Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1
Monet toimintatavat ja myös kansalaisten luottamus ovat koetuksella 3 Ihmisen ääni kuuluu huonosti, koska 1 2 3 päätöksentekojärjestelmämme yskii julkisen sektorin eväät eivät yksin riitä eikä kansalais ja järjestötoimijoita osata vieläkään ottaa mukaan yhteisiin pöytiin julkiset palvelujärjestelmät ovat heikkoja kohtaamaan ihmisen 2
Entä sitten? Miten ihmisen ääni saataisiin kuulumaan paremmin? Muutamia ajatuksia, ajankohtaiseen sote uudistukseen liittyen Sote uudistuksen kaksi osaa Sote itsehallintoalueiden valmistelu Hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn tulevaisuus vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säilyy jatkossakin kunnilla kunnat tekevät tätä työtä paitsi omana toimintanaan, myös eri tavoin yhteistyössä järjestöjen kanssa suunnittelu valtiovetoista Tätä sote uudistuksen toista jalkaa pitää kiireesti vahvistaa! Jos tämä jalka ontuu, palvelujärjestelmäkin pettää. Paikallisella tasolla kunnissa on tartuttava kiireesti toimeen ja otettava järjestöt kumppaniksi. 3
Onko hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ vain sosiaalitätien ja terveydenhoitajien puuhaa? Sosiaalitoimea Terveydenhuoltoa Sairaanhoitoa Varhaiskasvatusta Opetusta Liikuntaa ja urheilua Kulttuuria Nuorisoa Eläkeläisiä Maankäyttöä, ympäristöä Kaupunginosia, kyliä jne jne jne Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ koskee näitä kaikkia. Näiden kanssa toimivat tahot tarvitaan mukaan 1. alustaviin keskusteluihin ymmärtämään, miten hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ koskettaa heitä ja heidän työtään, 2. konkreettisiin suunnittelupöytiin ja 3. toimimaan ja tekemään arkista työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Pitäisi olla itsestään selvää, etteivät kuntien ja valtion eväät tässä yksin riitä. Järjestöt tarvitaan kumppaniksi. Kuka tätä suunnittelee ja valmistelee? Globaali taso EU Valtio Alue Kunta Lähiyhteisöt Järjestöt Yksilö, perhe Käytännön hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn pitää tavoittaa yksilöt ja perheet sekä kylät ja korttelit. Missä on tätä koskeva paras asiantuntemus? Kuntien ja valtion eväät eivät tässä yksin riitä. Järjestöt, lähiyhteisöt ja kansalaiset tarvitaan kumppaniksi. Millaisissa kumppanuuspöydissä suunnittelu ja valmistelu tapahtuu? Ketkä kunnista, ketkä järjestöistä ovat paikallisella tasolla tässä aloitteellisesti mukana? Isommalla tasolla kytkettävä itsehallintoalueiden valmisteluun. 4
Entä ihan käytännössä? Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais ja järjestötoiminta vapaaehtoistoiminta Yritykset Rivikuntalaiset Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym 5
Kunnan ja järjestöjen kumppanuutta voi olla monenlaista 1. Keskustelukumppanuutta 2. Kehittämiskumppanuutta 3. Suunnittelukumppanuutta 4. Palvelukumppanuutta 5. Budjettikumppanuutta 6. Tilakumppanuutta 7. Toimijakumppanuutta Mistä kiikastaa? 6
Monen asian pitäisi muuttua 1 2 ymmärrys ja asenteet, meidän kaikkien kuinka kyetään muuttamaan toimintatapoja ja rooleja 3 Valtion toimet tai lainsäädäntö eivät ole ainoita jarruja kuinka nopeasti yhteiskunnan ja talouden muutos pakottaa muutokseen 13 Viime kädessä on kysymys meidän jokaisen asenteista 14 7
Kiitos! ritva.pihlaja@soste.fi 0400 895 140 Jos meillä on tahto ja luottamus yhteistyöhön, me löydämme keinot. Jos niitä ei ole, löydämme selitykset. Jari Parkkonen, Päijät Hämeen maakuntajohtaja Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa vaan paikka jonka luomme. Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään. Johan Schaar 8