Pohjois-Savon maakuntauudistus / Alatyöryhmä: Tie- ja liikennepalvelut Ryhmän jäsenet: Kaavoituspäällikkö Suvi Jousmäki / Pohjois Savon liitto Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen / Kuopion kaupunki Kaupungininsinööri Jani Viljakainen / Varkauden kaupunki Suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä / Iisalmen kaupunki Vt. johtaja Airi Muhonen / Pohjois Savon ELY keskus Toimitusjohtaja Jyri Kuivala / Savon Kuljetus Oy Elinkeinopäällikkö Seppo Niskanen / Metsäkeskus Paikkatietoasiantuntija Tuula Hyttinen, sihteeri Henkilöstön edustaja (Juko) liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvanen, varalla joukkoliikenneasiantuntija Juho Iivanainen (Pardia) Toiminnan kuvaus Liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Päämääränä on että: liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista, elinkeinoelämän kuljetusketjut ovat kustannustehokkaita ja liikkumistarpeiden tyydyttämiseen on realistisia vaihtoehtoja Nykytila Tienpitoon ja liikennejärjestelmään liittyviä tehtäviä tehdään valtakunnassa erilaisilla aluejaoilla. Liikennevastuualueita on yhdeksässä ELYssä, tienpidon hankintoja tekeviä hankinta-alueita johdetaan neljästä ELYstä ja osa tehtävistä on keskitetty valtakunnallisesti yhden ELYn vastuulle. Lisäksi Liikennevirasto palvelee koko maata erikoisasiantuntemuksellaan. Liikennevirastolle kuuluu myös rata- ja vesiväyläasiat valtakunnallisesti. Pohjois-Savon ELYläiset ja KeS hankinta-alueen henkilöt toimivat tällä hetkellä ilman paikkasidonnaisuutta. Tehtävät on jaettu toiminnallisesti, eikä maakuntarajojen mukaan. Liikenne- ja viestintäministeriössä on käynnissä selvitys valtion liikenneverkkoyhtiön perustamiseen liittyvistä kysymyksistä, jotta poliittinen päätös liikenneverkkoyhtiöstä voidaan tehdä vuonna 2017 niin, että yhtiö olisi perustettavissa 1.1.2018. Liikenneverkkoyhtiön perustamisella varmistettaisiin liikenneverkon yhtenäisyyden säilyminen. Jos liikenneverkkoyhtiö päätetään perustaa, on maakuntalakia muutettava päätöksiä vastaavaksi. Maakunnan liiton rooli liikenneasioissa Maakunnan liitto toimii maakunnan edunvalvojana. Edunvalvontatyössä pyritään vaikuttamaan valtakunnan tasolla tehtäviin ratkaisuihin, investointipäätöksiin ja lakimuutoksiin, joilla on merkitystä maakunnan ja liiton jäsenkuntien menestyksen kannalta. Edunvalvonta edellyttää verkostoitumista
sekä toimivien suhteiden luomista ja ylläpitoa mm. poliitikkoihin, valtionhallintoon ja ministeriöön, liikenne- ja saavutettavuusasioissa erityisesti liikenne- ja viestintäministeriöön ja Liikennevirastoon. Liitto myös valmistelee kansanedustajille valtion talousarvioesitystä varten talousarvioaloitteita, jotka usein liittyvät liikennejärjestelmään ja saavutettavuuden parantamiseen. Edunvalvontaa tehdään myös Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteistyönä sopimalla mm. yhteisesti edistettävät kärkihankkeet. Tienpidon ja liikenteen rahoitus LVM osoittaa tilijaottelulla hallinnonalan talousarviomäärärahat Liikennevirastolle, joka osoittaa osan määrärahoista ELY-keskusten L-vastuualueille siten kuin tulosneuvotteluprosessissa on sovittu. Liikennevirasto ylläpitää hallinnonalan rahoituksen suunnitteluun ja seurantaan vaadittavia taloudenhallintajärjestelmiä (mm. SAMPO, Cognos). Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon, eli perusväylänpitoon, käytetään valtakunnallisesti vuosittain reilut miljardi euroa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen osuus perusväylänpidon rahoituksesta on ollut n. 70 75 milj.. Lisäksi ELY-keskuksen toimialueella käytetään tie- ja rataalueiden hankintaan n. 2 3 milj. vuodessa. ELY-keskus käyttää valtaosan rahoituksesta Itä- Suomen tieverkon kunnossapitoon, eli valtakunnallisten linjausten mukaiseen päivittäisen liikennöinnin turvaamiseen ja tieverkon pääoma-arvon säilyttämiseen ylläpidon toimiin. Liikenneväylien parantamisinvestointeihin ja suunnitteluun on koko L-vastuualueen toimialueella käytettävissä tyypillisesti n. 1 2 milj. vuodessa. Erilaiset hankeohjelmat ja eduskunnan myöntämät erillisrahat voivat heilauttaa rahoitusta vuositasolla suurestikin. Liikennevirasto vastaa talousarvioesityksessä nimettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden toteutuksesta. Kehittämishankkeiden yleis- ja tiesuunnitelmat laaditaan yleensä ELY-keskuksen toimesta Liikenneviraston osoittamalla ns. keskitetyllä suunnittelurahoituksella. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen on vaihdellut suuresti vuosittain. Pohjois-Savon ELY-keskus tekee avustuspäätökset Itä-Suomen alueella tiekuntien hakemusten perusteella. Vuositasolla avustuksia on jaettu viime vuosina n. 2 4 milj., josta noin 1 milj. on kohdistunut yksityisteiden lossien käyttökustannusten kattamiseen. Joukkoliikenteen määrärahat osoitetaan erillisellä päätöksellä ELY-keskusten käyttöön ja ELYkeskukset käyttävät määrärahan joukkoliikennelain 45 :n mukaisiin käyttötarkoituksiin. Pohjois- Savon ELY-keskuksen osuus joukkoliikennerahoituksesta on ollut vuositasolla n. 6 7 milj.. ELY-keskus kohdistaa Pohjois-Savon maakunnan alueella liikenneinfran kunnossapitoon ja parantamiseen keskimäärin 25-30 milj. vuodessa. Tienpidon rahoituksen laskennalliset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat Pohjois-Savossa vuositasolla n. 400 500 htv. Liikenneasiat alueidenkäytön suunnittelussa käsitellään tarkemmin alatyöryhmässä: alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus ja kulttuuriympäristön hoito. ELY keskuksen liikennevastuualueen rooli alueidenkäytön suunnittelussa on huolehtia siitä, että tienpidon, liikenteen, liikenneturvallisuuden ja henkilöliikennepalvelujen näkökulma otetaan huomioon kaavaprosesseissa kaikilla tasoilla. Yhteistyö Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELYkeskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden kanssa on hyvin kiinteä. Liikennejärjestelmätyö Liikennejärjestelmätyö on suunnitelmallista ja järjestelmällistä jatkuvaa yhdessä tehtävää työtä kansalaisten ja yritysten toimivien ja turvallisten matkojen ja kuljetusten hyväksi. Liikennejärjestelmätyötä tehdään systemaattisesti monella tasolla; ylimaakunnallisella Itä-Suomen
tasolla sekä maakunnan ja seudun tasoilla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen, Liikenneviraston, maakuntien liittojen, kuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella on laadittu yhteiset strategisen linjaukset, Itä-Suomen liikennestrategia, ja strategista liikennejärjestelmäyhteistyötä tehdään kolmen maakunnan liiton, ELYn ja Liikenneviraston yhteistyönä. Aluekehityslain (17 ) mukaan maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Pohjois-Savossa on laadittu Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma 2008 2013 sekä allekirjoitettu aiesopimus. Sittemmin on päätetty, että liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ei päivitetä. Maakunnassa toimii maakunnallinen liikennejärjestelmäryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja seurata liikennejärjestelmän kehittämistä, toimia keskustelu- ja yhteistyöfoorumina ja edunvalvontaryhmänä sekä toimia asiantuntijatyöryhmänä maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laatimiseen liittyen. Liikennejärjestelmää koskevat suunnitelmat ja työryhmätyö kytkeytyvät vahvasti maakunnan suunnitteluun. Maakuntakaavassa ja suunnitelmassa, maakuntaohjelmassa ja vuosittaisessa toimeenpanosuunnitelmassa esitetään aluerakenteeseen, saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät tavoitteet ja konkreettiset kehittämistarpeet. Maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset ja yhteystarpeet välittyvät kaavahierarkian mukaisesti kuntakaavoitukseen ja yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Liikennejärjestelmätyöhön käytetään noin 0,5 htv P-Savon liitosta. Kaikilla Itä-Suomen kahdeksalla seuduilla toimivat seudulliset liikennejärjestelmäryhmät keskuskaupunkien vetäminä. Seuturyhmien tehtävänä on seudun liikennejärjestelmän kehittäminen. Kaikilla seuduilla on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma ja allekirjoitettu aiesopimus. Itä-Suomen liikennestrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma ohjaavat seudullista liikennejärjestelmätyötä. Liikennejärjestelmätyöhön kuuluu olennaisesti myös yhteistyö maankäytön suunnittelun kanssa. Henkilöliikennepalveluiden kehittäminen on merkittävä osa liikennejärjestelmän palveluiden kehittämistä. Esisuunnittelu Tie- ja siltahankkeiden esisuunnittelussa etsitään vaikuttavimpia toimenpiteitä, ratkaisuja tai vaihtoehtoja yleisellä tasolla. Yleissuunnittelu on maantielain mukaista suunnittelua, joka isommissa hankkeissa aina edeltää tiesuunnittelua. Selvitykset ja suunnitelmat hankitaan palveluntuottajilta. Liikenneturvallisuus Liikennejärjestelmätyön kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluvat liikenneturvallisuuteen ja henkilöliikenteeseen liittyvä yhteistyö, joissa on myös systemaattinen toimintamalli ja yhteistyöorganisaatio Itä-Suomen alueella. Liikenneturvallisuustyö perustuu laajaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön, jota koordinoidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla. Sen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen käyttämällä laajaa keinovalikoimaa. Liikenneturvallisuustyössä ja seudullisessa liikennejärjestelmätyöhön on ostettu resurssia palveluntuottajilta, mikä kustannetaan yhdessä kuntien kanssa.
Henkilöliikenne Henkilöliikennepalveluiden tuottamista käsitellään tarkemmin alatyöryhmässä: kansalaiset. Taksiasiat on keskitetty valtakunnassa neljään ELY-keskukseen. Pohjois-Savon ELY-keskus hoitaa taksitehtäviä 6 maakunnan alueella (P-Savo, P-Karjala, E-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso). Taksitehtävät siirtyvät Liikennekaaren voimaan tullessa 1.7.2018 Trafiin. Maanteiden investoinnit, ylläpito ja kunnossapito Maanteiden kesä- ja talvikunnossapitoa tehdään laajoina monivuotisina urakoina. Vaadittava laatutaso on sovittu valtakunnallisesti Liikenneviraston johtamana. Suurin yksittäinen tehtävä on tiestön talvihoito. Maanteiden kunnossapidossa urakoitsijat hoitavat teiden päivittäiset hoitotoimenpiteet. Ylläpidossa tehdään hieman raskaampia toimenpiteitä, tavoitteena on säilyttää tiestön pinnan kunto. Suurin kokonaisuus on päällysteiden ja ajoratamaalausten kunnosta huolehtiminen. Ylläpitotoimia suunnitellaan vuositasolla. Suunnittelun apuna käytetään tietojärjestelmiin kerättyä laajaa tietovarastoa. Toiminnansuunnittelua tekevät POS ELYn asiantuntijat. Ylläpidon urakat ovat pääosin vuosittaisia. Urakkarajat eivät noudata maakuntarajoja, vaan töitä hankitaan kustannustehokkaina kokonaisuuksina. Niitä kilpailuttavat ja valvovat KES ELYn projektipäälliköt. Investoinneissa tehdään rakennushankkeita, eli tiehen kokonaisuutena vaikuttavia toimia tai uusia yhteyksiä tms. Investointitarpeita tulee useasta suunnasta, osa on yhteiskunnan tarpeiden aiheuttamia, osa tiestön rakenteiden vaatimia. Investointeja suunnitellaan muutaman vuoden aikasyklillä. Lähes kaikki investointiluonteiset työt tarvitsevat tielain mukaisen suunnittelumenettelyn. POS ELY ohjelmoi hankkeet rahoituksen sallimissa rajoissa, suunnitelmat teetetään konsulteilla POS tai KES ELYn toimesta ja KES ELYn projektipäälliköt kilpailuttavat ja valvovat urakat. Itä-Suomen tiestön hoidon, ylläpidon ja pienten investointien hankinta kilpailutuksineen on keskitetty Keski-Suomen ELYyn sijoitettuun hankintayksikköön. Hankintayksikön työpanoksesta 8 htv:tä kohdistuu suoraan POS:n alueen hoitourakoiden valvontaan, neljä projektipäällikköä valvoo investointiurakoita POS:n alueella (kaikki nämä henkilöt saavuttavat eläkeiän viimeistään v. 2019 aikana). Ylläpidossa päällyste- ja siltaurakoiden hankinnan volyymi on suuri (POS 20 M /v), Pohjois-Savon ELYn alueella ko. urakoiden hankinnassa ja valvonnassa toimii vain yksi projektipäällikkö molemmissa. Tältä osin resurssit jäivät vajavaisiksi jo hankinta-aluetta perustettaessa. Hankintaa johtaa ja avustaa koko hankinta-alueella kunnossapidossa kolme kuopiolaista henkilöä ja investoinneissa kaksi jyväskyläläistä henkilöä. Osalla ELYistä on valtakunnallisia vastuita toiminnasta. Esimerkiksi hoidon alueurakoiden kilpailutuksen tuki on koko Suomen osalta keskitetty läntiselle hankinta-alueelle Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Liikennevirastoon on keskitetty erilaisten ohjeiden, laatuvaatimusten ja toimintajärjestelmän teko ja kehittäminen. Toiminnan ohjeistuksen, asiakirjapohjien ja muun tuen lisäksi kaikki hankintajuristipalvelut ja niihin liittyvä oikeusapu saadaan Liikennevirastosta. Liikennevirasto vastaa ja järjestää koko maahan määrärahoihin ja taloudenpitoon liittyvät ATKohjelmat sekä urakoiden valvontaan ja asiakaspalautteeseen liittyvät järjestelmät. Lisäksi Liikennevirasto vastaa valtakunnallisesti mm. lakisääteisestä tierekisteristä sekä tienkäyttäjän linjasta 24/7. Valtakunnallisia rekistereitä ja tietovarastoja, varsinkin paikkatietoja, hyödynnetään enenevissä määrin tienpitoa ja toteutettavia töitä suunniteltaessa. Rekisterien paikallisylläpito ja varsinkin hyödyntäminen on jokaisessa ELYssä muutaman erikoisosaajan tehtävänä.
Millä henkilöstöllä / millä osaamisella ja miten sijoittuen nykyisin (Kuopio, Mikkeli, Joensuu)? POS 1.1.2017 P-Savo E-Savo P-Karjala Palvelutason määrittäminen 20 15 3 2 - liikennejärjestelmätyö 0,5 - liikenneturvallisuus (PSliitto) - liikenteen alueiden käyttö - joukko ja taksiliikenne - esisuunnittelu - tietopalvelut - viranomaistehtävät Tienpidon ohjelmointi 2 2 - tulos ja taloussuunnittelu - tienpidon ohjelmat ja rahoitus Hankesuunnittelu 5 4 1 - hankekohtaiset suunnitelmat - maanhankinta Kunnossapidon suunnittelu 5 4 1 - ylläpidon ja hoidon suunnittelu, päällyste, silta ja tiemerkintäohjelmat Johtaminen 2 2 Erillistehtävät 1 1 Yhteensä 35 27,5 6 2 KES:läiset POS alueella 1.1.2017 P-Savo E-Savo P-Karjala Kunnossapito 9 5 2 2 Investoinnit 5 4 1 Johtaminen ja tuki 1 1 15 10 3 2 1.1.2017 P-Savo E-Savo P-Karjala Yhteensä 50 37,5 9 4 Eläkeiän saavuttaa 12 henkilöä viimeistään vuoden 2019 aikana. Lisäksi Jyväskylässä työskentelee taksiasioissa yksi POS ELYn henkilö Valtakunnallisia tehtäviä hoitaa Liikennevirastossa ja ELYjen palvelukeskuksissa usea sata henkilöä, näistä POS ELYn alueelle kohdistuu useiden kymmenien htv:n tukipanos. Minkä verran resursseja tarvitaan, jos kaikki maakunnat hoitavat liikennetehtävät itse Eri yhteyksissä ja eri ELYissä on arvioitu tienpidon perustöiden vaatimaa henkilöstötarvetta. Jokaisessa maakunnassa olisi oltava osaamista palvelutason määrittämisessä, tienpidon ohjelmoinnissa, hankesuunnittelussa, kunnossapidon suunnittelussa ja urakoiden tilaamisessa ja valvonnassa. Tämä henkilömäärä on noin 25-27 henkilöä. Kokonaishenkilötarve on sidoksissa erikoisosaamista vaativien töiden organisointiin. Ei liene järkevää (eikä mahdollista), että reilusti alle 1 htv/maakunta vaativaa erikoisosaamista koulutetaan kaikkiin maakuntiin. Erikoisosaamista kannattaa hyödyntää isommilla alueilla kuten nykyisinkin.
Käytännössä tarvitaan myös nykyisen muotoinen valtakunnallinen toiminnan tuki. Tämä edellyttää laajoja valtakunnallisia palveluta nykyisen Liikenneviraston tms. tekemänä. Tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen Liikennevirasto vastaa nykyisin täysin ELY-keskusten liikennetietojen keräämisestä sekä niihin liittyvien järjestelmien ja palvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta. Liikennevirasto pyrkii saamaan tietoaineistonsa koko ajan ajantasaisemmiksi ja laadukkaammiksi. Elyjen rooli on tuottaa Liikenneviraston järjestelmiin tietoja omalta alueeltaan Liikenneviraston antaman ohjeistuksen mukaan, jotta koko maasta saadaan kerättyä tasalaatuista tietoa. Liikennevirasto kehittää koko ajan erilaisia toimintoja avoimen datan jakamiseen sidosryhmille, jotta he voivat hyödyntää tietoja toiminnassaan ja heillä on mahdollisuus luoda mm. uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityisellä sektorilla. Avoimen datan suhteen tärkeimmät asiat ovat käytettävyys, saavutettavuus ja datan laatu sekä reaaliaikaisuus. Elyt hyödyntävät omia ja muiden sidosryhmien tuottamia (paikka)tietoaineistoja kunnossapidon ja väylänhoidon toteutuksessa ja investointien suunnittelussa sekä toteutuksessa Liikenneviraston tuottamilla järjestelmillä. Keskeiset asiakkuudet Tie- ja liikennepalveluita tuotetaan asiakkaita eli kansalaisia ja yrityksiä varten. Asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi on monenlaisia keinoja, jotka muodostuvat laajan toimijajoukon palveluista. Tässä esityksessä avataan ELY-keskuksen liikenne- ja infra struktuurivastuualueen ja maakunnan liiton osuutta koko liikennejärjestelmän palveluista. Palvelut koostuvat infrastruktuurista, liikennepalveluista ja tietopalveluista. Merkittävä osa palveluista on välillisiä eli asiakkaan ei tarvitse olla kontaktissa palvelun saadakseen. Palvelut linkittyvät vahvasti mm. kuntien ja kaupunkien palveluihin. Ominaista palveluille on myös se, että iso osa tuotetaan tilaaja-tuottaja mallilla, jolloin tilaaja määrittelee palvelutason ja tuottaja, esimerkiksi urakoitsija tai linja-autoliikennöitsijä, toimii asiakasrajapinnassa. Asiakkaalle palvelut näkyvät kokonaisuutena eivätkä organisaatiorajat saisi näkyä ihmisen arkipäivässä tai yrityksen toiminnassa. Asiakkaiden yhteydenotot ELY-keskuksen liikenneasioiden osalta hoidetaan pitkälti keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimivassa Liikenteen asiakaspalvelukeskuksessa. Tienkäyttäjien ilmoitukset teiden kunnosta ja liikenteen ongelmista puolestaan ohjataan Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle, joka toimii yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Liikenteeseen liittyviä ja lupaasioita on keskitetty Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Myös muita pienempiä kokonaisuuksia on keskitetty. Asiakkaat voivat useissa prosesseissa käyttää sähköisiä palveluita.
Keskeisimmät muutos- / kehityspaineet Henkilöstöä ei riitä kolmeen maakuntaa jaettavaksi, ellei rekrytointeja tehdä. Maakuntien väliset sopimukset tehtävien hoidosta ovat välttämättömät. Ratkaistava puretaanko kaikki keskitykset, vai jätetäänkö sellaiset, jotka tällä hetkellä on keskitetty yhteen paikkaan (lupa-asiat, asiakaspalvelukeskus, vahingonkorvausasiat, hoidon kilpailutus). Liikennekaaren voimaan tullessa 1.7.2018 taksi- ja reittiliikenneluvat siirtyvät Trafiin. Tienpitoon ja liikennepalveluihin käytettävä rahoitus on vaikeampaa käyttää tehokkaasti, mikäli se jaetaan moneen maakuntaan. Yhtenäisyys, kuljetukset ja liikkuminen kärsivät, jos tie- ja liikenneasiat pilkotaan monelle omistajalle. Logistiikan vaikutus tuotteiden hintaan on asiakkaan kannalta merkittävä asia. Työssäkäyntialueet ovat paljon merkittävämpiä aluerajauksia tulevaisuudessa kuin esim. Seutukuntarajat. Liikennejärjestelmän strategista suunnittelua on tehty kolmen maakunnan yhteistyönä. Seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön, liikenneturvallisuustyöhön ja joukkoliikenteen kehittämiseen on tehty koko Itä-Suomessa yhteisiä asiakaslähtöisiä ja tehokkaita toimintamalleilla. Kuljetukset ja liikkuminen ei tunne maakuntarajoja, kuten eivät myöskään työssäkäyntialueet, joihin seudullinen työskentely perustuu. Yhdessä tekeminen on tuonut tehokkuutta ja synergiaetuja. Ylimaakunnallista liikennejärjestelmätyötä pitää edelleen jatkaa. Maakuntien liittojen nykyinen edunvalvontarooli tulee maakuntauudistuksessa todennäköisesti muuttumaan. Maakunta ei ole enää kuntien isäntäorganisaatio, koska maakunnan rahoitus tulee kuntien sijaan valtiolta. Edunvalvontaa ei ole mainittu maakuntalaissa maakunnan tehtäväksi.
Kysymyksiä ja ehdotuksia: Henkilöliikenteen suunnittelu tulee kytkeä SOTE-kuljetusten suunnitteluun Liikennejärjestelmätyön toimintamalli määritellään, työryhmien roolit kirkastetaan ja määritellään liikennejärjestelmäsuunnitelmien uusimistarve huomioiden MaaS, SOTE yms. Liikennejärjestelmätyö tulee yhteensovittaa maakunnan suunnittelun kanssa (maakuntasuunnitelma, -kaava, -ohjelma, toimenpidesuunnitelma) Pohdittava millaiseksi nykyinen edunajamisrooli tulevassa maakunnassa muuttuu? Keskeiset kuultavat tahot Kauppakamarien liikenne- ja viestintävaliokunnat Maakuntien ja kuntien lj-työryhmät Joitakin yrityksiä, urakoitsijoita ja liikennöitsijöitä