Näkemyksestä menestystä

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maarit Kokko 2/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maarit Kokko Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina harvoja investoivia aloja Suomessa. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut pk-yritysten kasvua. Kansainvälistyville pkyrityksille Suomessa sijaitsevat kaivokset muodostavat hyvän asiakasreferenssin. Kansainvälisten kaivosyritysten näkökulmasta suomalaiset teknologia- ja palvelutoimittajat ovat usein pieniä. Verkostoituminen ja yhteistyö veturiyritysten kanssa ovat mahdollisuus kansainvälistymisessä ja toimialakohtaisen osaamisen välittämisessä. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raakaaineiden tuonnista. Muun muassa resurssinationalismin lisääntyneen uhkan vuoksi metallirikasteiden omavaraisuusasteen kasvattamista tarvitaan jatkojalostusteollisuuden toiminnan turvaamiseksi. Vuonna 2013 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto oli noin 1,5 miljardia euroa, ja tuotanto työllisti suoraan noin henkilöä Suomessa. Suomessa toimi vuonna 2013 kaksitoista metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Toiminnassa olevat kaivokset ja kaivoshankkeet sijoittuvat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat noin 200 miljoonaa euroa, mikä on 45 % vähemmän kuin edellisvuonna. Investointien hiipuminen näkyy kaivosteknologiatoimittajien tilauskertymässä, joka oli alkuvuonna heikko. Talvivaara Sotkamon hakeutuminen konkurssiin vaikuttaa alihankkijoihin, teknologia-, palvelu- ja raakaainetoimittajayrityksiin, kuljetusyrityksiin ja tuotteiden jatkojalostajiin. Investoinnit malminetsintään pienenivät. Malminetsinnän vähentyminen näkyy tulevaisuudessa, kun uusia esiintymiä ei ole tiedossa nykyisten, ehtyvien malmivarantojen tilalle. Raporttia kirjoitettaessa Suomessa ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista. Vuonna 2013 Suomen metallimalmikaivoksista louhittiin malmia yhteensä 20,8 miljoonaa tonnia, ja teollisuusmineraalien hyötykiveä 15,4 miljoonaa tonnia. Suomen suurin kaivos louhintamäärällä mitattuna oli Siilinjärven apatiittikaivos. Kaivostoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun muassa hyvä geologinen tieto, hyvä malmipotentiaali, hyvä infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Olosuhteet kaivostoiminnalle ovat muuttuneet epävakaammiksi, jolloin uhkana ovat rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Joidenkin metallien hinnat voivat lähivuosina nousta esimerkiksi maiden vientikieltojen sekä uusien kehitettävien teknologioiden myötä. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille voi syntyä esimerkiksi ratkaisuista kestävään kaivostoimintaan, sivuvirtojen hallintaan, vesienkäsittelyyn ja sosiaalisiin kysymyksiin tai muista uusista teknologioista. Kaivostoimintaa tulee edelleen kehittää ympäristön kannalta, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla sekä kunnioittaen alueen muita elinkeinoja. TEM:n yhdyshenkilö: Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Maarit Kokko, s-posti maarit.kokko@ely-keskus.fi, puh Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet, teollisuusmineraalit ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 72 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2014 Författare Maarit Kokko Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Gruvindustrin har under de senaste åren hört till de fåtaliga investerande branscherna i Finland. Den finländska gruvindustrins aktivering har också gett upphov till nya teknologiföretag och satt fart på SMF-företagens tillväxt. För SMF-företag som internationaliseras utgör gruvorna i Finland en bra kundreferens. Ur de internationella gruvföretagens perspektiv är de finländska teknik- och serviceleverantörerna ofta små. Nätverksbyggande och samarbete med de ledande företagen är en möjlighet vid internationalisering och förmedling av branschspecifik kompetens. Nya gruvor förbättrar Finlands självförsörjning i fråga om råvaror, men Finlands metallförädling är ändå beroende av råvaruimport. På grund av bl.a. det ökade hotet från resursnationalismen, är det nödvändigt att öka självförsörjningsgraden för att trygga vidareförädlingsindustrins verksamhet. År 2013 omsatte produktionen av metallmalmer och industrimineraler cirka 1,5 miljarder euro, och produktionen sysselsatte direkt cirka personer i Finland. I Finland var tolv metallmalmsgruvor och 27 industrimineralgruvor verksamma De verksamma gruvorna och gruvprojekten är huvudsakligen förlagda till östra och norra Finland. De totala investeringarna i gruvor var cirka 200 miljoner euro, vilket är 45 % mindre än föregående år. De avtagande investeringarna märks i gruvteknikleverantörernas orderingång, som var svag i början av året. Talvivaara Sotkamos ansökan om konkurs påverkar underleverantörerna, teknik-, service- och råvaruleverantörerna, transportföretagen och vidareförädlarna av produkter. Investeringarna i malmletning minskade. Den minskade malmletningen märks i framtiden, då man inte känner till nya fyndigheter i stället för de nuvarande, sinande malmreserverna. I skrivande stund är inte en enda ny gruva under anläggande i Finland. År 2013 utvanns ur Finlands metallmalmsgruvor sammanlagt 20,8 miljoner ton malm och 15,4 miljoner ton nyttosten av industrimineraler. Finlands största gruva mätt enligt brytningsmängden var apatitgruvan i Siilinjärvi. Gruvdriften har långa traditioner i Finland. Finlands attraktionsfaktorer är bl.a. goda geologiska kunskaper, en bra malmpotential, en bra infrastruktur, en god allmän utbildningsnivå samt samhällelig och politisk stabilitet i landet. Förhållandena för gruvdrift har blivit mer instabila, vilket innebär en risk för att finansieringen försvåras och investeringarna minskar. Priserna på vissa metaller kan under de närmaste åren stiga, t.ex. på grund av ländernas exportförbud samt ny utvecklad teknik. Nya affärsmöjligheter för företag kan uppstå av t.ex. lösningar för hållbar gruvdrift, hantering av sidoströmmar, vattenhantering och sociala frågor eller annan ny teknik. Gruvdriften bör fortsättningsvis utvecklas på ett miljömässigt, socialt och ekonomiskt hållbart sätt samt med respekt för regionens övriga näringar. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Esa Tikkanen, tfn Branschchef: Maarit Kokko, e-post maarit.kokko@ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN ISBN Sidoantal 72 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare

5 Street address Mailing address Sector report Aleksanterinkatu 4 FIN HELSINKI P.O. Box 32 Telephone FI GOVERNMENT Fax /2014 Series title and number of publication Authors (institution: Name, Chairperson, Secretary). Maarit Kokko Branch Manager Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland Date 25 November 2014 Commissioned by Ministry of Employment and the Economy. Date of appointment Title The Mining Industry Abstract In recent years, the mining industry has been one of the few sectors making investments in Finland. The revival of Finnish mining operations has created new technology companies and spurred the growth of small and mediumsized companies. For internationalising small and medium-sized companies, mines located in Finland constitute a good client reference. From the point of view of international mining companies, Finnish technology and service suppliers are often small. Networking and cooperation with pioneering companies are possibilities for expanding activities internationally and transmitting branch-specific know-how. New mines improve Finland s self-sufficiency in raw materials, but metal processing is still dependent on the import of raw materials into Finland. For securing the operation of the further processing industry, the degree of self-sufficiency in metallic concentrates should be increased due to factors such as the increased threat of resource nationalism. In 2013, the turnover of metallic ore and industrial minerals was approx. EUR 1.5 billion, and the production employed directly approx. 3,000 individuals in Finland. Twelve metallic ore mines and 27 industrial mineral mines in were operating in Finland in The operating mines and mining projects were mainly located in Eastern and Northern Finland. The total investments in mines were approx. EUR 200 million, which is 45% less than the previous year. The decrease in investment is reflected in the number of orders acquired by mining technology suppliers, which was small at the beginning of the year. The bankruptcy of Talvivaara Sotkamo will have an impact on sub-contractors, technology, service and raw material supplier companies, transportation companies and product further processing operators. Investments in mineral prospecting are decreasing. The decrease in mineral prospecting will be evident in the future as new deposits will not have been found to replace the current draining mineral resources. As this report is being made, there are no ongoing mining construction projects in Finland. In 2013, a total of 20.8 Mt of metallic minerals and 15.4 Mt of ore for industrial minerals were extracted from Finnish metallic ore mines. In terms of the volumes extracted, the Siilinjärvi apatite mine was the largest mine in Finland. Mining has long traditions in Finland. Features such as good geological knowledge, potentially good ore resources, a good infrastructure, a generally high educational level as well as the social and political stability of the country are factors rendering Finland attractive. The mining conditions have become more unstable, which is why there is a threat of increasing difficulties in finding funding and the decrease in investment. The prices of some metals may increase in the near future, for instance through national export bans and the development of new technologies. Companies may have new business opportunities for instance by finding solutions for sustainable mining activities, the management of shunt currents, water treatment and social issues, or by using other new technologies. Mining activities should be further developed in an environmentally, socially and economically sustainable manner and in respect of the other livelihoods in the area. Contact person for the Ministry of Employment and the Economy: Esa Tikkanen, tel Branch manager: Maarit Kokko, maarit.kokko@ely-keskus.fi, tel Key words Mining industry, mining activities, extractive activities, exploration, excavation, metallic minerals, mineral concentrates, industrial minerals ISSN network publication Number of pages 72 Language Finnish Published by Ministry of Employment and the Economy ISBN network publication Price - Sold by

6 Sisältö Saatteeksi... 7 Osa 1. Katsaus toimialaan Toimialan määrittely Alan kuvaus ja määrittely Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialan yleiset muutosvoimat Toimialan rakenne Toimialan yritykset Suomessa Toimipaikat Suomessa Toimialan alueellinen jakauma Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotantomäärät Toimialan logistiikka Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Teollisuusmineraalit Vienti ja tuonti Vienti Tuonti Taloudellinen tila Investoinnit, kapasiteetti ja tuotekehitys Toimialan investoinnit Kapasiteetti Tutkimus ja tuotekehitys Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Tulokset ja johtopäätökset PK-barometristä Ennakoitavissa olevat muutokset ja trendit TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Osa 3. Yhteenveto Lähteet Liite 1. Kaivostoimialan talouden tunnuslukuja Liite 2. Tilastotietoja vuoriteollisuudesta Liite 3. EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa Liite 4. Vienti- ja tuontitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

8 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä täydentävät ja päivittävät kaksi kertaa vuodessa ilmestyvät Toimialojen näkymät -katsaukset. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavilla Toimiala Online -tietopalvelusta osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit ja Toimiala Online -tietojärjestelmä muodostaisivat perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Kaivosteollisuuden toimialaraportissa käsitellään alan ajankohtaisia asioita, rakennetta, markkinoita, talousasioita, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeisintä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yrityksille, rahoittajille sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina harvoja investoivia aloja Suomessa. Teknologiaja palvelutoimittajille kaivosalalta on löytynyt uusi asiakassegmentti. Uudet metallimalmikaivokset ovat nostaneet Suomen omavaraisuusastetta jatkojalostusta ajatellen. Eri maiden poliittiset riskitekijät ja resurssinationalismi sekä kasvavat logistiikkakustannukset lisäävät edelleen mielenkiintoa Suomen kaivosteollisuutta kohtaan. Kaivosteollisuudella edistetään Suomessa sijaitsevien jatkojalostustehtaiden kilpailukyvyn säilyttämistä. Toimialan yritykset toimivat pääasiassa kasvukeskusten ulkopuolella, mikä on luonut työpaikkoja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kasvun myötä on noussut esiin myös ongelmakohtia, ja kaivostoimintaa kohtaan on esitetty runsaasti kritiikkiä. Kaivosyhtiöiden tehtävänä on osoittaa toimintansa positiiviset kokonaisvaikutukset alueelle ja minimoida haitalliset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä haitat muille elinkeinoille. Haluan esittää suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet tämän raportin luomisessa. Toivon, että raportti kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä Maarit Kokko Kaivosalan toimialapäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Osa 1. Katsaus toimialaan 1. Toimialan määrittely 1.1. Alan kuvaus ja määrittely Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina harvoja investoivia aloja Suomessa. Kaivosalasta on myös kehittynyt uusi liiketoimintamahdollisuus useille teknologia- ja palvelutoimittajille. Suomeen on avattu uusia merkittäviä kaivoksia, ja kaivosalasta odotetaan muotoutuvan tulevaisuudessa yksi Suomen kansantalouden teollisista tukipilareista. Vuonna 2013 kaivosteollisuuden, metallimalmien ja teollisuusmineraalien, liikevaihto Suomessa oli noin 1,5 miljardia euroa. Kaivosteollisuuden liikevaihto on ollut nousussa vuodesta 2009 lähtien. Ala työllisti vuonna 2013 Suomessa suoraan noin henkilöä. Taulukko 1. Kaivosteollisuuden avainluvut Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet Kaivosten Liikevaihto Henkilöstö Kokonaislouhinta Päämetallit/-mineraalit lukumäärä (miljoonaa ) (pl. alihankinta) (miljoonaa tonnia) Metallimalmit ,6 kulta, kromi, kupari, nikkeli, sinkki Teollisuusmineraalit ,4 apatiitti, karbonaattikivet, talkki Muut ,3 vuolukivi, jalokivet, teollisuuskivet Yhteensä 46 ~ ,4 Kuva 1. Metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivosten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Lähde: Yritysten raportit ja tiedotteet ja muut lähteet EUR Henkilömäärä / / / / / / / /12 Liikevaihto (1000 EUR) Henkilöstömäärä 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

10 Metallien ja mineraalien kysyntää ovat lisänneet globaali väestönkasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen. Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa, mikä johti EU:n julistamaan raaka-aineita koskevaan aloitteeseen (Raw Materials Initiative) vuonna EU:n raaka-aineita koskevaan aloitteeseen liittyen on käynnistetty myös kansallisia aloitteita, kuten Suomen mineraalistrategia. Suomen mineraalistrategian tavoitteena on, että teknologisesti maailman edistyneimpiin kuuluva Suomen metallinjalostusteollisuus saa entistä enemmän raaka-aineita kotimaisista lähteistä, mikä varmentaa toiminnan jatkuvuuden ja parantaa kilpailukykyä. Vuonna 2013 julkaistu Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma täydentää mineraalistrategian linjauksia ja vie niitä eteenpäin esitetyillä toimenpiteillä. Metalleja tarvitaan muun muassa koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa ja elektroniikassa. Suomessa on potentiaalia myös niin sanotuille korkean teknologian metalleille (hightech-metallit), jotka ovat välttämättömiä useimmissa jatkuvasti yleistyvissä uuden teknologian laitteissa, kuten sähkömoottoreissa ja aurinkokennoissa. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimalmeja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Alla on esitetty metallimalmien louhinnan liikevaihtokuvaaja. Kuva 2. Metallimalmien louhinta. (TOL 07) liikevaihdon kehitys /2014 (Indeksi 2010=100). Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen sarja Trendisarja Teollisuusmineraaleja ovat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden, muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden, valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Suomessa sijaitsevista kaivoksista syötetään raaka-ainetta jatkojalostukseen. Teknologiateollisuus Ry:n Tilanne ja näkymät -katsauksen 3/2014 mukaan metallien jalostusyri- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 tysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa vuonna 2013 oli 8,8 miljardia euroa. Henkilöstöä oli alalla kaikkiaan noin Metallinjalostus myy yhä enemmän tuotteita Aasiaan, mikä pidentää tuotteiden kuljetusmatkoja ja lisää kuljetuskustannuksia. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Omavaraisuus raaka-aineissa auttaa ylläpitämään Suomen metallinjalostuksen kilpailukykyä pienentämällä metallinjalostuksen raaka-ainekustannuksia, kun raaka-aineita saadaan mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi Outokummulle oma kromikaivos tuo kilpailuetua. Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee Taivalkoskelle kaivosta ja rikastamoa, josta magnetiittirikaste kuljetettaisiin sulatolle Raaheen. Lopputuotteena saataisiin ferrovanadiinia, harkkorautaa ja mahdollisesti myös ferrotitaania. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy TOL 2008-luokituksen mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) ja Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja heterogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös rajoitettu vähäisen yritysten määrän vuoksi, jotta tietosuoja säilyy. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, minkä takia tilastotietoja suojataan myös muihin toimialaluokissa ja luokituksen ylemmillä tasoilla. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muissa toimialaluokissa, minkä vaikutus korostuu pienessä datapohjassa Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Kaivannaisteollisuuteen kuuluvat kaivosteollisuuden lisäksi kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus. Kaivosteollisuudella tarkoitetaan metallisten malmien louhintaa ja jalostusta sekä teollisuusmineraali-tuotantoa. Rakentamisessa tarvittavat hiekat, sorat ja kalliokiviainekset sekä niistä jalostetut tuotteet kuuluvat kiviainesteollisuuteen. Luonnonkiviteollisuuteen kuuluu rakentamisessa käytettävien muotoiltujen kivilohkareiden ja tuotteiden valmistus. Kaivosteollisuuden lähialoja ovat alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Uudet kaivokset vaativat usein mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaisilla on yhteys kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia ja lupamääräysten seurantaa kaivostoiminnan aikana. Suomi on maailman johtavia toimijoita kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana. Kaivosteollisuuden metallimineraalituotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Teollisuusmineraaleja, kuten kalkkikiveä ja talkkia, käytetään laajasti monissa käyttökohteissa. Kalkkikivituotteita sekä kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaine- 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

12 teollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Kuva 3. Kaivosteollisuuteen liittyvät toimijat ja toimialat Tutkimus ja koulutus Julkinen hallinto Hallinto, lupaasiat, valvonta GTK, yliopistot, AMK:t, VTT, ammattioppilaitokset, yritysten t&k Rahoitustoiminta pankit, sijoittajat, julkinen rahoitus Energian tuotanto Asuminen Alihankinta malminetsiintä, asennukset, louhinta, maansiirto, lastaukset, kunnossapito, automaatio Terveydenhoito, koulut, päiväkodit, ruokailu, harrastukset, muut palvelut Kone- ja laitetoimittajat tuotantolaitteet, varaosat, raakaaineet Kaivos Infra tieverkosto, raideverkosto, lentoyhteydet, meriliikenne, satamatoiminnot Kuljetuspalvelut materiaalin sisäiset ja ulkoiset siirrot, henkilöstön ja vierailijoiden kuljetukset Muut palvelut suunnittelu, siivous, vartiointi, pelastus, työterveyshuolto, ruokailu, mainonta, rekrytointi, ICT, mittaus, monitorointi, akkreditointi, todentaminen, konsultointi, laboratoriopalvelut Muut toimialat metallinjalostus, rakennusaineteollisuus, rakentaminen, kalliorakentaminen, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, maatalous, energian tuotanto, vedenpuhdistus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Taulukko 2: Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositilasto Toimipaikkatiedot, TOL Liikevaihto B Kaivostoiminta ja louhinta Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven louhinta Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta Liuskekiven louhinta Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto Muu mineraalien kaivu Turpeen nosto Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Metallien jalostus Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus Kuva 4. Yritysten, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä kaivostoimintaa palvelevassa toiminnassa. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Yritysten määrä Henkilöstön määrä Toimipaikkojen määrä Liikevaihdon määrä 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

14 Kuva 5. Yritysten, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksessa. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkatilastot Yritysten määrä Henkilöstön määrä Toimipaikkojen määrä Liikevaihdon määrä 1.3. Toimialan yleiset muutosvoimat Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma julkistettiin huhtikuussa Ohjelman toimenpiteet toteutetaan vuoteen 2019 mennessä, ja ne painottuvat alussa teollisuuden, hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin. Teollisuuden vapaaehtoisiin toimiin liittyvä Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava Kestävän kaivostoiminnan verkosto on aloittanut toimintansa. Hallinnon nykyisten menettelyjen toimivuutta ja kehittämistarpeita on selvitetty esimerkkitapausten avulla. Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui toukokuussa Suunnitelma kaivannaisalan teknologia- ja palveluviennin ja Suomeen suuntautuvien sijoitusten edistämiseksi on jätetty TEM:in kansainvälistymisen kasvuohjelmaan. Työvoima- ja koulutustarvekartoitus valmistuu syksyllä Koulutussuunnitelma laaditaan tutkintoon johtavalle koulutukselle yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa sekä ammatilliselle täydennys- ja jatkokoulutukselle. Tutkimusstrategiaa työstetään työryhmän johdolla ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 alussa. Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy konkreettisissa hankkeissa, joita ovat esimerkiksi NordMin, KIC-valmistelut, Chile-Suomi yhteistyö ja Nordic Mining Day PDAC:ssa. Sitran käynnistämä Kestävän kaivostoiminnan verkosto on foorumi kaivosalan ja sen sidosryhmien väliselle keskustelulle. Päätavoitteena on kehittää kestävämmän kaivostoiminnan edellytyksiä Suomessa. Verkosto on perustanut neljä työryhmää, joilla kullakin on oma vetäjänsä. Työryhmät ovat oman toiminnan kehittäminen, yhteiskuntavastuu, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen sekä paikallisten toimintamallien kehittämi- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 nen. Verkoston ydinryhmässä on 15 edustajaa eri organisaatioista. Lisäksi Sitralla on yksi edustaja, joka toimii tällä hetkellä puheenjohtajana. Verkoston varapuheenjohtajana toimii Eero Yrjö-Koskinen Suomen luonnonsuojeluliitto Ry:stä. Verkoston toimintatapa on katsoa tulevaisuuteen, eikä se puutu nykyisin meneillään oleviin konflikteihin. Työ- ja elinkeinoministeriön Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella -opas julkaistiin Oppaassa on kuvattu tiiviisti malminetsinnän lainsäädännöllinen perusta, erilaiset suojelualueet sekä malminetsinnän periaatteet ja toimintamallit suojelualueilla, poronhoitoalueella ja saamelaisten kotiseutualueella tuli voimaan muutos kaivoslakiin. Lakimuutos koskee kullanhuuhdontaa. Kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain uudistus on meneillään. Kaivosten YVAoppaan uudistus on meneillään, ja oppaan on arvioitu valmistuvan vuonna ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen nro 169 ratifioiminen on valmistelussa. Kaivostoimintaa säädellään kaivoksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

16 2. Toimialan rakenne 2.1. Toimialan yritykset Suomessa Taulukossa 3 on esitetty Suomen metallimalmikaivokset, joista viisi on kultakaivoksia. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Ulkomaalaiset yhtiöt omistavat suurimman osan metallimalmikaivoksista. Kaksi metallimalmikaivosta on kotimaisten yhtiöiden hallussa. Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei Suomesta löydy riittäviä pääomia kaivostoimintaan. Suomessa ei ole riittävästi kotimaista pääomarahoitusta kaivosalalle, minkä vuoksi suuri osa investoinneista on viime vuosina tullut ulkomailta. Taulukko 3: Suomen metallimalmikaivokset Lähde: Tukes. Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) kulta Oy Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Lappland Goldminers AB (publ) (SE) Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta (rikastamo Sastamala) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamala) Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kulta kupari, sinkki, rikki, rauta Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj sinkki, kupari, nikkeli Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Kylylahti, Polvijärvi (rikastamo Kaavi) Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) Boliden (SE) kesällä 2014 Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki kupari, nikkeli, PGM, platina Vuonna 2013 teollisuusmineraaleja louhittiin 27 kaivoksesta tai louhoksesta. Kaikki luvitetut teollisuusmineraalikaivokset tai louhokset eivät ole aktiivisessa tuotannossa joka vuosi. Karbonaattikiviä louhittiin 13:sta ja muita teollisuusmineraaleja 14 kaivoksesta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Taulukko 4: Teollisuusmineraalikaivokset ja -louhokset Suomessa. Lähde: Tukes. Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät Kunta (kaivos/louhos) arvoaineet Juuan Dolomiittikalkki Oy dolomiitti Paltamo (Reetinniemi) Nordkalk Oy Ab Rettig Group kalsiitti, dolomiitti, wollastoniitti Huittinen (Matkusjoki, Putkinotko, Siivikkala), Lappeenranta (Ihalainen), Savonlinna (Ruokojärvi), Lohja (Tytyri), Parainen (Limberg- Skräbböle), Sipoo, Vimpeli (Ryytimaa), Siikainen SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalsiitti Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab Sibelco Group maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpä), Siilinjärvi/ Kuopio (Kinahmi), Kemiönsaari (Kyrkoberget) Yara Suomi Oy Yara International ASA apatiitti Siilinjärvi (NO) Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Sotkamo (Uutela, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Horsmanaho) Lapinlahti (Joutsenenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Savitaipale (Vanhasuo), Oulu (Metsäasianniemi), Salo (Sallittu), Parainen (Ybbernäs) Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt selvityksen kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomasta osana Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelmaa. Selvityksen teki Spinverse yhteistyössä Gaia Consulting Oy:n kanssa. Yrityskartoituksessa tunnistettiin yli 300 kaivos- ja kaivannaisalan arvoketjun eri vaiheisiin sijoittuvaa teknologia- ja/tai palvelutoimittajaa, joiden liikevaihto on yhteensä lähes 26 miljardia euroa ja henkilöstömäärä on yli Kartoitus tehtiin ensisijaisesti vientipotentiaalin näkökulmasta, eikä paikallisia yrityspalveluita tuottavia yrityksiä ole siten sisällytetty yrityskartoitukseen. Muutaman suuremman teknologia- ja palvelu-toimittajayrityksen lisäksi tunnistetut yritykset ovat pääasiassa pk-yrityksiä. Kaivostoiminnan sykliseen luonteeseen on varauduttu muiden liiketoiminta-alueiden avulla. Sopimuspohjainen palveluliiketoiminta vähentää myös syklisyyden vaikutuksia. Selvityksen mukaan Suomessa on merkittävää kaivosalan teknologia- ja palveluosaamista, mutta osaaminen on hajautunutta. Isoja veturiyrityksiä on tunnistettu vain muutamia. Keskisuurten veturiyritysten puutteen arvioidaan hidastavan pk-sektorin yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kaivosalan keskittynyt omistusrakenne ja suurien, globaalien toimijoiden markkina-asema aiheuttavat haasteita esimerkiksi kaupallistamiselle, jolloin asiakasosaamisen, -ymmärryksen ja suorien kontaktien merkitys korostuu. Kaupallistamissyklit ovat pitkiä pääomaintensiivisellä, hitaasti kehittyvällä kaivosalalla. Pilottien ja kokeiluhankkeiden merkitys korostuu, samoin kaivosalan ymmärrys ja ammatillinen osaaminen. Selvityksen mukaan kaivosyhtiöiden toimintatavan muutos, hankintakäytäntöjen kehittyminen ja töiden ulkoistaminen avaavat uusia liiketoiminta- ja palvelumallimahdollisuuksia. Kaivokset toimivat aikaisempaa ohuemmalla organisaatiolla, jolloin toimittajaverkosto saa lisävastuuta. Kotimarkkinat ovat kooltaan pienet, mutta toimivat hyvin referenssimarkkina- 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

18 na. Yritykset näkevät Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja Norjan laajennettuna kotimarkkinana, toiminnan periaatteet ovat pitkälle samanlaiset ja toimijat ja toimintatavat tunnetaan hyvin. Lisäksi toimijoiden kesken on tehty yhteistyötä ja välimatkat ovat lyhyet. Globaalien, suurten kaivosyritysten näkökulmasta suomalaiset teknologia- ja palvelutoimittajat ovat pieniä, jolloin verkostoituminen ja yhteistyö veturiyritysten kanssa ovat mahdollisuus kansainvälistymiseen. Merkittävää kansainvälistymisen suunnittelussa on huomioida, että kansainväliset asiakkaat eivät osta pelkkää teknologiaa, vaan edellyttävät lisäksi toimivaa palveluverkostoa. Verkostoituminen ja yhteistyö nähdään mahdollisuutena myös kaivosalan osaamisen välittämiseen yritysten välillä. Yrityskartoituksen ja yrityshaastatteluiden perusteella on laadittu neljä keskeistä kehitysehdotusta: 1) asiakasymmärryksen lisääminen, 2) verkostoitumisen tukeminen, 3) kaupallistamisvaiheen tukeminen, 4) kehitysfoorumi verkostoitumisen ja kehitystoimenpiteiden koordinoinnin tueksi. Selvityksen tuloksia käytetään konkreettisten vienninedistämissuunnitelmien laatimiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Viennin ja kansainvälisten sijoitusten edistämiseksi tehdään myös suunnitelmaa konkreettisista kaivosalan Invest-In ja maapromootiotoimenpiteistä Toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 21 ja ne toimivat 26 toimipaikalla. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL 08112) louhintaa harjoitti kaksi yritystä 15 toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 0899) oli 14 ja toimintaa 16 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 34 ja toimintaa 37 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevien yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaivosalan yritysten kohdalla tilastokeskuksen toimialaluokkiin perustuvat tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on luokiteltu myös muihin kuin tässä mainittuihin toimialaluokkiin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Kuva 6: Toimipaikkojen lukumäärät Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008) Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) Kuva 7: Yritysten lukumäärät Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008) Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

20 2.3. Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraalikaivokset sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvissa 8-9 on esitetty kaivokset ja kaivosprojektit vuonna Lupahakemusten ajanmukaiset tiedot löytyvät kaivosrekisterin karttapalvelusta osoitteesta Kuva 8. Metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset Lähde: GTK. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Kuva 9. Kaivoshankkeet Lähde: GTK. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

22 3. Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kuva 10. Kaivoksen elinkaari. Malminetsintä Kehittäminen ja selvitykset Rakentaminen Tuotanto Sulkeminen ja jälkiihoito Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa etsintätoiminnasta tutkituilla alueilla johtaa kaivoksen perustamiseen. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella ja keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Malmiosta pitää kerätä suuri määrä tietoa ennen kuin sitä voidaan louhia. Malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan myös tuotantovaiheen aikana. Etsinnän tuloksena malmivarannot usein lisääntyvät ja siten kaivoksen elinikä pitenee. Kaivosyhtiöiden ja junioriyhtiöiden lisäksi myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. Mineraalien hienonnuksen vaiheet ovat malmikiven louhinta, murskaus ja murskeen jauhatus. Louhinta suoritetaan joko avolouhoksessa tai maanalaisessa kaivoksessa. Avolouhinnan jälkeen kaivos voi siirtyä maanalaiseen louhintaan. Maanalaisessa louhinnassa syntyy yleensä vähemmän sivukiviä, ja sivukiviä sijoitetaan takaisin maan alle kaivostäyttöön. Myös pölyäminen ympäristöön on rajoittunutta maanalaisessa louhinnassa. Avolouhinta on maanalaista louhintaa edullisempaa ja turvallisempaa. Turvallisuussyistä maanalaisissa kaivoksissa voidaan käyttää miehittämättömiä kaivoskoneita, joita ohjataan langattomasti maan päältä. Malminkäsittelyn vaiheita ovat murskaus, jauhatus ja rikastus. Louheen murskaus tehdään yleensä useammassa vaiheessa. Murskauksessa käytetään puristusta tai iskua louhitun malmin hienontamiseen. Jauhatusta käytetään murskatun malmin hienontamiseen. Jauhatukseen käytetään yleensä rumpumaisia myllyjä, kuten tanko- tai kuulamyllyjä. Seulonnalla säännöstellään murskatun tuotteen karkeutta. Seulonnalla voidaan myös erottaa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita. Kaivosten sivuvirtoja ovat esimerkiksi sivukivet ja rikastushiekka. Rikastuksessa mineraalit erotetaan malmista. Malmin sisältämät eri mineraalit erotellaan omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Mineraalien erottamiseen käytetään mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biokemiallisia menetelmiä. Yleensä kaivoksen rikastusprosessi koostuu useiden menetelmien yhdistelmistä ja monista toisiaan seuraavista vaiheittaisista yksikköprosesseista. Mineraalien rikastusprosessit räätälöidään jokaiselle kaivokselle. Käytettävä teknologia riippuu sekä arvo- että jätemineraaleista. Metallirikasteet toimitetaan jatkojalostettaviksi metallinjalostajille ja sulatoille kotimaassa tai ulkomailla. Suomessa on korkeatasoista louhinta- ja rikastusteknologian osaamista. Kansainvälisesti tunnettuja laitetoimittajia ovat muun muassa Metso Mining & Construction, Sand- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 vik Mining & Construction ja Outotec. Aiemmin muille asiakasryhmille tuotteita toimittaneet yritykset ovat löytäneet uuden asiakasryhmän kaivosteollisuudesta. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut PKyritysten kasvua. Globaalisti tarkasteltuna Suomi on pieni kaivosmaa. Vuonna 2012 Kiinan osuus maailman metallintuotannosta oli 14.8 %. Kuva 11. Metallien tuotanto. Lähde: Raw Materials Group Tuotantomäärät Vuonna 2013 Suomen metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 43,6 miljoonaa tonnia. Malmia louhittiin yhteensä 20,8 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 22,8 miljoonaa tonnia. Malmin louhinta kasvoi edellisvuodesta 6,4 % ja sivukiven louhinta 32,2 %. Sivukiven louhintaa vähensi muun muassa maanalainen louhinta. Kevitsan osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta vuonna 2013 oli 21,8 miljoonaa tonnia eli noin 50 %. Talvivaaran osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta samana vuonna oli 10,5 miljoonaa tonnia eli 24,1 % Suomessa louhitusta metallimalmista ja sen sivukivestä. Talvivaaran osuus louhintamäärästä laski edellisvuodesta. Yli miljoona tonnia kokonaislouhinnassa ylittivät myös Laivan kultakaivos (4,3 Mt), Kemin kromikaivos (1,8 Mt), Kittilän kultakaivos (1,4 Mt) ja Pyhäsalmen kaivos (1,4 Mt). 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

24 Kuva 12: Metallimalmien ja sivukiven louhinta vuosina Lähde: Tukes. milj. t Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta Taulukko 5: Metallimalmien ja sivukiven louhinta vuosina Lähde: Tukes. tonnia Malmin louhinta Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Tärkeimmät tuotetut metallit ovat kromi, sinkki, kupari, nikkeli, koboltti, kulta ja hopea. Vuonna 2013 metallirikasteiden tuotanto yhteensä oli 2,4 miljoonaa tonnia. Metallirikasteiden tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 40,7 %. Vuonna 2013 kultaa tuotettiin yhteensä kg. Hopean tuotanto oli kg. Kuva 13: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Lähde: Tukes, GTK, työ- ja elinkeinoministeriö t Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Taulukko 6: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste Yhteensä Teollisuusmineraalien louhinta sisältää karbonaattikivien louhinnan ja muiden teollisuusmineraalien louhinnan. Muita teollisuusmineraaleja ovat esimerkiksi apatiitti, talkki, kvartsi ja korukivet. Vuonna 2013 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä 15,4 miljoonaa tonnia. Hyötykiven louhintamäärä kasvoi 2,3 % edellisestä vuodesta. Sivukiven louhinta puolestaan kasvoi 26,3 % edellisestä vuodesta. Siilinjärven apatiittikaivos oli vuonna 2013 edelleen louhintamäärällä mitattuna Suomen suurin kaivos, josta malmia ja sivukiveä nostettiin yhteensä 27,2 miljoonaa tonnia. Kuva 14: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta vuosina Lähde: Tukes milj. t Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Taulukko 7: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta Lähde: Tukes. tonnia Malmin louhinta Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

26 Kuvan 15 ja taulukon 8 mukaisesti vuorivillakivien, apatiittirikasteen, talkin, kvartsin, kiillerikasteen, maasälvän ja biotiitin kokonaistuotanto vuonna 2013 oli tonnia. Kuva 15. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö. t Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Kiillerikaste Biotiitti raaka-ainekäyttöön Vuorivillan raaka-aineeksi Taulukko 8: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Kiillerikaste Biotiitti raaka-ainekäyttöön Vuorivillan raaka-aineeksi Toimialan logistiikka Kustannustehokas logistiikka on yksi kannattavan kaivostoiminnan edellytys. Kuljetuspalveluita käytetään kaivosalueen sisällä tapahtuviin materiaalisiirtoihin sekä kaivosalueelta jatkojalostukseen toimitettaville tuotteille. Lisäksi kaivosten tarvitsemien raaka-aineiden, kuten räjähdysaineiden, kemikaalien ja polttoaineiden, kuljetusten järjestäminen kustannustehokkaasti vaikuttaa kaivostoiminnan taloudellisuuteen. Kaivosalueella louhitun kivimateriaalin kuljetukset hoidetaan dumppereilla, erikoiskuljetuskalustolla ja kuljetinjärjestelmillä. Kaivosyhtiöt tekevät päätökset kuljetusten reittivalinnoista markkinatilanteen mukaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Uusien tie- ja rataväylien rakentaminen vie aikaa muun muassa niihin liittyvien kaavoitusten, ympäristövaikutusten arvioinnin ja rahoituksen vuoksi. Kaivosteollisuuden tuotteiden kuljetusreitti ja -tapa riippuvat tuotettavasta mineraalista tai metallista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Teollisuusmineraalit jatkojalostetaan pääsääntöisesti Suomessa, mutta metallimalmeja kuljetetaan jatkojalostukseen muun muassa muualle Eurooppaan ja Aasiaan. Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä mielenkiintoa on herättänyt erityisesti Koillisväylä, joka lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % perinteisiin kuljetusreitteihin verrattuna. Uudet kaivokset vaativat myös kaivoksille johtavien maanteiden rakentamista ja parantamista. Suomessa valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kaivosten infrahankkeiden tukemisesta. Teiden ja rautateiden rakentamiseen sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Yleinen valtion tie päättyy kaivospiirin rajalle. Kaivospiirin sisäisen tieverkoston rakentaa kaivosyhtiö. Vuonna 2013 voimaan tulleen asetuksen mukaan Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on 76 tonnia. Kuva 16. Kaivoskuljetusten volyymiskenaariot alueittain vuosina 2017 ja Lähde: Liikennevirasto TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

28 EU:n Kolarctic ENPI -ohjelman rahoittaman kansainvälisen Barents Freeway -hankkeen tavoite on kehittää Barentsin alueen yhteinen liikennestrategia. Hankkeessa on verrattu kustannuksia saavutettaviin hyötyihin vuosina neljästä pohjoisesta rataosuudesta: Salla Kantalahti, Rovaniemi Kirkkoniemi, Nikkeli Kirkkoniemi ja Kolari Svappavaara. Salla Kantalahti-rata maksaisi 1,01 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 125 miljoonaa. Rata olisi hankkeen laskelmien mukaan kannattava ilman Koillisväylän avautumistakin. Mikäli Soklin kaivos avataan, ja kaivosyhtiö peruskorjaa radan, ratavaihtoehdon hyötykerroin kasvaa entisestään. Salla Kantalahti-rataa pitkin rahtia liikkuisi laskelmien mukaan noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa. Rovaniemi Kirkkoniemi-radan ja Svappavaaran radan hyödyt riippuvat alueen kaivostoiminnan kehittymisestä. (Lapin Kansa ) Arktisen alueen kaivosalan ja logistiikan Future Watch -raportissa on kerrottu arktisten maiden tilanteesta, olosuhteista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Raportin mukaan arktisten satama-alueiden houkuttelevuus kasvaa merireittien myötä. Erityisesti koillisväylä ja sen tuomat mahdollisuudet herättävät kiinnostusta. Monet kaivokset ja kaivoshankkeet sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista, jolloin kaivosalan kasvu edellyttää kuljetuskapasiteetin kasvattamista näillä alueilla. Tie-, raide- ja satamainfrastruktuuriin tarvitaan siis merkittäviä investointeja. Suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia on havaittu arktisissa merikuljetuksissa ja satamissa, esimerkiksi navigointiteknologioissa, satelliiteissa, jäänmurtopalveluissa ja jäänmurtajien rakentamisessa, teknologioissa jäänhallintaan sekä hätätilavalmiuksissa esimerkiksi öljyvahingoissa, rahdinkäsittelyssä, nostureissa ja ICT-sovelluksissa. Kuva 17. Koillisväylän ja Suezin kanavan kautta kulkevat merireitit. Lähde: Liikennevirasto TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 4. Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1. Markkinoiden kokonaiskuva Väestönkasvun, kaupungistumisen ja kehittyvien maiden yleisen talouskasvun seurauksena metallien ja teollisuusmineraalien kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä. Kehittyvien maiden metallien kulutuksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Pitkän aikavälin ennusteista huolimatta kaivosalan trendeihin kuuluvat ajoittaiset notkahdukset. Heikot taloudelliset näkymät ovat hidastaneet ja hidastavat myös lähiaikoina markkinoiden kehitystä. Kaupan rajoitukset aiheuttavat vaikeuksia raaka-aineiden saatavuuteen. Kasvavat taloudet rajoittavat vientiään oman kulutuksensa turvaamiseksi. Indonesian asettama vientikielto on vaikuttanut muun muassa nikkelin hinnan nousuun. Indonesia kielsi tammikuussa raakamalmin viennin, jotta malmeja alettaisiin jatkojalostaa maassa. Useita sulattoprojekteja onkin käynnistynyt Indonesiassa. Rautamalmin hinta on sen sijaan laskenut jyrkästi, kun kysyntä Kiinassa on laskenut. Rautamalmia on tarjolla runsaasti kulutukseen nähden, mikä painaa hintaa alaspäin. Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotannosta on käytettävissä tilastot vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2012 tuotantomäärissä kasvu hidastui tai taittui. Kuvat Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina Lähde: British Geological Survey. World Mineral Production milj. tonnia tonnia Kromimalmit ja rikasteet Rautamalmi Harkkorauta Kupari rikasteessa Teräsaihiot Sinkki rikasteessa 1000 tonnia tonnia Nikkeli rikasteessa Kulta Koboltti metalli 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

30 Kromimalmeja ja -rikasteita tuotettiin vuonna 2012 maailmassa yhteensä 25,8 miljoonaa tonnia. Laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 3 %. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 11,3 miljoonaa tonnia. Se vastasi 44 % maailman kromituotannosta. Muita suuria tuottajamaita ovat Kazakstan (5,2 milj. tonnia) Intia (3,0 milj. tonnia) ja Turkki (2,3 milj. tonnia). Suomen tuotanto vuonna 2012 oli tonnia. Suomen osuus maailman kromin tuotannosta oli noin 1,8 prosenttia. Vuonna 2012 maailman kuparin kaivostuotanto oli 16,8 miljoonaa tonnia (kuparia rikasteessa). Chilen tuotanto oli 5,4 miljoonaa tonnia ja sen osuus maailman tuotannosta oli 32 %. Kiinan tuotanto oli 1,6 miljoonaa tonnia, Perun 1,3 miljoonaa tonnia, ja USA:n 1,2 miljoonaa tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2012 oli tonnia, kun taas vuonna 2011 se oli tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2012 oli 13,5 miljoonaa tonnia, joka oli 7,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin sinkin tuottaja oli Kiina 4,9 miljoonalla tonnilla. Yli miljoona tonnia sinkkiä tuottivat myös Australia (1,5 milj. tonnia) ja Peru (1,3 tonnia). Suomen tuotanto oli tonnia, joka oli 18,6 % vähemmän kuin vuonna Maailman nikkelituotanto vuonna 2012 oli yhteensä 1,9 miljoonaa tonnia (nikkeliä rikasteessa) eli 3,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin tuottajamaa oli Filippiinit ( tonnia). Muut suurimmat tuottajamaat olivat Venäjä ( tonnia), Indonesia ( tonnia), Kanada ( tonnia) ja Australia ( tonnia). Tuotanto Suomessa kasvoi tonniin (nikkeliä rikasteessa) eli kasvua tapahtui 4,1 %. Maailman koboltin tuotanto vuonna 2012 oli tonnia (kobolttia rikasteessa). Kongon Demokraattisen tasavallan tuotanto oli tonnia. Koboltin tuotanto Suomessa oli noin tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litiumioni-akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litiumioni-akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa louhittiin vuonna 2012 yhteensä tonnia. Suurin tuottaja oli Kiina ( kg), josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat Australia ( kg), USA ( kg), Venäjä ( kg), Peru ( kg), Etelä-Afrikka ( kg), Kanada ( kg) ja Meksiko ( kg). Suomen kullan tuotanto vuonna 2012 oli kilogrammaa. Rautamalmin tuotanto oli miljoonaa tonnia vuonna Laskua vuoteen 2011 oli noin 1,5 %. Rautamalmin tuotanto suurimmassa tuottajamaassa Kiinassa oli miljoonaa tonnia Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. Mineraaliraaka-aineiden saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat ratkaisevia tekijöitä EU:n talouden vakauden kannalta. EU:n komission vuonna 2008 tekemässä aloitteessa Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta, joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1. Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 2. Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 3. Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi Raaka-aineiden European Innovation Partnership (EIP) käynnistettiin helmikuussa Toukokuussa 2014 julkaistu raportti EU:n kriittisistä materiaaleista listaa 20 kriittistä raaka-ainetta, joiden toimituskatkoksiin on muita korkeampia riskejä. Vuonna 2010 kriittisiä raaka-aineita oli 14. Kriittisiksi tunnistetut raaka-aineet ovat antimoni, beryllium, boraatit, kromi, koboltti, koksikivihiili, fluorisälpä, gallium, germanium, indium, magnesiitti, magnesium, grafiitti, niobium, platinaryhmän metallit (PGM), fosfaattikivi, harvinaiset maametallit (REE; raskaat ja kevyet), piimetalli ja volframi. Tällaisten kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyy suuria riskejä lähinnä siksi, että niitä tuotetaan koko maailmassa vain muutamassa maassa. Monissa tapauksissa tuotanto on keskittynyttä, raaka-aine on huonosti korvattavissa muilla ja kierrätysaste on alhainen. Monet kehittyvät taloudet tukevat teollisuutensa kehitystä kaupan, verotuksen ja investoinnin välineillä, joiden tarkoituksena on säästää luonnonvarat omaan käyttöön. Kuva 22. Kriittisten mineraaliraaka-aineiden tuotannon keskittymät. Lähde Euroopan Komissio Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä sekä valuja. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa on noin 8,8 miljar- 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

32 dia euroa. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Jalostusketjussa metallinjalostajia seuraa kone- ja laiteteollisuus. Teknologiateollisuus Ry:n mukaan metallienjalostusyritykset vastaavat noin 12 %:sta Suomen tavaraviennistä. Suomen metallinjalostusteollisuus toimii energiatehokkaasti ja matalapäästöisesti. Taulukko 9: Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja GTK. Teräsaihiot (sis. jaloteräsaihiot) (1000 t) Harkkorauta (1000 t) Ferrokromi (t) Sinkki (t) Katodikupari (t) Katodinikkeli (nikkeliä tuotteissa) (t) Kobolttituotteet (t Co) Germaniumtuotteet (t Ge) Elohopea (kg) Seleeni (kg) Hopea (kg) Kulta (kg) = tietoa ei käytettävissä, - = ei tuotannossa Teollisuusmineraalit Teollisuusmineraaleja ovat laajasti katsoen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, pois lukien metalliset malmit, mineraaliset polttoaineet ja jalokivet. Kalkkikivituotteita ovat kalsiitti eli kalsiumkarbonaatti ja dolomiitti. Poltettua kalkkia valmistetaan polttamalla kalkkikiveä noin asteen lämpötilassa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalkkikivituotteita sekä kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaineteollisuudessa, savukaasujen ja vedenpuhdistuksessa sekä maataloudessa. Poltettua kalkkia käytetään terästeollisuudessa kuonanmuodostukseen ja teräsuunin, konvertterin tai senkkauunin tulenkestävän vuorauksen suojaamiseksi. Paperiteollisuus käyttää kalkkikivestä jalostettuja päällystyspigmenttejä ja täyteaineita. Myydyistä kalkkikivituotteista yli 80 % käytetään teollisuuden eri sovelluksissa. Kalkkituotteiden tarve kaivosteollisuudessa on kasvanut viime vuosina, kun uusia metallimalmikaivoksia on avattu. Kalkki on tärkeä säätökemikaali kaivosteollisuuden eri prosesseissa ja rikastusprosessien ph:n optimoinnissa. Kalkkituotteita käytetään myös kaivosten vesien käsittelyssä. Veden ph:n noustessa liuenneet metallit saostuvat rikastushiek- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 ka-altaille. Kalkkituotteita käytetään myös rikastushiekka-altaiden pato- ja peittorakenteissa kaivoksen toiminnan loppuessa sekä maanalaisessa kaivostäytössä. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkin tuottaja. Mondo Mineralsin talkkikaivokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksella. Yaran Siilinjärven kaivos on Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Kaivos tuottaa apatiittia, biotiittia ja kalsiittia. Yara käyttää oman kaivoksensa apatiittia fosforihapon valmistukseen. Biotiittia käytetään lannoitteissa, maanparannusaineena ja jäteveden puhdistuksessa. Kvartsia käytetään ferrokromin sulatusprosessissa kuonan muodostajana. Ferrokromi puolestaan on ruostumattoman teräksen seosaine. Kvartsia tarvitaan myös lasin valmistuksessa ja keramiikkateollisuudessa. Kvartsikaivokset sijaitsevat Nilsiällä (Sibelco Nordic Oy Ab) ja Torniossa (SMA Mineral Oy). Nordkalk louhii myös Wollastoniittia Lappeenrannan esiintymästään. Wollastoniitti on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Wollastoniittia käytetään esimerkiksi keraamisessa teollisuudessa, muoviteollisuudessa ja metallurgisessa teollisuudessa Vienti ja tuonti Vuonna 2013 Suomeen tuotiin metallimalmirikasteita 12 kertaa muualle jatkojalostettavaksi vietyjen rikasteiden arvon verran. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Kaoliinia ja kalkkikiveä tuotiin Suomeen 16 kertaa viennin arvon verran. Tullin tilastoissa metallinen kulta, hopea ja platina (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) kuuluvat jalostamattomaan kaivannaistuotantoon. Vuonna 2013 kullan, hopean ja platinan (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) viennin arvo oli noin 12 kertaa suurempi kuin tuonnin arvo. Taulukko 10: Metallirikasteiden, kaoliinin ja kalkkikiven sekä luonnonsteatiitin ja talkin vienti ja tuonti. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta Metallimalmirikasteet vienti tuonti Kaoliini ja kalkkikivi vienti tuonti Luonnonsteatiitti tai vienti talkki tuonti Vienti Suomen metallikaivosten rikasteet on tähän saakka jalostettu pääsääntöisesti kotimaassa, joten metallimalmien ja -rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Vuonna 2013 metallirikasteiden viennin määrä oli tonnia ja arvo yhteensä 126,5 miljoonaa euroa. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

34 Kuva 23: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljastietokanta. t /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Taulukko 11: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet yhteensä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 Kuva 24: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 12: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljastietokanta /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Metallirikasteiden tärkeimmät vientimaat ovat Kanada, Venäjä, Etelä-Afrikka, Kiina ja Belgia. Vuonna 2013 Kanadaan vietiin Suomesta nikkeli- ja jalometallirikasteita noin 40 miljoonalla eurolla. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

36 Kuva 25: Tärkeimmät metallimalmien ja-rikasteiden vientimaat Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta milj. euroa Kanada Venäjä Etelä-Afrikka Kiina Belgia Saksa Tullin tilastoissa metallinen kulta, hopea ja platina kuuluvat jalostamattomaan kaivannaistuotantoon. Tarkasteluun kuuluvat kulta, hopea ja platina muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena. Kullan ja hopean viennin arvo taittui laskuun vuonna 2013, kuten myös näiden metallien hinnat. Hintakehitys ei ole kuitenkaan ollut tasaista. Kullan viennin arvo vuonna 2013 oli 344,9 miljoonaa euroa, mikä on 21 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hopean viennin arvo laski 43 % 58,2 miljoonaan euroon. Kuva 26. Kullan, hopean ja platinan (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 600,00 500,00 miljoonaa euroa 400,00 300,00 200,00 100,00 0, /2014 kulta hopea platina TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 Karbonaattikivistä Suomesta viedään lähinnä sammutettua kalkkia ja kaoliinia. Vuonna 2013 poltetun kalkin viennin määrä laski huomattavasti edellisvuodesta, mutta sen sijaan sammutetun kalkin vienti kasvoi. Poltetun kalkin suurimmat vientimaat ovat Venäjä ja Ruotsi. Kaoliinin vienti oli tonnia, mikä on huomattava lasku edellisvuodesta. Myös kaoliinin suurimmat vientimaat ovat Venäjä ja Ruotsi. Yhteensä kaoliinia, kalkkikivituotteita ja dolomiittituotteita vietiin tonnia vuonna Kaoliinin ja kalkkituotteiden viennin arvo oli yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Luonnonsteatiitin ja talkin viennin arvo oli 39,4 miljoonaa euroa. Kuva 27: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. t Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 13: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia /2014 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Yhteensä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

38 Kuva 28: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden, dolomiittituotteiden sekä luonnonsteatiittija talkkituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta /2014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Luonnonsteatiitti tai talkki Taulukko 14: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta /2014 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Luonnonsteatiitti tai talkki Yhteensä Tuonti Vuonna 2013 metallimalmeja ja -rikasteita tuotiin yhteensä 4,1 miljoonaa tonnia 1,6 miljardilla eurolla. Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä laski 9 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja tuonnin arvo laski 17,8 %. Kotimaan kaivosten tuotannon lisääntyminen korvaa rikasteiden tuontia ja selittää tuonnin vähentymistä ainakin osittain. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 Kuva 29: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljastietokanta t /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 15: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

40 Kuva 30: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 16: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta /2014 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Metallimalmit yhteensä Vuonna 2013 metallimalmirikasteita Suomeen tuotiin eniten Perusta, yhteensä yli 359 miljoonalla eurolla. Perusta tuotiin kuparirikasteita 339,7 miljoonalla eurolla ja sinkkirikasteita 19,3 miljoonalla eurolla. Ruotsista tuotiin erityisesti rautarikastetta, yhteensä 233 miljoonalla eurolla. Kolmanneksi eniten metallimalmirikasteita tuotiin Etelä-Afrikasta 216 miljoonalla eurolla. Eniten Etelä-Afrikasta tuotiin nikkelirikastetta, yhteensä 203,3 miljoonalla eurolla. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

41 Kuva 31: Metallimalmien ja -rikasteiden tärkeimmät tuontimaat ja tuonnin arvo alkuperämaittain vuonna Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta milj. euroa Tullin tilastoissa metallinen kulta, hopea ja platina kuuluvat jalostamattomaan kaivannaistuotantoon. Tarkasteluun kuuluvat kulta, hopea ja platina muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena. Kullan ja hopean tuonnin arvo laski vuonna 2013, kuten myös näiden metallien hinnat. Hintakehitys ei ole kuitenkaan ollut tasaista. Vuonna 2013 kullan tuonnin arvo laski 42 % 24,5 miljoonaan euroon. Myös tuodun hopean arvo laski noin 41 % edellisvuoteen verrattuna. Kuva 32. Kullan, hopean ja platinan (muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. 70,00 60,00 miljoonaa euroa 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0, /2014 kulta hopea platina 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

42 Vuonna 2013 kaoliinia tuotiin tonnia 105,7 miljoonalla eurolla. Kaoliinin tuonnin määrä laski edellisestä vuodesta. Kaoliinin suurimmat tuontimaat ovat Brasilia, USA ja Iso- Britannia. Poltetun kalkin ja sammutetun kalkin tuonti kasvoivat edellisvuodesta. Poltetun kalkin merkittävimmät tuontimaat olivat Ranska, Belgia ja Ruotsi. Luonnonsteatiittia ja talkkia tuotiin 0,8 miljoonan euron arvosta. Kuva 33: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta t /2014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 17: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta. tonnia /2014 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Yhteensä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41

43 Kuva 34: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden, dolomiittituotteiden, luonnonsteatiitin ja talkin tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta /2014 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Luonnonsteatiitti tai talkki Taulukko 18: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas-tietokanta /2014 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Luonnonsteatiitti tai talkki Yhteensä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

44 5. Taloudellinen tila Kaivostoiminnan koko elinkaaren kustannukset muodostuvat etsinnän kustannuksista, investoinneista (CAPEX) ja operatiivisista kustannuksista (OPEX). Suurimmat investoinnit painottuvat kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja mahdollisiin myöhempiin suuriin laajennuksiin. Kaivokset ja kaivoshankkeet ovat erilaisia, ja niiden kustannusrakenteet ovat yksilöllisiä. Kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten mineralisaation sijainti, pitoisuus ja hyödynnettävyys. Kaivosteollisuuden kustannukset eivät ole täysin olleet hallinnassa, etenkään investointien osalta. Kaivosteollisuuden taloudellisia riskejä ei myöskään ole huomioitu täysin. Kaivosyhtiöt ovatkin järjestelleet toimintojaan uudelleen, esimerkiksi kaivosten ja esiintymien myynnillä. Kaivosalan kustannustaso on noussut tasaisesti raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Kaivosyritysten ympäristökustannuksien odotetaan nousevan edelleen nykyisestä muun muassa kehittyvän lainsäädännön tuomien uusien velvoitteiden vuoksi. Ympäristöongelmat aiheuttavat suuria lisäkustannuksia kaivosyrityksille. Muita kustannuksia ovat esimerkiksi kaivoslain mukaiset korvaukset maanomistajille. Malminetsinnän alussa yhtiöt joutuvat maksamaan tutkimusalueestaan 20 euron vuosittaisen hehtaarikorvauksen maaomistajalle. Summa nousee tutkimusten jatkuessa 50 euroon/hehtaari. Kaivostoiminnassa louhinnasta maanomistajalle maksetaan 50 euroa/hehtaari vuosittain. Lisäksi maanomistajalle aletaan maksaa louhintakorvausta, joka on 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta. Etsinnän kustannukset muodostuvat muun muassa malmion paikallistamiseen tehtävistä mittauksista ja kartoituksista sekä malmivarantojen todentamiseen tarvittavista kairauksista maastossa. Etsinnän intensiteetin mittarina käytetään usein maastossa kairattujen näytteiden metrimäärää. Kairaus on tyypillistä kaivostoiminnan alihankintapalvelua. Tuotantokustannukset koostuvat karkeasti ottaen louhinnan kustannuksista, rikastuskustannuksista, materiaalien käsittelystä, energiakustannuksista, kulutustarvikkeista ja -aineista sekä hallinnosta. Tuotantokustannusten rakenne vaihtelee kaivoskohtaisesti muun muassa kaivostyypin (avolouhos/maanalainen), rikastusprosessin, kaivoksen elinkaaren vaiheen ja kaivoksen maantieteellisen sijainnin mukaan. Laitteistojen uusimis- ja korvaamisinvestointeja tehdään koko kaivoksen tuotantoaikana, sillä kivilaadusta riippuen laitteiden kulutus on suuri. Kaivosteollisuuden taloudellinen vaikutus Suomen talouteen nähdään esimerkiksi Kittilän kaivoksen kassavirtakaaviosta. Vaikka Suomessa ei ole kaivosvero-nimistä veroa, kaivosyritykset maksavat muita veroja suoraan ja myös henkilöstön palkkojen sekä toimittajien ja aliurakoitsijoiden kautta. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivoksen maksama yhteisövero oli vuosien välillä yli 150 miljoonaa euroa (Lähde: Pekkala Anja, Pyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43

45 Kuva 35. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen kassavirta Lähde: Ingmar Haga. Agnico Eagle Finland Oy. Kullan, hopean, platinan ja kuparin hinnat ovat laskeneet rajusti viime kuukausina. Nikkelin ja sinkin hinnat ovat korkeammalla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Hintojen lasku on näkynyt yhtiöiden sopeuttamistoimina. Lappland Goldminers Oy on hakeutunut konkurssiin. Kuvat Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hintakehitys (viimeisin tieto ). Lähde: 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45

47 Maailman crude steel -tuotanto on noussut vuoden Mt:sta 1,607 Mt:in vuonna Tuotanto kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 3,5 %. Tuotanto kasvoi pääasiassa Aasiassa ja Lähi-idässä. Suurimmat tuottajamaat olivat Kiina, Japani, USA ja Intia (Lähteet: Nasdaq, World Steel Association). Kiinan talouskasvun hidastuminen vaikuttaa tuotannon kasvuun ja kysyntään. Rautamalmi on terästuotannon yksi tärkeä raaka-aine. Teräksen kysyntä on matalalla tasolla, joten raudan hinta laskee. Samaan aikaan maailman suurimmat raudantuottajat lisäävät tuotantoaan. Rautamalmiteollisuus on erittäin keskittynyt kolmelle yritykselle: Vale S.A., Rio Tinto Plc ja BHP Billiton Ltd. Näillä kolmella yrityksellä on vaikutusta hintoihin. On odotettavaa, että rautamalmin hinta pysyy matalalla tai laskee vuonna Ylitarjonnan arvioidaan lisääntyvän edelleen vuonna Hinnan lasku vaikuttaa merkittävästi sellaisten yhtiöiden tulokseen, joiden liiketoiminnassa rauta on merkittävä tai ainut tuote ja joiden tuotantokustannukset ovat suuret. Hinnan lasku on aiheuttanut jopa tuotannon pysäyttämisen, irtisanomisia ja kulukuurin. Näistä esimerkki on Kaunisvaaran kaivoksen sulkeminen. Kuva 48: Rautamalmin (62 % Fe-spot) hintakehitys perustuen Kiinan tuontiin (CFR Tianjin port). Lähde: USD/ton Jan 2009 Jan 2010 Jan 2011 Jan 2012 Jan 2013 Jan 2014 Iron Ore (62 % Fe) 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

48 Kuva 49: Kuuma- ja kylmävalssatun hiiliteräksen hintakehitys maailmassa ja EU:ssa. Lähde: Hot Rolled Coil, EU, /tonne Hot Rolled Coil, World, USD/tonne Cold Rolled Coil, EU, /tonne Cold Rolled Coil, World, USD/tonne Suomessa sijaitsevista kaivoksista Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ja Nordic Minesin Laivan kultakaivoksen yrityssaneerausprosessit jatkuvat. Kaivostoimintaa operoiva Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui konkurssiin. Kaivostoiminnan rahoituksesta vastaava Talvivaaran kaivososakeyhtiö jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Raporttia kirjoitettaessa Raahen kultakaivos suunnittelee kaivostoiminnan uudelleenkäynnistämistä, ja yhtiö on kutsunut lomautettuna olleita työntekijöitään takaisin töihin. Sodankylässä kultaa kaivanut Lappland Goldminers Oy hakeutui konkurssiin TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47

49 6. Investoinnit, kapasiteetti ja tuotekehitys 6.1. Toimialan investoinnit Vuonna 2013 kaivosten kokonaisinvestoinnit Suomessa olivat noin 200 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen oli 45 %. Tällä hetkellä ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista. Käynnissä olevia tai alkavia laajennuksia on Kittilän kaivoksella, Kevitsan kaivoksella ja Kylylahden rikastamolla. Yara Suomi Oy investoi Siilinjärven tehtaille noin 7 miljoonaa euroa maksavan lannoitteiden varastoterminaalin. Terminaalin on määrä valmistua kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Yhteensä Yara investoi Siilinjärvelle tänä vuonna noin 80 miljoonaa euroa terminaali-investointi mukaan lukien. Mondo Minerals suunnittelee uutta nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitosta. Outokummun Kemin kaivos pumppaa vanhalta avolouhokselta miljoonia kuutioita sade- ja sulamisvesiä turvallisuussyistä avolouhoksen alla tapahtuvan maanalaisen louhinnan vuoksi. Kaivosalan investointien hiipuminen näkyy kaivosteknologiatoimittajien tilauskertymässä, joka oli alkuvuonna heikko. Taulukko 19. Valmisteilla olevat suurimmat kaivosinvestoinnit ja malminetsintäkohteet. Lähteet: Lapin Kauppakamari, yritysten raportit ja tiedotteet, muut lähteet. Investointi Henkilöstö Sakatti, AA Sakatti Mining Oy 3 miljardia ei tiedossa Suhangon kaivos, Gold Fields Arctic Platinum Oy 1,5 miljardia Soklin apatiittikaivos, Yara Suomi Oy 1,2 miljardia Hannukaisen rautakaivos, Northland Mines Oy 600 miljoonaa 360 Rompas, Mawson Resources Ltd. 300 miljoonaa ei tiedossa Mustavaaran vanadiinikaivos ja sulatto, Mustavaaran Kaivos Oy 450 miljoonaa Hopeakaivos, Sotkamo Silver Oy 40 miljoonaa Litiumkaivos, Keliber Oy 40 miljoonaa Kuusamon kultakaivos, Dragon Mining Oy 40 miljoonaa Kopsan kultakaivos, Belvedere Mining Oy ei tiedossa ei tiedossa Sodankylän kaivoksen laajennus, FQM Kevitsa Mining Oy 300 miljoonaa ei tiedossa Kittilän kultakaivoksen laajennus, Agnico Eagle Finland Oy 79 miljoonaa Kylylahden kaivoksen laajennus, Kylylahti Copper Oy ei tiedossa ei tiedossa Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen mukaan metallimalmien louhinnan toimialalla kokonaisinvestoinnit vuonna 2012 olivat yhteensä 370,5 miljoonaa euroa. Rakennusinvestonteja oli noin 20 miljoonaa euroa ja kone- ja laiteinvestointeja 111 miljoonaa euroa. 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

50 Kuva 50: Investoinnit toimialalla metallimalmin louhinta (TOL 07). Lähde: Toimiala online, Tilastokeskus Kokonaisinvestoinnit (aineelliset ja aineettomat) Rakennusinvestoinnit Investoinnit koneisiin ja kalustoon Kansainväliset sijoittajat ovat varovaisia, ja rahoituksen saanti on ollut vaikeaa. Päätökset uusista kaivosinvestoinneista ovat viivästyneet muun muassa taloustilanteen vuoksi, mutta myös muutosten aiheuttamien lisäselvitysten ja tarkempien ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimusten vuoksi. Osa kaivoshankkeista hakee uusia omistajia tai kumppaneita. Engineering and Mining Journalin vuosittain tuottaman raportin mukaan maailman kaivosteollisuuden raportoitujen investointien arvo vuonna 2013 oli yhteensä 791 miljardia USD. Metallihintojen lasku ja kulutuksen hidastuminen Kiinassa vaikuttivat investointien arvoon. Investointiprojektien kustannukset ovat kasvaneet odotettua suuremmiksi. Joidenkin kaivosinvestointien lykkääntymisiin ovat vaikuttaneet myös hankkeen ympäristösyyt tai sosiaalisen hyväksyttävyyden puute. Maantieteellisesti eniten investointeja valmistellaan Latinalaiseen Amerikkaan, jonka suhteellinen osuus investoinneista vuonna 2013 oli 29 %. Pohjois-Amerikan osuus oli 20 %, Tyynenmeren alueen osuus 15 %, Afrikan osuus 14 %, Aasian suhteellinen osuus 9 % ja Euroopan osuus 13 %. Maittain tarkasteltuna kolme suurinta maata investointien kannalta ovat Kanada, Australia ja Venäjä. Raaka-aineiden protektionismi on ohjannut investointimielenkiintoa maihin, jotka koetaan vakaiksi. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49

51 Taulukko 20: Maailman kaivosprojekti-investointien jakautuminen alueittain. Lähde: Ericsson ja Larsson miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Tyynenmeren alue Yhteensä Kaivosyhtiöiden investoinnit kohdistuvat rautamalmiin, kupariin, kultaan ja nikkeliin, joiden osuus on 86 % investoinneista. Eniten investointeja valmistellaan rautamalmiin, 245 miljardia USD. Kupari-investointeja on valmisteilla 200 miljardilla USD:lla. Investoinnit kultaan ovat 125 miljardia USD. Taulukko 21: Maailman kaivosprojektien kohdemetallit. Lähde: Ericsson ja Larsson miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Rautamalmi Kupari Kulta Nikkeli Uraani Lyijy/sinkki PGM Timantit Hopea Muut Yhteensä Technology Metals Researchin päivittämällä harvinaisten maametallien projektilistalla on 49 eri yhtiön 51 pitkälle edennyttä hanketta. Hankkeet sijaitsevat 16 maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu standardien NI , JORC Code tai SAMREC Code mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Kaivostoiminnan tulevaa painopistettä voi ennakoida malminetsintäpanostusten pohjalta. Malminetsinnän painopisteet ennakoivat tulevaa myös kaivostoiminnan alueellisessa jakautumisessa. SNL Metals & Mining:n mukaan yritykset leikkasivat malminetsintää rajusti, noin 29 %, vuonna Syitä olivat laskevat metallien hinnat, kysynnän epävarmuus ja heikot markkinat. Junioriyhtiöt kokivat rahoitusvaikeuksia, ja malminetsintä väheni kaikilla alueilla. Eniten malminetsintä väheni rahallisesti mitattuna Latinalaisessa Amerikassa 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

52 ja Kanadassa. Latinalainen Amerikka oli vuonna 2013 suosituin malminetsintäalue. Maittain tarkasteltuna suurimmat osuudet malminetsinnästä tehtiin Kanadassa ja Australiassa. Kuva 51. Maailman (nonferrous) malminetsinnän jakautuminen alueittain vuonna Lähde: SNL Metals & Mining. Taloustilanteen yleinen taantuma näkyi vuonna 2013 malminetsinnässä ja kaivosinvestoinneissa. Suomessa malminetsintään investoitiin vuonna 2013 yhteensä 52,8 miljoonaa euroa, mikä oli 39 % vähemmän kuin vuonna Malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden lukumäärä väheni 16 %, kairauskilometrit 51 %, ja kaivosinvestoinnit 38 % edellisvuodesta. 15 suurinta malminetsintäyhtiötä vastasi 97 % investoinneista malminetsintään. Tukesilla käsittelyssä olevien kaivoslain mukaisten lupahakemusten jono on lyhentynyt peruutusten ja uusien hakemusten vähäisen määrän vuoksi. Taulukko 22: Suomessa malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden määrä, panostukset etsintään, kairauskilometrit ja kaivosinvestoinnit. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes Yhtiöiden lukumäärä Panostukset etsintään, milj. 60,1 50,5 60, ,8 52,8 Kairausmetrit Kaivosinvestoinnit, milj TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51

53 6.2. Kapasiteetti Kotimaassa tuotetuista metallimalmirikasteista vain kromirikasteen tuotanto riittää täällä tarvittavaan jatkojalostukseen. Nikkelirikasteen omavaraisuusaste vuonna 2012 oli noin 58 %, sinkkirikasteen 12 % ja kuparirikasteen 27 %. Uudet kaivokset parantavat omavaraisuusastetta. Rikkirikastetta, jota käytetään muun muassa rikkihapon valmistukseen, tuotetaan yli kotimaan tarpeen. Taulukko 23: Kotimaassa tuotettujen rikasteiden osuus kotimaan jatkojalostuksesta Lähde: Tukes ja tullihallitus Tuotanto tonnia Jatkojalostus tonnia Tuotanto jatkojalostuksesta % Rautarikasteet ,0 Kromirikaste ,3 Kuparirikasteet ,1 Nikkelirikasteet ,8 Kobolttirikasteet ,4 Sinkkirikasteet ,4 Kittilän kultakaivoksen laajennus kasvattaa suunnitelman mukaan kapasiteettia 25 % vuoden 2015 loppupuun mennessä. Kevitsan kaivoksen ympäristölupamuutos kapasiteetin kasvattamiseen hyväksyttiin kesällä GTK:n kokoamassa kartassa näkyvät kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet huhtikuussa Maantieteellinen painotus Pohjois- ja Itä-Suomeen hankkeissa näkyy tutkimuskohteiden perusteella myös tulevaisuudessa. Teollisuusmineraalien tutkimuskohteita ei ole tässä kartassa. Selvitysten mukaan vain murto-osa hankkeista, noin yksi tuhannesta, johtaa kaivoksen avaamiseen. 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

54 Kuva 52. Metallimalmikaivokset ja aktiiviset tutkimuskohteet 04/2014. Lähde: GTK. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53

55 6.3. Tutkimus ja tuotekehitys Kestävän kaivostoiminnan verkoston perustamiseen liittyen Sitra on selvittänyt, millaisia tutkimus- ja kehityshankkeita on käynnistetty 2010-luvulla. Suurin tutkimusteema on ollut tuotantoprosessit, ja hankkeista yli puolet (58 %) ovat luonteeltaan teknologisia. Merkittäviä ja nousevia tutkimusteemoja ovat myös sosiaaliset kysymykset ja vesiasiat. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään noin viidenneksessä hankkeista. Huomattavaa on, että kartoituksessa havaittiin kohtuullisen vähän kaupallisiin ratkaisuihin tähtääviä hankkeita. Suurin kaivosalan tutkimus- ja kehitysrahoittaja on ollut Tekes, joka on mukana 65 prosentissa hankkeista. EU on rahoittanut viidesosaa hankkeista. Tekesin vuonna 2011 käynnistämän Green Mining -ohjelman päätavoitteena on nostaa Suomi vastuullisen ja kannattavan kaivostoiminnan edelläkävijäksi maailmassa. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kaivostoiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vientiin tähtäävien pk-yritysten määrää mineraaliklusterissa. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun ja sen suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin puolet. Ohjelman pääteemat ovat uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Ohjelman kohderyhmänä ovat kaivannaisalan toimijat mukaan lukien kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuus sekä niitä tukevat teknologiateollisuus ja palvelujen tarjoajat. Tarkempia tietoja hankkeista löytyy ohjelman intenet-sivuilta osoitteesta Sitran kartoituksen perusteella suurin kaivosalan tutkimusorganisaatio Suomessa on GTK, joka on mukana kolmanneksessa hankkeista. Muita keskeisiä tahoja ovat Oulun yliopisto, VTT ja SYKE. Tutkimuskenttää ollaan myös uudistamassa: Oulun yliopistoon on perusteilla uusi kaivos- ja vuorialan tiedekunta, Itä-Suomen yliopistoon on tämän vuoden alusta perustettu uusi kaivospolitiikan professuuri, Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon on perustettu kaivosvesien käsittelyn professuuri ja Lapin yliopistoon on valmisteilla luonnonvaratutkimuksen osaamiskeskittymä. EU:n raaka-aineriippuvuuden vähentämiseksi suunnitteilla on muun muassa raaka-aineisiin keskittyvä KIC (Knowledge and Innovation Community). Suomen Akatemian Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit -akatemiaohjelman päähaku on toteutettu syksyllä Ohjelman kolme pääteemaa ovat primäärit mineraalivarat, materiaalitehokkuus ja kierrätys sekä korvaavat materiaalit. 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

56 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa 2000-luvun kaivosbuumin myötä on monille syntynyt mielikuva, että kaivostoiminta on Suomessa uutta. Kaivostoiminnalla on kuitenkin Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen rautaa tuottanut kaivos Lohjan Ojamolla avattiin vuonna Yhteensä Suomessa on toiminut yli 1000 metallimalmi-, teollisuusmineraali- tai karbonaattikivikaivosta. Vuoteen 2008 mennessä kaivoksia n toiminut 1057, joista 423 on ollut metallimalmikaivoksia. Kokonaisuudessaan kaivostuotanto oli 1241 miljoonaa tonnia vuosina Toiminnassa olevista kaivoksista Pyhäsalmen kaivoksella toiminta aloitettiin vuonna 1962 avolouhoksena. Kemin kromikaivoksessa tuotanto aloitettiin vuonna Kaivostoiminta on siis Suomessa vakiintunut toimiala, jota tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kun uusia teknologioita kehitetään, syntyy tarve uusille raaka-aineille. Kallioperässä esiintyvää luonnollista metallien rikastumaa kutsutaan mineralisaatioksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä käytetään termiä malmi. Uusilla teknologioilla on siis vaikutusta rikastumien kehittymisessä malmeiksi, vaikka pitoisuudet ja rikastusominaisuudet eivät muutu. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa metallien maailmanmarkkinahinnat, malmin metallisisältö ja tuotantokustannukset. Kaivostoiminta voidaan aloittaa uudelleen jo suljetuissa kaivoksissa teknologioiden kehittyessä ja hintojen noustessa. Myös malminetsintää voidaan tehdä tunnetuissa ja kertaalleen tutkituissa kohteissa. Malminetsintä on pitkäjänteinen, usein jopa vuosikymmeniä kestävä prosessi. Yleinen suhdannetilanne vaikuttaa kaivosalaan. Suunnitellun kaivoksen avaaminen voi siirtyä laskusuhdanteen vuoksi eteenpäin esimerkiksi 5 10 vuotta. Kaivosbuumi on jokseenkin laantunut, mutta kaivoshankkeet voivat jatkaa eteenpäin suhdanteiden parantuessa nykyiseen verrattuna. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55

57 7. Tulokset ja johtopäätökset PK-barometristä Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat kesällä 2014 kaivos- ja kivenjalostus; kaivostoiminta; malminetsintä, kunnossapito, maansiirto ja urakointi; teknologia ja vedenkäsittely; laboratorio- ja mittauspalvelut; kivenlouhinta, hiekan ja saven otto; muu mineraalien kaivuu; sekä kiven leikkaaminen muotoilu ja viimeistely. Kyselyn tuloksia on esitelty saldoluvun avulla, mikä tarkoittaa positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Kyselyn pk-nimestä huolimatta kaivosalalla kysely lähetettiin myös suuryrityksille. Vastanneiden yritysten määrä on suhteellisen pieni, mikä kannattaa huomioida johtopäätöksiä tehtäessä. Kaivos- ja kivenjalostusalalla suhdannenäkymät henkilöstömäärän kehittymisen osalta ovat pk-barometrin mukaan koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pkyritysten näkymiä paremmat. 22 % kaivos- ja kivenjalostustoimialalla toimivista vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan vuoden kuluttua. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi pienempi joukko. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan merkittävimpänä resurssitekijöihin liittyvänä kehittämisen esteenä. Kuva 53. Kaivos- ja kivenjalostustoimialan yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan osalta seuraavan vuoden kuluttua (%). Lähde: PK-yritysbarometri syksy TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU