet ja arki Palvelusuunnittelussa kannattaa miettiä kehitysvammaisen nuoren tulevaisuutta hänen vahvuuksiensa kautta. Mitä osaan? Missä olen hyvä? Mitä haluan oppia? Mihin tarvitsen tukea, jotta voisin elää elämääni itse haluamallani tavalla? Esimerkiksi tällaiset kysymykset johdattelevat suunnittelua vahvuuksien suuntaan. Uuden elämänvaiheen lähestyessä on hyvä miettiä, millaisista asioista ja tekemisistä arkielämä muodostuu. Mitä teen aamuisin/päivisin/iltaisin? Pohdiskelu auttaa selvittämään tuen tarpeita ja auttaa myös asumisen ja tuen suunnittelussa.
Vuorokausikello Vuorokausikello on yksi keino havainnollistaa, mitä henkilö kunakin päivänä tekee. Kellon voi piirtää paperille ja jakaa tuntien mukaisiin lohkoihin. Päivän rytmi, askareet, tekemiset ja menemiset sijoitetaan vuorokausikelloon omalle kohdalleen. Vuorokausikellossa kannattaa huomioida vuodenaikojen vaihtelut. Esimerkiksi harrastukset voivat olla erilaisia kesällä ja talvella. Vuorokausikelloa tehtäessä on tärkeää miettiä myös niitä asioita, joita henkilö ei juuri nyt tee, mutta joita haluaa tehdä jossain vaiheessa elämää. Toiveet voi koota vuorokausikellon yhteyteen. Samalla mietitään, milloin ja miten tavoitteet toteutetaan.
Elämää ja palveluita suunniteltaessa voidaan hyödyntää yksilökeskeisen suunnittelun välineitä. Kartta, polku ja muut yksilöllisen suunnittelun työvälineet tukevat henkilön oman elämän ja asumisen suunnittelua hänen omien toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta.
Asiakkaan osallisuus Palvelutarpeen arvioinnissa parhaita asiantuntijoita ovat asiakas ja hänen läheisensä. Palvelutarpeen arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Asiakkaan asemasta palvelutarpeen arvioinnissa säädetään sosiaalihuoltolain 36 :ssä seikkaperäisesti. Sen mukaan arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen tähtää sen selvittämiseen, millä toimenpiteillä, palveluilla ja muutoksilla nämä tavoitteet saadaan toteutumaan Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan ne tilanteet ja ympäristöt, joissa hän tarvitsee apua tai tukea, ja toisaalta ne tilanteet ja ympäristöt, joissa hän selviytyy omin voimin. Asiakkaan omilla, luonnollisilla tukiverkoilla on tässä suuri merkitys, ja niiden antama panos asiakkaan elämänhallinnan tukemiseen on tärkeätä kirjata näkyviin.
Kunnan tulee järjestää kehitysvammaisen henkilön asuminen Joko kehitysvammalain tai vammaispalvelulain nojalla. Tärkeintä on, että asumispalvelut järjestetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa asumispalvelut kehitysvammalain perusteella, sillä laki ei edellytä vaikeavammaisuutta.
Asuminen Vammaisuus ei automaattisesti edellytä asumista laitoksessa, asuntolassa tai toisten vammaisten ihmisten kanssa. Kehitysvammaisten ihmisten yksilölliseen asumiseen liittyvät tärkeät sanat ovat asunto ja henkilökohtainen tuki. Jokaisella on oikeus valita, minkälaisessa asunnossa ja kenen kanssa asuu. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010 2017. Lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten.
Koti Kotiin eivät liity sellaiset sanat kuin laitos, laitosmaisuus, ryhmä-wc, solu, yhteinen päiväohjelma, kodinomaisuus. Kotiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset sanat kuin eteinen, makuuhuone, avain, keittiö ja varasto. Asunto voi olla erillinen asunto normaalissa asuinympäristössä siten, että asuntoon järjestetään asukkaan tarvitsema apu ja tuki. Asunto voi myös olla osa asuntoryhmää tai sijaita ryhmäkodissa.
Erilliset asunnot Asunto voi olla normaalissa asuinympäristössä sijaitseva erillinen asunto, johon järjestetään tarvittava apu ja tuki. Erillisen asunnon yhteydessä ei ole yhteistiloja. Asunnon voi vuokrata tai ostaa vapailta asuntomarkkinoilta tai vuokrata esimerkiksi kaupungilta tai säätiöiltä. Erillisen asunnon voi jakaa myös kaverin tai kavereiden kanssa, jolloin siitä tulee kimppakämppä. Asuntoryhmä Asuntoryhmässä asuvalla henkilöllä on oma erillinen asunto, kuten yksiö tai kaksio. Asukkaiden ja henkilökunnan yhteiskäytössä olevat tilat sijaitsevat välittömässä läheisyydessä tai aivan lähistöllä, ja on mahdollisuus esimerkiksi ruokailuun tai seurusteluun. Henkilökunta on paikalla päivisin tai ympäri vuorokauden. Asuntoryhmät sijaitsevat normaalissa asumisympäristössä, lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrella.
Asiakkaat mukaan kehittämiseen Asiakkaiden ja heidän läheisten ottaminen mukaan suunnittelu ja kehittämistyöhön; Oulussa on kehitetty yhteistyössä, PPSHP sekä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa ensitietokurssi. Ensitietokurssit ovat sopeutumisvalmennusta oululaisille perheille, joiden lapsella on todettu kehitysvamma, kehitysviivettä tai oppimisvaikeutta. Avohuollonohjauksen kehittäminen yhdessä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa ja sen aloittaminen tammikuussa 2016 Erityinen sisaruus ilta on pidetty 23.11.2016; Kuka kuuntelisi mua? - myös erityislasten sisarukset tarvitsevat huomiota. Tilaisuuden järjesti yhteistyössä: Oulun kaupunki, Oulun kehitysvammaisten Tuki ry, Oulun seurakuntayhtymä & Erityinen sisaruus projekti Tilapäishoidon kehittäminen; viikonloppu leiritoiminnan pilotointi syksyllä 2016 päivätoiminnan tiloissa. Perhehoidon kehittäminen yhteistyössä Kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa. Asumispalveluiden kilpailutuksissa, henkilökohtaisen avun palvelusetelin valmistelussa ja vaikeavammaisten palveluasumisen palvelusetelin valmistelussa on ollut aktiivisesti mukana vammaisneuvoston sihteeri Säännölliset tapaamiset viranhaltijoiden ja Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa Kehittäjäasiakasraadit kehittämässä hyvinvointikeskusten palveluita
Asumispalveluiden rakennemuutos Asumispalveluissa korostuu integroituminen tavalliseen asumiseen: tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen määrä vähenee ja itsenäisen sekä tuetun asuminen määrä lisääntyy Perinteisiä 15-paikkaisia ryhmäkoteja ei tuoteta enää samalla tavoin kuin aikaisemmin Asumisharjoittelun mahdollisuus Weikonkodissa; yhteistyö Luovin kanssa Asunnot ja ryhmämuotoiset ratkaisut integroidaan normaaliin asuntokantaan. Esimerkiksi Alppilan ja Maikkulan asumispalveluissa asiakkaat asuvat itsenäisesti omissa vuokra-asunnoissaan saaden tarvittavan tuen, ohjauksen ja avun. Asiakkaan valinnanvapaus ja yksilöllisyys lisääntyy Asiakkaiden osallistaminen asumispalveluissa korostuu; esim. osallistuminen yhteisiin kodin askareisiin Yhteisöllisen asumisen lisääminen kerrostaloihin Asumisvalmennus ja asumisenohjaus Palvelusetelin piiriin kuuluvat asiakkaat täyttävät vaikeavammaisuuden kriteerit ja heidän tulee kyetä tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja palveluntuottajien välillä sekä valvomaan osaltaan palvelun laatua. Lähtökohtaisesti sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan kanssa palveluasumisen tarpeen sekä palvelusetelin soveltuvuuden asiakkaan tilanteeseen Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Oulun kaupungin yhtenä pilottina on hyvinvoinnin arvioiden kehittäminen ja pilotointi osana ikäihmisten ja vammaisten palveluprosessia ja -ohjausta (palveluohjausyksikkö) kuljetuspalvelut (vpl, shl), henkilökohtainen apu ja omaishoidontuki
Kehitysvammaisten asumispalvelut Tunnusluvut Yksikkö TP 2015 KS 2016 KS 2017 Kehitysvammaisten palvelut *) Kaikki asumismuodot yhteensä asumisvrk/vuosi 163 152 185 475 180 255 paikkamäärä 447 508 494 Oma toiminta yhteensä asumisvrk/vuosi 67 438 84 945 82 255 Tuettu asuminen asumisvrk/vuosi 6 500 13 505 Palveluasuminen asumisvrk/vuosi 41 975 36 135 Tehostettu palveluasuminen asumisvrk/vuosi 36 470 32 615 Ostopalvelut yhteensä asumisvrk/vuosi 95 714 100 530 98 000 Tuettu asuminen asumisvrk/vuosi 1 000 0 Palveluasuminen asumisvrk/vuosi 0 6 000 Tehostettu palveluasuminen asumisvrk/vuosi 99 530 92 000
Palveluasuminen 1. Haastavasti käyttäytyvien aikuisten kehitysvammaisten tehostettu palveluasuminen 2. Täysin autettu ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen 3. Osittain autettu ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen 4. Aikuisten kehitysvammaisten palveluasuminen yöaikaisella hälytysmahdollisuudella
Kuntouttava viriketoiminta ja henkilökohtainen apu asumispalveluissa Viriketoiminnan järjestämiseksi tulee yksikössä nimetä vastuuhenkilö. Yksikössä järjestettävästä viriketoiminnasta on tehtävä suunnitelma. Viriketoiminnan toteutuminen raportoidaan asiakkaan asioista vastaavalle työntekijällä sovitulla tavalla. Viriketoimintaa järjestään tavoitteellisesti ja asiakaskohtaisesti, perustuen asiakkaan palvelusuunnitelmaan ja tarpeisiin vähintään 4 h/viikko. Toiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaan mahdollisuutta harrastaa ja viettää vapaa-aikaansa haluamallaan tavalla sekä tuoda rytmiä asiakkaan elämään. Viriketoimintaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti sekä erikokoisissa ryhmissä. Ryhmässä toteutuvan viriketoiminnan merkitys on osallistumisessa, yhteisessä tekemisessä ja sen kautta toteutuvassa vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja kasvussa.
Tavoitteena on tukea elämänhallintaa, tarjota sosiaalista osallisuutta ja vertaistukea. Toiminta voi olla esim. liikuntaa, ulkoilua, erilaissa tapahtumissa käyntejä, elokuva- ja teatterikäynnit, urheilukilpailut, musiikkia, askartelutuokioita, ruoan laittoa yms. Lisäksi edellytetään alueellista yhteistyötä esim. seurakunnan, järjestöjen kanssa. Henkilökohtaista apua asiakkaalle kodin ulkopuoliseen toimintaan annetaan palveluyksiköstä.
Sosiaalinen kuntoutus Asiakas asuu omassa asunnossaan ja saa ohjaaja- tai avustajapalveluista ohjausta, tukea ja apua arkeensa. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä, jotta hän pystyisi asumaan peruspalveluiden turvin mahdollisimman itsenäisesti ja omaehtoisesti. Palvelua järjestetään asiakkaan omaan kotiin pääasiassa kotikäyntien muodossa ja asiakkaalla on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta tarvittaessa myös viikonloppuisin.
Maikkulan asumispalvelu
Maikkulan asumispalvelu sijaitsee Maikkulan kaupunginosassa Oulun Sivakka Oy:n omistamassa normaalissa asuntokannassa. Kiinteistöihin on suoritettu vuosina 2014-2015 merkittävä perusparannusremontointi. Asunnot ovat pääosin yksiöitä tai pieniä kaksioita. Kaikissa huoneistoissa on nykyaikainen laadukas varustelutaso, omat henkilökohtaiset keittiöt sekä kylpyhuoneet. Palveluasumisen asiakaspaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 15. Palveluasumisen lisäksi Maikkulan asumispalvelu tarjoaa tuettua asumista sekä sosiaalista kuntoutusta kehitysvammaisille henkilöille.
Maikkulan asumispalveluissa asiakkaat asuvat itsenäisesti omissa vuokra-asunnoissaan saaden tarvittavan tuen, ohjauksen ja avun. Jokaisen asiakkaan palvelut räätälöidään yksilöllisesti huomioiden asiakkaan toimintakyky. Palvelu on monipuolista, tukea antavaa, arvostavaa ja onnistumisen kokemuksia tukevaa arjen toimintaa. Asiakkaiden palvelun tarve vaihtelee vähäisen tuen, ohjauksen ja avun tarpeesta intensiivisempään palveluun. Palvelussa huomioidaan asukkaiden yksilölliset tarpeet, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky sekä kuntoutumismahdollisuudet. Palvelun tavoitteena on tukea asiakkaiden mahdollisimman itsenäistä asumista ja osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Maikkulan asumispalveluissa asutaan yhdessä, mutta itsenäisesti. Asiakkaille laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma huomioiden asiakkaiden voimavarat ja itsemääräämisoikeus. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia arvioidaan säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään asiakkaiden, omaisten ja läheisten sekä viranomaistahojen kanssa.
Alppilan asumispalvelu
Alppilan asumispalvelu tuottaa kehitysvammaisille asiakkaille heidän omiin koteihinsa annettavia asumisen palveluita. Asiakkaat vuokraavat huoneistot käyttöönsä VVO:lta suorilla vuokrasopimuksilla. Asumisen yksilöllisyys varmistetaan henkilökohtaisella, räätälöidyllä palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalla. Asiakkaiden palvelukokonaisuutta täydennetään muilla palveluilla, jotka kattavat asiakkaiden elämän ja arjen muita osa-alueita (opiskelu, koulutus, työ- ja päivätoiminta sekä tuettu vapaa-aika). Huomiota kiinnitetään erityisesti asiakkaiden asumisen vaihtoehtojen kehittämiseen. Asiakas kykenee käyttämään hyvinvointiteknologiaa tai hälyttämään apua ennalta sovitun ja opastetun käytännön avulla tarvitessaan yöpartiolta.
KIITOS!