D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke
2003: Miksi 2D-hanke? Tyypin 2 diabetes on yleistymässä räjähdysmäisesti Nyt 160 000 suomalaista sairastaa aikuistyypin diabetesta Jos tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ei onnistuta... Joka vuosi 15 000 20 000 uutta diabeetikkoa Vuoteen 2010 mennessä sairastuneiden määrä kasvaa 70%
Miksi 2D-hanke? Diabeteksen hoitokustannukset ovat noin 11% koko terveydenhuollon kustannuksista Diabeetikoiden osuus väestöstä on noin 3,4% Vuonna 2003 diabeteksen hoitokustannukset olivat noin 505 milj. Jos tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ei onnistuta... 840 milj. 500 milj. 2003 2010 Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä DPS-tutkimus (Tuomilehto ym 2001) pienet elämäntapamuutokset vähensivät diabetesvaaraa 58 % kolmen vuoden seurannassa esimerkiksi: 4 kg:n painonlasku, rasvojen määrän vähentäminen, kuidun saannin lisääminen, liikuntaa 4 tuntia viikossa Amerikkalainen diabetestutkimus 2001 sama tulos, 58 %
D2D-hankkeen sairaanhoitopiirit Tavoitteet 1) Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen 2) Oireettoman diabeteksen tunnistaminen 3) Uusien toimintamallien kehittäminen perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa 4) Ohjelman toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 5) Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta ja väestöstrategian tukeminen
Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake = riskitesti Korkean riskin henkilöiden seulontaan käytetään riskitestiä muiden menetelmien ohella Riskirajana on 15 pistettä Riskitestiä ei voida käyttää alle 25-vuotiailla Seulonnassa pyritään löytämään seuraavia suuren vaaran (korkean riskin) henkilöitä Riskitestin perusteella suuri riski 15 pistettä tai enemmän=seulapositiivinen Aikaisempi raskausdiabetes Aikaisempi sydäninfarkti tai muu valtimotapahtuma Aikaisemmin sokerirasituskokeessa todettu IGT tai IFG
Toiminta PPSHP:n alueella
Koulutus 2004 2005 2006 2007 2008 Tietopainotteinen koulutus Ryhmäohjauskoulutus Ruokapalveluhenkilökunnan koulutus Työterveyshuollon koulutus Työn kehittäminen, työnohjaus y h d y s h e n k i l ö i d e n k o u l u t u s Ossaakko nää sanua koulutus Oulu 2004 Väliarviointi-iltapäivä Pudasjärvi 2006 Ryhmäohjaajakoulutus 2005 Työterveyshuollon koulutus 2006
Hanketyöntekijät 2004 2005 2006 2007 Seutukunnalliset hanketyöntekijät Ravitsemuskoordinaattori Projektisihteeri Työterveyshuollon hanketyöntekijät Liikuntakoordinaattori 2008 2004 2005 Hanketyöntekijäkokous 2.12.2005 2006
Korkean riskin strategia 2004 2005 2006 2007 2008 Toimintasuunnitelma Tietojen kirjaamiskäytäntö, sähköinen tietojärjestelmä Työvälineet elintapojen kartoittamiseen ja muutosvaiheen arviointiin Aineistoa ohjauksen tueksi Kehittämisrahaa kunnille Ryhmätoiminnan kokeilut: ravitsemusterapeutin etävastaanottoryhmät, Aktivaattori-liikuntaryhmät
Väestöstrategia 2004 2005 2006 2007 Vanhempainillat Kylä- ja asukastupatapahtumat Liikuntatapahtumat Yleisöluennot Terveysmessut Valtuustoinfot Näkyvyys mediassa Oulaisten hyvinvointimessut 21.4.2007 Vanhempainilta Oulussa syksyllä 2005 Revonlahden kylätapahtuma 8.4.2006 Apetta aivoille-tapahtuma Oulun yliopistolla 31.102006
Valtuustoinfo Iissä 12.11.2007 Kärpät-HPK 14.9.06 Ravitsemusterapeutin luento Pudasjärven hirvimiesten palaverissa 21.9.2007 Sydänviikon tapahtuma Pörhön autoliikkessä 16.4.2007 Yhteistyön tukeminen 2004 2005 2006 2007 Paikallisesti ja alueellisesti: Liikuntatoimi Ruokapalvelut Sivistystoimi Järjestöt ja yhdistykset Kansalaisopistot Oppilaitokset 2008
D2D-hankkeen, diabeteksen ehkäisyn ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteista D2D-projektisuunnitelma 2003: hankkeen riskejä Alueen terveyskeskukset, työterveysasemat ja niiden henkilöstö eivät sitoudu hankkeeseen Hankkeen läpiviemiseen tarvittavat tiedot ja taidot puuttuvat Terveyskeskuksen tai työterveysaseman johdon tuki puuttuu Voimavarat osoittautuvat riittämättömiksi Henkilöt, joilla tyypin 2 diabeteksen vaara on korkea, eivät lähde mukaan interventioon. Henkilöt, joilla tyypin 2 diabeteksen vaara on korkea, huolestuvat havaituista löydöksistä liikaa, medikalisoituminen
D2D-väliarviointiseminaari 2005 Tilanne PPSHP:ssa : Haasteet Terveyskeskusten ja kuntien johdon saaminen mukaan tukemaan hanketta vielä nykyistä aktiivisemmin Voimavarojen riittävyys ennaltaehkäisevään työhön Ryhmäohjauksen vakiinnuttaminen osaksi terveyskeskusten päivittäistä työtä PPSHP:n D2D-loppuraportti 2008: toimenpidesuositukset (1) 1. Diabeteksen ehkäisy onnistuu perusterveydenhuollossa, jos toimitaan D2D-mallin mukaan, ehkäisyyn tarvitaan väestötason toimenpiteitä ja eri toimintasektorien yhteistyötä. 2. Ennaltaehkäisytyöhön tarvitaan pysyviä rakenteita (terveyden edistämisen yksikkö) 3. Terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa tulee säilyttää ennaltaehkäisyn vastuutyöryhmät ja yhdyshenkilöt 4. Terveydenhuollon toimijoiden ravitsemusosaamista tulee lisätä (lisää ravitsemusterapeutteja)
PPSHP:n D2D-loppuraportti 2008: toimenpidesuositukset (2) 5. Liikuntaneuvonta tulee saada aktiiviseksi osaksi terveyden edistämistyötä 6. Ryhmäohjausta tulee tukea työmuotona koulutuksen ja työnohjauksen avulla, lisäksi tarvitaan johdon tukea 7. Ennaltaehkäisytyön itsearviointia ja asiakaspalautteen keräämistä tulee jatkaa ja toimintaa tulee kehittää niiden perusteella 8. Tietojärjestelmät on saatava pysyväksi osaksi ennaltaehkäisytyötä, jotta seuranta, arviointi ja kehittäminen on mahdollista. Diabeteksen ehkäisyn onnistumisen osa-alueet ja niitä tukevat tekijät Yhdyshenkilö ja vastuutyöryhmä Toimiva yhteistyö Toiminnan kehittäminen Toiminnan arviointi Interventiot Seulonta Johdon tuki Jatkuva koulutus Kuvio: Karita Pesonen
Terveempi Pohjois-Suomi hanke 2009-2011 30
TerPS Raahen seudun osahanke tavoitteet 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vahvistaminen 2. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen kehittäminen TerPS Raahen seudun osahanke loppuraporttiluonnos 2011: Haasteet hyvin alkaneen toiminnan saaminen pysyväksi uusien toimintatapojen vieminen käytäntöön laajan toimijajoukon sitoutuminen kuntalaisten vastuunotto taloudellinen tilanne henkilöstön jaksaminen ajan puute hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen esillä pitäminen jatkuvasti
Ihminen / kuntalainen / kansalainen Henkilöstö? Toimintaprosessit