ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 80/04/1 Dnro Psy-2003-y-172 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 80/04/1 Dnro Psy-2003-y-172 Annettu julkipanon jälkeen 13.10.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Yli-Ii, Ii ja Ylikiiminki Vapo Oy PL 318 90101 OULU

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Toiminta alueella... 5 Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen... 5 Alueen muut rakenteet... 6 Tuotantomäärät ja tuotteet... 6 Liikenne... 6 Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet... 6 Tuotantotoiminnan lopettamisen jälkeiset toimet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Vesistöön johdettavan kuivatusveden laatu... 8 Vesistöön johdettavan kuivatusveden määrä... 8 Arvio Iso-Pihlajasuon tulevasta kuormituksesta... 8 Päästöt ilmaan... 9 Melu... 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 10 Jätteet... 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 11 Alueen hydrologia...11 Alueen luonto ja suojelukohteet... 11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12 Vesistön tila ja käyttö... 12 Veden laatu... 12 Vesistön kuormitus... 13 Kalatalous... 13 Muu vesistön käyttö... 14 Maaperä ja pohjavesiolot... 14 Muut elinkeinot ja toiminnot... 14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 14 Vaikutus pintavesiin... 14 Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön... 15 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 15 Muut ympäristövaikutukset... 16 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 16 Käyttötarkkailu... 16 Käyttöpäiväkirja... 16 Päästötarkkailu... 17 Tarkkailupisteet... 17 Tarkkailun ajankohta... 17 Analyysit... 18 Suppea tarkkailu... 18 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 18 Päästöjen laskenta... 18 Vesistötarkkailu... 19 Tarkkailupisteet... 19 Näytteenotto ja analysointi... 19 Tulosten toimittaminen, käsittely ja raportointi... 19 Ohjelman voimassaolo... 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 20 Riskinarviointi... 20 Ympäristövahinkovakuutus... 21

3 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 21 Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet... 21 Kalataloudelliset velvoitteet... 21 Korvaukset... 21 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 21 Lupahakemuksen täydennykset... 21 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 21 Lausunnot... 22 Muistutukset ja mielipiteet... 25 Hakijan kuuleminen ja vastine... 25 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 26 KÄSITTELYRATKAISU... 26 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 27 LUPAMÄÄRÄYKSET... 27 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 27 Päästöt pintavesiin... 27 Päästöt ilmaan... 28 Melu ja tärinä... 28 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 28 Varastointi... 28 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 28 Toiminnan lopettaminen... 28 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 29 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 29 RATKAISUN PERUSTELUT... 29 Käsittelyratkaisun perustelut... 29 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 30 Luvan myöntämisen edellytykset... 30 Lupamääräysten perustelut... 30 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 30 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 30 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 32 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 33 Päätöksen voimassaolo... 33 Lupamääräysten tarkistaminen... 33 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 33 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 34 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja vakuus... 34 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 34 KÄSITTELYMAKSU... 34 Ratkaisu... 34 Perustelu... 34 Oikeusohje... 34 MUUTOKSENHAKU... 35 Suppea tarkkailu...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon 19.12.2003 toimittamallaan hakemuksella pyytänyt Iso-Pihlajasuon turvetuotannolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa tarkemmin esitettyyn turvetuotantoon. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa aumaalueineen yhteensä 79,5 ha ja uutta pinta-alaa 22,8 ha. Lupa haetaan 106,7 ha alueelle, koska jo tuotannon alkuvaiheessa poistuvalla 4,4 ha alueella tullaan tekemään massansiirtotoimenpiteitä, joiden katsotaan olevan luvanvaraista toimintaa. Tuotantopinta-alaksi tulee näin ollen 102,3 hehtaaria. Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalue sijaitsee Yli-Iin kunnassa noin 17 kilometriä Yli-Iin keskustasta kaakkoon. Pintavalutuskenttä sijaitsee Iin kunnan puolella. Alueen vedet johdetaan käsittelyn jälkeen Koutuanojan kautta Iijokeen noin 7 kilometrin päässä suolta. Alue sijaitsee peruskarttalehdillä 3511 12 ja 3513 03. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella antanut 27.12.2001 päätöksen, dnro 1101Y1065-133, jolla se on velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristöluvan Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalueelle. Samalla haetaan ympäristölupaa uudelle tuotantopinta-alalle. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Vapo Oy:llä on Iso-Pihlajasuolla hallinnassaan 133,4 hehtaaria maata, joka on kokonaisuudessaan vuokrattu Metsähallitukselta. Aluetta koskevat vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2028.

TOIMINTA 5 Toiminta alueella Iso-Pihlajasuon nykyinen tuotannossa oleva alue on kunnostettu tuotantoon vuosina 1996-1999 ja tuotanto aloitettu vuonna 2000. Uudet suunnitellut alueet on tarkoitus ojittaa ja kunnostaa tuotantoon heti, kun hankkeelle on saatu lainvoimainen ympäristölupa. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 30-40 vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään imuvaunu- ja mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Kalusto on osittain yhteinen Pyöreä-Orastinsuon tuotannon kanssa, koska molemmilla alueilla tuotannon hoitaa sama yrittäjä. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä tehdään tarpeen mukaan kaikkina vuodenaikoina, turpeen toimitukset ovat pääosin talvikaudella. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen Iso-Pihlajasuon tuotantoalueen (102,3 ha) kuivatusvedet johdetaan gravitaatiolla ympärivuotisesti laskeutusaltaan 1 kautta pintavalutuskentälle ja siitä laskuojaa 1 pitkin edelleen Koutuanojaan ja Iijokeen. Pintaalajakauma eri vesienkäsittely-yksiköiden välillä käy ilmi seuraavasta taulukosta. Lohkottaiset pinta-alat (ha) Vesien käsittely (ha) Lohko nro Alkuper.p.a. Poistunut Tuotannossa Auma-alue Yhteensä Pvk1 1 15,6 15,6 15,6 15,6 2 12,0 12,0 2,3 14,3 14,3 3 15,6 15,6 1,6 17,2 17,2 4 6,7 6,7 1,2 7,9 7,9 5 24,5 24,5 24,5 24,5 6 3,4 3,4 3,4 3,4 7 6,7 6,7 6,7 6,7 8 9,5 3,0 6,5 2,1 8,6 8,6 9 5,5 1,4 4,1 4,1 4,1 YHT 99,5 4,4 95,1 7,2 102,3 102,3 Iso-Pihlajasuolle on suunniteltu uutta tuotantoaluetta lohkot 6-9, josta valmistuessaan tulisi uutta tuotantopinta-alaa 22,8 ha. Lohkot 8-9 on suunniteltu toteutettavaksi massansiirtomenetelmällä, jossa viereiseltä matalaturpeiselta alueelta siirretään turvemassa kaivinkoneella kahdelle rinnakkaiselle tuotantosaralle. Näin ollen heti alkuvaiheessa tulee lohkojen 8-9 pinta-alasta poistumaan 4,4 ha. Tuotantopinta-ala on 102,3 ha mutta lupa haetaan koko 106,7 ha alueelle, koska alkuvaiheessa poistuvalla 4,4 ha alueella tullaan tekemään massansiirtotoimenpiteitä joiden katsotaan olevan luvanvaraista toimintaa.

6 Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Laskeutusallas puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Laskeutusallas varustetaan pintapuomilla, jolla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Alueen muut rakenteet Työmaan tukikohta-alueella ei sijaitse kiinteitä rakennuksia eikä vesijohtoa tai viemäriä. Alueella on taukotila ja varastorakennus sekä jätekatos. Tuotantomäärät ja tuotteet Keskimääräinen vuosituotanto alueella on koko käytettävissä olevalla tuotantopinta-alalla noin 60 000 m 3. Vuonna 2002 jyrsinpolttoturvetta tuotettiin 66 600 m 3. Vuosina 2000 ja 2001 alueella tuotettiin myös ympäristöturvetta yhteensä noin 7 300 m 3. Liikenne Turpeen toimitukset rekka-autoilla Iso-Pihlajasuolta käyttökohteisiin tapahtuvat pääosin talvikaudella. Suotieltä kuljetukset suuntautuvat Haapakoski- Naurua metsäautotien ja Nauruan paikallistien kautta Somerovaaran tielle nro 18745, jota pitkin valtatielle nro 20 (Kuusamon tie) ja edelleen Ouluun voimalaitoksille. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyöräkuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 520 autokuormallista. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 35 000 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 260 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Iso-Pihlajasuon polttoainevarastona on tällä hetkellä 2500 ja 3000 litran polttoainesäiliöt, joita säilytetään työmaalla paloviranomaisen hyväksymissä turvallisuussuunnitelman mukaisissa paikoissa.

7 Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Tuotantotoiminnan lopettamisen jälkeiset toimet Iso-Pihlajasuolta poistetaan tuotannosta nykyisestä tuotantoalasta turpeen loppumisen vuoksi seuraavan viiden vuoden aikana noin 15 hehtaaria lohkoilta 3-5. Tuotanto alueella tulee jatkumaan noin vuoteen 2015. Kun lupakauden aikana poistuneista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan, ja alueet luovutetaan maanomistajalle vuokrasopimuksessa sovitussa kunnossa. Koska Iso-Pihlajasuon alue on kokonaisuudessaan vuokrattu Metsähallitukselta, alueen jälkikäytöstä päättää Metsähallitus. Alueet voidaan rajata pois tuotantoalueista ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueista, kun alueilla on toteutettu jälkikäyttötoimenpiteet tai ne ovat olleet pois tuotantotoiminnasta kaksi tuotantokautta. Lupakauden aikana tapahtuneista luovutuksista ja suunnitelluista rajauksista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Iso-Pihlajasuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaaseen sekä ympärivuotiseen pintavalutukseen. Hakija katsoo, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Iso-Pihlajasuon olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Iso-Pihlajasuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Iso-Pihlajasuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan muun muassa varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna

8 2001. Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Vesistöön johdettavan kuivatusveden laatu Iso-Pihlajasuon pintavalutuskentälle tulevan ja kentältä lähtevän veden laatua on mitattu vuosina 1995-1998 kuntoonpanovaiheen tarkkailun yhteydessä. Pintavalutuskentälle tulevan veden laatu on ollut keskimäärin 45 mg/l kiintoainetta, 115 µg/l fosforia, 2760 µg/l typpeä ja 38 mg/l COD Mn. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 7,6 mg/l, kokonaisfosfori 44 µg/l, kokonaistyppi 1565 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 30 mg/l. Tarkkailutulosten perusteella Iso-Pihlajasuon pintavalutuskentän toimivuus on ollut hyvä. Lähtevän veden keskimääräinen laatu on ollut kuntoonpanovaiheessakin parempaa kuin tuotantovaiheessa olevien pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden veden laatu. Iso-Pihlajasuolta ei ole omia tuotantovaiheen tarkkailutuloksia. Vesistöön johdettavan kuivatusveden määrä Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää 3-6 vuotta. Tyhjenemisvalunnan lisäksi kasvillisuuden poistamisesta aiheutuva haihdunnan väheneminen nopeuttaa veden virtausta suolta. Jos turvetuotantoon otettava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat vähäisempiä. Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta on ehtinyt tapahtua ennen kuin vesistön muun valuma-alueen huippuvalunta. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta. Arvio Iso-Pihlajasuon tulevasta kuormituksesta Arvio Iso-Pihlajasuon tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Taulukossa on esitetty myös arvio koko vuoden kuormituksesta. Kuormitusarviossa vesiensuojelun on oletettu jatkossa olevan nykyistä vastaavaa. Kuormitus on arvioitu tulevalle tuotantopinta-alalle 102,3 ha, kun myös uudet alueet ovat tuotannossa. Alueella tullaan tekemään massansiirto- ja kuntoonpanotöitä 27,2 hehtaarin alalla, josta poistuu välittömästi massansiirtotöiden jälkeen 4,4 hehtaaria. Massansiirto- ja kuntoonpanoalalle ei ole laskettu erikseen kuntoonpanovaiheen kuormitusta, koska tuotannossa olevaan pinta-alaan nähden alue on pieni ja alueen vesienkäsittely hoidetaan samoilla vesiensuojelurakenteilla kuin tuotannossa olevalla alueella. Kuntoonpanovaiheen kuormitusta ei näin ollen voi esimerkiksi tarkkailutuloksissa erottaa tuotantovaiheen kuormituksesta.

Päästöt ilmaan 9 Kesän kuormitusarviossa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Muiden vuodenaikojen kuormitusarviossa on käytetty Hakasuon ympärivuotisen pintavalutuskentän ominaiskuormituslukuja. Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Iso-Pihlajasuolta on arvion mukaan 2 kg/d kiintoainetta, 11,6 kg/d COD Mn, 0,03 kg/d fosforia ja 0,9 kg/d typpeä. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä selvästi alhaisemmaksi ja voi kesän kuivana kautena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Vuositasolla Iso-Pihlajasuon nettokuormituksen on arvioitu olevan noin 1 000 kg/a kiintoainetta, 2 600 kg/a COD Mn, 7 kg/a fosforia ja 300 kg/a typpeä. Arvio Iso-Pihlajasuon tuotantovaiheen kokonaiskuormituksesta eri vuodenaikoina. Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N BRUTTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 102,3 3,3 15,5 0,03 1,0 Kevät 102,3 18,2 29,2 0,09 2,8 Kesä 102,3 5,3 32,7 0,05 1,3 Syksy 102,3 3,5 20,4 0,04 1,6 Vuosi 1900 8440 16 477 Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N NETTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 102,3 1,9 3,3 0,01 0,6 Kevät 102,3 12,3 5,4 0,00 1,1 Kesä 102,3 2,0 11,6 0,03 0,9 Syksy 102,3 2,7 9,6 0,03 1,4 Vuosi 1024 2585 6,9 306 Arvio Iso-Pihlajasuon tuotantokauden aikaisesta kuormituksesta erilaisissa virtaamatilanteissa. Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N ha kg/d kg/d kg/d kg/d Kesän keskiarvo (brutto) 102,3 5,34 32,7 0,05 1,31 Kesän keskiarvo (netto) 2,04 11,6 0,03 0,89 Kesän ylivaluma 23,2 146,0 0,2 5,4 Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen; mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo

10 ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvepöly on kevyttä, eikä siten leviä vastatuuleen. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Iso-Pihlajasuo sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä rakennuksesta, joten tuotantotoimien mahdollisesti aiheuttama pölyäminen ei ulotu siihen saakka. Hakijan tietoon ei ole tullut hankealueen toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja eikä niistä ole valitettu. Melu Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana, tiedonantoja 151, Jyväskylä 1998, mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100-200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300-400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Iso-Pihlajasuon turvetuotannosta ei aiheudu meluhaittaa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle lähimmälle asuinrakennukselle. Turpeen kuljetus saattaa aiheuttaa häiriöitä, koska lähimmät rakennukset sijaitsevat kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä. Melusta ei hakijalle ole tullut valituksia. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa.

11 Iso-Pihlajasuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Jätteet Iso-Pihlajasuon tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä jäteöljyä ja vähäinen määrä muita öljyisiä jätteitä. Jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalue sijaitsee Iijoen vesistöalueella. Toisen jakoasteen vesistöalueluokituksen mukaan Iso-Pihlajasuo sijaitsee Maalismaan Haapakosken vesistöalueella ja kolmannen jakoasteen mukaan Koutuanojan valuma-alueella (61.129). Koutuanojan valuma-alueen järvisyys on 0,97 % ja pinta-ala 33,96 km 2. Koutuanoja saa alkunsa yläosalla sijaitsevasta pienestä Ylä-Koutuanjärvestä. Koutuanoja laskee Iijokeen noin 8 km:n päässä Ylä-Koutuanjärvestä. Koutanojan ja Iijoen virtaamat ja laskennassa käytetyt valuma-arvot. Talvi = joulu maaliskuu, kevät = huhti toukokuu, kesä = kesä syyskuu, syksy = loka marraskuu. Kirnuoja Koutuanoja Iijoki, Koutuanojan alap. l/s km 2 l/s l/s Mq 13,2 450 137 100 Mq Talvi 2,9 100 75 900 Mq Kevät 42 1400 286 500 Mq Kesä 7,7 260 129 400 Mq Syksy 15,7 530 121 000 Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristö on suota, metsää tai tehokkaasti metsäojitettua metsäistä suota. Lähin suojelualue on noin 2 kilometriä suolta etelä kaakkoon sijaitseva Hirvisuon soidensuojelualue. Lähimmät vesistöt ovat Sammakkolampi noin 1,7 km luoteeseen, Ylä- Koutuanjärvi noin 2,2 kilometriä koilliseen ja Kuivaus-Naurua noin 2 kilometriä kaakkoon.

12 Lisäalueet muodostuvat tuotantolohkoista 6 9, joiden yhteenlaskettu pinta-ala auma-alueineen on 22,8 ha. Koska osa tuotantokentistä muodostettaisiin massansiirroilla, koko käsiteltävä ala olisi 27,2 ha. Tämä muodostuu neljästä toisistaan erillään olevasta alueesta, joiden pinta-alat ovat 3,4 ha, 6,7 ha, 11,6 ha ja 5,5 ha. Alueet ovat erittäin pieniä eivätkä muodosta luonnonoloja ajatellen yhtenäisiä kokonaisuuksia. Lohkon 6 alue (3,4 ha) ei ole luonnontilaista vaan alueen poikki kulkee jo olemassa olevan tuotantoalueen eristysoja. Suunniteltu alue rajoittuu alaosaltaan tuotannossa olevaan lohkoon 4. Lohkon 6 alue on lähes tasaista ja lohkon yläreunasta suo alkaa viettämään jyrkemmin luoteeseen, joten suunnitellulla alueella ei ole merkittävää ulkopuolista suoaluetta kuivattavaa vaikutusta. Lohkon 7 alue (6,7 ha) sijoittuu alueelle, joka on itäosastaan ojitettu. Alue on metsäojitusten vaikutuksesta kuivunut ja muuttunut, ja alueella kasvaa jonkin verran puustoa. Lohkon 8 alue (11,6 ha) on puutonta suota, jota rajoittavat etelässä, idässä ja pohjoisessa olemassa olevat tuotantoalueet ja laskuojat. Alue on ojitusten vuoksi kuivunut. Länsiosa rajoittuu matalaturpeiseen puuttomaan suoalueeseen, jonka Sadinmaan puoleinen reuna noin 300 metrin päässä lohkosta 8 on metsäojituksin kuivatettua aluetta. Nykyisten tuotantoalueiden keskelle suunniteltu lohko 9 (5,5 ha) on puutonta suota. Ympäröivien ojitusten johdosta alue on kokonaisuudessaan kuivunut ja muuttunut. Vuonna 1984 julkaistun Geologian tutkimuslaitoksen raportin mukaan jo tuolloin Iso-Pihlajasuon reunamaat oli ojitettu kauttaaltaan. Myös suon keskiosassa oli ojituksia. Kyseisen tutkimuksen mukaan alue, jolle Iso- Pihlajasuo lisäalueineen sijoittuu, oli enimmäkseen oligotrofista rimpinevaa ja varsinaista saranevaa. Kyseiset suotyypit ovat tällä alueella yleisesti esiintyviä tyyppejä. Tutkimuksessa ei havaittu reheville soille ominaisia lettotyyppejä. Alue kuuluu Metsähallituksen Vengas-Hirvisuo-Ylivuotto alue-ekologiseen suunnitelmaan, jonka mukaan hankealue ei sisällä arvokkaita luontokohteita. Hakija viittaa tässä asiassa lisäksi Metsähallituksen valtion edustajana tekemään vuokrasopimukseen, jossa edellytyksenä on ollut, että vuokrattavan alueen merkitys luonnonsuojelun kannalta ei ole erittäin merkittävä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta eikä vesistöjä. Lähin asutus sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä tuotantoalueelta etelä lounaaseen. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Koutuanojan veden laatua on tarkkailtu vuosina 2002-2003 Iso- Pihlajasuon ala- ja yläpuolella. Turvetuotannon alapuolisen vesistön fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi yläpuolista pistettä alhaisemmalla tasolla. Typpi- ja rautapitoisuudet ovat sen sijaan olleet yläpuolista pistettä hieman korkeammalla tasolla. Heinäkuussa 2003 Koutuanojan kiintoainepitoisuus Iso-Pihlajasuon alapuolisella pisteellä oli keskimäärin 8,7 mg/l. Veden väri-

13 luku oli suuri, 373 osoittaen voimakasta humusvaikutteisuutta. Rautapitoisuus oli hyvin korkea keskiarvon ollessa 7 740 µg/l. Fosforipitoisuus oli 84 µg/l, josta valtaosa (n. 60 %) oli fosfaattimuotoista. Typpipitoisuus oli keskimäärin 835 µg/l. Koutuanoja on eutrofinen sekä fosforin että typen suhteen. Epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat 17-98 µg/l. Iso- Pihlajasuon yläpuolisen pisteen kiintoainepitoisuus oli heinäkuussa selvästi alapuolista pistettä korkeammalla tasolla, 17 mg/l. Myös kokonaisfosforipitoisuus oli suuri, 170 µg/l osoittaen voimakasta rehevyyttä. Fosforista 76 % oli fosfaattimuodossa. Koutuanojassa levätuotantoa rajoittava minimiravinne on tuloksien perusteella typpi. Yhteistarkkailutuloksien perusteella noin 25 km Koutuanojan yläpuolella (Kipinä) Iijoen pääuoman vesi on humusvaikutteista ja ruskeaa. Kesällä 1998-2003 COD Mn on ollut 10 mg/l:n molemmin puolin keskiarvon ollessa 12 mg/l. Veden väriluku on ollut keskimäärin 91. Kesäajan kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän tai rehevän vesistön tasolla, mutta typpeä vedessä on ollut vähän, noin 350 µg/l. Koutuanojan alapuolisessa Iijoen pääuomassa (Pahkakoski) vesi on ollut tarkkailuvuosina 1998 ja 2001 melko samankaltaista kuin Koutuanojan yläpuolisessa Iijoessa viime vuosina. Iijoen pääuoma on yhteistarkkailutuloksien perusteella ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevä. Suovaltaisen valuma-alueen takia joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Koutuanojan vedessä on yleensä ottaen selvästi enemmän ravinteita, humusta ja kiintoainetta ja vesi on väriltään tummempaa kuin Iijoessa. Myös Koutuanojassa rautapitoisuus on huomattavasti suurempi kuin Iijoessa. Vesistön kuormitus Koutuanojan valuma-alueen maankäyttö jakaantuu seuraavasti: kangasmaita 33,9 %, turvemaita 47,3 %, avosoita 17,7 % ja vettä 1,1 %. Iso- Pihlajasuon tuotantoalueen osuus Koutuanojan valuma-alueesta on noin 3 %. Valuma-alueelle on lisäksi suunniteltu turvetuotannon lisäaluetta noin 141 hehtaaria, jolle tullaan hakemaan ympäristölupa myöhemmin. Koutuanojaan laskee runsaasti metsäojia ojan keskiosalta alaosalle asti. Koutuanojan valuma-alueella oli vuosina 1997-2001 kaivettuja metsäojituksia yhteensä 191 hehtaaria eli n. 5,6 % valuma-alueen pinta-alasta. Iijoen veden laatuun vaikuttavat voimakkaasti sivujoet, varsinkin Livojoki, Siuruanjoki ja Kostonjoki. Erityisesti joen alaosalla sivujokien vaikutus veden laatuun on merkittävä. Latvavesillä ja yläjuoksulla on jonkin verran kalankasvatusta. Turvetuotanto on keskittynyt Iijoen alajuoksulle ja Siuruanjoen varrelle. Hajakuormituksen osuus Iijoen rehevyyttä lisäävästä ravinnekuormituksesta on 70-80 %. Kalatalous Koutuanojan vesistön kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: hauki, ahven, lahna ja särki. Lisäksi ojaan nousee jonkin verran istutettua kirjolohta Iijoesta. Koutuanojaan ei ole tehty kalaistutuksia. Vesistön käyttökyselyn yhteydessä tehtiin Koutuanojan rantatiloille myös kalastustiedustelu. Tiedusteluun vastanneista kahdesta taloudesta molemmat kalastivat Koutuanojalla verkoilla ja katiskoilla. Toinen kalasti lisäksi heittovavoilla ja mato-ongilla. Kalastus ojalla on pienimuotoista ja ajoittuu touko-syyskuulle. Kahden talouden kokonaissaalis vuodessa oli vajaa

14 50 kg, joka oli pääasiassa haukea, ahventa ja lahnaa. Saaliista pääosan (43 kg) sai toinen kalastaja Koutuanojan suualueelta. Kirjolohi, lahna ja särki saatiin kokonaan sieltä. Toisen kalastajan mukaan Koutuanojan kaloissa ei esiinny makuvirheitä ja toisen mukaan niitä esiintyy. Makuvirheet arvioitiin niin lieviksi, että ne eivät vaikuta kalojen käyttökelpoisuuteen. Pyydysten likaantuminen Koutuanojassa ei toisen kalastajan mukaan haittaa pyyntiä. Toinen kalastaja ilmoitti limoittumisen haittaavan pyyntiä. Ojan koskinen osa on kesäisin vähävetinen. Iijoelle on tehty velvoiteistutuksia Voimalohi Oy:n ja Metsähallituksen toimesta. Muu vesistön käyttö Koutuanojan rantatilojen tilakohtaista vesistön käyttöä on selvitetty postikyselynä syksyllä v. 2002. Ylä-Koutuanjärven ja Koutuanojan alueella on yhteensä 19 tilaa, joista kyselyyn vastasi 15 tilaa. Alueella on yksi vakituisesti asuttu tila ja yksi kesämökki, joilla molemmilla on rantasauna. Asutuilla tiloilla vesistöä käytetään uimiseen ja saunavedeksi. Vettä ei käytetä karjan juomavetenä. Vakituisesti asutulla tilalla on kaivo lähellä Koutuanojan rantaa. Asutuilta tiloilta ei tullut lisäkommenttia vesistön käyttöön liittyen. Eräs toinen kyselyyn vastannut oli sitä mieltä, että turvesoilta tulevat turvelautat ovat pilanneet Koutuanojan veden. Kaksi vastaajaa huomautti lisäksi, että Koutuanojan alueelle on ehkä tulossa eräkämppä, mikä lisäisi alueen metsästystä ja kalastusta. Maaperä ja pohjavesiolot Iso-Pihlajasuon välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin 3 kilometriä suolta lounaaseen sijaitseva Somerovaaran I-luokan pohjavesialue (11973002). Matkaa suolta pumppaamolle on noin 3,3 kilometriä. Muut elinkeinot ja toiminnot Hanketta lähinnä toiminnassa oleva turvetuotantoalue on Vapo Oy:n Pyöreä-Orastinsuo, joka sijaitsee noin 4 kilometriä lounaaseen Iso- Pihlajasuolta. Iso-Pihlajasuo sijaitsee poronhoitoalueella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Iso-Pihlajasuon tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat laskennalliset nettopitoisuusmuutokset Koutuanojassa kesän erilaisissa virtaamatilanteissa ovat kiintoaineella ja kemiallisella hapenkulutuksella alle 1 mg/l, fosforilla 1,4 µg/l ja typellä 39 µg/l. Koutuanojassa virtaamat ovat melko alhaisia, jolloin ravinteiden, kiintoaineen sekä happea kuluttavan aineksen lisäyksellä saattaa olla vaikutusta veden laatuun.

15 Arvio Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisistä Koutuanojan ja Iijoen veden laatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana. Laskentapiste Valuma Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N l/s km 2 mg/l mg/l µg/l µg/l Koutuanoja ennen Iijokea, F=34 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 7,7 0,2 1,4 2,3 58 Kesän keskiarvo (netto) 7,7 0,09 0,5 1,4 39 Kesän ylivaluma 60,0 0,1 0,8 0,9 31 Iijoki Koutuanojan kohdalla, F=11314 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 11,4 0,0005 0,003 0,005 0,1 Kesän keskiarvo (netto) 11,4 0,0002 0,001 0,003 0,08 Kesän ylivaluma 60,0 0,0004 0,002 0,003 0,09 Koutuanojan nykyinen veden laatu huomioon ottaen turvetuotannon kuormituksen vaikutus veden laatuun on vähäinen. Koutuanojan vesi olisi ilman turvetuotannon vaikutustakin varsin ruskeaa sekä humus- ja ravinnepitoista suovaltaisen valuma-alueen takia. Turvetuotantoalueen kuormitus lisää kuitenkin omalta osaltaan Koutuanojan rehevyyttä. Ympärivuotinen pintavalutus vähentää tehokkaasti kuormitusta. Iijoen suuri virtaama ja nykyinen veden laatu huomioon ottaen Iso- Pihlajasuon kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat hyvin pieniä. Typen pitoisuuslisä Iijoessa Koutuanojan alapuolella on enimmillään 0,1 µg/l ja fosforin osalta 0,005 µg/l. Iso-Pihlajasuon turvetuotannon kuormituksella ei käytännössä ole havaittavia vesistövaikutuksia Iijoessa. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Edellä esitetyn perusteella Iso-Pihlajasuon turvetuotannolla ei arvioida olevan haittaa Koutuanojan virkistyskäytölle. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Koutuanojan kalasto koostuu tiedustelun mukaan veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä (Laine ym. 1996). Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä veden laadun raja-arvoja ei tutkimuksessa kuitenkaan määritetty eikä turvetuotannon kalastovaikutuksia pystytty selvästi erittelemään muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojituksista. Koutuanojassa lohikaloja ei tiettävästi esiinny aivan suualuetta lukuun ottamatta. Iso-Pihlajasuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa omalta osaltaan Koutuanojan veden ja pohjan laatuun ja sitä kautta kalastoon. Tehokkaan ympärivuotisen pintavalutuksen ansiosta Iso-Pihlajasuon

16 kuormituksen vaikutus Koutuanojan kalastoon ja kalastukseen on vähäinen. Iso-Pihlajasuon haitallisten kalatalousvaikutusten arvioidaan rajoittuvan Koutuanojaan. Iijoella Iso-Pihlajasuon kuormituksella ei ole havaittavia negatiivisia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Muut ympäristövaikutukset Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Lähimpiin asuintaloihin tai kesämökkeihin ei tuotantoalueen kaukaisesta sijainnista johtuen voi aiheutua viihtyvyyshaittaa aiheuttavaa pölyämistä. Tuotannon aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä rakennusten kaukaisesta sijainnista johtuen voimakkaimmillaankaan ylitä annettuja melun ohjearvoja (50/55 db) asutuksen pihapiireissä. Turpeen kuljetus saattaa aiheuttaa häiriöitä, koska lähimmät rakennukset sijaitsevat kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä. Iso-Pihlajasuon tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Suunnitellut lisäalueet liittyvät kiinteästi jo olemassa oleviin tuotantoalueisiin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pöly- tai melutarkkailuun ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen ole tarvetta. Tarkkailu kohdistuu vesiin, jotka ovat monella tapaa luonnontilasta muuttuneita ja useiden eri ihmistoimintojen kuormittamia. Velvoitetarkkailun ensisijaisena tarkoituksena on täyttää ympäristölupaviraston päätöksissä annetut velvoitteet ja tuottaa aineistoa määrävuosina tehtävää lupaehtojen tarkistamista varten. Tällä tarkkailulla saadaan tietoa Iso-Pihlajasuon kuormituksesta ja kuormituksen vaikutuksesta alapuoliseen vesistöön. Ohjelmaan ei sisälly kalataloudellista tarkkailua, sillä Iijoen kalastuksesta ja kalastosta on saatavilla runsaasti tietoa, jota hyödynnetään arvioitaessa turvetuotannon vaikutuksia. Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan ohjelmaa täydentää esim. rantojen omistajille suunnatulla kalastustiedustelulla Koutuanojassa. Käyttötarkkailu Käyttöpäiväkirja Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esim. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:

17 tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotantopäivät tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä kirjataan tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan pumppaamon asennus, käyttöaika, mahdolliset häiriöt huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistö- ja ilmakuormitukseen tai meluun. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirja säilytetään niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja erikseen sovittaessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Päästötarkkailu Tarkkailupisteet Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan ja määrää mitataan pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla. Tarkkailun ajankohta Veden laatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden lupajaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Iso-Pihlajasuo on päästötarkkailussa vuosina 2006 ja 2010. Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein viikot 20-38 (15.5. 30.9). Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon avulla. Virtaamat mitataan jatkuvatoimisin laittein 15.5.- 30.9. Muiden vuodenaikojen kuormituksen arviointiin käytetään ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksia voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti.

Analyysit 18 Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä tehdään seuraavat määritykset: - kiintoaine - kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) - kokonaistyppi (Kok. N) - kokonaisfosfori (Kok. P) Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä- heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään mineraaliravinteet, rauta ja ph: - fosfaattifosfori (PO 4 -P) - ammoniumtyppi (NH 4 -N) - nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) - rauta (Fe) - ph Suppea tarkkailu Kahtena vuonna lupakauden aikana tehtävässä suppeassa tarkkailussa näytteet otetaan kerran kuussa touko-elokuussa. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kemiallinen hapenkulutus. Päästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös muilta tuotantoalueilta saatuja tarkkailutuloksia. Poikkeustilanteiden tarkkailu Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Tulokset toimitetaan välittömästi konsultille ja niistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kemiallinen hapenkulutus. Päästöjen laskenta Päästöjen laskennassa käytetään kahden viikon keskiarvovirtaamaa ja näytteenottohetken vedenlaatutietoja. Laskennassa veden laatutietoina käytetään aina Iso-Pihlajasuon mitattuja tietoja sekä virtaamatietona mitattua virtaamaa. Niinä vuosina, kun virtaamaa ei mitata, käytetään laskennassa edustavien Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden mitattuja virtaamatietoja. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Vaihtoehtoisesti luonnonhuuhtouman arvona käytetään Lapiosuon - Ison Äijönsuon soiden-

19 suojelualueella sijaitsevan Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen tuloksia tai muita Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavia laskennallisia arvoja tai alueita. Koska Iso-Pihlajasuolla päästöjä tarkkaillaan vain sulan veden aikana, alueen ympärivuotisen kuormituksen arvioinnissa käytetään edustavan ympärivuotisen tarkkailukohteen tuloksia. Vuosittaiset päästöt lasketaan ja ilmoitetaan viranomaisille seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailu Tarkkailupisteet Vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina kuin päästötarkkailua eli vuosina 2006 ja 2010. Alapuolinen tarkkailupiste sijaitsee Koutuanojan alaosalla noin 5 km Iso-Pihlajasuolta. Lisäksi seurataan Iso-Pihlajasuon yläpuolista veden laatua Ylä-Koutuanjärvessä. Lisäksi Koutuanjoen alapuolella Iijoessa Pahkakosken pisteessä I46 veden laadun seuranta on vuosittaista. Näytteenotto ja analysointi Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä seuraavasti: Näytepisteeltä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet tulee ottaa samalla näytteenottokierroksella. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. A-klorofyllinäyte otetaan kokoomana 0-2 m:n vesikerroksesta tai matalammista vesistä koko vesipatsaasta. Näytteistä määritetään: - happi - kok. P - sähkönjohtavuus - PO 4 -P - ph - kok. N - väri - NO 2 + NO 3 -N - COD Mn - NH4-N - kiintoaine - Fe - a-klorofylli (kesä syyskuu) Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila ja näkösyvyys. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l. Tulosten toimittaminen, käsittely ja raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Yli-Iin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Päästötarkkailun tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:n sekä

20 ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Tarkkailuvuosien päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Iso-Pihlajasuon kuormituksen vaikutusta Koutuanojaan. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportointi voidaan tehdä osana suurempaa kokonaisuutta. Vuodesta 2006 lähtien tämän tarkkailun raportointi hoidetaan osana turvetuottajien yhteistarkkailua, jolloin raportoinnissa noudatetaan sovittuja käytäntöjä ja esitystapoja. Iijoen alueella on voimassa yhteistarkkailuohjelma vuoteen 2005. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Raportit lähetetään Vapo Oy Energialle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun TE-keskukselle ja Yli-Iin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelman voimassaolo Tämä tarkkailuohjelma on voimassa seuraavan lupakauden ajan. Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Vapo Oy:n, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Kainuun TE-keskuksen kesken. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Turvetuotannon ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Iso-Pihlajasuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän patorakenteen tai penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Kaikista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

21 Laskeutusaltaiden sortumat tms. eivät Iso-Pihlajasuon oloissa aiheuta erityistä riskiä, koska vedet johdetaan altaiden jälkeen vielä pintavalutukseen ympärivuotisesti. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakente-den hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Ympäristövahinkovakuutus Iso-Pihlajasuon turvetuotantoalueella on voimassa oleva ympäristövahinkovastuuvakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Tehokkaan ympärivuotisen pintavalutuksen ansiosta Iso-Pihlajasuon kuormituksen vaikutus Koutuanojan kalastoon ja kalastukseen on vähäinen. Iijoella Iso-Pihlajasuon kuormituksella ei ole havaittavia negatiivisia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Kalataloudelliset velvoitteet Iso-Pihlajasuon vesienjohtaminen ei ylitä kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa Koutuanojassa eikä sen alapuolisissa vesistöissä. Perusteita korvausten määräämiseen kalaveden omistajille ja yleisen kalatalousedun haitoista kalatalousmaksuna TE-keskukselle ei ole. Korvaukset Hankkeen kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 23.2.2004 tarkkailuohjelmia koskevilla tiedoilla, 25.2.2004 laskuojaa koskevilla tiedoilla, 12.3.2004 muun muassa lisäalueiden luonnonolojen kuvauksella ja 26.3.2004 Metsähallituksen alue-ekologisella suunnitelmalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Yli-Iin, Iin ja Ylikiimingin kunnissa 27.4. - 27.5.2004 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausuntoa on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes-

22 kukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Yli-Iin kunnalta, Yli- Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Iin kunnalta, Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Ylikiimingin kunnalta ja Ylikiimingin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on tiedotettu Sanomalehti Rantapohjassa 27.4.2004. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Yleistä: Iso-Pihjasuo sijaitsee Yli-Iin kunnassa peruskarttalehdillä 3511 12 ja 3513 03. Alue on kokonaisuudessaan vuokrattu. Tuotannossa on tällä hetkellä 79,5 ha ja uutta pinta-alaa haetaan nyt 22,8 ha. Alue on kunnostettu vuosina 1996-1999 ja tuotanto on aloitettu vuonna 2000. Tuotantomenetelmä on imuvaunu- ja mekaaninen kokoojavaunumenetelmä. Iso-Pihlajasuo sijaitsee Koutuaojan (61.129) osavaluma-alueella. Samalla osavaluma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Maalismaan Haapakosken alueella (61.12) sijaitsee lukumäärällisesti eniten Iijoen turvetuotantoalueista ja voidaan puhua keskittymästä. Iso-Pihlajasuon lisäksi alueella sijaitsevat Ahvensuo, Haukkasuo, Iso-Rytisuo, Joutsensuo, Koivu- Loukassuo, Koppelosaarensuo, Koutuansuo, Lampisuo (osa), Lavasuo, Latvasuo, Luisansuo, Matkasuo, Palosuo, Riepulehdon-Mäntyharjunsuo, ja Ruonasuo. Vuoden 2003 tarkkailuraportin mukaan näiden pinta-ala oli 1 312 ha, mikä on 4,3 % valuma-alueesta. Lupahakemuksessa ei ole tarkasteltu turvetuotannon yhteisvaikutusta Maalismaan Haapakosken alueella. Alueidenkäyttönäkökohdat: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa (1990) alueelle ei ole esitetty varausta turvetuotantoalueeksi. Sen sijaan vahvistamattomassa maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 11.6.2003) alue on osoitettu turvetuotantoalueeksi (eo-t). Merkinnällä on osoitettu energiahuollon kannalta tärkeät turvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Turvetuotantoaluetta koskee myös yleinen suunnittelumääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavoja. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan lähin asutus sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä. Tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Luonnonsuojelunäkökohdat: Uutta tuotantoon otettavaa suota on 22,8 ha, pääasiassa ojittamatonta suota. Ilmakuvan perusteella suot ovat jossain määrin muuttuneita. Uusia luontoselvityksiä ei ole tehty. Tässä tapauksessa ympäristökeskuksen tiedossa ei ole esteitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta.