Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Transkriptio

1

2 Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maija Uusisuo Toimialapäällikkö Lapin liitto Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Kaivosteollisuus raportissa sisältää metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhinnan ja rikastuksen. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Metallien käyttö on moninaista ja niitä tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa arkipäivän käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Kaivosteollisuus on globaali ja suhdanneherkkä ala, jossa talouden syklit ja vaihtelut näkyvät herkästi. Kansainvälisiä markkinoita hallitsee suhteellisen pieni määrä suuria kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Vuonna 2009 Suomessa oli toiminnassa kahdeksan metallimalmikaivosta ja 32 mineraalikaivosta. Hituran kaivos avattiin uudelleen kesällä 2010 ja neljää muuta kaivosta rakennetaan. Suomen koko kaivosteollisuuden, sisältäen metallimalmit ja teollisuusmineraalit, myynnin bruttoarvo vuonna 2009 oli 481 milj. euroa, josta metallimalmien louhinnan osuus oli noin 292 milj. euroa. Vuonna 2010 koko kaivosteollisuuden myynnin bruttoarvon arvioidaan nousevan 808 milj. euroon, josta metallimalmien osuus on arviolta 549 milj. euroa. Malminetsintää vuonna 2009 harjoitti 42 yhtiötä. Panostus malminetsintään oli 50,5 milj. euroa. Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää. Kasvavien talouksien raaka-aineiden saannin varmistaminen on lisännyt kaupan rajoitteita. Euroopan teollisuuden riippuvuus tuontiraaka-aineista on johtanut EU:n raaka-ainealoitteeseen. Uusien kaivosten avaaminen on välttämätöntä kasvavan kysynnän tyydyttämiseen. Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytys on kannattava mineraaliesiintymä. Suomen maaperä on geologialtaan rikas ja tarjoaa hyvän potentiaalin kaivannaisalan kehittymiselle. Kaivosteollisuus nähdään Suomessa yhtenä tulevaisuuden kasvualana. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen@tem.fi, puh Toimialapäällikkö: Maija Uusisuo, s-posti: maija.uusisuo@lapinliitto.fi, puh Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet. teollisuusmineraalit ISSN Kokonaissivumäärä 89 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Maija Uusisuo Branschchef Lapplands förbund Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Gruvindustrin omfattar i denna rapport utvinning och anrikning av metallmalmer och industrimineraler. I Finland har utvunnits järn-, krom-, koppar-, nickel-, zink-, guld-, vanadin-, titan-, bly-, kobolt-, silver-, wolfram- och molybden-malmer samt malm som innehåller sällsynta jordmetaller. Användningen av metaller är mångsidig och de behövs i maskiner och anordningar, bostäder, bilar, elektronik och för många andra vardagliga ändamål. Med industrimineraler avses alla mineraler och bergarter som används industriellt. Industrimineraler behövs i till-verkningen av bl.a. byggmaterial, gödslingsmedel, kärl, papper, plast, elektronik, kosmetik, läkemedel och livsme-del. Industristenar är sådana krossade och malda stenar som används som råvara i t.ex. bergull eller cement. Gruvindustrin är en global och konjunkturkänslig bransch, där cyklerna och fluktuationerna i ekonomin lätt märks. Den internationella marknaden domineras av ett relativt litet antal stora internationellt verksamma börsbolag. De tio största bolagens andel av hela den globala gruvproduktionen är ca 35 %. År 2009 var 8 metallmalmsgruvor och 32 mineralgruvor verksamma i Finland. Hitura gruva öppnades på nytt som-maren 2010 och fyra andra gruvor anläggs. Bruttovärdet av hela gruvindustrins försäljning, inklusive metallmalmer och industrimineraler, uppgick 2009 till 481 miljoner euro, varav utvinningen av metallmalmer utgjorde ca 292 miljo-ner euro. År 2009 uppskattas bruttovärdet av hela gruvindustrins försäljning stiga till 808 miljoner euro, varav me-tallmalmernas andel beräknas utgöra 549 miljoner euro. Malmletning bedrevs 2009 av 42 bolag. Satsningen på malmletning utgjorde 50,5 miljoner euro. Tillväxtländernas ökade konsumtion ökar efterfrågan på råvaror. Säkerställandet av tillväxtekonomiernas tillgång på råvaror har ökat handelsrestriktionerna. Den europeiska industrins beroende av importråvaror har lett till EU:s råva-ruinitiativ. Att öppna nya gruvor är nödvändigt för att tillfredsställa den ökande efterfrågan. En förutsättning för gruvdrift är en lönsam mineralfyndighet. Finlands markgrund är geologiskt sett rik och erbjuder en god potential för utveckling av mineralutvinningsindustrin. Gruvindustrin ses i Finland som en framtida tillväxtbransch. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Branschchef: Maija Uusisuo, e-post maija.uusisuo@lapinliitto.fi, tfn Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, utvinning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN ISBN Sidoantal 89 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Suomessa Toimialan alueellinen jakauma Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Euroopan unioni Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkatilanne Investoinnnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tilanne Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...66 Lähteet Liite 1: Ajankohtaiskatsaus kaivoshankkeisiin Liite 2: Alan termejä Liite 3: Vienti ja tuotitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet Liite 4: Suomen metallogeeniset vyöhykkeet Liite 5: FinPro: Kuolan niemimaan kaivosyhtiöiden kansainvälistymisestä KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivenjalostus ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. kokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa osoitteesta Kaivosteollisuus kasvaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää. Uusien kaivosten avaaminen on välttämätöntä kasvavan kysynnän tyydyttämiseen. Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytys on kannattava mineraaliesiintymä. Suomen maaperä on geologialtaan rikas ja tarjoaa hyvän potentiaalin kaivannaisalan kehittymiselle. Kaivosteollisuus on globaali ja suhdanneherkkä ala, jossa talouden syklit ja vaihtelut näkyvät herkästi. Kansainvälisiä markkinoita hallitsee suhteellisen pieni määrä suuria kansainvälisesti toimivia pörssiyhtiöitä. Tämän raportin tavoitteena on antaa kokonaiskuva kaivostoiminnasta ja sen tämän hetkisestä kehitysvaiheesta ja palvella yrityksiä, sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Raporttiin on pyritty kokoamaan mahdollisimman ajantasainen tieto alan kehityksestä. Raportin laatimisessa on käytetty eri tilastoja, yritysten vuosikertomuksia, osavuosikatsauksia ja tiedotteita sekä monia muita lähteitä. Seminaarit, kokoukset ja keskustelut alan toimijoiden kanssa ovat auttaneet alan kehityksen hahmottamista. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

8 Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä yritysten ja palvelujen kehittämisessä ja palvelee myös kaikkia alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä Maija Uusisuo Kivi- ja kaivosalan toimialapäällikkö KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivostoiminta perustuu kallioperässä esiintyviin metalleihin ja mineraaleihin, joiden hyödyntämiseen vaikuttavat esiintymän koostumus, laajuus ja maantieteellinen sijainti, tuotantokustannukset ja maailmanmarkkinahinnat. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Kaivoksen perustamiseen vaikuttavat myös lupa-asiat mm. etsintään, kaivostoimintaan ja ympäristöön liittyen. Koska kaivostoiminta on pitkäjänteistä ja suuria investointeja vaativaa toimintaa myös yhteiskunnan poliittisella vakaudella ja elinkeinoelämää koskevalla säätelyn ennustettavuudella on merkitystä. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Suomessa on potentiaalia myös niin sanottujen high-tech -metallien tuottamiseksi. Metalleja tarvitaan koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa käyttökohteissa. Teollisuusmineraaleilla tarkoitetaan kaikkia mineraaleja ja kivilajeja, joilla on teollista käyttöä (ei kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä). Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Tässä toimialaraportissa tarkastellaan metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhintaa sekä sivutaan kaivosalan palvelutoimintaa. Tarkastelussa on käytetty mm. työ- ja elinkeinoministeriön kaivostilastoja, tullitilastoja sekä yritysten tilinpäätöstietoja, pörssitiedotteita ja muita lähteitä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy (TOL 2008) mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja epähomogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös estetty vähäisen yritysten määrän vuoksi turvaamaan yritysten tietosuojan. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, mikä aiheuttaa tilastoissa tietojen suojauksia myös muihin toimialaluokkiin. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muihin toimialaluokkiin, minkä vaikutus pienessä datapohjassa korostuu. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

10 Kuva 1: Toimialan metallimalmien louhinta (TOL 07) liikevaihdon kehitys (Indeksi 2005=100) Kausitasoitettu sarja Trendisarja Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus. Metallimalmien louhinnan volyymi on 2000 luvulla kasvanut tasaisesti vuoteen 2008 saakka ennen kansainvälistä talouslamaa. ETLA:n parhaillaan menossa olevan vaikuttavuusselvityksen mukaan koko kaivosteollisuuden, sisältäen metallimalmit ja teollisuusmineraalit, myynnin bruttoarvo vuonna 2009 oli 481 milj. euroa, josta metallimalmien louhinnan osuus oli noin 292 milj. euroa. Saman selvityksen mukaan arvio vuodelle 2010 koko kaivosteollisuuden myynnin bruttoarvosta on 808 milj. euroa, josta metallimalmien osuus on 549 milj. euroa. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Kuva 2: Kaivoksen elinkaari Vuosi Alustavat selvitykset M a l m i n e t s i n t ä Esiintymä Rikastuskokeet Malmivarojen arviointi Alustava kannattavuusarviointi Lopullinen kannattavuusarviointi Päätös tuotannon aloittamisesta Luvitus Rahoitus Rakentaminen Tuotanto Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Lähde: Soveltaen seminaariesityksestä Invstment fundamentals: Understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, PDAC Kaivoksen elinkaaren katsotaan sisältävän kolme päävaihetta 1) malmin etsinnän ja projektin kehityksen 2) varsinaisen tuotannon ja 3) kaivostoiminnan päättämisen ja kaivoksen sulkemisen. Aika malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen perustamiseen kestää yleensä 7-10 vuotta. Etsintätoiminta Suomessa on tällä hetkellä vilkasta. Malminetsinnän volyymi kasvoi Suomessa vuosina Talouslama keskeytti monia hankkeita, mutta vuonna 2010 toiminta on jälleen aktivoitunut. Etsintätoiminta on riskialtista koska vain pieni osa tutkituista alueista johtaa kaivoksen perustamiseen. Varsinaista kaivostoimintaa Suomessa harjoittavat ulkomaisissa pörsseissä noteerattujen yhtiöiden suomalaiset tytäryhtiöt tai sivuliikkeet. Pääosin suomalaisessa omistuksessa ovat vain Kemin kromikaivos ja Talvivaaran monimetallikaivos. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

12 Kuva 3: Kaivoshankkeen lupaprosessien eteneminen nykyisen kaivoslain mukaisesti Esiintymä Valtausvarausilmoitus maistraattiin Valtausvaraus Valtaushakemus TEM:iin Tutkimustoiminnan jatkaminen Kaivospiirihakemus TEM:iin Kaivospiiritoimitus Valtausoikeus/ Valtaus Valtauksesta luopuminen Kaivospiirin määrääminen Kaivosoikeus/ Kaivoskirja Alueen kunnostaminen ja tutkimustulosten luovuttaminen YVA menettely Ympäristölupa Kaivostoiminnan harjoittaminen Muut tarvittavat luvat Kaivostoiminta on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa sen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kaivoslain lisäksi on huomioitava mm. ympäristön, vesien ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö; maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö; turvallisuuteen liittyen paloturvallisuus-, kaivosten työturvallisuus- ja säteilyturvallisuuslait sekä terveydensuojelulaki. Virallisten lakien lisäksi alan toimijat noudattavat muita yhdessä sovittuja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistä rahoitusta hakevat kaivosyhtiöt joutuvat huomioimaan rahoitusta hakiessaan rahoituslaitosten projektirahoitukselle yhteisesti sopimat normit kuten The Equator Principles - A financial industry benchmark for determing assessing and managing social & environmental risk in project financing ja International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability. Suomen kaivoslaki on uudistumassa. Valtioneuvosto jätti uuden kaivoslain eduskunnalle käsiteltäväksi vuoden 2009 lopussa. Viimeisimmän tiedon mukaan uuden lain on tarkoitus tulla voimaan Toimialalla eniten keskustelua on aiheuttanut lakiesityksessä ehdotetut muutokset maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Etsintään liittyen uusi lakiehdotus sisältää mm. malminetsinnän suojaetäisyyden laajentamisen pihapiiristä nykyisestä 50 m:stä 150 m:iin. Etsintälupa rajattaisiin maksimissaan 15 vuoteen. Kaivostoiminnan KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 harjoittaminen jatkuisi luvan nojalla yleensä toistaiseksi. Kaivostoiminta edellyttäisi myös kaivosturvallisuuslupaa. Lisäksi uusi lakiehdotus sisältää kullanhuuhdonnan kieltämisen Lemmenjoen kansallispuistossa laissa määriteltävän siirtymäajan jälkeen. Uuden kaivoslain esityksen mukaisesti kaivoslupien käsittely siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöstä Turvatekniikan keskukseen (Tukes) perustettavaan uuteen yksikköön. Uuden kaivosviranomaisen sijaintipaikaksi on esitetty Rovaniemeä. Alun siirtymävaiheessa kaivosviranomainen toimisi kahdessa paikassa kahden vuoden ajan. 1.1 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kaivosteollisuuden lähialoja ovat kaivannaisalaan kuuluvat kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus sekä alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Usein uudet kaivokset vaativat mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaistahoilla on liityntä kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia ja kaivostointa on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Suomen kaivosteollisuuden ympärille kehittyi luvulla merkittävää metallien jatkojalostustoimintaa ja alan kone- ja laitevalmistusta. Nämä edustavat huomattavaa osaa Suomen vientiteollisuutta tänään. Ruralia-instituutti, joka on Helsingin yliopiston erillinen laitos, on tehnyt useita selvityksiä kaivosten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta eri kaivoshankkeisiin liittyen. Loppuvuodesta 2010 valmistuu tutkimus koko kaivannaisteollisuuden vaikuttavuudesta kansantalouteen. Selvityksen tekee Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos - ETLA. Taulukko 1: Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuonna 2008 Liikevaihto Metallimalmien louhinta (TOL 07) Koriste- ja rakennuskiven louhinta TOL 08111) Liuskekiven louhinta (TOL 08113) 886 Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (TOL 0812) Turpeen nosto (TOL 0892) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Metallien jalostus(tol 24) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

14 2 Toimialan rakenne Kaivostoiminta on globaalia toimintaa, jota hallitsee suhteellisen pieni määrä yrityksiä. Toiminnan keskittyminen on voimistunut viime vuosina. Kymmenen suurimman yhtiön osuus koko globaalista kaivostuotannosta on noin 35 %. Noin 150 yritystä vastaa noin 85 % tuotannosta globaalilla tasolla. Lopusta tuotannosta vastaa noin 900 yritystä. Näiden lisäksi alalla toimii etsintäyhtiötä eli niin sanottuja junioriyhtiötä, joita globaalilla tasolla on kpl. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella, keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa Kuva 4: Toimipaikkojen lukumäärät Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Kuva 5: Yritysten lukumäärä Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus toimipaikkarekisteri. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2008 metallimalmien louhinnan yrityksiä Suomessa oli 17 ja nämä toimivat 26 toimipaikassa. Karbonaattikivien louhintaa harjoitti kolme yritystä 16 toimipaikalla. Lannoitemineraalien louhintaa harjoittaa yksi yritys yhdellä toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä oli 15 ja kaivostoimintaa palvelevia yrityksiä 32. Taulukko 2: Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden määrä ja panostukset etsintään Yhtiöiden lukumäärä Panostukset etsintään, milj. 54,3 60,1 50,5 Lähde: Pekka Suomela, Työ- ja elinkeinoministeriö, esitys Kaivosseminaari 2010, Kokkola. Suomessa toimii noin malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla, mutta ne ovat rekisteröityneet Suomeen malminetsintää varten tai niillä on yhteistyöorganisaatio Suomessa. Henkilöstöä näissä yhtiöissä Suomessa on yleensä alle kymmenen. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. GTK:n tulee luovuttaa paikallistamansa malmiaiheet työ- ja elinkeinoministeriölle, joka myy niihin liittyvät valtausoikeudet tarjouskilpailulla. Malminetsintään on 2000-luvulla käytetty vuosittain miljoonaa euroa, josta GTK:n osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Etsintätoiminta on suuntautunut erityisesti kultaan, nikkeliin ja korkean teknologian metalleihin 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

16 Taulukko 3: Toiminnassa olevat metallikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) kulta Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Lappland Goldminers AB (publ) (SE) kulta Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen (rikastamo Vammalassa) Orivesi, Orivesi (rikastamo Vammalassa) Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd.(AU) kulta Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd.(AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy Inmet Mining Corporation (CA) kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj nikkeli, sinkki, (uraani) Taulukko 4: Metallikaivokset, joissa rakentaminen käynnissä tai alkamassa 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, kulta Kylylahti, Polvijärvi Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Vuoden 2010 elokuussa Suomessa oli toiminnassa kahdeksan metallimalmikaivosta. Näistä liikevaihdoltaan suurimpia ovat Talvivaaran perusmetallikaivos, Kittilän kultakaivos, Kemin kromikaivos ja Pyhäsalmen monimetallikaivos. Hituran nikkelikaivos, jonka toiminta keskeytettiin nikkelin alhaisen hinnan ja talouslanan vuoksi vuoden 2008 lopussa, avattiin jälleen kesällä Kittilän lisäksi toiminnassa olevia kultakaivoksia ovat pienemmät Oriveden, Jokisivun ja Pahtavaaran kaivokset. Oriveden ja Jokisivun kultakaivosten malmi rikastetaan yhtiön Vammalassa sijaitsevassa rikastamossa. Kaivoksen rakentaminen on käynnissä kolmella alueella. Pampalon vuonna 2009 alkanut rakentaminen on edennyt laitteistojen asentamiseen. Asennustyöt valmistuvat syksyllä Testiajot käynnistyvät vuoden lopulla ja tuotanto 2011 alkupuolella. Raahen lähellä olevan Nordic Mines n kultakaivoksen rakentaminen on menossa ja tuotanto käynnistyy kesällä Kevitsan kaivoksen rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2010 ja tuotannon on suunniteltu käynnistyvän Polvijärvellä, Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kylylahden kaivoksen rakentaminen on alkamassa syksyllä Kylylahden kaivos tuottaa kuparia, kobolttia, nikkeliä ja sinkkiä sekä pieniä määriä kultaa. Kaavin Luikonlahden vuonna 2006 suljettu rikastamo, jossa on aikaisemmin rikastettu sulfidimalmeja ja talkkia, kunnostetaan Kylylahden kaivoksen malmin rikastamoksi. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Taulukko 5: Teollisuusmineraaleja louhivat yritykset ja 2009 toiminnassa olleet kaivokset/louhokset Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kaivos / louhos Juuan Dolomiittikalkki Oy dolomiitti, kalkkikivi Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Nordkalk Oy Ab kalkkikivi, dolomiitti, wollastoniitti Siikainen, Huittinen(Matkusjoki, Putkinotko), Sipoo, Kerimäki (Ruokojärvi), Lappeenranta (Ihalainen), Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Lohja (Tytyri), Länsi-Turunmaa (Limberg-Skräbböle) SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa, Ristimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalkkikivi Salo (Hyypiänmäki) Karl Forsström Aktiebolag Omya Oy dolomiitti Salo (Förby) Sibelco Nordic Oy Ab (ent. SP Minerals Oy Ab) maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpö/Kyrkoberget), Nilsiä/ Siilinjärvi (Kinahmi) Yara Suomi Oy Yara International ASA (NO) apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Mondo Minerals B.V. (NL) talkki, nikkeli Sotkamo (Uutela, Lahnaslampi, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Lipasvaara) Paroc Oy Ab Paroc Group Holding -konserni teollisuuskivet Lapinlahti (Joutsenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Savitaipale (Vanhasuo), Länsiturunmaa (Ybbernäs) Perusmaa Ky maasälpä Seinajoki (Haapaluoma) Rudus Oy teollisuuskivet Lemi (Mustamäki) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Vuonna 2009 Suomessa louhittiin teollisuusmineraali- ja teollisuuskivimalmia ja hyötykiveä 32 louhoksesta ja kaivoksesta yhdentoista yrityksen toimesta. Myös uusien teollisuusmineraalikaivosten avaamisia suunnitellaan. Norkdkalk valmistelee Kolarin Ruonaojan kalkkikaivoksen avaamista ja on jo aloittanut alueella koelouhinnan. Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike suunnittelee talkkikaivoksen avaamista Puolangan Pihlajavaarassa. Kaustisella Keski-Pohjanmaalla odotetaan litiumkaivoksen avaamista. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

18 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois-ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraaliakivokset sijaitsevat Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvassa 6 on esitetty metalliamlmiakivosket, kuvassa 7 teollisuusmineraalikaivokset ja kuvassa 8 näkyvät myös voimassa olevat kaivospiirit, valtaukset ja valtausvaraukset syyskussa Kuva 6: Metallimalmikaivosten sijainnit Lähde: GTK. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Kuva 7: Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivosten sijainti Lähde: GTK. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

20 Kuva 8: Kaivokset, kaivosprojektit ja valtaustilanne syyskuussa 2010 Lähde: GTK. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Kuva 9: Henkilöstön määrän kehitys vuosina Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) 191 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa metallimalmien jalostuksessa työskenteli 1058 henkilöä, karbonaattikivien louhinnassa 251 henkilöä ja toimialaluokassa kaivostoimintaa palveleva toiminta191 henkilöä. Henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006 metallimalmienlouhinnassa. Kasvu kaivostoiminnan palveluissa on ollut lähes kuusinkertainen. Tässä on kuitenkin huomioitava, että suuri osa kaivostoiminnalle palveluja ja alihankintaa tekevistä yrityksistä palvelee myös muita toimialaoja ja luokitellaan sen mukaisesti muihin toimialaluokkiin. Kehitystä on pikemminkin syytä tarkastella kaivostoiminnan alihankinnan kehityksen trendinä kuin absoluuttisina määrinä. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

22 Kuva 10: Arvio kaivosten henkilöstömäärästä Henkilöä Toimivat ja päätetyt oma henkilöstö Toimivat ja päätetyt alihankkijat Projektit arvioitu henkilöstö yhteensä Lähde: ETLA, muut laskelmat. Jo päätettyjen ja rakenteilla olevien kaivosten käynnistyttyä henkilöstömäärä kaivostoiminnassa kasvaa edelleen. Vuonna 2010 kaivosten oman henkilöstön määrä on noin henkilöä ja alihankkijoiden henkilöstö on noin Jos nyt jo pitkälle valmistelussa olevat projektit toteutuvat kaivoksissa työskentelee vuonna 2015 yli henkilöä, kun lasketaan sekä kaivosten oma henkilöstö että alihankkijat yhteensä. Henkilöstömäärä voi olla vielä tätäkin suurempi sillä, laskelmassa on huomioitu suunnitteilla olevien hankkeiden henkilöstön tarve varovaisesti käyttäen hankkeista julkisuuteen annettua pienintä henkilöstömääräarviota. Kaivostoiminta on kuitenkin suhdanneherkkää ja kaivospäätökset voivat siirtyä tai projektit todetaan kannattamattomiksi. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Kuva 11: Pohjos-Suomen kaivostointaa palvelevien alihankintayritysten rekrytointitarve Lähde: LAPVERK -projekti, yrityskysely kesällä Lapissa käynnissä olevassa kaivostoiminnan alihankinnan kehittämiseen liittyvässä LAPVERK -projektissa tehtiin yrityskysely Pohjois-Suomen alihankintayrityksille, jossa kysyttiin mm. yritysten arvio rekrytointitapeista. Kyselyyn vastasi 144 yritystä. Yritysten ilmoittama rekrytointitarve on yhteensä suuruusluokkaa henkilöä. Alihankkijayritykset ovat varautumassa kysynnän kasvuun. Kuva 12: Arvio kaivoksen henkilöstön jakautumisesta ei tehtäviin Prosessinhoitajat 11 % Laborantit ja kemikaalien valmistajat 5 % Johtajat ja hallintohenkilöstö 12 % Prosessiinsinöörit 3 % Kunnossapito- ja varastotyöntekijät 17 % Sunnittelijat ja työnjohtajat 14 % Porarit 10 % Kuljettajat 16 % Panostajat 5 % Lastaajat 7 % Lähde: Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmän työpaja. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

24 Kuva 13: Tuotantohenkilöstön jakaantuminen eri toimintoihin Talvivaaran kaivoksella syksyllä 2009 Kunnossapito 17 % Louhinta 26 % Hallinto 7 % Metallien talteenotto 22 % Materiaalien käsittely 18 % Bioliuotus 10 % Lähde: Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj, Capital Markets Day Kaivosala tarjoaa työtä monien eri alojen osaajille eri ammattinimikkeillä. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on omat toimintakultturinsa ja toimintamallit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan esimerkiksi ulkoistamisen ja alihankinnan suhteen. Näillä seikoilla on tietysti vaikutusta kaivoksen oman henkilöstön määrään ja ammattinimikkeistöön. Se ei kuitenkaan muuta kaivoksella työskentelevien omien työtekijöiden ja alihankkijoiden yhteenlaskettua kokonaismäärää. Kuvassa 12 on syyskussa 2010 ennakoinnin asiantuntijatyöpajassa työstetty arvio kaivoksen työntekijöiden jakautumisesta eri amamttiryhmiin. Arvio on tehty kaivokselle, jossa on sekä avo- että maanalaista louhintaa. Vertailuna kuvassa 13 on Talvivaaran kaivoksen tuotannon työntekijöiden jakaantuminen eri toimintoihin syksyllä Tuolloin kaivoksella tuotannossa työskenteli 224 henkilöä. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kuvat 14-17: Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina milj. tonnia tonnia Rautamalmi Harkkorauta Teräsaihiot Kromimalmit ja rikasteet Kupari rikasteessa Sinkki rikasteessa tonnia tonnia Nikkeli rikasteessa Kulta Koboltti metalli Lähde: British Geological Survey. Metallien kulutus toisen maailmansodan jälkeen kasvoi voimakkaasti Euroopan ja Japanin talouksien jälleenrakentamisen ansiosta. Jälleenrakentamisen valmistuttua ja elintason kasvun tasaannuttua luvulla metallien kysynnän kasvu pysähtyi. Samaan aikaan kaivosteollisuuden huono maine ympäristön saastuttajana ja onnettomuuksille riskialttiina toimialana myötävaikutti alan kehityksen pysähtymiseen. Kehittyvien maiden, etenkin Kiinan, talouksien kasvu 2000-luvulla on lisännyt metallien kysyntää luvun kaivosbuumi on seurausta alalla pitkään jatkuneesta investointien vähyydestä ja kehittyvien talouksien kysynnän kasvusta. Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Kaupan rajoitukset lisääntyvät markkinoilla, kun kasvavat taloudet rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Rajoituksia kriittisten raaka-aineiden käytölle ja kaupalle ovat asettaneet etenkin Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Kongon demokraattien tasavalta. Rajoituksia on jo yli 400 raaka-aineelle. Esimerkiksi Intia ilmoitti heinäkuussa suunnittelevansa rautamalmin vientirajoituksia. Intia on maailman neljänneksi suurin rautamalmin tuottaja ja vie 50 % rautamalmista Kiinaan. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

26 Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Useimpien metallien kulutus henkeä kohti kasvaa hitaasti, kun bruttokansantuote henkilöä kohden on alle USD/vuosi. BKT:n noustessa välille USD/vuosi/henkilö metallien kulutus kasvaa eksponentiaalisesti. Muuttoliike kaupunkeihin voimistuu, ihmisten ostovoima lisääntyy ja kuluttajat vaativat perushyödykkeiden kuten asunnon ja auton lisäksi entistä enemmän henkilökohtaisia mukavuustuotteita. BKT:n noustessa yli USD/vuosi/henkilö metallien kulutuksen kasvu ensin hidastuu ja edelleen elintason noustessa tasaantuu, eikä BKT:n nousu enää lisää perusmetallien kulutusta. Korkean elintason maissa kysynnän kasvu kohdistuu metalleihin, joita tarvitaan niin sanottujen high-tech -tuotteiden valmistamiseen. Näiden high-tech -metallien tarve on määrällisesti pienempi kuin perusmetallien, mutta ne ovat usein laitteiden toiminnan kannalta välttämättömiä. Näihin liittyy usein myös saatavuusriskejä, esimerkiksi harvinaisten maa-alkalimetallien tuotannosta Kiinan osuus koko maailman tuotannosta vuonna 2009 oli 97 %. Metallien kulutuksen kasvun veturi on Kiina, missä kriittinen raja BKT:n ja elintason nousussa on saavutettu. Muita voimakkaan kasvun kehitysvaiheessa (BKT USD/asukas) olevia maita ovat mm. Unkari, Venäjä, Etelä-Afrikka, Turkki, Brasilia, Chile ja Kazakstan. Metallien kulutuksen kasvun Intiassa odotetaan kiihtyvän, kun Intia saavuttaa BKT:ssa kriittisen USD/henkilö rajan. Vuonna 2007 Intian BKT oli USD/henkilö. Kuva 18: Metallien kulutus henkilöä kohden, kg/henkilö Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka CIS Aasia Afrikka Alumiini Kupari Lyijy Sinkki Nikkeli Lähde: The World Bank Group. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Kehittyvien maiden metallien kulutus henkeä kohti on vain murto osa länsimaiden kulutuksesta. Ottaen huomioon kehittyvien maiden nykyisen alhaisen kulutustason ja niiden suuren väestömäärän, voidaan olettaa metallien kulutuksen kasvun ja kaivostoiminnan boomin jatkuvan vuosia tulevaisuuteen. Uusien kaivosten avaaminen on välttämätöntä kasvavan kysynnän tyydyttämiseen. Malminetsintä laajenee uusille alueille ja myös vaikeammin hyödynnettäviä esiintymiä otetaan käyttöön. Kaivostoiminta on kuitenkin suhdanneherkkä ala, jossa talouden syklit ja vaihtelut näkyvät herkästi. Vuoden 2008 talouslaman vaikutukset näkyivät maailmanlaajuisesti metallien tuotannon laskuna. Vuonna 2010 ala on toipumassa lamasta ja edellisvuotta suurempia tuotantolukuja on raportoitu eri puolilta maailmaa. 3.2 Euroopan unioni Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. EU -alueen oma tuotanto on vain noin kolme prosenttia tarpeesta. EU -maat ovat hyvin riippuvaisia high-tech -metallien kuten koboltin, platinan, harvinaisten maametallien ja titaanin tuonnista. Näitä metalleja tarvitaan usein vain pieniä määriä yksittäisissä tuotteissa, mutta niillä on yhä suurempi merkitys teknisesti edistyksellisten tuotteiden toimintojen kehittämisessä. Näihin pohjautuvien sovellusten määrä kasvaa jatkuvasti. EU:n komissio jätti raaka-aineita koskevan aloitteen 2008 Raaka-aineita koskeva aloite - työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. Siinä esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraakaaineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi Aloitteen pohjalta on käynnistetty jatkoselvityksiä. Kesällä raporttinsa jättivät kriittisiä raaka-aineita käsitellyt työryhmä sekä maankäytön, lupamenettelyjen ja geologisen tiedon parhaita käytäntöjä selvittänyt työryhmä. Lokakuun 6 päivä julkistettiin ohjeistus Natura alueisiin liittyen. Kriittisiä raaka-aineita selvittänyt työryhmä tarkasteli kriittisyyttä raaka-aineen taloudellisen merkityksen ja raaka-ainetoimituksiin liittyvien riskien näkökulmasta. Lisäksi on tarkasteltu riskejä, joita eri maiden mahdolliset ympäristön suojeluun liittyvät toimet aiheuttaisivat ja niiden vaikutuksia raaka-ainetoimituksiin EU-maihin. Sovittujen kriteereiden pohjalta tarkastelu voidaan tarvittaessa päivittää, sillä teknologian kehittyminen muuttaa tuotteiden 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

28 valmistuksessa tarvittavaa raaka-aineiden tarvetta ja niiden määrää ja kertaluontoinen lista voisi nopeasti vanhentua. Työryhmä päätyi 14 kriittisen raaka-aineen listaan, jotka ovat: antimoni, beryllium, magnesium, fluorisälpä, gallium, germanium, grafiitti, harvinaiset maametallit, indium, koboltti, niobium, platinaryhmän metallit, tantaali ja volframi. Lisäksi taloudellisesti erittäin merkittäviä raakaaineita on 11 ja muita merkittäviä 15. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 Taulukko 6: EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa Raaka-aine/metalli Esiintyminen Suomessa Löytymispotentiaali Suomessa Kriittiset raaka-aineet/metallit Antimoni Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Beryllium Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Fluorisälpä Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Gallium Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Germanium Tunnettuja esiintymiä Alhainen Grafiitti Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Harvinaiset maametallit Tunnettuja esiintymiä Hyvä Indium Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Koboltti Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Magnesium Ei esiintymiä Alhainen löytymispotentiaali Niobium Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Platinaryhmän metallit Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Tantaali Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen/hyvä Volframi Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen Taloudellisesti erittäin merkittävät Alumiini/Bauksiitti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Kromi Kaivos/esiintymiä Hyvä Magnesiitti Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Mangaani Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen Molybdeeni Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Nikkeli Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Rauta Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen/hyvä Rhenium Ei tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Sinkki Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Telluuri Tunnettuja esiintymiä Hyvä Vanadiini Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen/hyvä Muut merkittävät Baryytti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen/kohtalainen Bentoniitti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Boraatti/Boori Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Diatomiiti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Hopea Kaivosprojekteja/esiintymiä Kohtalainen/hyvä Kalkkikivi Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Kipsi Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Kupari Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Kvartsi Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Litium Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Maasälpä Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Perliitti Ei tunnettuja esiintymiä Alhainen Savimineraalit (kaoliini/illiitti) Tunnettuja esiintymiä Kohtalainen Talkki Aktiivisia kaivoksia/esiintymiä Hyvä Titaani Kaivosprojekteja/esiintymiä Hyvä Lähde: European Commission ja GTK. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

30 3.3 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Suomessa toimii 11 metallinjalostuslaitosta. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 2008 oli yhteensä 9,1 miljardia euroa. Jalostusketjussa metallinjalostajia seuraa laaja ja monipuolinen kone- ja laiteteollisuus. Suomen metalliteollisuus on raaka-aineidensa suhteen riippuvainen tuonnista. Kaikki Suomessa jalostettavat rautarikasteet tuodaan ulkomailta ja suuri osa kupari-, sinkki- ja nikkelirikasteista. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta. Taulukko 7: Suomessa toimivat metallinjalostajat Yritys Kunta Tuote Outokumpu Stainless Oy Tornio ruostumaton teräs Rautaruukki Oyj Raahe teräs Boliden Kokkola Oy Kokkola sinkki OMG Kokkola Kokkola metallikemikaalit, kobolttituotteet Norilsk Nickel Harjavalta Oy Harjavalta nikkelikatodit, nikkelikemikaalit Boliden Harjavalta Oy Harjavalta kuparianodit, nikkelirikaste Boliden Harjavalta Oy Pori kuparikatodi Luvata Pori Oy Pori kuparianodit, kuparituotteet Oy OVAKO Ab Imatra terästangot, -putket ja -langat Oy OVAKO Ab Dragsfjärd teräslangat Oy OVAKO Ab Hanko teräslangat Taulukko 8: Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet Teräsaihiot (sis. jaloteräsaihiot) (1000 t) Harkkorauta (1000 t) *** Ferrokromi (t) Sinkki (t) Katodikupari (t) Katodinikkeli (nikkeliä tuotteissa) (t) Kobolttituotteet (t Co) Elohopea (kg) Seleeni (kg) Hopea (kg) Kulta (kg) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. --- ei tuotannossa, *** tietoa ei saatavilla. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 Suomessa louhitut metallimalmit on jatkojalostettu pääasiassa kotimaassa. Kaivosten laajennukset ja uudet kaivokset tulevat kuitenkin muuttamaan tilanteen. Kemin kromikaivoksen tuotanto on käytetty kokonaan Outokummun jaloterästehtaalla. Päätetyn tuotannon laajennuksen jälkeen kromiittia tuotetaan mahdollisesti myös vientiin. Mahdollinen vienti on riippuvainen Outokummun jaloterästehtaan omasta tarpeesta. Talvivaara on toimittanut helmikuusta 2009 alkaen nikkeli-kobolttisulfaatin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalle. Talvivaaran sopimus nikkeli-kobolttisulfidin toimituksesta Norilsk Nickel Harjaallan tehtaille on solmittu koko seuraavien kymmenen vuoden tuotannolle. Sinkkituotteen myynnistä Talvivaara on solminut toimitussopimuksen begialaisen Nystar NV:n kanssa seuraaviksi vuodeksi, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä (rikasteessa) on toimitettu. Uudelleen avatun Hituran kaivoksen rikasteet toimitetaan Kiinaan. Rakenteilla olevan Kevitsan kaivoksen rikasteet toimitetaan joko kotimaahan tai ulkomaille jatkojalostettavaksi. Tämän raportin kirjoittamisen aikaan ratkaisu ei vielä ole tiedossa Teollisuusmineraalit Kuva 19: Karbonaattikivien käyttö Suomessa t Sementin valmistus Maanparannuskalkki Kalkinpoltto Rouheet, tekniset jauheet ym. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukko 9: Karbonaattikivien käyttö Suomessa Tonnia Sementin valmistus Maanparannuskalkki Kalkinpoltto Rouheet, tekniset jauheet ym Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

32 Kalkkikivituotteita käytetään mm. paperi-, teräs-, ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmentin valmistuksessa. Teräksen valmistuksessa kalkkia käytetään poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Rakennusaineteollisuus on suuri kalkin käyttäjä ja kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Kalkkia käytetään neutraloimaan maaperän ja vesistöjen happamuutta ja sitä käytetään myös voimaloiden savukaasujen ja jätevesien puhdistuksessa. Metallimalmikaivoksilla kalkkituotteita käytetään happamien liuosten käsittelyyn esimerkiksi Talvivaarassa uuttoliuoksen neutraloimiseen ja Kittilän kaivoksella saostusaltaissa. Talkkia käytetään täyteaineena esim. maaleissa, muoveissa ja paperissa. Paperiteollisuus käyttää talkkia paperin pinnoitteena painettavuuden parantamiseen. Muita talkin käyttökohteita ovat keraamiset sovellukset, suodatinkäyttö sekä mm. lannoitteiden paakkuuntumisen estoaineet. Talkkia käytetään myös farmaseuttisessa teollisuudessa. Kosmetiikkateollisuus käyttää talkkia esim. puutereissa. Apatiitti menee pääasiassa fosforihapon valmistukseen. Kvartsia tarvitaan lasin, keraamien ja tulenkestävien materiaalien valmistuksessa. Biotiittia käytetään keinolannoitteissa, maanparannusaineena ja jäteveden puhdistuksessa. Wollastoniittia käytetään pääasiassa keramiikan, muovien, elastomeerien (polymeeri joka venyy vähintään kaksinkertaiseksi ja palautuu takaisin alkuperäisiin mittoihinsa), pinnoitteiden ja hiontatuotteiden valmistuksessa. Keraamien valmistuksessa wollastoniittia käytetään lasitteissa ja kaakelimassassa. Muoveissa sitä käytetään halutun jäykkyyden ja iskunkestävyyden tuottamiseen. Teollisuuskiviä käytetään eristysvillan ja sementin valmistuksessa. Kuva 20: Nordkalkin eri tuotteiden % -osuus liikevaihdosta 2009 Muut 7 % Paperipigmentit 20 % Poltettu ja sammutettu kalkki 34 % Kalkkikivijauheet 21 % Kalkkikivi 18 % Lähde: Nordkalk, Vuosikertomus KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 Kuva 21: Nordkalkin myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta 2009 Maatalous 8 % Ympäristönhoito 8 % Paperi 26 % Muu teollisuus 10 % Sellu 6 % Rakennusaineet 26 % Metallit ja kaivokset 16 % Lähde: Nordkalk, Vuosikertomus Nordkalkin osuus karbonaattikivien, kalkin ja kalkkikivien louhinnasta Suomessa on yli 90 %. Suurin tuoteryhmä on poltettu ja sammutettu kalkki, sen osuus liikevaihdosta on 34 %. Kalkkikivijauheet, paperipigmentit ja kalkkikivi ovat lähes samansuuruisia tuoteryhmiä kukin noin 20 % liikevaihdosta. Yli 80 % kalkista käytetään teollisuudessa. Suurimmat kalkin käyttäjät ovat paperiteollisuus ja rakennusaineteollisuus ja kolmanneksi suurimpana ryhmänä ovat metallit ja kaivokset. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

34 3.4 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Kuva 22: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä t Lähde: Tullihallitus. Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 10: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä Tonnia Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Lähde: Tullihallitus KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 Kuva 23: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo Lähde: Tullihallitus. Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 11: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Lähde: Tullihallitus. Kuva 24: Tärkeimmät metallimalmien ja-rikasteiden vientimaat 2009 Lähde: Tullihallitus. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

36 Suomen metallikaivosten malmit on tähän saakka jalostettu pääsääntöiseti kotimaassa, joten metallimalmien ja -rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Viennin arvo yhteensä vuonna 2009 oli vain 3,1 milj. euroa. Tilanne jatkossa tulee kuitenkin muuttumaan, jos uusien kaivoshankkeiden rikasteita myydään jatkojalostettavaksi ulkomaille. Kuva 25: Teollisuusmineraalien viennin määrä t Lähde: Tullihallitus. Kaoliini Kalkkikivet Taulukko 12: Teollisuusmineraalien viennin määrä Tonnia Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 Kuva 26: Teollisuusmineraalien viennin arvo Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus. Taulukko 13: Teollisuusmineraalien viennin arvo Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus. Karbonaattikiviin liittyen vuonna 2009 Suomesta vietiin lähinnä kaoliinia ja sammuttamatonta kalkkia. Kaoliinin vienti oli 13,8 milj. tonnia ja määrä kasvoi 61 % edellisestä vuodesta. Sammuttamatonta kalkkia vietiin 45,2 milj. tonnia, mikä on suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

38 3.4.2 Tuonti Kuva 27: Metallimalmien tuonnin määrä t Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Lähde: Tullihallitus. Taulukko 14: Metallimalmien tuonnin määrä Tonnia Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Lähde: Tullihallitus. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 Kuva 28: Metallimalmien tuonnin arvo Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Lähde: Tullihallitus. Taulukko 15: Metallimalmien tuonnin arvo Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Lähde: Tullihallitus. Vuonna 2009 talouden lama näkyi metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin laskuna. Vuonna 2009 metallimalmeja ja-rikasteita tuotiin yhteensä 3,316 milj. tonnia arvoltaan 887,1 milj. euroa. Tuonnin määrän lasku edelliseen vuoteen oli 28 %. Rautamalmin tuonnin määrä oli 2,2 milj. tonnia ja arvo 131,3 milj. euroa. Rautamalmin tuonnin määrä laski 29 % edellisestä vuodesta. Kuparimalmeja ja -rikasteita tuotiin tonnia 311,3 milj. euron arvosta. Tuonnin määrän lasku kuparimalmeilla ja rikasteilla oli 34 % edelliseen vuoteen verrattuna. Nikkelimalmeja ja -rikasteita tuotiin tonnia 154,2 milj. eurolla. Tuonninmäärän lasku nikkelin osalta oli 36 %. Kobolttimalmeja tuotiin tonnia 47,6 milj. eurolla. Tuonnin määrän lasku oli 43 %. Sinkkimalmeja ja -rikasteita tuotiin tonnia 190 milj. eurolla. Sinkin tuonnin lasku edelliseen vuoteen oli 9 %. Nikkelin ja koboltin tuonnin määrien lasku vuonna 2009 ei kaikki johdu talouden lamasta, vaan tuontia on korvannut Talvivaaran nikkeli-kobolttisulfaatin toimitusten alkaminen 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

40 Norilsk Nikkel Harjavallan tehtaille. Rikastetoimitukset Talvivaarasta Harjaaltaan alkoivat helmikuussa Vuoden 2010 ensimmäisen puolivuotiskauden perusteella talouden käänne näyttäisi tapahtuneen ja viimevuoden tuontimäärät tullaan ylittämään. Tämän vuoden metallien korkeat hinnat näkyvät tuonnin arvossa. Kuva 29: Metallimalmien ja rikasteiden tärkeimmät tuontimaat ja tuonnin arvo alkuperämaittain vuonna Ruotsi Peru Australia Portugali Chile Irlanti Kanada Venäjä USA Norja Etelä-Afrikka Turkki Meksiko Botswana Kongo (dem. tasavalta) Thaimaa Marokko Intia Alankomaat Mosambik Itävalta Saksa Kazakstan Belgia Kiina Espanja Uusi Seelanti Iso-Britannia Namibia Lähde: Tullihallitus. Suomessa jalostettava rautamalmi tuodaan käytännölliseti katsoen kokonaan Ruotsista. Lisäksi vuonna 2009 Ruotsista tuotiin sinkkimalmia ja rikasteita. Tuonnin arvo Ruotsista oli yhteensä 177,1 milj. euroa. Tuonti Perusta oli 140,4 milj. euroa. Perusta tuotiin kuparija sinkkimalmeja ja rikasteita. Tuonti Australiasta, 110,2 milj. euroa, sisälsi etenkin nikklelimalmeja ja rikasteita sekä ilmeniittiä ja sen rikasteita sekä zirkouniummalmia ja rikasteita. Portugalista tuotiin kuparia 86,4 milj. eurolla, Irlannista sinkkiä 66,0 milj. eurolla ja Chilestä kuparia ja molybdeeniä 76,2 milj. eurolla. Kanadasta tuotiin sinkkiä, nikkeliä, kuparia ja titaania 49,9 milj eurolla. Pääosa Suomeen tuodusta koboltista tuli Venäjältä. Venäjän tuonnin arvo oli 38,4 milj. euroa. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

41 Kuva 30: Teollisuusmineraalien tuonnin määrä t Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus. Taulukko 16: Teollisuusmineraalien tuonnin määrä Tonnia Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus. Kuva 31: Teollisuusmineraalien tuonnin arvo Kaoliini Kalkkikivet Lähde: Tullihallitus. 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

42 Taulukko 17: Teollisuusmineraalien tuonnin arvo Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Yhteensä Lähde: Tullihallitus. Suomen paperintuotannossa käytetyistä mineraaleista on Suomen kallioperästä louhittuja n. 30 % eli tällä sektorilla tuonnin osuus on edelleen suuri. Kaoliinia tuotiin 0,4 milj. tonnia 54,8 miljoonalla eurolla. Kalkkikiviä tuotiin yhteensä 1,4 milj. tonnia 13,6 milj. euroll KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41

43 4. Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kaivostoiminnan tuotanto sisältää kaksi päävaihetta, malmin irrotuksen maaperästä eli louhinnan ja mineraalien rikastuksen louhitusta malmista. Raaka-aineen rikastus ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat yleensä esiintymän lähellä kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Materiaalien käsittely kaivoksilla on merkittävä toiminto, silla kaivoksilla käsitellään suuria määriä sivukiveä ja rikastushiekkaa. Louhinta suoritetaan joko avolouhoksessa tai maanalaisessa kaivoksessa. Avolouhinnalla aloittaneet kaivokset voivat myöhemmin siirtyä maanalaiseen louhintaan. Suomen kaivoksista maanalisia ovat Kemin kromikaivos, Pyhäsalmen kaivos, Hitura ja Pahtavaaran kultakaivos. Kittilän ja Jokisivun kultakaivoksilla valmistellaan siirtymistä maanalaiseen louhintaan. Missä vaiheessa maanalaiseen louhintaan siirrytään, on louhittavan sivukiven määrän ja louhintakustannusten optimointia. Irrottamisen jälkeen kiviaines murskataan ja jauhetaan mekaanisesti. Perinteisesti karkea murskaus on tehty avolouhoksella tai maanalaisessa kaivoksessa, hienomurskaus ja jauhatus rikastamolla. Rikastuksessa mineraalit erotetaan malmista. Malmissa mahdollisesti olevat eri mineraalit erotellaan omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Mineraalien erottamiseen käytetään mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biokemiallisia menetelmiä. Yleensä kaivoksen rikastusprosessi koostuu useiden menetelmien yhdistelmistä ja monista toisiaan seuraavista vaiheittaisista yksikköprosesseista. Modernien kaivosten rikastusprosessit ovat suljettuja systeemejä, joissa on myös käytettyjen kemikaalien talteenotto ja kierrätys. Kaivoksen malmin koostumuksesta riippuen tuotetaan erilaisia mineraalirikasteita. Metallirikasteet toimitetaan edelleen jatkojalostettaviksi metallinjalostajille ja sulatoille kotimaassa tai ulkomailla. Kaivosten rikastamoilla voidaan myös valmistaa eri mineraaliyhdisteitä tai metallia. Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksella kulta jalostetaan lähes puhtaaksi kullaksi ja valetaan kultaharkoiksi. 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

44 Kuva 32: Talvivaaran kaivoksen prosessikaavio Lähde: Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj. Esimerkkinä kaivosten tuotantoprosessista kuvassa x on esitetty Talvivaaran kaivoksen prosessikaavio. Talvivaaran kaivoksella metallien liuotus malmista tapahtuu malmikivessä olevien luonnon omien bakteerien avulla niin sanotussa biokasaliuotuksessa. Talvivaara on edelläkävijä tämän menetelmän sovelluksessa sulfidisille nikkelimalmeille. Louhittu malmi murskataan lähellä avolouhosta. Murskattu malmi kuljetetaan kuljettimilla murskausasemalle. Murskausta jatketaan edelleen kolmessa vaiheessa siten, että tuloksena on murske, jossa on vähintään 80 % maksimissaan 8 mm partikkeleita. Murskattu malmi agglomeroidaan hitaasti pyörivässä rummussa samalla, kun siihen lisätään rikkihappoa. Hieno malmiaines sitoutuu karkeampaan ja muodostuu paremmin ilmaa ja vettä sitovia partikkeleita bioliuotusta varten. Agglomeroinnin jälkeen malmi kuljetetaan bioliotusta varten 8 metrisiin kasoihin. Kasan alla kulkee putkisto, mitä pitkin ohjataan ilmaa kasaan. Päältäpäin kasaa kastellaan liuottimella, jota kierrätetään kunnes liuenneen metatallin pitoisuus liuoksessa on riittävän suuri rikastukseen. Väkevä liuos ohjataan metallien talteenottoprosessiin ja uutta liuotinta lisätään korvaamaan poistettu nestemäärä biokasaliuotuksessa. Bioliuotuksessa bakteerien toimintaa ohjataan ja optimoidaan kasan olosuhteiden, kuten happamuus, ilmamäärä ja liuottimen virtauksen säädöllä ja kontrollilla. Talvivaarassa käytetään alueella luonnostaan esiintyviä bakteereja. Ensivaiheen liuotus kestää puolitoista vuotta, jonka jälkeen murske siirretään jälkiliuotuskasoihin. Metallien talteenottoprosessissa myytävät metallit saostetaan liuoksesta kemiallisesti. Lopputuloksena on kuparisulfidi, sinkkisulfidi ja nikkeli-kobolttisekasulfidi. Prosessissa KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43

45 käytetyt pääkemikaalit ovat rikkivety, kalkkikivi, poltettu kalkki ja natriumhydroksidi. Rikkivety valmistetaan paikan päällä rikistä ja vedystä. Sekä louhinta- että rikastusteknologian osaaminen ovat Suomessa kansainvälisesti korkeatasoista ja kilpailukykyistä. Kansainvälisesti tunnettuja laitetoimittajia ovat mm. Metso Mining, Sandvik ja Outotec. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut PK-yritysten kasvua. Näillä yrityksillä on potentiaalia myös kansainvälisille markkinoille. Esimerkkinä näistä kasvuyrityksistä voidaan mainita Paakkola Conveyors, joka on aloittamassa vientitoimintaa hyödyntäen mm. Talvivaaran kaivokselle toimitettuja kuljetinjärjestelmiä referenssinä. 4.1 Toimialan tuotanto Kuva 33: Metallimalmien ja sivukiven louhinta (2010e = arvio) milj. t e Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukko 18: Metallimalmien ja sivukiven louhinta Tonnia Malmin louhinta Sivukiven louhinta Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Vuonna 2009 suomalaisista metallimalmikaivoksissa louhittiin malmia yhteensä 11,8 milj. tonnia ja sivukiveä 14,8 miljoonaa tonnia. Tärkeimmät tuotetut metallit ovat kromi, nikkeli, kupari, sinkki, kulta ja hopea. 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

46 Kuva 34: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa t Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukko 19: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa Tonnia Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Vuonna 2009 metallirikasteiden tuotanto yhteensä oli tonnia, mikä oli 43,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotannon supistukset kohdistuivat rikki-, kromi- ja nikkelirikasteiden valmistukseen eli vanhojen kaivosten tuotantoon. Rikkirikastetta tuotettiin tonnia, 32 % vähemmän muin edellisenä vuonna. Kromirikastetta tuotettiin tonnia, pudotusta edelliseen vuoteen on 60 %. Sinkkirikasteen tuotanto oli tonnia, joka on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Nikkelirikastetta tuotettiin tonnia, tuotannon määrä laski 73 %. Kuparirikasteen tuotanto kasvoi 10 % ja oli tonnia. Sinkki- ja kuparirikasteiden tuotannon kasvussa näkyy Talvivaaran kaivoksen tuotannon käynnistyminen. Kultaa tuotettiin vuonna 2009 yhteensä kg, josta Kittilän, Pahtavaaran, Oriveden ja Jokisivun kultakaivoksilta yhteensä kg. Vuosi 2009 oli kultakaivoksilla vielä tuotannon käynnistysvuosi. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45

47 Suomi on merkittävä kullan tuottaja Euroopassa. Muita merkittäviä kullantuottajia EU:ssa ovat Ruotsi ja Bulgaria. Kromiitin tuottajana Suomi on ainoa maa koko EU:ssa ja merkittävä myös maailmanlaajuisesti. Vuonna 2008 Suomen kromin tuotanto oli 2,6 % koko maailman kromin tuotannosta. Kuva 35: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukivien louhinta milj. t Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukko 20: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukivien louhinta Tonnia Kokonaismalmin louhinta Kokonaissivukiven louhinta Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta, sisältää karbonaattikivien louhinnan, muiden teollisuusmineraalien louhinnan ja teollisuuskivien louhinnan. Vuonna 2009 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmeja yhteensä 32 louhoksesta ja kaivoksesta. Karbonaattikiviä louhittiin 17 kaivoksesta yhteensä 3,3 miljoonaa tonnia (hyötykiveä). Muita teollisuusmineraaleja louhittiin yhteensä 8,6 miljoonaa tonnia. Teollisuuskiviä mm. vuorivillan raaka-aineeksi louhittiin yhteensä tonnia. 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

48 Kuva 36: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteidentuotanto Suomessa t Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Wollastoniitti Kiillerikaste "Biotiitti" raaka-ainekäyttöön Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Taulukko 21: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteidentuotanto Suomessa Tonnia Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Wollastoniitti Kiillerikaste Biotiitti raaka-ainekäyttöön Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47

49 Kuva 37: Teollisuuskivien louhinta ja sen käyttö vuorivillan raaka-aineiksi t Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Sivukiven louhinta Malmin louhinta Vuorivillan raaka-aineet Taulukko 22: Teollisuuskivien louhinta ja sen käyttö vuorivillan raaka-aineiksi Tonnia Sivukiven louhinta Malmin louhinta Vuorivillan raaka-aineeksi Yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Suomi on Euroopan suurin talkin tuottaja. Vuonna 2008 Suomen osuus Euroopassa tuotetusta talkista oli 37 %. Muut suurimmat talkin tuottajat Euroopassa ovat Ranska (30 %), Venäjä ja Itävälta molemmat noin 11 %. Wollastoniittia Euroopassa tuotetaan Suomen lisäksi vain Espanjassa. Espanjan wollastoniitin tuotanto vuonna 2008 oli tonnia. 4.2 Toimialan logistiikkatilanne Kaivostoimintaan liittyy mittavia materiaalien siirtoja ja kuljetustarpeita. Kaivosalueella louhitun kivimateriaalin kuljetukset hoidetaan dumpereilla, tähän tarkoitukseen suunnitellulla erikoiskuljetuskalustolla ja kuljetinjärjestelmillä. Kaivokselle tuleva materiaalivirta koostuu erilaisista hyödykkeistä. Kaivostoiminnassa tarvittavien hyödykkeiden määrä on moninainen käsittäen kemikaalit, räjähdysaineet, koneiden polttoaineet, energia varaosat ja muut käyttötarvikkeet. Hyödykkeiden moninaisuudesta johtuen kuljetukset hoidetaan useimmiten autokuljetuksina. Kaivosrata 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

50 mahdollistaa mm. kemikaalien kuljetukset junalla. Kaivokselle tulevien hyödykkeiden määrä voi olla kymmeniä rekka-autoja päivässä kaivoksesta riippuen. Tuotteisiin liittyvät kuljetustarpeet riippuvat tuotettavasta mineraalista tai metallista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Kultakaivosten vuosituotantomäärät ovat vain tuhansia kiloja eivätkä vaadi erityisiä investointeja kuljetusvälineisiin tai liikenneväyliin. Metallirikasteet, esimerkiksi rautarikaste, ovat volyymituotteita. Rikasteiden vuosituotannot voivat olla miljoonia tonneja, jolloin niiden maantiekuljetus ei ole realistista vaan tarvitaan kustannustehokkaita rautatie ja/tai laiva kuljetuksia. Kaivosten perustamiseen liittyy usein mittavia uusien liikenneväylien rakentamisia, sillä kaivos on perustettava sinne, missä esiintymä sijaitsee eikä sinne välttämättä ole valmiita yhteyksiä. Uudet tie- ja ratahankkeet ovat aikaa vieviä prosesseja, sillä niihin saattaa liittyä kaavoitustarpeita eri tasoilla, maakuntakaavasta asemakaavatasolle. Teiden suunnitteluja rahoitusratkaisut vievät myös aikaa. Kaivoshankkeen perustamiseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään myös kaivoksen kuljetuksia ja niiden vaikutuksia. Lisäksi kaivoksen perustamisen vaatimat mahdolliset uudet liikenneratkaisut kuten maantiet, rautatiet ja satamien laajennukset vaativat useimmiten oman ympäristövaikutusten arvioinnin ennen hankkeiden toteutusta. Vuonna 2009 valmistui 25 km pitkä kaivosrata Talvivaaran ja Murtomäen välille. Talvivaaran rikastetoimitukset kuljetetaan jo kokonaan rautateitse. Rakenteilla olevan Kevitsan kaivoksen kuljetusratkaisuista ei vielä ole päätöksiä. Vaihtoehtoja ovat rikasteen kuljetukset maanteitse Kemin satamaan tai jatkojalostukseen Suomessa. Toinen mahdollinen ratkaisu on kuljettaa rikasteet autolla rautatieterminaalille ja edelleen junalla asiakkaalle tai satamaan. Kemijärvi on ollut yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona esillä rautatieterminaalin sijaintipaikaksi. Ajankohtainen esimerkki logististen ratkaisujen merkittävyydestä kaivoshankkeissa on Ruotsin Pajalan kaivoshankkeen kuljetusratkaisut. Northland Resources oli pitkään valmistellut Ruotsin Kaunisvaaran kaivoksen rautamalmin kuljetuksia Suomen kautta rautateitse Kemiin ja Kemin satamasta laivoilla asiakkaille. Syyskuun lopussa yhtiö ilmoitti kannattavuuslaskelmassa päädytyn kuljetuksiin Norjan Narvikin sataman kautta. Suomessa oli yli kaksi vuotta valmisteltu Kemin sataman investointeja ja Kolari-Kemi rautatien kunnostusta kasvavia malmikuljetuksia ajatellen. Suomessa valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kaivosten infrahankkeiden tukemisesta. Teiden ja rautateiden rakentamisessa on sovellettu niin sanottua jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Kehittynyt infrastruktuuri on merkittävä kilpailuetu, kun kansainväliset yhtiöt päättävät kaivosinvestoinneista. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49

51 5 Investoinnnit ja kapasiteettitilanne 5.2 Investoinnit Kuva 38: Investoinnit toimialalla metallimalminen louhinta (TOL 07) e Kokonaisinvestoinnit (aineelliset ja aineettomat) Rakennusinvestoinnit Investoinnit koneisiin jakalustoon Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus (2009e = ennakkotieto). Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen mukaan metallimalmien louhinnan toimialalla kokonaisinvestoinit vuonna 2009 olivat yhteensä 457,6 milj. euroa. Tästä rakennusinvestointeja oli 162,8 milj. euroa ja kone- ja laiteinvestointeja 68,1 milj. euroa. Vastaavasti edellisvuonna kononaisinvestoinnit olivat 697,1 milj. euroa, rakennukset 308,9 milj. ja koneet jalaitteet 169,3 milj. euroa. Investointien vähentyminen vuonna 2009 edellisvuodesta selittyy Kittilän ja Talvivaaran kaivosten valmistumisilla Taulukko 23: Menossa olevat suurimmat kaivosinvestoinnit 2010 Kaivos milj. Talvivaaran kaivos ( ) 130 Kevitsan kaivos ( ) 300 Laivan kultakaivos ( ) 90 Pampalon kultakaivos (2010) 21 Kemin kromikaivos ja ferrokromitehdas ( ) 420 Yhteensä 961 Lähde: Yhtiöiden tiedotteet ja raportit. 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

52 Vuonna 2010 käynnissä olevien kaivosinvestointihankkeiden koknaisarvo yhteensä on yli 960 milj. euroa. Osa näistä hankkeista jakautuu useamman vuoden ajalle. Valmisteilla olevia suuria kaivosinvestointeja, joista ei vielä ole lopullisia päätöksiä, ovat lisäksi mm. Kittilän kultakaivosken laajennus 300 milj. euroa, Kolarin Hannukaisen rautakaivoksen rakentaminen 300 milj. euroa, Taivaljärven hopeakaivoksen rakentaminen 30 milj. euroa ja litiumkaivoksen rakentaminen Kaustisille 40 milj. euroa. Nämä huomioiden lähiajan kaivostoiminnan investoinnit nousevat yli 1,6 miljardiin euroon. 5.2 Kapasiteettitilanne Talouden taantuma näkyi kaivosalalla globaalisti etsintäprojektien keskeytyksinä ja toiminnan sopeuttamisena alentuneeseen kysyntään. Vuoden 2010 mittaan tuotannon kasvulukuja on raportoitu eri puolilta maailmaa. Suomen lähialueilla uutta kapasiteettia rakennetaan myös Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Ruotsissa Boliden laajentaa Aitikin kaivosta ja LKAB avasi toukokuussa 2010 Svappavaaran Gruvberget -kaivoksen ja valmistelee Leveäniemi- ja Mertainen-kaivosten avaamista. Norjassa Sydvaranger Gruve AS avasi uudelleen Bjørnevatn rautakaivoksen vuonna Kuolan kaivostoimintaa on kuvattu tarkemmin liitteessä 5. Talouslama näkyi vuonna 2009 kaivosalalla etsintäprojektien keskeytyksinä ja toiminnan sopeuttamistoimina myös Suomessa. Nikkelin alhaisen hinnan vuoksi Hituran nikkelikaivos suljettiin ja Finn Nickel hakeutui konkurssiin. Vuonna 2009 myös teollisuusmineraalien valmistajat kokivat % suuruisia tuotannonsupistuksia edelliseen vuoteen verrattuna. Toipuminen lamasta vuonna 2010 on ollut kuitenkin nopeaa. Malminetsintä on jälleen vilkasta ja ensi talvelle ennakoidaankin jo kapasiteettipulaa mm. kairauksessa. Tänä vuonna hyötymalmin louhinta ylittää 20 milj. tonnia ja kokonaislouhinta 55 milj. tonnia. Uusien rakenteilla olevien kaivosten (Kevitsa, Kemin kromikaivoksen laajennus, Talvivaaran laajennus, Pampalo, Laiva, Taivaljärven hopeakaivos ja Kittilän kaivoksen laajennus) yhteenlaskettu hyötymalmin louhinta on noin 24 milj. tonnia. Jos Soklin ja Hannukaisen kaivokset toteutuvat merkitsevät nämä edelleen noin 15 milj. tonnin lisäystä hyötymalmin louhintaan. Malmin louhintamäärät moninkertaistuvat lähivuosina. Uusien ja uudelleen avattujen kaivosten tuotannon kasvu täyteen kapasiteettiin vie oman aikansa. Tuotannon ylösajo Talvivaaran kaivoksella jatkuu vuoteen Kittilän kultakaivoksella tavoiteltuun unssin tuotantoon on suunniteltu päästävän vuonna Jokisivun ja Oriveden kaivosten malmia käsittelevä Vammalan rikastamon tuotanto nousee rikastamon siirryttyä tuotantoon 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa. Hituran kaivos avattiin uudelleen kesällä ja toiminta täydessä kapasiteetissa saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Paperiteollisuuden tuotannon kasvu vuonna 2010 on nostanut kalkkikiven kysyntää. Kalkin jalostajat ovatkin jo ilmoittaneet tuotantomäärien nousseen lamaa edeltävälle tasolle. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51

53 5.3 Tuotekehitys Tuotekehityksen veturina toimii metallien ja mineraalien globaali kysynnän kasvu, joka ajaa hyödyntämään entistä alhaisemman pitoisuuden malmioita, syvemmältä maan uumenista ja kauempana asutuksesta. Malminetsintään tarvitaan uusia kustannustehokkaita menetelmiä. Prosessien kehitystä tarvitaan alhaisempien pitoisuuksien hyödyntämiseen, mutta myös vastaamaan kiristyviin ympäristövaatimuksiin ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen tuotantoon. Uusien prosessien kehitystä tarvitaan myös aikaisemmin kannattamattomien sivutuotteiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi uraanin mahdollinen talteenotto Talvivaaran sivutuotteena on edellyttänyt talteenottoprosessin kehittämistä. Kaivosteollisuuden kiristyvät turvallisuusvaatimukset ja kilpailu työvoimasta edistävät mm. kauko-ohjattavien louhintamenetelmien kehittämistä. Kauko-ohjattavat laitteet voivat olla myös harppaus kustannustehokkuudessa. Kesällä puolalainen kuparin tuottaja KGHM uutisoi kauko-ohjattavan kaivoskoneen hankinnasta Bucyrus ltä. Laiteta ohjattaisiin maanpinnalta ja se voisi toimia syvemmällä maan alla kuin ihmistyövoima. Laitteiston testaus jatkuu helmikuulle Mikäli laite saadaan toimimaan, se voisi merkitä työvoiman tarpeen vähenemistä viidennekseen ja 30 % laskua tuotantokustannuksissa. 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

54 6 Taloudellinen tilanne 6.1 Kustannusrakenne Kaivostoiminnan koko elinkaaren kustannukset muodostuvat etsinnän kustannuksista, investointikustannuksista (CAPEX) ja tuotantokustannuksista (OPEX). Kaivokset ovat erilaisia ja yksilöllisiä. Kaivoshankkeiden edetessä taloudellisia tarkasteluja tehdään useammassa vaiheessa ja niissä arvioidaan hankkeen elinikäistä kannattavuutta. Kaivostoiminnan kustannuksiin vaikuttavat mm. mineralisaation suuruus, hyötymineraalien pitoisuudet ja hyödynnettävyys, maantieteellinen sijainti ja onko louhittava malmi lähellä maan pintaa vai syvemmällä maan alla. Etsinnän kustannukset muodostuvat mm. malmion paikallistamiseen tehtävistä mittauksista ja kartoituksista sekä malmivarantojen todentamiseen tarvittavista kairauksista maastossa. Vuonna 2009 Suomessa etsintää suoritti 42 yhtiötä, jotka käyttivät etsintään yhteensä 50,5 milj. euroa. Etsinnän intensiteetin mittarina käytetään usein maastossa kairattujen näytteiden metrimäärää. Kairaus on tyypillistä kaivostoiminnan alihankintapalvelua. Kaivoksen perustaminen on suuria investointeja vaativaa toimintaa. Suuret investointikustannukset painottuvat kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja mahdollisiin myöhemmin tuleviin suurempiin laajennuksiin, mutta laitteistojen uusimis- ja korvausinvestoinnit jatkuvat koko kaivoksen eliniän. Tuotantokustannukset koostuvat karkeasti ottaen louhinnan kustannuksista, arvoaineiden talteenotto- eli rikastuskustannuksista, materiaalien käsittelystä ja hallinnosta. Tuotantokustannuksia tuotettua (rikaste)tonnia kohti käytetään kaivosten vertailussa yhtenä kaivostoiminnan tehokkuuden mittarina. Koska kaivostoiminta on pitkäjänteistä toimintaa, on tuotantokustannusten ennakoitavuus tärkeä elementti kansainvälisissä kilpailukykyarvioinneissa. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53

55 Kuvat 39-40: Pyhäsalmen kaivoksen suorien tuotantokustannusten rakenne 2008 ja 2009 Muut 18 % 2008 Henkilöstö 35 % Muut 22 % 2009 Henkilöstö 33 % Energia 13 % Energia 14 % Kulutustarvikkeet 34 % Kulutustarvikkeet 31 % Lähde: Inmet Mining Corporation, Annual Report Kuvat 41-42: Talvivaaran kaivoksen kustannusrakenne Kunnossapito 12 % Hankinnat 14 % Hallinto 5 % Sähkö 12 % Työvoima 8 % Metallien talteenotto 38 % Louhinta 29 % Polttoaine 8 % Käyttötarvikkeet 9 % Kemikaalit 37 % Bioliuotus 11 % Käyttötarvikkeet 9 % Lähde: Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj. Tuotantokustannusten rakenteesta on esitetty esimerkkeinä kahden erilaisen kaivoksen, Pyhäsalmen ja Talvivaaran kaivoksen, kustannusrakenne. Pyhäsalmi on pitkään toiminnassa ollut maanalainen kaivos ja Talvivaara vielä tuotannon ylösajovaiheessa oleva kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella vuonna 2009 suurimmat kustannuslajit olivat henkilöstömenot 35 % ja kulutustarvikkeet 34 %. Energian osuus oli 13 % ja muut menot 18 %. Talvivaaran tiedot perustuvat investoijille marraskuussa 2009 esitettyyn tuotantokustannusten (OPEX) rakenteeseen vuodelle Vuodelle 2010 arvioidut tuotantokustannukset ovat yhteensä milj. euroa. Kaivoksen toiminnoista bioliuotus ja metallien talteenotto ovat yhteensä 49 % kustannuksista. Louhinnan kustannukset ovat toiseksi suurin toiminto 29 % osuudella ja materiaalien käsittelyn osuus on 17 % tuotantokuluista. Suurin kustannuslaji ovat kemikaalit 37 %. Energia, kun sähkö ja polttoaineet lasketaan yhteen, on toiseksi suurin kustannuslaji 20 % osuudella. Hankinnat muodostavat 14 % ja kunnossapito 12 % tuotannon kustannuksista. Työvoimakustannusten osuus on 8 %. 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

56 6.2 Kannattavuus ja taloudellinen tilanne Kaivoksen perustamisvaiheessa hankkeen kannattavuus arvioidaan tarkoitukseen määritettyjen kriteereiden mukaisesti ennen lopullista kaivoksen perustamispäätöstä niin sanotussa Definitive Feasibility Study ssä. Vuonna 2009 lama hidasti vielä monien hankkeiden etenemistä. Alhaiset tuotantokustannukset ovat kannattavuuden avain. Kaivoksen kannattavuustarkastelussa merkitystä on investoinneilla ja niiden takaisinmaksuajalla. Malmivarantojen suuruudella eli odotettavissa olevalla kaivoksen eliniällä on vaikutusta koko kaivoksen toiminnan aikaiseen kannattavuuteen. Kaivoksen pitemmällä toimiajalla investointikustannusten osuus tuotettua rikastetonnia kohden laskee. Kuva 43: Liikevaihdon muutos % toimialalla metallimalmien louhinta (TOL 07) Suomessa Liikevaihdon muutos % Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55

57 Kuva 44: Eräiden perusraaka-aineiden hintakehitys vuonna 2009 (indeksi 1 tammikuuta 2009 = 100) Lähde: Kaivostoiminnan tuotteiden hinta määräytyy kansainvälisillä markkinoilla. Hintojen epävakaus leimaa markkinoita. Vuoden 2009 alussa metallien (nikkeli, sinkki, kupari) hinnat kääntyivät nousuun. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä metalleista mm. kuparin, sinkin ja nikkelin hinnat laskivat. Kesän jälkeen hinnat näyttäisivät jälleen kääntyneen nousuun. Keväällä 2010 rautamalmin maailmanmarkkinoita hallitsevat Rio Tinto, BHP Billiton ja Vale sopivat rautamalmin toimituksista merkittävästi aikaisempaa korkeammilla hinnoilla. Samalla nämä ilmoittivat muuttavansa rautamalmin hintasopimuskäytäntöjä. Yhtiöt siirtyivät järjestelmään, missä hinnat ovat voimassa kolme kuukautta kerrallaan. Aikaisemmin teräsyhtiöiden ja kaivosyhtiöiden kesken hinnat oli sovittu vuodeksi eteenpäin. Lisäksi hinnoittelun pohjana käytetään maailmanmarkkinoiden muuttuvia spot-hintoja. Muutos on lisännyt epävarmuutta terästeollisuudessa. Kaivosyhtiöt ovat raportoineet 2010 ensimmäisen puolen vuoden tuloksia, jotka ovat jopa kymmeniä prosentteja parempia kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Esimerkiksi Anglo American raportoi rautamalmin liiketoiminnan tuotoksi 2010 ensimmäiseltä puoliskolta USD 1470 milj., joka on 103 % parempi kuin edellisenä vuonna. Muista metalleista kupariliiketoiminnan tulos oli 96 % ja platinan 67 % parempi kuin yhtiön tulos vastaavasti edellisenä vuonna. Myös Suomessa toiminta on aktiivista, kaivoksia avataan, louhintamäärät kasvavat ja kannattavuusarvioita päivitetään. Metallimalmien louhinnan (TOL 07) liikevaihto on moninkertaistunut, mihin positiivisen hintakehityksen lisäksi on vaikuttanut toimitusten käynnistyminen Talvivaarasta ja Kittilästä. Esimerkiksi Talvivaaran liikevaihto vuonna 2009 oli 7,6 milj. euroa ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla 46, 9 milj. euroa. 56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

58 Kullan hinta on noussut ennätyslukemiin ja oli syyskuun lopussa yli 1300 USD/unssi. Kullan tuottajien tilanne onkin positiivinen, kun saamaan aikaan kullan tuotantomääriä esimerkiksi Kittilässä ja Vammalassa on pystytty nostamaan ja tuotantokustannuksia laskemaan. Agnigo- Eagle Kittilän kaivoksella tuotantokustannukset olivat 2010 ensimmäisellä puoliskolla 607 UDS/unssi (total cash cost) kun ne edellisenä vuonna olivat 668 UDS/unssi. Polar Mining/ Dragon Mining Vammalan rikastamolla kullan tuotantokustannukset 2010 alkuvuonna olivat 642 USD/unssi ja vastaavasti 690 USD/unssi vuonna Kuvat 45-52: Kullan, nikkelin, sinkin ja kuparin hintakehitys viimeisen vuoden ja viiden vuoden ajalla Lähde: KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 57

59 Kuvat 53-56: Alumiinin, kuparin, sinkin ja nikkelin varastojen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalla Lähde: 58 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

60 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Kaivostoiminnan harjoittamisen edellytys on kannattava mineraaliesiintymä. Suomen maaperä on geologialtaan rikas ja tarjoaa hyvän potentiaalin kaivostoiminnan kehittymiselle. Suomen geologinen perusdata on kattava, se on saatavissa GTK:sta ja on kaivostoimijoiden käytettävissä. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt viime vuosina. Kaivostoiminta on globaalia, mutta sen vaikutukset ovat usein paikallisia. Kaivostoimintaan liittyy paljon toiveita ja kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä Suomessa. Toisaalta kaivostoimintaan liittyy myös pelkoja, ennakkoluuloja ja oikean tiedon puutetta sekä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä. Esillä ovat olleet mm. eri elinkeinojen kuten matkailun, porotalouden ja kaivostoiminnan yhteen sovittaminen, uraaniin ja syanidiin liittyvät pelot ja väärät tiedot sekä ristiriidat luontoarvoihin ja ympäristönsuojeluun liittyen. Kansainvälisiä kaivosyhtiöitä syytetään myös paikallisten luonnonvarojen riistosta. Paikallisyhteisöjen hyväksynnän saaminen kaivostoiminnan harjoittamiselle on haaste viestinnän ja toimintatapojen kehittäjille. Suuri osa malminetsinnästä kohdistuu tällä hetkellä Lappiin ja Itä-Suomeen. Monet uusista tutkimushankkeista joko rajoittuvat tai sisältävät Natura suojelukohteita. Toimintamallit kaivostoiminnan ja Natura alueiden yhteensovittamisesta joutunevat testiin jo lähivuosina. Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä infrastruktuuri, työvoiman korkea koulutustaso ja maamme yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen ja ala nähdään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Tästä konkreettisena osoituksena on juuri valmistunut kansallinen mineraalistrategia. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on pääsääntöisesti positiivista. Suomi on myös todettu kaivosystävälliseksi maaksi alalla tehdyissä selvityksissä ja positiivinen imago on tätä kautta levinnyt myös kaivosalan toimijoiden tietoisuuteen globaalisti. Kaivostoiminnan laajentuessa työvoiman saatavuus on haaste, etenkin kun kaivokset sijoittuvat Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuille seuduille, joiden väestöpohja on pieni. Kaivostyöpaikkojen mukanaan tuoma väestön kasvu on haaste myös paikallisyhteisöille. Miten valmistautua kasvavaan kunnallisten palvelujen kysyntään ja kotouttaa uudet kaivostyöntekijät uudelle kotipaikkakunnalle. Ennen lamaa teknologiapalvelujen, alihankinnan ja laitetoimitusten suhteen ilmeni kapasiteettipulaa ja laitehankinnoissa toimitusajat venyivät. Toiminnan vilkastuminen luo jälleen kysyntää alihankkijasektorille. Kapasiteettipula voi hidastaa kaivoshankkeita, mutta luo samalla mahdollisuuksia kasvukykyisten PK-yritysten kehittymiselle ja kansainvälistymiselle. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 59

61 EU:n kaivosjätedirektiivi ja kaivostoiminnassa syntyvän sivukiven mahdollinen luokittelu jätteeksi ja sille määrättävät maksut huolestuttavat kaivosteollisuutta. Sivukiven käyttö ja hyödyntäminen muihin tarkoituksiin on epävarmaa. Valmisteilla oleva uusi kaivoslakiesitys sisältää muutoksia etsintätoiminnan ja kaivostoiminnan maksuihin ja korvauksiin maan omistajille. Lisäksi eri intressitahojen mm kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä esitetään kaivostoiminnan lupakäsittelyvaiheessa. Teollisuus on ollut huolissaan maksettavien korvausten suuruudesta ja Suomen suhteellinen kilpailuasema heikkenemisestä mm. Ruotsiin verrattuna. Malminetsinnän pelätään siirtyvän Ruotsiin, joka on geologialtaan Suomen kaltainen. Teollisuus on ollut huolissaan myös uuden kaivoslain vaikutuksesta maan lunastushintoihin. Lupien käsittelyprosessien pelätään pitkittyvän entisestään. Miten uusi kaivoslaki ja sen tuomat muutokset kaiken kaikkiaan tulevat vaikuttamaan Suomen vetovoimaisuuteen ja täällä harjoitettavan malminetsinnän ja kaivostoiminnan volyymiin. 60 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

62 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kehittyvien maiden kulutuksen kasvu lisää metallien kysynnän kasvua ja kaivostoiminnan voidaan odottaa kasvavan vuosia tulevaisuuteen. Uusien kaivosten avaaminen on välttämätöntä kasvavan kysynnän tyydyttämiseen. Malminetsintä laajenee uusille alueille ja myös vaikeammin hyödynnettäviä esiintymiä otetaan käyttöön. EU:n raaka-aine aloitteen yksi tavoite on raaka-aineiden saannin turvaaminen eurooppalaisista lähteistä. Suomella ja muilla Pohjoismailla on merkittävä rooli Eurooppalaisen kaivostoiminnan potentiaalisena kasvualueena maaperän tarjoamien mahdollisuuksien ja maankäytöllisten lähtökohtien vuoksi. Esimerkiksi tiiviisti asutetussa Keski-Euroopassa kaivoksen perustaminen olisi vaikeaa. Kaivostoiminta on suhdanneherkkä ala. Epävarmuus talouden ja raaka-ainemarkkinoiden kehityksestä sekä hintojen heilahtelut leimaavat tulevaisuutta. Suuret kansainväliset yhtiöt hallitsevat markkinoita, mikä näkyi konkreettisesti rautamalmin hintasopimusjärjestelmän muutoksena tänä vuonna. Kaivostoiminta sijoittuu maihin, joiden kilpailukyky ja kaivostoiminnan muut toimintaedellytykset ovat kunnossa. Suomi on sijoittunut korkealle kaivosalan vetovoimaisuus arvioineissa. Fennoscandian Exploration and Mining konferenssi (FEM) on toiminut hyvänä välineenä Pohjoismaiden tunnettuuden lisäämiseksi alan toimijoiden keskuudessa. Kuva 57: Maailman (nonferrous) malminetsintäbudjetin jakautumien alueittan vuonna 2009 Autralia 13 % USA 7 % Tyynenmeren / Kaakkois-Aasia 6 % Latinalainen Amerikka 26 % Lähde: World Exploration Trends, A Special Report from Metals Economics Group for the PDAC International Convention Afrikka 15 % Kanada 16 % FSU 7 % Manner-Aasia 6 % Eurooppa/muut 4 % KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 61

63 Kuva 58: Maailman (nonferrous) malminetsintäbudjetin jakautumien kohdemetallien suhteen vuonna 2009 Nikkeli 9 % Timantit 5 % Sinkki 5 % PGM 2 % Muut 9 % Kulta 48 % Kupari 22 % Lähde: World Exploration Trends, A Special Report from Metals Economics Group for the PDAC International Convention Kaivostoiminnan tulevaa painopistettä voi ennakoida ja arvioida menossa olevien malminetsintäpanostusten pohjalta. Malminetsinnän painopisteen muutokset voivat ennakoida muutoksia myös kaivostoiminnan alueellisessa jakautumisessa. Kuvassa 57 on esitetty malminetsinnän panostusten (nonferrous) alueellinen jakautumien vuonna Tiedot perustuvat PDAC:lle International Convention 2010 seminaaria varten tehtyyn raporttiin. Tutkimus käsitti yritystä, joiden yhteenlaskettu malminetsintäbudjetti oli USD 7,32 miljardia. Vuonna 2007 malminetsintäbudjetit laskivat kaikilla alueilla edelliseen vuoteen verrattuna pudotuksen ollessa koko maailmassa keskimäärin 42 %. Latinalainen Amerikka pysyi malminetsinnän suurimpana alueena ja kasvatti suhteellista osuuttaan 26 %:iin. Ryhmän FSU (Former Soviet Union), Manner-Aasia ja Eurooppa/muut osuus oli myös kasvussa ja niiden osuus oli yhteensä 17 %. Tyynenmeren/Kaakkois-Aasian alueen osuus kokonaispanostuksesta kasvoi ollen 6 %. Kanadan, 16 % ja Afrikan, 15 % suhteellinen osuus on pienentynyt. Etsittävistä metalleista eniten panostettiin kultaan, 48 % käytetystä budjetista. Perusmetallien kuparin, nikkelin ja sinkin osuus yhteensä oli 36 % koko etsintäbudjetista. 62 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

64 Kuva 59: Kaivospiirien, valtausten ja valtausvarusten pinta-alat syyskuussa ha /9 2009/9 2010/9 Voimassa olevia kaivospiirejä Voimassa olevia valtauksia Voimassa olevia valtausvarauksia Kaivospiirihakemuksia Valtaushakemuksia Valtausvaraushakemuksia Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, GTK. Suomen kaivostoiminnan aktiivisuutta ja tulevaisuuta voi ennakoita lupahakemusten määriä tarkastelemalla. Suomen kaivosrekisterissä oli syyskuussa 2010 voimasasolevia kaivospiirejä yhteensä 307 kpl ja kaivospiirihakemuksia 35 kpl. Voimassa olevia valtauksia oli 1432 kpl ja valtaushakemuksia Voimassa olevia valtausvarauksia 120 kpl ja valtausvaraushakemuksia 21 kpl. Valtausten suuri lukumäärä johtuu siitä, että nykyisen lain mukaan yksi valtaus voi olla maksimissaan 100 ha. Kaivosalue puolestaan voi koostua useammasta kaivospiiristä. Vuoden 2009 syyskuusta tamän vuoden syyskuuhun kaivospiirien, valtaushakemusten ja valtausvarausten sekä valtausvaraushekemusten pinta-altat ovat kasvaneet merkittävästi. Voimassa olevia kaivospiireja oli yhteensä ha, joka on 47 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Voimassa olevia valtausvarauksia oli yhteensä ha, joka on 341 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Valtausvaraushakemuksia oli ha, jossa kasvua edelliseen vuoteen on 298 %. Kaivospiirihakemusten yhteenlaskettu pintaala on sensijaan laskenut edellisestä vuodesta 44 % ollen nyt ha. Voimassa olevien valtausten pinta-ala on laskenut 7 % vuodesta 2009 ollen ha vuonna Näissä pienentymiset voivat olla laman ja käsittelyaikojen yhteisvaikutusta. 8.1 Visio Kaivosteollisuus nähdään Suomessa valtiovallan taholla yhtenä tulevaisuuden kasvualana, jonka kehittymistä edistetään. Suomen kansallinen mineraalistrategia, joka sisältää kaivosteollisuuden lisäksi kiviainesteollisuuden, luonnonkiviteollisuuden ja näihin liittyvän KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 63

65 teknologiateollisuuden, julkistettiin lokakuun alussa. Strategiassa vuoteen 2050 ulottuva visio on muotoiltu seuraavasti: Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista. Strategiset tavoitteet ovat: Kotimaan kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen Ratkaisuja globaaleihin mineraaliketjun haasteisiin Ympäristöhaittojen vähentäminen Toimenpide-ehdotuksia esitetään neljälle aihealueelle: Mineraalipolitiikan vahvistaminen Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen Kaivannaistoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen 8.2 Kilpailukyvyn kehitysennuste Suomen kansainvälistä kilpailukykyä kaivostoiminnan harjoittamisen maana kuvaa Suomen sijoitus The Fraser Instituten tekemässä globaalissa vertailussa. The Fraser Institute, joka on riippumaton tutkimuslaitos, kokoaa vuosittain kaivostoimijoiden näkemyksen eri maiden vetovoimaisuudesta kaivostoiminnan harjoittamiselle: eri maiden kaivosystävällisyys. Selvitys tehdään kyselytutkimuksena kaivosalalle. Arvioitavia osa-alueita ovat: kansalliset poliittiset linjaukset ja hallinnon ennustettavuus, voimassa olevien säädösten tulkinta ja toimeenpano, ympäristölainsäädäntö, säännösten monimutkaisuus ja epäjohdonmukaisuus, verotus, epävarmuus alkuperäiskansojen maaoikeuksista ja suojelualueista, infrastruktuuri, sosioekonomiset sopimukset, poliittinen stabiliteetti, työvoimakysymykset, geologinen tietoaineisto ja turvallisuus. Jokaisella arviointialueella muodostetaan maiden välinen vertailulista, ranking. Kokonaisarvio (Policy Potential Index) lasketaan kaikista osa-alueista tietyn laskentamenetelmän mukaisesti. Suomi on viime vuosina sijoittunut arvioissa kärkipäähän. Vuonna 2007/2008 sijoitus oli 3. Vuonna 2008/2009 sijoitus laski 14. tilalle palaten taas 3. sijalle vuonna 2009/2010. Kesällä 2010 Fraser Institute teki poikkeuksellisesti väliarvion keskellä vuotta monien maailmalla tapahtuneiden lainsäädäntömuutosten sekä verojen ja rojaltien nousun vaikutusten selvittämiseksi. Tässä väliarvioinnissa Suomi nousi toiselle sijalle heti Kanadan Quebec n jälkeen. Kaivostoiminnan buumi ja alan kokeneen ja koulutetun työvoiman vähäisyys on yhdistelmä, jossa yritysten kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiristyy. Vaarana on kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen kansainvälisessä vertailussa. 64 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

66 8.3 Koulutus ja kehittämistoiminta Alan yliopistotason koulutusta on ollut Teknillisessä korkeakoulussa. Kaivostoiminnan alasajon jälkeen myös alan koulutustarjonta ja alan kehittäminen loppuivat lähes kokonaan luvulla. Nopeana toimenpiteenä kasvaneeseen osaavan henkilöstön tarpeeseen on järjestetty yritysten tarpeista suunniteltuja täydennys- ja muuntokoulutuksia. OTAFOKUS (Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu) kouluttaa alan osaajia muuntokoulutuksena. Ensimmäiselle kurssille osallistui 12 opiskelijaa. Parhaillaan on menossa toinen kurssi OTAFOKUS Kaivos , joka on 60 opintopisteen lisäkoulutus diplomi-insinöörin, AMK-insinöörin tai muun sopivan pohjakoulutuksen omaaville alasta kiinnostuneille henkilöille. Vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloitti Oulu Mining School, vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka ydintoimijoita ovat geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut. Geotieteiden laitos vastaa kaivosalalle erikoistuneiden geologien perus- ja jatkokoulutuksesta sekä vastaavasti prosessi- ja ympäristötekniikan osasto kaivosalalle erikoistuneista diplomi-insinööreistä. Koulutus- ja tutkimuspalvelut vastaa täydennyskoulutuksesta. Ensimmäinen ESRosarahoitteinen GeoPros PD- täydennyskoulutusohjelma (80 op) käynnistyi Koulutukseen osallistui 11 opiskelijaa. Uusi oppisopimuskoulutuksena käynnistyvä GeoPros PD -erikoistumisohjelma alkaa marraskuussa Koulutus on tarkoitettu alaan soveltuvan yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Koulutukseen otetaan opiskelijaa. Koulutus kestää kaksi vuotta ja sen laajuus on 60 op. Oulussa Oulusoft Ay ja työ- ja elinkeinohallinto käynnistävät muuntokoulutuksen kaivosalan tarpeisiin syksyllä Geologit kaivoksille, NYT! -koulutus tähtää työn- ja projektinjohto-, suunnittelu-, asiantuntija- ja tutkimustehtäviin. Opiskelijoilta edellytetään aikaisempaa korkeakoulu- tai insinööritutkintoa. Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa kaivosalaan liittyvää koulutusta on tarjolla tutkintojen suuntautumisvaihtoehtoina. Kajaanin AMK:ssa kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa valittavana on kaivostuotannon suuntutuminen, Kemi-Tornion AMK painottuu sähkötekniikkaan ja kunnossapitoon ja Rovaniemen AMK infran rakentamiseen. Kaivosalan ammattitutkinnon voi suorittaa Ammattiopisto LAPPIAssa (Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä) ja Lapin ammattiopistossa (LAO, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä). Työntekijöitä uusiin kaivoshankkeisiin koulutetaan myös yrityskohtaisesti työvoimakoulutuksena. Juuri valmistuneen kansallisen mineraalistrategian yksi neljästä esitetystä toimenpideehdotusten aihealueista suuntautuu T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistamiseen. Konkreettisena toimenpiteenä on esitetty mineraalialan Tekes-ohjelman perustamista. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 65

67 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT -analyysi kiteyttää kaivosteollisuuden vahvuudet ja heikkoudet ja hahmottaa alan mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuudet Heikkoudet Suomen maaperän potentiaali Suomessa monia EU:lle kriittisiä raakaaineita Hyvä infrastruktuuri Poliittisesti stabiili yhteiskunta Valtiovallan myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen Pääsääntöisesti myönteinen kansalaisten suhtautuminen kaivosteollisuuteen Korkea yleinen koulutuksen taso Hyvä geologinen perusdata saatavilla GTK:sta Suomella hyvä imago kaivosteollisuudessa globaalisti Vahva teknologiaosaaminen ja alan laitevalmistus Kotimaisten pääomien puute ja kehittymättömät kotimaiset kaivosalan rahoitusmarkkinat Pitkät ja aikaa vievät lupaprosessit Pulaa ammattitaitoisesta ja kokeneesta työvoimasta Alan koulutuksen ja tutkimuksen riittämättömyys nykyiseen kysyntään nähden Alihankkijoiden kielitaito vielä osin riittämätön yhteistyölle kansainvälisten yritysten kanssa Kaivosalan imago perustuu käsityksiin toiminnasta viime vuosisadan puolivälistä, ei pidetä high-tech -alana Kaivosalan viestintä ei perustu tosiasioihin vaan vallan ovat saaneet tunteisiin pohjautuvat mielipiteet (uraani ja syanidi) Mahdollisuudet Uhat Valtaosa mahdollisesti olemassa olevista varannoista on vielä löytymättä. Esimerkiksi GTK:n arvion mukaan tunnettujen platinametallien osuus mahdollisesti olemassa olevista kokonaisvarannoista on vain noin 2 % Kaivostoiminnan imago muuttuu ja ala nähdään modernina high-tech -teollisuutena Kaivostoiminnan kehitys luo mahdollisuuksia arvoketjussa sekä erikoistuneen alihankintatoiminnan että jatkojalostuksen kehittymiselle kuljetusinfran synerginen kehittäminen esim. matkailun tarpeiden kanssa Globaalissa talouskehityksessä tapahtuvat muutokset Kilpailu koulutetusta työvoimasta kasvaa ja nostaa kustannuksia Kapasiteettipula teknologia- ja laitetoimituksiin liittyen Maankäytön rajoitukset mm. ympäristön suojeluun liittyen - Natura 2000 Jätelainsäädäntö ja jätemaksut, mahdollinen sivukiven luokittelu jätteeksi Uuden kaivoslain vaikutukset kaivostoimintaan: korvaukset maanomistajille lunastettavan maan hinta lupaprosessien pituudet karkottavat etsintäyhtiöt 66 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

68 10 Julkinen rahoitus Syyskuussa 2008 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kaivosteollisuuden tukemisesta. Tuen edellytyksenä on, että projekti on kooltaan ja kestoltaan riittävä, jotta sillä on merkittävä vaikutus kansalliseen ja alueiden työllisyyteen ja talouteen. Tukea voidaan myöntää budjetista kaivoksia palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen, kuten voimalinjat, vesi- ja viemäröinti sekä tutkimustunnelit. Valtio voi rahoittaa myös investointeja kaivoskuljetusten vaatimiin teihin, rautateihin ja satamiin. Rahoitusta on myönnetty mm. Talvivaaran kaivosrataan, Kevitsan kaivostien ja kaivosinfran rakentamiseen. Yritysten tarvitsemien työntekijöiden koulutusta on rahoitettu työvoimapoliittisena koulutuksena. ELY-keskukset toimivat rahoituspäätösten paikallisina valmistelijoina ja toimeenpanijoina. Suomen Teollisuussijoitus Oy (TESI) osallistuu kaivoshankkeisiin suorilla pääomasijoituksilla. TESI on sijoittanut mm. Sotkamo Silver AB:n Taivaljärven hopeakaivoshankkeeseen ja Nordic Mining ASA litium -kaivoshankkeeseen. TESI on ollut mukana myös Talvivaaran rahoituksessa, mutta on nyt jo irtaantunut yhtiöstä. Finnvera Oy myöntää lainoja ja takauksia sekä tekee suoria pääomasijoituksia tytäryhtiöidensä kautta. Tekes on aikaisemmin rahoittanut kaivoksiin liittyen mm. bioliuotusprosessin kehitykseen liittynyttä tutkimusta. Uudessa mineraalistrategiassa esitetään kaivannaisalan teknologiaohjelman perustamista Tekesiin. Maakuntien liitot Lapissa ja Itä-Suomessa ovat rahoittaneet kaivosalan tukemiseen liittyneitä kehityshankkeita. Esimerkiksi Lapissa on tuettu maakunnan kehittämisrahalla kaivospaikkakuntien valmistautumista kaivostoiminnan vastaanottamiseksi. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 67

69 Lähteet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Tilastokeskus, Tullihallitus, Ulkomaankauppatilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimiala Online, World Mineral Statistics , British Geological Survey, statistics/worldstatistics.html World Mineral Production , British Geological Survey, mineralsuk/statistics/worldstatistics.html World Mineral Production , British Geological Survey, mineralsuk/statistics/worldstatistics.html Tuusjärvi M., Virtanen K., Tontti M., Ahtola T., Kinnunen K., Luodes H., Torppa A., Hyvärinen J., Kallio J., Holmijoki O. ja Vuori S.; Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008, Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 179, 2009, tr/tr179.pdf Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Raaka-aineita koskeva aloite - työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. KOM (2008) 699 lopullinen, Ericsson, Magnus Global mining towards 2030: Background material and food for thought for the Finnish mineral policy process Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 187, 2010, Background Paper, The Outlook for Metals Markets Prepared for G20 Deputies Meeting Sydney 2006, The World Bank Group, Oil, Gas, Mining and Chemicals Department, Washington, September 2006, outlook_for_metals_market.pdf International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability, April 30, 2006, SocEnvSustainability2006/$FILE/SustainabilityPolicy.pdf 68 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

70 The Equator Principles, A financial industry benchmark for determining, assessing and managing social & environmental risk in project financing, July 2006, World Exploration Trends, A Special Report from Metals Economics Group for the PDAC International convention 2010, MEG Metals Economics Group Investment fundamentals: Understanding mineral exploration and resource development and the relationship to company stock prices, March 6, 2010, PDAC Fred McMahon and Miguel Cervantes, Survey of Mining Companies 2009/2010, The Fraser Institute, April 2010, Fred McMahon and Miguel Cervantes, Survey of Mining Companies 2009/2010, 2010 Mid- Year Update, The Fraser Institute, August 2010, fraser-ca/content/research-news/research/publications/miningsurvey-2010update.pdf Critical raw materials for the EU, Report of the Ad-hoc Working Group on defining critical raw materials, European Commission, Enterprise and Industry, Version of 30 July 2010, Annex V to the Report of the Ad-hoc Working Gropup on defining critical raw materials, European commission, Enterprise and Industry, Version of 30 july 2010, eu/enterprise/policies/raw-materials/documents/index_en.htm Improving framework conditions for extracting minerals for the EU, European Commission, Enterprise and Industry, , documents/index_en.htm Improving framework conditions for extracting minerals for the EU, Abridget report of the Ad-hoc Working Group on Exchanging Best Practice on Land Use Planning, Permitting and Geological Knowledge Sharing, European Commission, Enterprise and Industry, , Guidance Document, Non-energy mineral extraction and Natura 2000, European Commission, Environment, July 2010, management/docs/neei_n2000_guidance.pdf Suomen mineraalistrategia, LAPVERK Lapin verkostoituneet kaivospalvelut verkostoselvitys, 2010 (projektin raportti) KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 69

71 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos - ETLA, (ennakkotieto kaivannaisalan vaikuttavuusselvityksestä) Esmerk-uutiset Agnico-Eagle mines Ltd., Akkerman Exploration B.V., Altona Mining LTd., Anglo American plc, Belveder Resources Ltd., BHP Billiton, Dragon mining Ltd, Endomines AB, First Quantum Minerals Ltd., Inmet Mining Corporation, Lappland Goldminers AB, Luossavaara-Kiirunavaara AB, LKAB, Mawson Resources Ltd. Mondo Minerals B.V., Nordkalk Oyj, Nordic Mines AB, Nordic Mining ASA, Nortec Minerals Corp., Northland Resources S.A., 70 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

72 Omya PCC (Finland) Oy, Paroc Oy Ab, Rio Tinto plc, Sibelco Nordic Oy Ab, Sydvaranger Gruve AS, Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj, Vale S.A., Yara International ASA, KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 71

73 Liite 1: Ajankohtaiskatsaus kaivoshankkeisiin Tilanne elo-syyskuussa Kittilän kultakaivos, Agnico-Eagle Ltd. Kittilän kultakaivos aloitti kaupallisen tuotannon toukokuussa Avolouhinnasta siirrytään vähitellen kolmen vuoden kuluessa maanalaiseen louhintaan. Nykyinen suunniteltu kullan vuosituotanto on unssia eli noin kg ja kaivoksen toiminta-aika Kaivos työllistää 350 henkilöä yhtiön palveluksessa ja lisäksi allihankkijat työllistävät noin 250 henkilöä. Parhaillaan on menossa selvitys Kittilän kultakaivoksen tuotannon laajentamisesta. Selvitys valmistuu vuoden 2011 puoliväliin mennessä. Hitura, Nivala, Belvedere Mining Oy/Belvedere Resources Ltd., nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium Hituran nikkelikaivos suljettiin joulukuussa 2008 alhaisen nikkelin hinnan vuoksi ja Finn Nickel Oy hakeutui konkurssiin. Helmikuussa 2010 Belvedere Mining osti Hituran kaivoksen konkurssipesältä. Hituran maanalaisen kaivoksen toiminta käynnistyi uudelleen elokuussa Tuotannon lasketaan toimivan täydellä kapasiteetilla, tonnia malmia kuukaudessa, tammikuussa Suunniteltu nikkelin vuosituotanto on t nikkeliä rikasteessa. Kaivos työllistää noin 100 henkilöä. Yhtiö valmistelee malmivarantojen päivitystä. Yhtiöllä on kultaprojektit Kopsa ja Kiimala 15 ja 30 km päässä Hiturasta ja suunnitelmissa on myös näiden malmien rikastaminen Hiturassa. Pahtavaaran kultakaivos, Sodankylä, Lappland Goldminers AB Pahtavaaran kultakaivoksen suunniteltu tuotanto on 800 kg kultaa vuonna Kaivos työllistää suoraan 50 henkilöä ja lisäksi alihankkijoiden palveluksessa on 50 henkilöä. Pahtavaaran kultakaivokselle on tärkeää malmivarantojen kartoitus, sillä nykyisin tunnetut varannot eivät ole riittävät pitkäaikaisen ja stabiilin kaivostoiminnan jatkamiselle. Kemin kromikaivos, Outokumpu Chrome Oy Kemin kromikaivos on ainoa kromin tuottaja EU:ssa. Yhtiö päätti kesäkuussa 2010 kaivoksen ja ferrokromitehtaan tuotannon kaksinkertaistamisesta. Louhinta nousee 2,7 milj. tonniin vuodessa ja ferrokromin tuotanto tonniin vuodessa. Laajennuksen kokonaisinvestointi on 420 milj. euroa jakautuen kolmelle rakentamisvuodelle. Laajennuksen seurauksena syntyy noin 100 uutta työpaikkaa, joista 30 kaivokselle. Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on noin 100 henkilöä. 72 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

74 Orivesi, Polar Mining Oy/Dragon Mining Ltd., kulta Oriveden kaivos sisältää Sarvisuon ja Kuteman esiintymät. Sarvisuon kaivoksen toimintaa laajennetaan 620 m tasolle. Suunnittelua toiminnan laajentamisesta Kuteman esiintymällä 820 m syvyyteen jatketaan. Jokisivu, Polar Mining Oy/Dragon Mining Ltd., kulta Jokisivun kaivos sisältää Kujankallion ja Arpolan esiintymät, joiden kultavarannot yhteensä ovat unssia. Kujankalliossa avolouhinnasta siirrytään maanalaiseen louhintaan vuonna Pyhäsalmi, Nivala, Pyhäsalmi Mine Oy/Inmet Mining Corporation, kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta Pyhäsalmen kaivos avattiin vuonna Maanalaisen kaivoksen tuotantotavoite vuodelle 2010 on 1,4 milj. tonnia louhittua malmia. Tunnettuja malmivaroja riittää vuoteen 2018 saakka. Suunnitellut investoinnit ovat lähinnä laitteiston korvausinvestointeja. Henkilöstö vuoden 2009 lopussa 218 kaivosyhtiön palveluksessa ja 53 alihankkijoilla. Talvivaara, Talvivaara Sotkamo Oy/Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj, nikkeli, sinkki, (uraani) Talvivaaran rakentaminen jatkuu. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä investoinnit painottuivat jälkiliuotuskasan perustustöihin, metallien talteenoton toisen tuotantolinjan asennuksiin ja jälkiliuotuskasan kasauslaitteisiin ja kuljettimiin. Helmikuussa yhtiö ilmoitti valmistelevansa uraanin talteenottoa kaivoksen sivutuotteena. Yhtiö jätti uraanin talteenottoa koskevan lupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle maaliskuussa Tarvittavat investoinnit talteenottolaitokseen olisivat noin 30 milj. euroa. Arvioitu uraanin vuosituotanto olisi noin 350 tonnia. Pampalo, Ilomantsi, Endomines Oy, kulta 2009 alkanut rakentaminen on edennyt laitteistojen asennukseen. Asennustyöt valmistuvat syksyllä Investoinnit yhteensä ovat noin 20 milj. euroa. Testiajot käynnistyvät vuoden lopulla ja tuotanto vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Suunniteltu vuosituotanto kg kultaa. Kaivos työllistää 70 henkilöä. Kevitsan kaivos, Sodankylä, Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd., nikkeli- ja kuparirikasteet (PGM, kulta) Kevitsan kaivoksen rakentaminen käynnistyi keväällä Urakkakilpailun maanrakennus- ja betonirakennustöistä on voittanut Lemminkäinen Talo Oy. Rakennustöihin sisältyvät louhinta ja murskaustyöt suorittaa Lemminkäinen Infra Oy. Rakennustöiden yhteisarvo on KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 73

75 noin 10 milj. euroa ja se työllistää noin 100 henkilöä. Rakennustyöt valmistuvat keväällä Raskaiden terärakenteiden toimituksen on saanut Pieksämäkeläinen Naaraharju Oy. Kaupan arvo on 10 milj. euroa ja se työllistävä vaikutus Naaraharjulle on henkilöä. Kaivoksen investoinnit yhteensä ovat noin 300 milj. euroa ja rakennusvaihe työllistää henkilöä. Tuotannon käynnistyttyä vuonna 2012 työllistävä vaikutus on 390 henkilöä, josta 170 henkilöä alihankkijoilla. Aloitusvaiheessa suunniteltu nikkelirikasteen vuosituotanto on tonnia ja kuparirikasteen tonnia. Rikaste toimitetaan jatkojalostettavaksi sulattoon kotimaassa tai ulkomailla. Vuotuinen kuljetustarve on tonnia rikastetta kaivoksen käynnistymisestä suunniteltuun laajennukseen vuosina Huhtikuussa 2010 yhtiö käynnisti ympäristövaikutusten arvioinnin tuotannon laajentamisesta. Kesällä yhtiö on jättänyt myös merkittävät uudet valtausvaraukset rakennettavan kaivoksen lähialueilla. Kylylahti, Polvijärvi, Kylylahti Copper Oy/ Altona Mining Ltd (aik. Universal Resources Ltd.), kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Polvijärvellä sijaitsevan Kylylahden kaivoksen malmin rikastus on suunniteltu tehtäväksi Luikonlahden rikastamolla, joka on n. 45 km päässä louhoksesta. Luikonlahden rikastamo on ollut toiminnassa vuosina Elokuussa julkistettu n kannattavuustarkastelu, joka sisälsi rikastuksen Luikonlahdessa oli hankkeelle myönteinen. Valmistelevaa rakentamista Kylylahdessa on tarkoitus aloittaa jo lokakuussa 2010, vaikka projektin rahoituspäätös onkin edelleen ehdollinen. Yritys on saanut TEM:n myönteisen tukipäätöksen Luikonlahden rikastamon modernisointiin. Toiminnan käynnistyttyä työllistää 60 henkilöä kaivoksella ja 40 henkilöä rikastamolla. Rikastamolla on mahdollista jalostaa myös mahdollisten muiden lähialueen louhosten malmia. Laiva, Raahe, Nordic Mines AB, kulta Standard Bank Plc:n, UniCredit Bank AG:n ja Finnveran muodostama konsortio on hyväksynyt kokonaissummaltaan 53 milj. euron Senior Secured Loan -luoton Nordic Minesin Laiva -hankkeelle Raahessa. Kultakaivoksen rakentaminen on menossa ja toiminta käynnistyy kesällä Kokonaisinvestointi on 70 milj. euroa. Metso Oyj toimittaa kaivoslaitteita ja palveluja 30 milj. euron arvosta. Kullan suunniteltu vuosituotanto on kg. Toiminnan käynnistyttyä kaivos työllistää henkilöä. 74 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

76 Kolari Pajala, Northland Resources Inc. rauta (kupari, kulta) yhtiö julkisti kannattavuuslaskelman, joka pohjautuu Ruotsin kaivosten rautamalmin kuljettamiseen Norjan Narvikin sataman kautta. Rajajokikomissio myönsi ympäristöluvat Ruotsin Pajalassa sijaitseville Tapulin kaivokselle ja Kaunisvaaran rikastamolle Lupa sallii yli 100 milj. tonnin rautamalmin louhinnan Tapulin kaivoksella ja Kaunisvaaran rikastamon lupa sallii 20 milj. tonnin malmin prosessoinnin ja 5 milj. tonnin rikastetuotannon vuodessa. Suunniteltu tuotannon käynnistys Ruotsin puolella on Suomen puolella sijaitsevan Hannukaisen projektin alustava kannattavuuslaskelma (Preliminary Economic Assessment (PEA)) on valmistunut ja sen tulokset tukevat hankkeen jatkamista. Hannukaisen kaivoksen suunniteltu tuotanto on 2 milj. tonnia vuodessa korkealaatuista rautakonsentraattia pelletti tuotantoon sekä vähäisempiä määriä kupari/kulta konsentraattia. Suunniteltu rakentamisen aloitus on vuonna 2012 ja tuotannon käynnistys Kuljetukset Narvikin satamasta eivät koske Hannukaisen tuotteita. Kolari-Pajalan investointikustannukset ovat noin700 milj.. Kaivokset työllistäisi käynnistyttyään yhteensä 800 henkilöä. Sokli, Savukoski, Yara Finland Oy, fosfori (niobi, tantaali, uraani) Soklin kaivoshankkeen tavoitteena on tuottaa 2 milj. tonnia fosforirikastetta ja 0,3 milj. tonnia rautarikastetta vuodessa. Kaivoksen toiminta-aika olisi useita kymmeniä vuosia. Venäjällä Apatiitin Kola-instituutissa tehdyissä rikastuskokeissa on käynyt ilmi, ettei malmi olekaan magneettisessa muodossa. Rikastuskokeita jatketaan ja yhtiö päättää investoinnista, kun rikastuskokeet ja kannattavuusselvitykset valmistuvat. Jos rikastus tapahtuisi Suomessa, työllistäisi kaivos tuotannon käynnistyttyä henkilöä. Investointikustannuksiksi on arvioitu 700 milj. - 1 miljardia euroa ilman tie-, rautatie- ja voimajohtoinvestointeja. Rikastus Suomessa edellyttää rikasteen kuljetusta rautateitse, sillä suuren rikastemäärän kuljettamien ajoneuvoyhdistelmillä ei ole realistinen vaihtoehto. Rikasteen kuljetus rautateitse tarkoittaisi 2-4 junaparia päivittäin. Kuljetustarve 2,4 milj. tonnia rikastetta vuodessa. Ruonaoja, Kolari, Nordkalk Oyj, kalkkikivi Yhtiö on jättänyt ympäristölupahakemuksen kalkkikivilouhoksen uudelleen avaamiseksi. Koelouhinnat käynnistyivät kesällä Suunniteltu vuosituotanto on tonnia kalkkikiveä. Louhinta on suunniteltu tehtäväksi kesäaikaan. Kuljetukset tapahtuisivat rautateitse. Kaivos työllistäisi 5-10 henkilöä. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 75

77 Suhanko, Ranua, North American Palladium/Gold Fields Ltd, palladium, platina, nikkeli, kupari Luvat kaivoksen perustamiseksi ovat olemassa. Hankkeen valmistelu keskeytettiin Elokuussa 2010 yhtiö aloitti rikastuksen pilot-kokeet Platsol -prosessilla. Platsol -prosessilla haetaan parempaa kannattavuutta. Päätöksiä projektin jatkosta on odotettavissa vuoden 2011 alussa. Kaivos työllistäisi käynnistyessään henkilöä. Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver AB/Gexco AB, hopea, sinkki, lyijy, kulta Elokuussa 2010 Silver Resources Oy yhdistyi ruotsalaiseen Gexco AB:iin. Uuden yhtiön nimeksi tuli Sotkamo Silver AB. Rahoituksessa ovat mukana Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Teknoventure Oy sekä ruotsalaisia yksityisiä tahoja. Tavoitteena on käynnistää kaivoksen rakentaminen 2012 ja tuotanto Tarvittavat investoinnit ovat milj. euroa. Työllistävä vaikutus on henkilöä rakentamisen aikana ja henkilöä kaivoksen käynnistyttyä. Länttä, Kaustinen, Keliber Oy/Nordic Mining ASA, litium Yhtiölle on myönnetty kaivos- ja ympäristöluvat. Rakentamista ei ole aloitettu. Tuotannon aloitus kuukauden kuluttua rakentamisen aloituksesta. Arvioidut investointikustannukset ovat 40 milj. euroa. Kaivos työllistäisi toiminnan käynnistyttyä henkilöä ja olisi käynnistyessään Euroopan ensimmäinen litiumkaivos. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä yhtiö on käynnistänyt geologiset tutkimukset tavoitteena varantojen lisääminen litiumkaivoksen käynnistämiseksi. Mustavaara, Taivalkoski/Posio, Akkerman Exploration B.V., vanadiini, rauta, titaani Hankkeessa mukana ollut Ardiana Resources Inc. on myynyt osuutensa Mustavaaran projektista. Karnukkapuro, Polvijärvi, Mondo Minerals B.V., talkki Kalkkikaivoksen avaamiseksi on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointi. Tuotannon käynnistys on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2011/2012. Sodankylä, Anglo American Plc. Yhtiö suorittaa aktiivista malminetsintää Sodankylässä, missä yhtiöllä on yli 500 neliökilometrin valtaukset ja valtaushakemukset. Varaukset ovat osittain Natura alueella. Yhtiö on ilmoittanut jatkavansa malminetsintää alueella useita vuosia. Yhtiön politiikkaan ei kuulu tiedottaa asiasta ennen kuin malmivarannot on todettu. Tiettävästi kyseessä olisi kuitenkin erittäin merkittävä esiintymä. 76 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

78 Rompas, Ylitornio, Mawson Resources Ltd., kulta, uraani Vuoden alussa Mawson Resources Ltd. osti kaikki Arevan uraanivaltaukset Suomessa. Rompas on vuonna 2008 Arevan löytämä kulta ja uraaniesiintymä. Alueelta on löydetty näytteittä, joissa on erittäin korkeita kulta- ja uraanipitoisuuksia. Kultapitoisuus on korkeimmillaan g/t ja uraanipitoisuus 43,6 %. Yhtiön varaukset sijaitsevat osittain NATURA 2000 alueella. Marttalanniemi, Seinäjoki, Nortec Minerals Corp.,kulta Koeporauksissa on löydetty korkeita kultapitoisuuksia. Kisko, Salo, Tasman Metals Ltd., strategiset metallit Yhtiö on hakenut yli 8 neliökilometrin kaivosvaltausta strategisten metallien etsintään. Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Puh.: Sähköposti: maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 77

79 Liite 2: Alan termejä Alla on esitelty alan termejä ja käytäntöjä nykyisen kaivoslain mukaisesti kuten ne on kuvattu työ- ja elinkeinoministeriön sivustoilla Varaus Varausoikeus antaa määräajaksi etuoikeuden valtauksen tekemiseen. Varausalueen maksimikoko on 9 km2. Varaamalla jonkin alueen itselleen varaaja saa etuoikeuden vallata alueen tarkempiin tutkimuksiin. Pisin varausaika on yksi vuosi. Varaus ei oikeuta tutkimustoimenpiteisiin maastossa. Tutkimustoimenpiteitä on mahdollista tehdä kaivoslain 3 :n mukaisena etsintätyönä, joka tarkoittaa geologisten havaintojen, mittausten ja vähäisen näytteenoton tekemistä. Näytteenotosta on ilmoitettava. Muuhun kuin vähäiseen näytteenottoon tarvitaan maanomistajan lupa. Valtaus Valtaus on malminetsijälle annettava määräaikainen yksinoikeus alueella oleviin mineraalivaroihin. Lisäksi valtaus antaa oikeuden tutkia valtausaluetta. Maanomistajalle valtaus on alueeseen kohdistuva rasite, josta hän saa lain mukaisen korvauksen. Malminetsinnän kannalta valtausoikeuden saaminen on välttämätön työkalu. Kaivosministeriö myöntää kaivoslain perusteella hakemuksesta valtausoikeuksia, mikäli lainsäädännön asettamat edellytykset täyttyvät. Ennen hakemuksen käsittelyä ministeriö kuulee alueen maanomistajaa, kuntaa, alueellista ympäristöpiiriä. Turvatakseen kaivoslain mukaisen oikeuden esiintymään on malminetsijän haettava valtausoikeutta kyseiseen alueeseen. Valtausoikeutta haetaan yleensä alueellisen tarkastelun jälkeen, kun malminetsintä tarkentuu vaiheeseen, jossa tarvitaan kohdentavia maastotutkimuksia. Valtausoikeus antaa hakijalleen yksinoikeuden valtausalueella kaivoskivennäisiin kohdistuvaan tutkimustyöhön. Esteitä alueen valtaamiselle on lueteltu mm. kaivoslaissa. Esteeksi myöntämiselle voi muodostua mm. Valtaus antaa yksinoikeuden esiintymän tutkimiseen antaa yksinoikeuden kaivosoikeuden hakemiseen valtausalueelle ja esiintymän hyödyntämiseen vaaditaan ennen kaivospiirin hakemista, mutta ei takaa kaivospiirin myöntämistä valtausoikeus ei kuitenkaan oikeuta ryhtymään luonnonsuojelulain säännösten kieltävään toimintaan ilman poikkeusta luonnonsuojelulain säännöksistä 78 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

80 Kaivospiiri ja kaivosoikeus Kaivosoikeus ja kaivospiiri antavat kaivoslain mukaisen oikeuden hyödyntää kaivoskivennäisiä. Tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten muodostetaan hakemuksesta erillinen kaivospiiri. Toiminnanharjoittajan tulee hakea kaivospiiritoimitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hakemuksen tulee sisältää yksilöity ja yksityiskohtainen tieto esiintymästä, sen hyödynnettävyydestä ja kaivostoiminnan harjoittamisesta. Hakijalla tulee olla aluetta koskeva valtaus ennen kaivospiirin hakua. Kaivospiirihakemuksen käsittely on tärkein vaihe kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Hakemusta käsitellessään ministeriö harkitsee, onko toiminnanharjoittaja esittänyt riittävät tiedot kaivoslain mukaan. Hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon myös luonnonsuojelulain keskeiset säännökset sekä alueiden käytön suunnittelun tarpeet. Kaivospiiritoimitus Mikäli hakemus täyttää lain vaatimat edellytykset, työ- ja elinkeinoministeriö antaa määräyksen kaivospiiritoimituksen suorittamiseksi. Toimituksen tekevät maanmittaustoimiston toimitusinsinööri sekä kaksi uskottua henkilöä. Kaivospiiritoimituksessa rajataan kaivostoiminnan vaatima maa-alue sekä käsitellään korvaukset maankäytöstä ja mahdollisista vahingoista. Kaivospiiritoimituksessa ei lunasteta maa-alueen omistusoikeutta maanomistajalta. Kaivospiiritoimituksen tuloksena toiminnanharjoittaja saa käyttöoikeuden kaivospiirin alueeseen. Kaivosoikeus Kaivostoiminnan aloittamiseen tarvitaan työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä kaivosoikeus. Ennen kaivostoiminnan aloittamista tarvitaan kaivosoikeuden lisäksi ympäristölupa. Lisäksi tulevat mahdollinen kaavan laadinta sekä rakennuslupa-asiat. Luonnonsuojelun näkökulma tulee huomioitua paitsi mahdollisessa YVA-prosessissa myös ympäristöluvassa sekä kaivosviranomaisen lupaharkinnassa. Malminetsintä Malminetsinnän tarkoituksena on paikantaa taloudellisesti hyödynnettäviä maankamaran luonnonvaroja. Malminetsintä on pitkäjänteinen usein jopa vuosikymmeniä kestävä luonnontieteellis-ekonominen evaluointiprosessi, johon vaikuttavat kallioperässä olevan luonnonvaran lisäksi taloudelliset ja ympäristölliset sekä monet yhteiskunnalliset tekijät. Malmitutkimuksissa kartoitetaan yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti kallioperän ja maaperän rakennetta ja koostumusta. Tietoa voidaan hyödyntää monipuolisesti myös maankäytön suunnittelussa ja ympäristön hoidossa. KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 79

81 Liite 3: Vienti ja tuotitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet Vientiin ja tuontiin liittyvissä taulukoissa ja kuvissa käytetyt CN8 -tullinimikkeet ( ) Rautamalmit ja -rikasteet, agglomeroimattomat (paitsi pasutetut rautapyriitit) ( ) Rautamalmit ja -rikasteet, agglomeroidut (paitsi pasutetut rautapyriitit) ( ) Mangaanimalmit ja -rikasteet, m.l. rautapitoiset mangaanimalmit ja -rikasteet, joissa on mangaania >= 20% kuiva-aineen painosta ( ) Kuparimalmit ja -rikasteet ( ) Nikkelimalmit ja -rikasteet ( ) Kobolttimalmit ja -rikasteet ( ) Alumiinimalmit ja -rikasteet ( ) Lyijymalmit ja -rikasteet ( ) Sinkkimalmit ja -rikasteet ( ) Tinamalmit ja -rikasteet ( ) Kromimalmit ja -rikasteet ( ) Volframimalmit ja -rikasteet ( ) Uraanimalmit ja pikivälke, sekä niiden rikasteet, joissa on > 5 painoprosenttia toriumia *Euratom* ( ) Uraanimalmit ja -rikasteet (paitsi uraanimalmit ja pikivälke, joissa on > 5 painoprosenttia toriumia) ( ) Monatsiitti; uraanitorianiitti ja muut toriummalmit ja -rikasteet, joissa on > 20 painoprosenttia toriumia *Euratom* ( ) Toriummalmit ja -rikasteet (paitsi monatsiitti; uraanitorianiitti ja muut toriummalmit, joissa on > 20 painoprosenttia toriumia) ( ) Molybdeenimalmit ja -rikasteet, pasutetut ( ) Molybdeenimalmit ja -rikasteet (paitsi pasutetut) ( ) Titaanimalmit ja -rikasteet ( ) Ilmeniitti ja sen rikasteet ( ) Titaanimalmit ja -rikasteet (paitsi ilmeniitti ja sen rikasteet) ( ) Zirkoniummalmit ja -rikasteet ( ) Niobium-, tantaali- ja vanadiinimalmit ja -rikasteet ( ) Niobium- ja tantaalimalmit ja -rikasteet ( ) Vanadiinimalmit ja -rikasteet ( ) Hopeamalmit ja -rikasteet ( ) Jalometallimalmit ja -rikasteet (paitsi hopeamalmit ja -rikasteet) ( ) Antimonimalmit ja -rikasteet ( ) Malmit ja malmirikasteet (paitsi rauta-, mangaani-, kupari-, nikkeli-, koboltti-, alumiini-, lyijy-, sinkki-, tina-, kromi-, volframi-, uraani-, torium-, molybdeeni-, titaani-, niobium-, tantaali-, vanadiini-, zirkonium-, jalometa 80 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

82 Kaoliini ( ) Kaoliini Kalkkikivet ( ) Sulatuskalkkikivi; kalkkikivet, jollaisia käytetään kalkin tai sementin valmistukseen ( ) Sammuttamaton kalkki ( ) Sammutettu kalkki ( ) Hydraulinen kalkki (paitsi puhdas kalsiumoksidi ja kalsiumhydroksidi) KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 81

83 Liite 4: Suomen metallogeeniset vyöhykkeet Lähde: GTK. 82 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU KAIVOSALA 2010

84 Liite 5: FinPro: Kuolan niemimaan kaivosyhtiöiden kansainvälistymisestä Kuolan niemimaan kaivosyhtiöiden kansainvälistymisestä Operations & Network Petri Leino Yhteystiedot osoitteesta KAIVOSALA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 83