KIRJALLINEN KYSYMYS 1368/2010 vp Perheen yrittäjyyden vaikutus kotona asuvan aikuisen lapsen työmarkkinatukeen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin elämänvaiheiden muutoskohdissa nuoret aikuiset saattavat asua vanhempiensa kodissa. Näin esimerkiksi varusmiespalveluksen ja opintojen tai työelämän siirtymävaiheissa ennen itsenäistymistä omaan asumiseen. Tilanteessa, jossa työmarkkinoilla ei ole onnistanut heti, nuori on oikeutettu työmarkkinatukeen. Vanhempien kotona asuvalle työttömälle työnhakijalle työmarkkinatuki määräytyy siten, että siinä otetaan huomioon vanhempien tulot. Kansaneläkelaitoksen ohjeissa todetaan seuraavaa: "Jos vanhempien tulot ylittävät tulorajan, työmarkkinatuestasi vähennetään puolet tulorajan ylittävästä tulosta. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan voida evätä kokonaan vanhempien tulojen takia, vaan aina saat vähintään puolet täysimääräisestä työmarkkinatuesta. Jos et hakemuksessasi selvitä vanhempiesi tuloja, sinulle myönnetään automaattisesti 50 % työmarkkinatuesta." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten työmarkkinatuki tulee maksaa kotona asuvalle nuorelle aikuiselle, jonka perheessä vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä ja voidaanko vanhempien yrittäjyyteen perustuen evätä työmarkkinatuki, jos nuori ei ole työssä yrityksessä eikä hänellä ole pk-yrityksessä muutenkaan omistuksellista tai päätöksenteko-oikeudellista osuutta? Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2011 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1368/2010 vp: Miten työmarkkinatuki tulee maksaa kotona asuvalle nuorelle aikuiselle, jonka perheessä vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä ja voidaanko vanhempien yrittäjyyteen perustuen evätä työmarkkinatuki, jos nuori ei ole työssä yrityksessä eikä hänellä ole pk-yrityksessä muutenkaan omistuksellista tai päätöksenteko-oikeudellista osuutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalain mukaan työmarkkinatuki maksetaan osittaisena työnhakijalle, joka asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. Tämä perusteella työmarkkinatuki tulee pääsääntöisesti maksaa osittaisena kotona asuvalle nuorelle aikuiselle, jonka perheessä vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä. Osittaisen työmarkkinatuen suuruus on 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon työnhakijalla muutoin olisi oikeus. Osittaista työmarkkinatukea koskevaa säännöstä ei kuitenkaan sovelleta aikana, jona työnhakija osallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin tai jos vanhempien laissa tarkoitetut tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa. Tätä tulorajaa nostetaan 106 eurolla jokaisen työnhakijan vanhempien huollettavana olevan samassa taloudessa asuvan osalta. Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät 1 781 euroa kuukaudessa, hakijan täysimääräisestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä tuloista. Jos näin laskettu osittainen työmarkkinatuki olisi pienempi kuin 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon henkilö muutoin olisi oikeutettu, hänelle maksetaan viimeksi mainittu. Työmarkkinatukea ei siten voida kokonaan evätä vanhempien tulojen takia, vaan henkilöllä on vanhempien tuloista riippumatta aina oikeus saada vähintään 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Jos vanhemmat eivät tulorajan ylittävistä tuloista huolimatta pysty tukemaan hakijaa taloudellisesti hänen työttömyytensä aikana, hakijan on mahdollista toimittaa asiasta luotettava selvitys Kansaneläkelaitoksen toimistoon. Jos selvityksen perusteella voidaan luotettavasti osoittaa, ettei hakijan vanhemmilla ole mahdollisuutta tukea hakijaa taloudellisesti, työmarkkinatukea ei alenneta kotona asumisen johdosta, vaan hakijalle maksetaan se työmarkkinatuki, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Osittaista työmarkkinatukea laskettaessa vanhempien tuloina otetaan huomioon samat tulot, jotka otetaan puolison tuloina huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Huomioon otetaan siten kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Siten huomioon otettavaksi tulee myös vanhempien yritystoiminnasta ansaitsema tulo riippumatta siitä, työllistyykö työttömyysetuuden hakija vanhempiensa yrityksessä vai ei. Osittaista työmarkkinatukea laskettaessa vanhempien yritystoiminnasta saamasta tulosta otetaan huomioon sekä ansio- että pääomatulo-osuus. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan voida evätä kokonaan vanhempien yritystulon perusteella, vaan henkilöllä on tällöinkin oikeus saada vähintään 50 % siitä työ- 2
Ministerin vastaus KK 1368/2010 vp Sari Palm /kd markkinatuesta, jonka hän saisi ilman vanhempiensa tulojen huomioon ottamista. Vanhempien yrittäjyys voi vaikuttaa työmarkkinatuen osittamisen lisäksi myös työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin, jos henkilö työllistyy vanhempiensa yrityksessä. Tällöin työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, työllistyykö henkilö päätoimisesti yrittäjänä ja onko hänellä siksi oikeutta työttömyysetuuteen. Jos henkilö ei työskentele vanhempiensa omistamassa yrityksessä, ei häntä voida pitää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla yrittäjänä eikä häneltä vain vanhempien yrittäjyyteen perustuen voida evätä työmarkkinatukea. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1368/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Hur ska arbetsmarknadsstödet betalas ut till en ung vuxen person som bor hemma och vars ena förälder eller vardera föräldern i familjen är företagare, och kan arbetsmarknadsstödet förvägras på grund av föräldrarnas företagsverksamhet om den unga personen inte arbetar i företaget och inte heller på annat sätt genom ägande eller beslutanderätt tar del av företagsverksamheten i det lilla eller medelstora företaget? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa betalas partiellt arbetsmarknadsstöd till en arbetssökande som bor i sina föräldrars hushåll och inte har uppfyllt arbetsvillkoret. Enligt detta ska partiellt arbetsmarknadsstöd i regel betalas till en ung vuxen som bor hemma och vars ena förälder eller vardera föräldern är företagare. Det partiella arbetsmarknadsstödet är 50 % av det arbetsmarknadsstöd som den arbetssökande annars är berättigad till. Bestämmelsen som gäller partiellt arbetsmarknadsstöd tillämpas dock inte under den tiden när den arbetssökande deltar i sysselsättningsfrämjande service eller om de inkomster som föräldrarna har och som avses i lagen är högst 1 781 euro i månaden. Denna inkomstgräns höjs med 106 euro för varje person som den arbetssökandes föräldrar försörjer och som bor i samma hushåll. Om föräldrarnas sammanräknade inkomster överskrider 1 781 euro i månaden minskas den arbetssökandes fulla arbetsmarknadsstöd med 50 % för den inkomst som överskrider inkomstgränsen. Om det partiella arbetsmarknadsstödet på detta sätt räknat är mindre än 50 % av det arbetsmarknadsstöd som personen annars är berättigad till betalas det till honom eller henne ut det senare nämnda. Därmed kan arbetsmarknadsstöd inte förvägras helt på grund av föräldrarnas inkomster, utan oberoende av föräldrarnas inkomster är personen berättigad till minst 50 % av det arbetsmarknadsstöd som han eller hon annars är berättigad till. Om föräldrarna, trots de inkomster som överskrider inkomstgränsen, inte kan stöda den sökande ekonomiskt under hans eller hennes arbetslöshetstid, har den sökande möjligheten att lämna en tillförlitlig utredning i ärendet till Folkpensionsanstaltens kontor. Om det på basis av utredningen på ett tillförlitligt sätt kan påvisas att den sökandes föräldrar inte har möjlighet att stöda den sökande ekonomiskt, minskas inte arbetsmarknadsstödet på grund av att personen bor hemma, utan till den sökande betalas det arbetsmarknadsstöd som han eller hon annars är berättigad till. När det partiella arbetsmarknadsstödet räknas ut beaktas såsom föräldrarnas inkomster samma inkomster som vid behovsprövningen av arbetsmarknadsstödet beaktas såsom makens inkomster. Med undantag av de inkomster som anges som prioriterade inkomster i lagen beaktas därmed alla inkomster oberoende av inkomstkälla eller skattepliktighet. Därför bör även den inkomst som har intjänats genom föräldrarnas företagsverksamhet beaktas, oberoende av om den som ansöker om arbetslöshetsförmånen är syssel- 4
Ministerns svar KK 1368/2010 vp Sari Palm /kd satt i sina föräldrars företag eller inte. När det partiella arbetsmarknadsstödet räknas ut beaktas både förtjänstdelen och kapitalinkomstdelen av inkomsterna från föräldrarnas företagsverksamhet. Arbetsmarknadsstödet kan dock inte helt förvägras på basis av föräldrarnas företagsinkomst, utan personen är även i dessa fall berättigad till minst 50 % av det arbetsmarknadsstöd som han eller hon annars är berättigad till utan beaktande av sina föräldrars inkomster. Förutom på verkställandet av arbetsmarknadsstödet kan föräldrars företagsverksamhet även inverka på de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för erhållande av arbetslöshetsförmåner, om personen är sysselsatt i sina föräldrars företag. Arbets- och näringsbyrån utreder då om huruvida personen är sysselsatt på heltid som företagare och om han eller hon därför är berättigad till arbetslöshetsförmånen. Om en person inte arbetar i ett företag som ägs av hans eller hennes föräldrar kan personen inte anses vara företagare såsom avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa, och arbetsmarknadsstöd kan inte förvägras honom eller henne enbart på basis av föräldrarnas företagsverksamhet. Helsingfors den 28 mars 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5