Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maija Uusisuo 4/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 4/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maija Uusisuo Toimialapäällikkö Lapin liitto Julkaisuaika 1.11.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Kaivosteollisuus tässä raportissa sisältää metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhinnan ja rikastuksen. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframija molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Metallien käyttö on moninaista ja niitä tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa arkipäivän käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Vuonna 2010 Suomessa metallimalmeja louhittiin yhdeksästä kaivoksesta ja teollisuusmineraaleja 32 kaivoksesta. Pampalon kultakaivos aloitti tuotannon alkuvuonna 2011 ja kolme kaivosta on rakentamisen loppuvaiheessa. Suomen metallimalmikaivosten liikevaihto vuonna 2010 oli noin 680 milj. euroa ja teollisuusmineraalit mukaan lukien koko kaivosteollisuuden liikevaihto arviolta noin 1,16 miljardia euroa. Panostus malminetsintään vuonna 2010 oli 60,9 milj. euroa. Suomessa odotetaan päätöksiä 1,3 miljardin kaivosinvestoinneista vuoden 2012 aikana. Investointien toteutuessa ja tuotannon käynnistyttyä kaivokset työllistäisivät 5900 henkilöä vuonna 2016. Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää. Uusien kaivosten avaaminen on välttämätöntä kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Koko maailmassa vuoden 2010 lopussa investoinnit valmistelussa olevissa kaivoshankkeissa kasvoivat 21 % verrattuna edelliseen vuoteen. Kansainvälisiä markkinoita hallitsee suhteellisen pieni määrä suuria kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Kasvavien talouksien raaka-aineiden saannin varmistaminen on lisännyt kaupan rajoitteita. Poliittinen kiinnostus raaka-aineiden saannin varmistamiseksi tuonnista riippuvaisissa maissa on voimistunut. Suomen mineraalistrategia ja luonnonvaraselonteko valmistuivat vuoden 2010 lopulla. Kaivosteollisuus nähdään Suomessa yhtenä tulevaisuuden kasvualana ja Suomi mineraalien kestävän hyödyntämisen globaalina edelläkävijänä. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto /Toimialapalvelu /Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Toimialapäällikkö: Maija Uusisuo, s-posti maija.uusisuo@lapinliitto.fi, puh. 040 487 7901 Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet, teollisuusmineraalit ISSN 1795-9985 ISBN 978-952-227-578-3 Kokonaissivumäärä 90 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi Hinta - Kustantaja

Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 4/2011 Författare Maija Uusisuo Branschchef Lapplands förbund Publiceringstid 1.11.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Gruvindustrin omfattar i denna rapport utvinning och anrikning av metallmalmer och industrimineraler. I Finland har utvunnits järn-, krom-, koppar-, nickel-, zink-, guld-, vanadin-, titan-, bly-, kobolt-, silver-, wolfram- och molybdenmalmer samt malm som innehåller sällsynta jordmetaller. Användningen av metaller är mångsidig och de behövs i maskiner och anordningar, bostäder, bilar, elektronik och för många andra vardagliga ändamål. Med industrimineraler avses alla mineraler och bergarter som används industriellt. Industrimineraler behövs i tillverkningen av bl.a. byggmaterial, gödslingsmedel, kärl, papper, plast, elektronik, kosmetik, läkemedel och livsmedel. Industristenar är sådana krossade och malda stenar som används som råvara i t.ex. bergull eller cement. År 2010 bröts det metallmalm i sammanlagt nio gruvor och industrimineraler i 32 gruvor i Finland. Guldgruvan i Pampalo inledde produktion under första halvåret 2011 och byggandet av tre gruvor befinner sig i slutskedet. Omsättningen för de finländska metallmalmgruvorna år 2010 uppgick till cirka 680 miljoner euro, och hela gruvindustrins omsättning, inklusive industrimineralerna, uppskattningsvis till cirka 1,16 miljarder euro. Satsningen på malmletning var 60,9 miljoner euro år 2010. År 2012 förväntas i Finland beslut om investeringar på 1,3 miljarder euro i gruvdriften. Om investeringarna genomförs och produktionen startar, kommer gruvorna att sysselsätta 5 900 personer år 2016. Tillväxtländernas ökade konsumtion ökar efterfrågan på råvaror. Att öppna nya gruvor är nödvändigt för att tillfredsställa den ökande efterfrågan. År 2010 ökade investeringarna i gruvprojekt som var under beredning med 21 % jämfört med det föregående året. Den internationella marknaden domineras av ett relativt litet antal stora internationellt verksamma börsbolag. De tio största bolagens andel av hela den globala gruvproduktionen är ca 35 %. Säkerställandet av tillväxtekonomiernas tillgång på råvaror har ökat handelsrestriktionerna. Det politiska intresset för att säkerställa en säker tillgång på råvaror har ökat i länder som är beroende av import. Finlands mineralstrategi och statsrådets naturresursredogörelse blev färdiga i slutet av 2010. I Finland betraktas gruvindustrin som en av de framtida tillväxtbranscherna och Finland som en global föregångare i hållbart utnyttjande av mineraler. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Branschchef: Maija Uusisuo, e-post: maija.uusisuo@lapinliitto.fi, tfn 040 487 7901 Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN 1795-9985 Sidoantal 90 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-578-3 Pris - Förläggare

Sisällys 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Kaivosluvat... 10 1.3 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 13 2 Toimialan rakenne... 15 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa... 15 2.2 Toimialan alueellinen jakauma... 18 2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys... 22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 26 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 26 3.2 Euroopan unioni... 30 3.3 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat... 31 3.4 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 36 3.4.1 Vienti... 36 3.4.2 Tuonti... 39 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 44 4.1 Toimialan tuotanto... 49 4.2 Toimialan logistiikkatilanne... 53 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 56 5.1 Investoinnit... 56 5.2 Kapasiteettitilanne... 58 5.3 Tuotekehitys... 58 6 Taloudellinen tila... 60 6.1 Kustannusrakenne... 60 6.2 Kannattavuus ja taloudellinen tilanne... 62 7 Toimialan keskeiset menestystekijät; ongelmat ja kehittämistarpeet.. 68 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 70 8.1 Visio... 72 8.2 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 73 8.3 Koulutus ja kehittämistoiminta... 73 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

9 Yhteenvetoanalyysi... 75 10 Julkinen rahoitus... 76 11 Lähteet... 77 12 Liitteet... 81 Liite 1 Ajankohtaiskatsaus kaivoshankkeisiin... 81 Liite 2 Tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2010... 87 Liite 3 EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa... 88 Liite 4 Vienti- ja tuotitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet... 89 Liite 5 Suomen metallogeeniset vyöhykkeet... 90 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus. puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosalan, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online -tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta www.toimialaonline.fi. Toimialaraportit yhdessä toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri toimijoita näiden alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Tämän raportin tavoitteena on antaa kokonaiskuva kaivostoiminnasta ja sen tämän hetkisestä kehitysvaiheesta ja palvella yrityksiä, sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Raporttiin on pyritty kokoamaan mahdollisimman ajantasainen tieto alan kehityksestä. Raportin laatimisessa on käytetty eri tilastoja, yritysten vuosikertomuksia, osavuosikatsauksia ja tiedotteita sekä monia muita lähteitä. Seminaarit, kokoukset ja keskustelut alan toimijoiden kanssa ovat auttaneet alan kehityksen hahmottamista. Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytys on kannattava mineraaliesiintymä. Suomen kallioperä on geologialtaan rikas ja tarjoaa hyvän potentiaalin kaivannaisalan kehittymiselle. Kaivostoiminta kasvaa, sillä kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää. Kaivosteollisuus on globaali ala, jossa talouden syklit ja vaihtelut näkyvät herkästi, vaikka kaivosten toiminta-aika voi olla kymmeniä vuosia. Kansainvälisiä markkinoita hallitsee suhteellisen pieni määrä suuria kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Kaivostoiminnan välilliset vaikutukset toimintaympäristössään ovat huomattavat. Suomessa kaivosteollisuuden ympärille on kehittynyt merkittävää metallien jatkojalostustoimintaa sekä alan kone- ja laitevalmistusta. Kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana Suomi onkin maailman johtavia toimijoita. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä yritysten ja palvelujen kehittämisessä ja palvelee myös kaikkia alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä 18.10.2011 Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivostoiminta perustuu kallioperässä esiintyviin metalleihin ja mineraaleihin, joiden hyödyntämiseen vaikuttavat esiintymän koostumus, laajuus ja maantieteellinen sijainti, tuotantokustannukset ja maailmanmarkkinahinnat. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Kaivoksen perustamiseen vaikuttavat myös lupa-asiat mm. etsintään, kaivostoimintaan ja ympäristöön liittyen. Koska kaivostoiminta on pitkäjänteistä ja suuria investointeja vaativaa toimintaa myös yhteiskunnan poliittisella vakaudella ja elinkeinoelämää koskevalla säätelyn ennustettavuudella on merkitystä. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Suomessa on potentiaalia myös niin sanottujen high-tech -metallien tuottamiseksi. Metalleja tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä (ei kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä). Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Tässä toimialaraportissa tarkastellaan metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhintaa sekä sivutaan kaivosalan palvelutoimintaa. Tarkastelussa on käytetty mm. työ- ja elinkeinoministeriön kaivostilastoja, tullitilastoja sekä yritysten tilinpäätöstietoja, pörssitiedotteita ja monia muita lähteitä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy (TOL 2008) mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja epähomogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös estetty vähäisen yritysten määrän vuoksi turvaamaan yritysten tietosuojan. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, mikä aiheuttaa tilastoissa tietojen suojauksia myös muihin toimialaluokkiin. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muihin toimialaluokkiin, minkä vaikutus pienessä datapohjassa korostuu. Metallimalmien louhinnan volyymi on 2000-luvulla kasvanut tasaisesti vuoteen 2008 saakka ennen kansainvälistä talouslamaa. Metallimalmeja ja teollisuusmineraaleja louhivien yritysten tilinpäätöstiedoista laskettu kaivosteollisuuden liikevaihto vuonna 2010 oli arviolta noin 1,16 miljardia euroa. Metallimalmien louhinnan osuus oli noin 680 milj. euroa. 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Vuonna 2009 vastaavasti koko kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 717 milj. euroa ja metallimalmien louhinnan liikevaihto noin 280 milj. euroa. Kuva 1. Metallimalmien louhinnan (TOL 07) liikevaihdon kehitys 2000 2011/4 (Indeksi 2005=100). 800 700 600 500 400 300 200 100 Alkuperäinen sarja Trendisarja 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kaivoksen elinkaaren katsotaan sisältävän kolme päävaihetta 1) malmin etsinnän ja projektin kehityksen 2) varsinaisen tuotannon ja 3) kaivostoiminnan päättämisen ja kaivoksen sulkemisen. Aika malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen perustamiseen kestää yleensä 7 10 vuotta. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa tutkituista alueista johtaa kaivoksen perustamiseen. Kaivoksen perustamiseen tarvittaviin arviointi- ja lupaprosesseihin kuluu 2 3 vuotta. Kaavoitukseen tarvittava aika riippuu tarvittavista uusista kaavoista. Varvinaisen kaivoksen rakentamien vie 1 2 vuotta. Tuotannon ylösajovaihe täyteen kapasiteettiin ja prosessin säätö vaihtelee muutamasta kuukaudesta jopa pariin vuoteen prosessista riippuen. Perustamisvaiheessa arvioitu kaivoksen toiminta-aika voi jatkua huomattavasti pidempään, sillä malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan ja varannot ja siten kaivoksen elinikä kasvaa. Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Suomessa toimivien etsintäyhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä Suomessa on yleensä alle kymmenen. Varsinaista kaivostoimintaa Suomessa harjoittavat ulkomaisissa pörsseissä noteerattujen yhtiöiden suomalaiset tytäryhtiöt tai sivuliikkeet. Pääosin suomalaisessa omistuksessa ovat vain Kemin kromikaivos ja Talvivaaran monimetallikaivos. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

Kuva 2. Kaivoksen elinkaari kaivoksen elinkaari soveltaen esityksestä invstment fundamentals: understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, PDaC 6.3.2010 Vuosi 1 2 3 4 5 6 7 8. alustavat selvitykset M a l m i n e t s i n t ä Esiintymä Rikastuskokeet Malmivarojen arviointi alustava kannattavuusarviointi Lopullinen kannattavuusarviointi Päätös tuotannon aloittamisesta Luvitus Rahoitus Rakentaminen Tuotanto kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Lähde: Soveltaen seminaariesityksestä Investment fundamentals: Understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, PDAC 6.3.2010 1.2 Kaivosluvat Kaivostoiminta on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa sen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kaivoslain lisäksi on huomioitava mm. ympäristön, vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö; maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö; turvallisuuteen liittyen paloturvallisuus-, kaivosten työturvallisuus- ja säteilyturvallisuuslait sekä terveydensuojelulaki. Virallisten lakien lisäksi alan toimijat noudattavat muita yhdessä sovittuja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistä rahoitusta hakevat kaivosyhtiöt joutuvat huomioimaan rahoitusta hakiessaan myös rahoituslaitosten projektirahoitukselle yhteisesti sopimat normit, joita ovat esimerkiksi The Equator Principles - A financial industry benchmark for determing assessing and managing social & environmental risk in project financing ja International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 3. Kaivoshankkeen lupaprosessien eteneminen uuden kaivoslain mukaisesti. Etsintätyö Esiintymä Varausilmoitus Varauksen vahvistaminen Malminetsintälupahakemus Etsintätoiminta Kaivoslupahakemus Malminetsintälupa Malminetsinnän lopettaminen Kaivoslupa Alueen kunnostaminen ja raportti malminetsinnän tuloksista ja edustava osa kairasydämiä kaivosviranomaiselle Ympäristövaikutusten arviointi Kaivostoimitus Kaivostoimituksen rekisteröinti Ympäristölupa Kaivosturvallisuuslupa Kaivostoiminta Kaavoitus Rakennusluvat Muut luvat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

Suomen uusi kaivoslaki (621/2011)astui voimaan 1.7.2011 ja se korvaa kaivoslain vuodelta 1965. Lain tavoitteena on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Uuden kaivoslain mukaisesti kaivoslupien käsittely ja lupien myöntäminen siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöstä 1.7.2011 alkaen Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Kaivosaluelunastusluvat sekä uraanin ja toriumin tuottamista koskevat luvat myöntää kuitenkin valtioneuvosto. Jokaisella on oikeus tehdä havaintoja ja ottaa vähäisiä näytteitä kaivosmineraalien löytämiseksi, jos tästä etsintätyöstä ei aiheudu vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten jätettävä varausilmoitus toimitetaan uuden lain mukaisesti Tukesiin, kun vanhan lain mukaan valtausvarausilmoitus jätettiin maistraattiin. Varausilmoitus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan. Malminetsintään on oltava lupa, jos malminetsintää ei voida suorittaa etsintätyönä tai kiinteistön omistajan suostumuksella. Malminetsintälupa tarvitaan myös esiintymän hyödyntämiseen tarvittavan etuoikeuden saamiseksi. Malminetsintälupa myönnetään neljäksi vuodeksi, jota on mahdollista jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 15 vuoden ajaksi. Malminetsinnän korvaukset maan omistajalle kasvavat portaittain seuraavasti: vuodet 1 4: 20 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 5 7: 30 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 8 10: 40 euroa/hehtaari/vuosi vuodet 11 15: 50 euroa/hehtaari/vuosi Kaivoslupa voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Luvan tarkistaminen on tehtävä kuitenkin vähintään kymmenen vuoden välein. Kaivoslupa antaa oikeuden alueen mineraalien ja sivutuotteiden hyödyntämiseen. Korvaukset maan omistajalle ovat vuosittainen louhintakorvaus 50 euroa hehtaarilta sekä lisäksi maksetaan louhintakorvausta 0,15 % vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta. Muiden kaivosmineraalien kyseessä ollessa louhintakorvauksena maksetaan kohtuullinen korvaus louhitusta ja hyödynnetystä mineraalista kiinteistön omistajan ja kaivosluvan haltijan keskinäisellä sopimuksella tai hakemuksesta kaivosviranomaisen vahvistamana. Ennen kaivoksen rakentamista ja tuotannon aloitusta tarvitaan kaivosturvallisuuslupa, jonka myöntää Tukes. Kaivosturvallisuuslupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Lupa on voimassa korkeintaan kaivosluvan päättymiseen asti. Kaivosturvallisuuslupa tarkistetaan vähintään kymmenen vuoden välein. Kullan huuhdontalupa myönnetään enintään 5 hehtaarin alueelle ja luvan voimassaoloaika on ensin neljä vuotta. Luvalle voidaan myöntää jatkoaikaa kolmen vuoden jaksoissa. Kullanhuuhdontamaksu on 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Rakentaminen kullanhuuhdonta-alueella on kielletty. Kuitenkin vähäisen, kevytrakenteisen ja helposti siirrettävän välttämättömän tilapäisen rakennelman rakentamien on mahdollista. Ennen lupien myöntämistä, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunnot lupahakemukseen suunnitellun toiminnan vaikutusalueen kunnilta, ELY-keskukselta, maakunnan liitolta 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

ja muilta lupaharkinnan kannalta tarpeellisilta tahoilta. Lupa myönnetään, ellei laissa määriteltyjä luvan myöntämisen esteitä ole ja laissa määritellyt lupaehdot täyttyvät. Malminetsintäluvan haltijan ja kullanhuuhtojan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon tai haitan korvaamista varten sekä jälkitoimenpiteiden suorittamista varten. Kaivosluvan haltijan on asetettava vakuus kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Kaivoslupaan liittyvän vakuuden lisäksi kaivostoimijaa koskevat myös ympäristölupaan liittyvät vakuudet. Kaikkiin kaivoslupiin liittyy vuosittainen raportointivelvollisuus kaivosviranomaiselle mm. suoritettuihin toimenpiteisiin, varantoihin, tuotantoon ja tuloksiin liittyen. Etsintätoiminnan päättyessä toimitetaan dokumentointi etsinnän tuloksista sekä riittävä määrä kairasydämiä. Tukes on perustanut kaivoslupien käsittelyyn uuden yksikön Rovaniemelle. Siirtymävaiheessa kaivoslupien käsittely toimii Rovaniemen lisäksi myös Tukesin Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Syyskuussa 2011 Helsingin toimipisteessä työskenteli seitsemän henkilöä ja Rovaniemellä neljä henkilöä. Suunniteltu resurssi kaivosviranomaistehtävien hoitoon Tukesissa on 15 henkilöä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) keskeinen tavoite on tuottaa tietoa hankkeen luonnonympäristöön ja ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista otettavaksi huomioon hankkeen suunnittelussa. Lisäksi pyritään lisäämään kansalaisten ja intressitahojen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun. YVA -menettelyissä yhteysviranomaisena toimii ELY-keskus. YVA -menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista hankkeen lupa-asioita. Ympäristö- ja vesitalousluvat myöntää aluehallintovirasto (AVI). Maakunnan liitto vastaa maankäytön suunnittelusta maakuntakaavatasolla. Kaivostoiminnan sisältyminen maakuntakaavatason suunnitteluun on paras tapa turvata kaivoshankkeen toteuttamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavojen laatimisesta, joissa täsmennetään alueiden rajauksia. Kaikkeen uudisrakentamiseen tarvitaan myös rakennuslupa tai vähintään toimenpidelupa. Luvan myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. 1.3 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kaivosteollisuuden lähialoja ovat kaivannaisalaan kuuluvat kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus sekä alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Usein uudet kaivokset vaativat mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaistahoilla on liityntä kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia. Kaivostoiminta on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Suomen kaivosteollisuuden ympärille kehittyi 1900 -luvulla merkittävää metallien jatkojalostustoimintaa ja alan kone- ja laitevalmistusta. Nämä edustavat huomattavaa osaa Suomen vientiteollisuutta tänään. Kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana Suomi on maailman johtavia toimijoita. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on tehty useita selvityksiä eri kaivoshankkeiden ja kaivosten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Viimeisin Ruralia instituutin selvityksis- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

tä on Talvivaaran kaivoksen jalostusketjun ja siihen liittyvien investointien aluetaloudelliset vaikutukset, joka julkaistiin hutikuussa 2011. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos - ETLA julkaisi puolestaan toukokuussa 2011 selvityksen koko kaivannaisteollisuuden eri toimialojen vaikuttavuudesta kansantalouteen nimellä Kalliosta kullaksi - kummusta klusteriksi, Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuusselvitys. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että yksi työpaikka kaivoksella synnyttää 2,5 3,5 muuta työpaikkaa jalostusketjun eri vaiheissa. Taulukko 1. Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina 2007 2009 Liikevaihto 1 000 2007 2008 2009 2010e Metallimalmien louhinta (TOL 07) 376 154 141 720 158 244 448 804 Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 08111) 65 055 68 847 54 085 * Liuskekiven louhinta (TOL 08113)... 886 1 109 * Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (TOL 0812) 312 609 422 259 397 940 384 912 Turpeen nosto (TOL 0892) 461 988 460 715 466 553 * Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) 5 519 19 901 21 960 27 280 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 185 948 198 297 167 043 169 051 Metallien jalostus (TOL 24) 10 490 036 9 918 719 5 339 832 8 171 519 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 1 750 650 2 068 215 1 219 417 1 460 248 (TOL 2892)... = tiedot salattu *=tiedot ei käytettävissä 2010e=ennakkotieto Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja yritysten tilinpäätöstietokanta. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

2 Toimialan rakenne Kaivostoiminta on globaalia toimintaa, jota hallitsee suhteellisen pieni määrä yrityksiä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Noin 150 yritystä vastaa noin 85 % tuotannosta maailman laajuisesti. Lopusta tuotannosta vastaavat noin 900 yritystä. Näiden lisäksi alalla toimii etsintäyhtiöitä eli niin sanottuja junioriyhtiöitä, joita on 4000-6000 kpl maailmassa. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella, keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Junioriyhtiöt toimivat alan puskurina ja niiden määrä vaihtelee suhdanteiden muuttuessa. Joustavina toimijoina ne ovat usein myös uusien innovaatioiden kehittäjiä. 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2009 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 18 ja nämä toimivat 27 toimipaikassa. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL08112) louhintaa harjoitti kolme yritystä 16 toimipaikalla. Lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891)harjoitti yksi yritys yhdellä toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 089) oli 15 ja toimintaa 19 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 25 ja toimintaa 27 toimipaikalla. Kuva 4. Toimipaikkojen lukumäärät 2006 2009. 40 30 20 19 34 31 25 26 27 25 20 20 18 19 16 16 16 16 27 10 0 1 1 1 1 2006 2007 2008 2009 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

Kuva 5. Yritysten lukumäärät 2007 2009. 40 30 20 20 13 30 32 17 18 15 15 25 10 0 2 3 3 2007 2008 2009 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. Suomessa toimii noin 40-50 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä Suomessa on yleensä alle kymmenen. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. GTK:n tulee luovuttaa paikallistamansa malmiaiheet työ- ja elinkeinoministeriölle, joka myy niihin liittyvät valtausoikeudet tarjouskilpailulla. Malminetsintään on 2000-luvulla käytetty vuosittain 40 60 miljoonaa euroa, josta GTK:n osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Etsintätoiminta on suuntautunut erityisesti kultaan, nikkeliin ja korkean teknologian metalleihin. Vuoden 2011 syyskuussa Suomessa oli toiminnassa yhdeksän metallimalmikaivosta. Näistä liikevaihdoltaan suurimpia ovat Talvivaaran perusmetallikaivos, Kittilän kultakaivos, Kemin kromikaivos ja Pyhäsalmen monimetallikaivos. Kesällä 2010 uudelleen avattu Hituran nikkelikaivos on saavuttanut suunnitellun tuotantokapasiteetin. Kittilän lisäksi toiminnassa olevia kultakaivoksia ovat pienemmät Oriveden, Jokisivun ja Pahtavaaran kaivokset sekä toukokuussa vihitty Pampalon kultakaivos. Oriveden ja Jokisivun kultakaivosten malmi rikastetaan yhtiön Sastamalassa sijaitsevassa rikastamossa. Kaivoksen rakentaminen on käynnissä kolmella alueella. Raahen lähellä olevan Nordic Mines n kultakaivoksen rakentaminen ja laitteiston käyttöönotto ovat loppuvaiheessa ja tuotanto käynnistyy vielä vuoden 2011 aikana. Kevitsan kaivoksen rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2010 ja ovat edenneet aikataulussa. Kupari- ja nikkelirikasteen tuotanto Kevitsan kaivoksella käynnistyy alkuvuonna 2012. Polvijärvellä, Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kylylahden kaivoksen rakentaminen ja Luikonlahden rikastamon kunnostukset aloitettiin syksyllä 2010. Kaavin Luikonlahdella vuonna 2006 suljetulla rikastamolla on aikaisemmin rikastettu sulfidimalmeja ja talkkia. Kylylahden kaivos tuottaa kuparia, kobolttia, nikkeliä ja sinkkiä sekä pieniä määriä kultaa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 2. Toiminnassa olevat metallimalmikaivokset syyskuussa 20 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. kulta Kittilä (CA) Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Lappland Goldminers AB (publ) (SE) Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd.(AU) kulta (rikastamo Sastamalassa) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamalassa) Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd.(AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy Inmet Mining Corporation (CA) Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium kulta kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta nikkeli, sinkki, (uraani) kulta Taulukko 3. Metallikaivokset, joissa rakentaminen käynnissä syyskuussa 2011 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, kulta Kylylahti, Polvijärvi Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Vuonna 2010 Suomessa louhittiin teollisuusmineraaleja, teollisuuskivimalmia ja hyötykiveä 32 louhoksesta ja kaivoksesta kahdeksan yrityksen toimesta. Maanalaisia kaivoksia ovat Nordkalkin kaivokset Tytyrissä, Sipoossa ja Ruokojärvellä. Karbonaattikiviä louhivat Nordkalk Oy Ab, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy ja Juuan Dolomiittikalkki Oy yhteensä 17 kaivoksesta. Muita teollisuusmineraaleja pääasiassa apatiittia ja talkkia louhittiin kymmenestä kaivoksesta. Teollisuuskiveä vuorivillan raaka-aineeksi louhittiin viidestä louhoksesta. Vuonna 2010 Nordkalk avasi uudelleen Kolarissa sijaitsevan kalkkikaivoksen ja Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike aloitti toiminnan Puolangan Pihlajavaaran talkkikaivoksella. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

Taulukko 4. Teollisuusmineraaleja 2010 louhineet yritykset ja toiminnassa olleet kaivokset/louhokset Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Keliber Oy Nordic Mining ASA Litium (NO) Juuan dolomiitti, kalkkikivi Dolomiittikalkki Oy Nordkalk Oy Ab kalkkikivi, dolomiitti, wollastoniitti SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Kaivos /louhos Länttä Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Kesälahti (Ahola), Lappeenranta (Ihalainen), Länsi-Turunmaa (Limberg- Skräbböle), Huittinen(Matkusjoki, Putkinotko), Kerimäki (Ruokojärvi, Löksänjärvi), Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Siikainen, Sipoo, Lohja (Tytyri), Kolari (Äkäsjoensuu) Tornio (Kalkkimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalkkikivi Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab (ent. SP maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpö/Kyrkoberget), Nilsiä/Siilinjärvi (Kinahmi) Minerals Oy Ab) Kemphos Oy Yara International ASA (NO) apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Polvijärvi (Lipasvaara, Pehmytkivi), Puolanka (Pihlajavaara), Sotkamo (Lahnaslampi, Punasuo, Uutela) Lapinlahti (Joutsenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Kiiminki (Metsäsianniemi), Suomusjärvi (Sallittu), Länsi-Turunmaa (Ybbernäs) 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois-ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraaliakivokset sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvassa 6 on esitetty metallimalmikaivokset, kuvassa 7 teollisuusmineraalikaivokset ja kuvassa 8 näkyvät myös voimassa olevat kaivospiirit, valtaukset ja valtausvaraukset syyskussa 2010. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 6. Metallimalmikaivosten sijainti Lähde: GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

Kuva 7. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivosten sijainti Lähde: GTK 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 8. Kaivokset, kaivosprojektit ja valtaustilanne kesäkuussa 2011 Lähde: GTK TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa metallimalmien louhinta työllisti 1071 henkilöä, karbonaattikivien louhinta 214 henkilöä ja kaivostoimintaa palveleva toiminta 202 henkilöä. Henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006 metallimalmien louhinnassa. Talouslama näkyi kaivosalallakin kasvun hidastumisena vuonna 2009. Toimialaluokitukseen perustuvassa tarkastelussa on kuitenkin huomioitava, että kaivosten luokituksessa häilyvyyttä ja suuri osa kaivostoiminnalle palveluja ja alihankintaa tekevistä yrityksistä palvelee myös muita toimialoja ja luokitellaan sen mukaisesti muihin toimialaluokkiin. Kehitystä on pikemminkin syytä tarkastella kaivostoiminnan alihankinnan kehityksen trendinä kuin absoluuttisina määrinä. Kuva 9. Henkilöstön määrän kehitys vuosina 2006 2009 1200 1000 800 600 553 737 1058 1071 400 200 0 261 248 251 191 214 202 82 34 2006 2007 2008 2009 Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (09) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Yhtiöiden vuosikertomuksista, tiedotteista ja muista lähteistä laskettuna vuonna 2010 kaivosten oman henkilöstön määrä oli noin 2200 henkilöä ja alihankkijoiden henkilöstö noin 1700 rakentajat mukaan lukien. Tänä vuonna toimintansa aloittaneet ja rakenteilla olevien kaivosten käynnistyttyä varsinaisessa kaivostoiminnassa oman henkilöstön määrä kasvaa ensi vuonna noin 2 600. Jos nyt valmistelussa olevat projektit toteutuvat suunnitelluissa aikatauluissa, 5000 henkilön raja ylittyy 2015, kun lasketaan sekä kaivosten oma henkilöstö että alihankkijat yhteensä. Tällä hetkellä hankkeista tiedossa oleviin työllisyysarvioihin perustuen varsimaisen kaivostoiminnan työvoiman tarve olisi suurimmillaan 2016 2018, jolloin kaivokset työllistäisivät 5900 henkilöä, kun lasketaan mukaan kaivoksen oma ja alihankkijoiden henkilöstö yhteensä. Jos nyt valmisteilla olevat hankkeet käynnistyvät suunnitellusti, rakennusaikaisen työvoiman suurin tarve ajoittuisi vuoteen 2014. Tuolloin kaivosten rakentaminen työllistäisi noin 3 300 henkilöä. Henkilöstömäärät voivat olla vielä näitäkin suurempia, sillä laskelmassa on huomioitu suunnitteilla olevien hankkeiden henkilöstön tarve varovaisesti käyttäen hankkeista julkisuuteen annettua pienintä henkilöstömääräarviota. Laskelmissa ovat 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

mukana vain valmistelussa olevat hankkeet, joista on olemassa arvio työvoiman tarpeesta. Malminetsintävaiheessa olevat hankkeet, esimerkiksi Anglo American ja Mawson Energi n projektit eivät ole näissä laskelmissa mukana. Malminetsintäprojektien alihankinta ei myöskään sisälly arvioihin. Kuva 10. Arvio kaivosten henkilöstömäärästä 2010 2020 8 000 7 000 Henkilöä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Rakennusaikainen henkilöstö Kaivosten alihankkijat Kaivosten oma henkilöstö Projektien suunniteltu henkilöstö Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet Työvoiman saatavuudesta on kaivosalalla tullut jo kriittinen tekijä. Etenkin kokeneista geologeista, kaivosinsinööreistä ja teknikoista on pulaa. TE-toimistot arvioivat toukokuun 2011 lopulla noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja odotettavissa olevia työvoiman rekrytointiongelmia. Kaivostoimintaan liittyen TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puolen vuoden kuluttua on esitetty seuraavilla kartoilla ELY-alueittain. Kaivostekniikan ja metallurgian insinööreistä ja teknikoista on pulaa Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Kaivostyöntekijöistä on pulaa Pohjois-Karjalassa. Hakijoita kaivostyöntekijöille järjestettäviin työvoimapoliittisiin koulutuksiin on toistaiseksi ollut riittävästi avautuvien kaivosten tarpeisiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

Kuva 11. Kaivosalan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-toimistot Kaivosala tarjoaa työtä monien eri alojen osaajille eri ammattinimikkeillä. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on omat toimintakulttuurinsa ja toimintamallit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan esimerkiksi ulkoistamisen ja alihankinnan suhteen. Näillä seikoilla on tietysti vaikutusta kaivoksen oman henkilöstön määrään ja ammattinimikkeistöön. Se ei kuitenkaan muuta kaivoksella työskentelevien omien työtekijöiden ja alihankkijoiden yhteenlaskettua kokonaismäärää. Syyskuussa 2010 ennakoinnin asiantuntijatyöpajassa työstetty arvio kaivoksen työntekijöiden jakautumisesta eri amamttiryhmiin. Arvio on tehty kaivokselle, jossa on sekä avoettä maanalaista louhintaa. Eniten työvoimaa arvioitiin tarvittavan kunnospito- ja varastotoimintaan 17 % ja kuljetustehtäviin 16 % henkilöstöstä. Johto- ja hallintohekilöstön osuus on 12 %, suunnittelijoiden ja työnjohtajien 14 %, poraiden 10 %, panostajien 5 %, lastaajien 7 %, prosessi-insinöörien 3 %, prosessinhoitajien 11 % ja laborariohekilöstön osuus on 5 %. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 12. Arvio kaivoksen henkilöstön jakautumisesta ei tehtäviin Prosessinhoitajat 11 % Prosessiinsinöörit 3 % Kunnossapitoja varastotyöntekijät 17 % Kuljettajat 16 % Laborantit ja kemikaalien valmistajat 5 % Johtajat ja hallintohenkilöstö 12 % Sunnittelijat ja työnjohtajat 14 % Porarit 10 % Panostajat 5 % Lastaajat 7 % Lähde: Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmän työpaja 2010 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Metallien kulutus toisen maailmansodan jälkeen kasvoi voimakkaasti Euroopan ja Japanin talouksien jälleenrakentamisen ansiosta. Jälleenrakentamisen valmistuttua ja elintason kasvun tasaannuttua 1970-luvulla metallien kysynnän kasvu pysähtyi. Samaan aikaan kaivosteollisuuden huono maine ympäristön saastuttajana ja onnettomuuksille riskialttiina toimialana myötävaikutti alan kehityksen pysähtymiseen. Kehittyvien maiden, etenkin Kiinan, talouksien kasvu 2000-luvulla on lisännyt metallien kysyntää. 2000-luvun kaivosbuumi on seurausta alalla pitkään jatkuneesta investointien vähyydestä ja kehittyvien talouksien kysynnän kasvusta. Kehittyvien maiden metallien kulutus henkeä kohti on vain murto osa länsimaiden kulutuksesta. Ottaen huomioon kehittyvien maiden nykyisen alhaisen kulutustason ja niiden suuren väestömäärän, voidaan olettaa metallien kulutuksen kasvun ja kaivostoiminnan boomin jatkuvan vuosia tulevaisuuteen. Kuva 13. Metallien kulutus henkilöä kohden, 2005 kg/henkilö 20 15 10 5 Alumiini Kupari Lyijy Sinkki Nikkeli Tina 0 Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka CIS Aasia Afrikka Maailma keskimäärin Lähde: The World Bank Group Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Useimpien metallien kulutus henkeä kohti kasvaa hitaasti, kun bruttokansantuote henkilöä kohden on alle 5 000 USD/vuosi. BKT:n noustessa välille 5 000-10 000 USD/vuosi/henkilö metallien kulutus kasvaa eksponentiaalisesti. Muuttoliike kaupunkeihin voimistuu, ihmisten ostovoima lisääntyy ja kuluttajat vaativat perushyödykkeiden kuten asunnon ja auton lisäksi en- 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

tistä enemmän henkilökohtaisia mukavuustuotteita. BKT:n noustessa yli 10 000 USD/vuosi/henkilö metallien kulutuksen kasvu ensin hidastuu ja edelleen elintason noustessa tasaantuu, eikä BKT:n nousu enää lisää perusmetallien kulutusta. Korkean elintason maissa kysynnän kasvu kohdistuu metalleihin, joita tarvitaan niin sanottujen high-tech -tuotteiden valmistamiseen. Näiden high-tech -metallien tarve on määrällisesti pienempi kuin perusmetallien, mutta ne ovat usein laitteiden toiminnan kannalta välttämättömiä. Näihin liittyy usein myös saatavuusriskejä. Metallien kulutuksen kasvun veturi on Kiina, missä BKT/asukas vuonna 2010 oli 7 600 USD ja BKT:n kasvunopeus 10,3 %. Muita voimakkaan kasvun kehitysvaiheessa (BKT 5 000-15 000 USD/asukas) olevia maita ovat mm. Meksiko, Valko-Venäjä, Kazakstan, Turkki, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Iran. Metallien kulutuksen kasvun Intiassa odotetaan kiihtyvän, kun Intia saavuttaa BKT:ssa kriittisen 5 000 USD/henkilö rajan. BKT Intiassa kasvaa lähes Kiinan vauhdilla. Vuonna 2010 Intian BKT oli 3 500 USD/henkilö. Kaupan rajoitukset lisääntyvät markkinoilla, kun kasvavat taloudet rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Rajoituksia kriittisten raaka-aineiden käytölle ja kaupalle ovat asettaneet etenkin Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Kongon demokraattien tasavalta. Rajoituksia on jo yli 400 raaka-aineelle ja markkinoilla on esiintynyt häiriöitä ja spekulaatioita. Raaka-aineiden saatavuuteen liittyen kaivostoiminnasta on tullut talouden kasvun suhteen strateginen toimiala. Osa raaka-ainekaupasta kuten esimerkiksi perusmetallien kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki kauppaa käydään raaka-ainepörssissä, joista London Metals Exchange on tärkein. Suomen kaivosten tuotannosta on solmittu myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Kuvat 14 17. Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina 1994 2009 milj. tonnia 1000 tonnia 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1994 1995 1994 1995 Lähde: British Geological Survey 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Rautamalmi Harkkorauta Teräsaihiot 1996 1997 1998 1999 2000 Nikkeli rikasteessa 2007 2008 2009 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1000 tonnia tonnia 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kromimalmit ja rikasteet Kupari rikasteessa Sinkki rikasteessa 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Kulta 2000 2001 2002 Koboltti metalli 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotantoon liittyen käytettävissä on tilastot vuoteen 2009 saakka. Seuraavassa vertailuna myös Suomen tuotantoluvut ovat vuodelta 2009. Vuoden 2009 tuotantoluvuissa näkyy talouslaman vaikutukset. Alan toipuminen lamasta oli kuitenkin nopeaa vuonna 2010. Kappaleessa tuotanto ja tuotantomenetelmät on esitetty Suomen tuotantotiedot vuodelta 2010. Kromimalmeja- ja rikasteita tuotettiin vuonna 2009 maailmassa yhteensä 18,7 milj. tonnia ja tuotantoa oli 21 maassa. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 6,865 milj. tonnia vastaten 37 % maailman kromituotannosta. Seuraavina olivat Intia 3,372 milj. tonnia, Kazakstan 3,333 milj. tonnia ja Turkki 1,770 milj. tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2009 oli 247 000 tonnia. Vuonna 2009 maailman kuparin tuotanto oli 15,8 milj. tonnia (kuparia rikasteessa). Chilen osuus tuotannosta oli 3,390 milj. tonnia, yli 34 %. Seuraavaksi suurimpana olevan Perun tuotanto 1,275 milj. tonnia. Muita suuria tuottajamaita ovat USA 1,204 milj. tonnia, Kiina 1,029 milj. tonnia, Indonesia 988 500 tonnia ja Australia 854 000 tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2009 oli 16 600 tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2009 oli 11,4 milj. tonnia. Kiinan osuus sinkin tuotannosta oli 3,092 milj. tonnia vastaten yli 27 % maailman tuotannosta. Yli miljoonan tonnia sinkkiä tuottivat myös Peru 1,509 tonnia ja Australia 1,290 milj. tonnia. Suomi sijoittui 25. suurimmaksi tuottajamaaksi 30 233 tonnin tuotannolla vuonna 2009. Sinkin tuotantoa oli 47 maassa. Nikkelin tuotanto maailmassa vuonna 2009 oli yhteensä 1,412 milj. tonnia (nikkeliä rikasteessa). Suurin tuottajamaa oli Venäjä, 261 900 tonnia. Muut suurimmat tuottajamaat olivat Indonesia 202 800 tonnia, Australia 166 000 tonnia ja Kanada 136 600 tonnia. Vastaavasti vuonna 2009 Suomen tuotanto oli 1 600 tonnia (nikkeliä rikasteessa). Vuonna 2009 kobolttia tuotettiin maailmassa 64 000 tonnia (kobolttia rikasteessa). Kobolttia louhittiin 16 maassa pääasiassa kupari- ja nikkelikaivosten sivutuotteena. Yli 55 %, 35 500 tonnia maailman koboltista tuotettiin Kongon Demokraattisessa tasavallassa. Suomi on pienin tuottajamaa, vuoden 2009 tuotanto oli arviolta noin 27 000 tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litium-ioni akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litium-ioni -akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa tuotettiin vuonna 2009 sadassa maassa yhtensä 2,46 milj. kg. Suurin tuottaja oli Kiina 320 000 kg, josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat USA 223 000 kg, Australia 222 000 kg, Etelä-Afrikka 197 628 kg, Venäjä 205 236 kg ja Peru 182 390 kg. Suomen kullan tuotanto vuonna 2009 oli 5 749 kg. Rautamalmin markkinoita käsittelevän UNCTAD n raportin mukaan vuonna 2010 saavutettiin kaikkien aikojen rautamalmin tuotantoennätys 1 827 milj. tonnia. Kasvua vuoteen 2009 oli 17,6 % ja tuotanto ylitti lamaa edeltäneen tason 1 682 milj. tonnia vuonna 2008. Rautamalmin tuotanto on kasvanut 95,7 % vuodesta 2001, jolloin tuotanto oli 933,3 milj. tonnia. Vuonna 2010 suurimmat tuottajamaat olivat Australia 432,8 milj. tonnia, Brasilia 375,0 milj. tonnia, Kiina 315,4 milj. tonnia ja Intia 212,0 milj. tonnia. Kiinan tuotanto on laskettu vastaamaan keskimääräistä rautapitoisuutta. Kiinan rautamalmin tuotanto ilman pi- 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

toisuuskorjausta oli 1064,7 milj. tonnia. Neljän suurimman tuottajamaan osuus on 73 % maailman tuotannosta. Kuva 18. Maailman rautamalmin tuotannon kehitys alueittain 600 Mt 500 400 300 200 100 Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia (ei Kiina) Kiina Tyynenmeren alue 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Iron ore market 2010-2012, United Nations Conference on Trade and Development Trust Fund on Iron Ore Information, UNCTAD, 2011 Rautamalmin tuotantoa, kulutusta ja kauppaa havainnollistaa seuraava kuva. Japani on rautamalmin tuonista riippuvainen koko 140 milj. tonnin kulutukseen. Kiinan tuonnin tarve on 444 milj. tonnia ja EU:n tuonnin tarve on 139 milj. tonnia. EU:n omavaraisuusaste rautamalmin suhteen on 16 %. Ruotsi tuotanto on 93 % EU:ssa tuotetusta rautamalmista. Kuva 19. Maailman rautamalmin tuotanto, kulutus ja kauppa Lähde: Sveriges geologiska undersökning TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

Harvinaiset maametallit on esimerkki raaka-aineista, joiden saatavuuteen liittyy riskejä ja kauppaa on rajoitettu. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä high-tech -tuotteissa, niitä käytetään mm. sähköautoissa, tuulimyllyn turbiinien kestomagneeteissa, puhelimissa ja litteissä näytöissä. Harvinaisia maametalleja louhittiin vuonna 2009 Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Malesiassa. Kiinan osuus globaalista tuotannosta vuonna 2009 oli 97 %. Kiinan useat rajoitukset harvinaisten maametallin tuotannolle ja viennille ovat nostaneet näiden metallien hintoja useita satoja prosentteja viime vuonna. Monia toimenpiteitä on käynnistetty uusien vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden löytämiseksi ja kriittisten raaka-aineiden korvaamiseksi. Maailmalla harvinaisia maametalleja etsitään kuumeisesti. Marraskuussa 2010 oli 251 itsenäistä eri kehitysvaiheissa olevaa harvinaisiin maanmetalleihin liittyvää projektia. Nämä sijoittuivat 24 maahan ja hankkeita kehittämässä oli 165 yhtiötä (BGS). Keväällä Sveriges geologiska undersökning (SGU) raportoi, että vuoden 2010 lopulla käynnissä oli yli 150 projektia, jotka voivat johtaa tuotantoon parin kolmen vuoden kuluttua ja että ylituotantoa harvinaisista maametalleista saattaisi syntyä jo vuonna 2015. Syyskuussa 2011 Technology Metals Research n projektilistalla oli 22 pitkälle edennyttä hanketta yhdeksässä maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu joko NI 43-101, JORC standardien mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Listan ainut eurooppalainen projekti on Tasman Metals Ltd:n Norra Karr projekti Ruotsissa. Lisäksi Ruotsissa LKAB ja Luulajan teknillinen yliopisto tutkivat harvinaisten maametallien talteenottoa Kiirunan jätehiekasta. Parhaassa tapauksessa tuotanto Kiirunassa voisi alkaa vuonna 2015. 3.2 Euroopan unioni Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. EU -alueen oma tuotanto on vain noin kolme prosenttia tarpeesta. EU-maat ovat hyvin riippuvaisia high-tech -metallien kuten koboltin, platinan, harvinaisten maametallien ja titaanin tuonnista. Näitä metalleja tarvitaan usein vain pieniä määriä yksittäisissä tuotteissa, mutta niillä on yhä suurempi merkitys teknisesti edistyksellisten tuotteiden toimintojen kehittämisessä. Näihin pohjautuvien sovellusten määrä kasvaa jatkuvasti, esimerkiksi ympäristöä säästävissä korkean teknologian laitteissa. EU:n komissio jätti raaka-aineita koskevan aloitteen 2008 Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. Siinä esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1 Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus 2 Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 3 Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu