1 (10) PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI LIITE 1 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Panumajärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa vesistökuormitusta. Järven valuma-alue on suurimmaksi osaksi ojitettua turvemaata. Metsäojitukset on toteutettu 1970-80 -luvuilla ja kunnostusojitukset ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Jotta Panumajärveen ei tulisi enää jatkossa lisää metsätalouden kuormitusta, tulee vesiensuolelua alueella tehostaa. Laskuojien suulle rakennetaan kosteikkoja ja veden virtausta ohjataan laskuojien luonnonuomiin, jotka ovat perkausten ja uoman oikomisien seurauksena jääneet kuivilleen. Laskuojiin ja kosteikkojen pohjapatojen yhteyteen rakennetaan kivettämällä pieniä koskijaksoja, jossa ojitusalueilta tuleva humuspitoinen vesi hapettuu ja siten myös järven happitilanne paranee. Toimenpiteiden tavoitteena on tasata laskuojien ääreviä virtausoloja ja vähentää järveen kulkeutuvan kiintoaineksen ja ravinteiden määrää. Kuva 1, Panumajärvi Hankealueen ja toimenpiteiden kuvaus (metsänomistajat, tilat, toimenpiteet Panumajärvi sijaitsee Pudasjärven kunnassa Kipinän kylässä lähellä Kuusamontietä, Oulusta noin 50 km Kuusamoon päin. Järven pinta-ala on noin 530 ha. Tällä hankkeella on tavoitteena parantaa metsäojitusten vesiensuojelua ehkäisemällä laskuojien aiheuttamaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta järveen. Panumajärven valuma-alue on noin 7800 ha, mistä noin 2800 ha on soidensuojelualuetta ja noin 5000 ha on metsätaluosaluetta, josta suurin osa on ojitettua turvemaata. Hirvisuon soidensuojelualue, joka kuuluu Natura-2000 ohjelmaan, rajoittuu Panumajärveen. Myös Kuusisuo-Hattusuo -natura-alue on järven välittömässä läheisyydessä. Panumajärvi ja em. natura-alueet ympäristöineen on merkitty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monikäyttöalueeksi, mikä tarkoittaa virkistyskäytön kannalta kehitettävää, arvokkaita luontokohteita sisältävää aluekokonaisuutta. Peltojen osuus valuma-alueesta on vain noin 1 %. Järveen laskee neljä suurempaa laskuojaa, 1
2 (10) Petäjäoja, Särkioja, Rito-oja ja Levo-oja. Vesiensuojelun parantamiseksi järven valuma-alueella tehdään laskuojien suulle lieteallas/kosteikko. Kosteikon koko tulisi olla noin 1 % yläpuolisen valuma-alueen koosta. Kosteikkojen veden keskisyvyydeksi tulisi noin 0,7 m. Panumajärven veden tilaa on seurattu pitkään. ELY-keskuksen Hertta tietojärjestelmässä löytyy Panumajärveltä otettuja vesinäytetietoja vuosilta 1970 2010 yhteensä 13 kpl. Näistä 9 näytettä on otettu vuoden 2000 jälkeen. Panumajärveä ei ole luokiteltu ekologiselta tilaltaan vähäisen aineiston vuoksi. Olemassa olevan vähäisen aineiston perusteella järven luokka kuitenkin näyttäisi asettuva hyvän ja tyydyttävän luokan välille. Järven kokonaisfosforipitoisuudet ilmentävät hyvää tilaa ja kokonaistyppipitoisuudet puolestaan tyydyttävää tilaa. Klorofylli-a -pitoisuudet ilmentävät tyydyttävää tilaa. Kesäkuukausina 2000-luvun jälkeen mitatut kokonaisfosfori ja kokonaistyppi ovat reheville vesille tunnusomaisia. Järvellä on ollut talvisin happiongelmia. (Lähde: Panumanjärvi-kooste 14.12.2011, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Tanja Honkela). Panumajärven vesi on varsin rautapitoista ja humuksen värjäämää. Rautapitoisuus kohoaa talvikausina heikon happitilanteen seurauksena. Vuoden 2010 avovesikauden väriluku oli 160 mgpt/l, joka ilmentää hyvin humuspitoista vettä. Talvikausina väriluku on Panumajärvessä tätäkin korkeampi. Korkea rautapitoisuus rajoittaa varsinkin monien lohikalojen menestymistä ja aiheuttaa häiriöitä niiden lisääntymisessä. (Lähde: Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Raportti Eero Hiltunen 2013). Panuman kyläyhdistys on hakemassa Leader-rahoitusta itse Panumajärven kunnostamiseksi. Hankkeen avulla tehdään järven pohjan sedimenttitutkimus ja etsitään keinoja Panumajärven ja -ojan virkistyskäyttömahdollisuuksien ja ekologisen tilan parantamiseen. Tällä vesiensuojeluhankkeella pyritään estämään valuma-alueelta tulevaa metsätalouden lisäkuormitusta Panumajärveen, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon toteutusohjelman vesiensuojelun painopistealue. Kohde on valittu lisäksi Vyyhti II hankkeen pilottialueeksi. Kuva 2, Panumajärven osavaluma-alueet 2
3 (10) Toimenpiteet osavaluma-alueittain: 1. Petäjäojan osavaluma-alue Petäjäojan osavaluma-alueen pinta-ala on noin 875 ha. Petäjäoja on perattu ja oikaistu ennen sen laskemista Panumajärveen. Ojan myötä Panumajärveen kulkeutuu kiintoainesta ja ravinteita yläpuolisista metsäojista. Vesiensuojelun parantamiseksi Petäjäojan suulle tulisi valuma-alueen koon perusteella kaivaa noin 8000 m 2 suuruinen kosteikko, johon yläpuoliset ojitusvedet johdetaan. Kosteikkoon kaivetaan tulo-ojan suulle syvänne, johon veden mukana kulkeutuva karkein kiintoaines laskeutuu. Kaivumaat pengerretään ja maisemoidaan kosteikon reunoille ja saariksi sen keskelle. Kosteikon pohjan muotoilulla vesi ohjataan virtaamaan saarten välistä mutkitellen, jolloin veden virtaus hidastuu ja kiintoaines laskeutuu kosteikon syvänteisiin ja heinittyvät matalikot sitovat ravinteita. Kosteikon sisälle jääviä vanhan uoman vetisiä allikoita ei kaiveta, jotta niissä oleva vesikasvillisuus säästyy ja pääsee niistä leviämään koskeikon alueelle. Laskuojan suulle tehdään pohjapato ja sen jälkeen kivetystä, jonka yli virratessaan vesi hapettuu. Maaperä on hienojakoista ja helposti syöpyvää, joten pohjapadot tulee tehdä riittävän järeästi suodatinkankaalla vahvistaen. Kosteikosta vedet johdetaan pintavaluntana vanhaan uomaan ja sitä myöten järveen. Pintavalutuskentällä ei tule liikkua koneilla kaivutöiden aikana. Kosteikon yläpuolella kunnostetaan Petäjäojan vanhaa uomaa ja siihen ohjataan vettä peratusta uomasta suisteiden ja pohjapatojen avulla, jotta tulva-aikaiset äärevät virtausolot tasaantuisivat ja vedenpidätys ojassa paranisi. Kohde sijaitsee tilalla 7:58 Keskipanuma, jonka omistaa Maija Liisa Panuma. Kuva 3, Ilmakuva Petäjäojan suulta 3
4 (10) Kuva 4, Perattu Petäjäojan uoma Kuva 5, Petäjäojan kosteikon suunnitelmaluonnos 4
5 (10) 2. Särkiojan osavaluma-alue Särkioja lähtee Särkilammesta, joka kuuluu Hirvisuon soidensuojelualueeseen. Metsätalousmaan pinta-ala osavaluma-alueella on noin 220 ha. Särkiojan alaosa on perattu ja oikaistu ennen kuin se laskee Panumajärveen. Panumajärven vesiensuojelun parantamiseksi oikaistu Särkioja tukitaan noin 600 m ennen järveä ja vesi ohjataan Särkiojan vanhaan uomaan, jonka tukkoon painuneet kohdat aukaistaan. Vanhan uoman varressa oleviin painanteisiin kaivetaan neljä lieteallasta, joissa veden virtaus pysähtyy ja kiintoainesta laskeutuu altaan pohjalle. Lietealtaiden kaivumailla parannetaan kulkuyhteyksiä altaiden välillä, jotta niiden tyhjennys pystytään myöhemmin tekemään. Samalla piennartien ojalla huolehditaan tukkoon menevien sarkaojien kuivatuksesta. Ojassa olevan luiskan kohdalle tehdään pohjapato ja kivetystä, jossa humuspitoinen suovesi hapettuu. Särkiojan alaosaan kaivetaan noin 3000 m 2 laajuinen kosteikko, jonka tulo-ojan suulle kaivettavaan syvänteeseen veden mukana kulkeutuva karkein kiintoaines laskeutuu. Kosteikon pohjan muotoilulla vesi ohjataan virtaamaan mutkitellen, jolloin veden virtaus hidastuu ja kiintoaines laskeutuu kosteikon syvänteisiin ja heinittyvät matalikot sitovat ravinteita. Laskuojan suulle tehdään pohjapato ja kivetystä, jotta kosteikolta tuleva vesi vielä hapettuu ennen järveä. Maaperä on hienojakoista ja helposti syöpyvää, joten pohjapadot tulee tehdä riittävän järeästi suodatinkankaalla vahvistaen. Kosteikolta vedet johdetaan vanhaan metsäojaan ja siitä Särkiojan uomaa pitkin järveen. Kaivumaat läjitetään ja maisemoitaan penkereeksi kosteikon reunoille ja saariksi sen keskelle. Kohde sijaitsee tilalla 8:15 Välimaa. Tilan omistaa Koistinen Aappo Iisakki Tapani. Kuva 6, Ilmakuva Särkiojan suulta 5
6 (10) Kuva 7, Särkiojassa kulkee runsaasti kiintoainesta Kuva 8, Särkiojan vesiensuojelukohteiden luonnos 3. Rito-ojan osavaluma-alue Panumajärven lounaispuolelta tulevat metsäojitusvedet laskevat Rito-ojaa pitkin Panumajärveen. Osavaluma-alueen pinta-ala on noin 810 ha. Rito-oja on perattu ja uomaa on oikaistu. Panumajärven vesiensuojelun parantamiseksi kaivetaan Rito-ojan suun itäpuolella olevalle peltoheitolle noin 5500 m 2 laajuinen kosteikko, johon Rito-ojan vedet johdetaan tekemällä ojaan pohjapato ja kaivamalla kosteikolle johtava uusi oja. Kosteikkoon kaivetaan tulo-ojan suulle syvänne, johon veden mukana kulkeutuva karkein kiintoaines laskeutuu. Kosteikon pohjan muotoilulla vesi ohjataan virtaamaan saarten välistä mutkitellen, jolloin veden virtaus hidastuu ja kiintoaines laskeutuu kosteikon syvänteisiin ja heinittyvät matalikot sitovat ravinteita. Kaivumaat läjitetään kosteikon ympärille matalaksi penkereeksi ja saariksi sen keskelle. Kosteikolta vedet johdetaan pintavaluntana takaisin Rito-ojaan. Pintavalutuskentällä ei tule liikkua kaivuaikana koneilla. Kohteen lähellä on kesämökkejä, joten maisemalliset näkökohdat tulee ottaa korostetusti huomioon. 6
7 (10) Lisäksi Rito-ojaan tehdään kaksi pohjapatoa tien eteläpuolelle. Padot hidastavat veden virtausta ja ehkäisevät siten ojan reunojen syöpymistä. Vähän veden aikana ojaan tihkuu pohjavettä, jonka sisältämä rauta saostuu ojan pohjaan ruskeaksi sakaksi. Pohjapatojen avulla veden pinta ei laske eikä pohjavettä tihku ojaan eikä siinä oleva rauta kulkeudu järveen. Pohjatatojen yli virratessaan vesi myös hapettuu ja siten myös järven happitilanne parantuu. Maaperä on hienojakoista ja helposti syöpyvää, joten pohjapadot tulee tehdä riittävän järeästi suodatinkankaalla vahvistaen. Kohde sijaitsee tilalla 52:55 Arola, jonka omistaa Riepula Eero Johannes. Kuva 9, Ilmakuva Rito-ojan suulta Kuva 10, Rito-ojan perattu uoma 7
8 (10) Kuva 11, Rito-ojan kosteikon luonnos 4. Levo-ojan osavaluma-alue Levo-oja laskee Panumajärveen etelästä ja suurin osa sen valuma-alueesta on Kuusamontien eteläpuolella. Osavaluma-alueen pinta-ala on 1240 ha ja se on pääosin ojitettua metsätalousaluetta. Levo-ojan länsipuolelle ennen järven rantaa kaivetaan noin 6500 m 2 laajuinen kosteikko, johon Levo-ojan vedet johdetaan. Kosteikkoon kaivetaan tulo-ojan suulle syvänne, johon veden mukana kulkeutuva karkein kiintoaines laskeutuu. Kosteikon ylä- ja alapäähän tulee matalaa vesialuetta ja niiden väliin pohjapato ja pieni koskijakso, jossa vesi hapettuu. Kosteikon pohjan muotoilulla ja saarilla vesi ohjataan virtaamaan mutkitellen, jolloin veden virtaus hidastuu ja kiintoaines laskeutuu kosteikon syvänteisiin ja heinittyvät matalikot sitovat ravinteita. Kaivumaat läjitetään kosteikon ympärille penkereeksi ja saariksi sen keskelle. Kosteikon alapäästä vesi johdetaan pintavaluntana takaisin Levo-ojaan. Pintavalutuskentän koko tulisi olemaan noin 4200 m 2. Pintavalutuskentällä ei tule liikkua koneilla kaivutöiden aikana. Kosteikon ja pintavalutuskentän yhteispinta-ala olisi noin 1,1 ha. Maaperä on hienojakoista ja helposti syöpyvää, joten pohjapadot ja ojien tukkimiset tulee tehdä riittävän järeästi suodatinkankaalla vahvistaen. Kohde sijaitsee tilalla 9:28 Pertunaho, jonka omistaa Jussila Raimo Antero. 8
9 (10) Kuva 12, Ilmakuva Levo-ojan suulta Kuva 13, Levo-oja 9
10 (10) Kuva 14, Levo-ojan kosteikon luonnos Hankkeen vaikutuspinta-ala (hankkeen kokonaisala) ja toimenpiteiden pinta-alat Panumajärven valuma-alue on noin 7800ha, josta on metsätalousaluetta noin 5000 ha. Hankkeen vesiensuojelukohteiden valuma-alueet ovat yhteensä noin 1100 ha. Kosteikkojen ja pintavalutuskenttien pinta-ala on yhteensä noin 4 ha. Toimenpiteiden työsuunnitelma(suunnittelu/toteutus; konkreettinen ja seurattavissa oleva) Hankkeen tarkempi työsuunnitelma kilpailutetaan tällä hankehaulla. Metsäkeskus kilpailuttaa hankkeen suunnittelun ja toteutuksen erikseen. Työnjako, toteuttajat ja yhteistyötahot Yhteistyötahoina ovat metsänomistajat, Suomen metsäkeskus, hankkeen suunnittelija ja toteuttaja. Aikataulu Suunnittelu 2016-2017. Toteutus 2017-2019. 10