17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT

Finnwell-ohjelma TAPPO-projekti 2009 17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Antti Alho Reijo Kekäläinen Erkki Vauramo Sara Viitala

Finnwell-ohjelma Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (TAPPO) -projekti Antti Alho, Reijo Kekäläinen, Erkki Vauramo, Sara Viitala KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET ASUMISPALVELUT Teknillinen korkeakoulu HEMA-instituutti 2009

Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA-instituutin julkaisuja nro 17 Finnwell-ohjelma, TAPPO-projekti Kainuun vanhusten ympärivuorokautiset asumispalvelut ISBN 978-952-248-209-9 ISSN 1796-5144; 17 Raportti on julkaistu pdf-muodossa osoitteessa www.hema.tkk.fi/julkaisut 2009 Teknillinen korkeakoulu, HEMA Kansi ja taitto Sara Viitala Valokuvat Erkki Vauramo

1 YLEISTÄ Tappo-hanke on Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksen kärkihanke ja se toimii jatkona aiemmille Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka -hankkeille (TePro I & II). Tutkimuksen tavoitteena on kehittää työkaluja ja malleja alueellisen palvelujärjestelmän suunnittelemiseksi ja tuotannon ohjaamiseksi. Tähän pyritään tutkimalla kolmea toisiinsa linkittyvää osa-aluetta: prosesseja terveydenhuollon verkostoissa, alueellisia palvelurakenteita sekä kustannuslaskentaa ja toiminnan mittarointia terveydenhuollon johtamisen apuvälineenä. Hankkeessa tehdään tutkimusta yhteistyössä sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kainuun vanhusten ympärivuorokautiset asumispalvelut on osa Tappo-projektia. Tavoitteena oli saada yleiskuva palveluista. Menettelemänä oli asiantuntijoiden tutustuminen laitoksiin tiiviillä aikataululla. Kainuun maakuntayhtymä järjesti liitteenä olevan ohjelman mukaisesti käynnit eri laitoksissa. Teknillisen korkeakoulun edustajina olivat projektipäällikkö, DI Antti Alho, arkkitehti sairaalasuunnittelun dosentti (emr.) Reijo Kekäläinen ja tutkija, professori (h.c.) Erkki Vauramo. Maakuntayhtymän edustajana oli hallintolääkäri Esa Ahonen ja vanhushuollon edustajia. Kohteet oli valittu kattavasti siten, että niihin kuuluivat terveyskeskussairaalat, vanhainkodit, tehostetut palveluasunnot ja tavalliset palveluasunnot. Tilasto-osiossa on 1

Kainuun maakunta käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Sen purkaminen eri laitosten kesken johtaa pieniin lukuihin, jolloin kokonaisuus kärsii. Siksi mukana ovat myös terveyskeskusten akuutti-osastot, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu tarkastelun piiriin. 1.1 Kainuun väestöennuste Kainuun väestönennuste vuosille 2006 2040 lupaa vanhusväestön kasvua. Se alkaa voimakkaana vasta vuoden 2020 paikkeilla eli noin viisi vuotta myöhemmin kuin maassa keskimäärin. Vanhusten tukipalvelujen tarve kasvaa vuosien 2020 2030 välillä ja merkitsee noin 1,8-kertaista kasvua tämän päivän tilanteeseen. 2

Taulukko 1. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2006-2040 Sukupuolet yhteensä 2008 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kainuun SHP - Kajanalands SVD Ikäluokat yhteensä 79536 76321 74827 73812 72881 71907 70828-14 12138 11280 11222 11023 10739 10486 10380 15-64 51358 46000 42229 39750 38103 37531 37562 65-74 8389 10415 12011 11662 10787 9507 8125 75-7651 8626 9365 11377 13252 14383 14761 Kerroin 75 + 1,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 1,9..Hyrynsalmi Ikäluokat yhteensä 2911 2619 2500 2421 2360 2303 2245-14 365 315 306 304 298 291 287 15-64 1793 1478 1278 1161 1079 1049 1050 65-74 384 435 515 492 438 384 319 75-369 391 401 464 545 579 589 Kerroin 75 + 1,0 1,1 1,1 1,3 1,5 1,6 1,6..Kajaani - Kajana Ikäluokat yhteensä 37753 37118 36830 36637 36389 36089 35720-14 6396 6316 6381 6275 6124 5999 5958 15-64 24923 22896 21422 20577 19973 19839 19908 65-74 3444 4390 5104 4915 4577 4063 3474 75-2990 3516 3923 4870 5715 6188 6380 Kerroin 75 + 1,0 1,2 1,3 1,6 1,9 2,1 2,1..Kuhmo Ikäluokat yhteensä 9747 8842 8374 8000 7684 7393 7104-14 1257 995 914 874 836 803 784 15-64 6206 5122 4422 3940 3604 3444 3382 65-74 1263 1509 1705 1589 1405 1214 1007 75-1021 1216 1333 1597 1839 1932 1931 Kerroin 75 + 1,0 1,2 1,3 1,6 1,8 1,9 1,9..Paltamo Ikäluokat yhteensä 4033 3877 3821 3798 3778 3757 3730-14 605 529 523 518 503 490 486 15-64 2555 2319 2133 1987 1891 1863 1878 65-74 434 575 668 690 667 596 510 75-439 454 497 603 717 808 856 Kerroin 75 + 1,0 1,0 1,1 1,4 1,6 1,8 1,9..Puolanka Ikäluokat yhteensä 3211 2865 2702 2591 2499 2412 2334-14 421 347 352 348 340 332 329 15-64 1982 1621 1403 1243 1166 1131 1125 65-74 414 474 514 496 441 359 303 75-394 423 433 504 552 590 577 Kerroin 75 + 1,0 1,1 1,1 1,3 1,4 1,5 1,5..Ristijärvi Ikäluokat yhteensä 1571 1481 1462 1464 1477 1483 1483-14 152 134 136 138 136 132 130 15-64 950 842 789 728 699 698 705 65-74 188 235 277 291 291 247 216 75-281 270 260 307 351 406 432 Kerroin 75 + 1,0 1,0 0,9 1,1 1,2 1,4 1,5..Sotkamo Ikäluokat yhteensä 10732 10727 10767 10837 10872 10869 10840-14 1717 1666 1708 1705 1671 1634 1615 15-64 6892 6562 6229 6034 5930 5907 5945 65-74 1110 1369 1601 1617 1521 1386 1254 75-1013 1130 1229 1481 1750 1942 2026 Kerroin 75 + 1,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 2,0..Suomussalmi Ikäluokat yhteensä 9578 8792 8371 8064 7822 7601 7372-14 1225 978 902 861 831 805 791 15-64 6057 5160 4553 4080 3761 3600 3569 65-74 1152 1428 1627 1572 1447 1258 1042 75-1144 1226 1289 1551 1783 1938 1970 Kerroin 75 + 1,0 1,1 1,1 1,4 1,6 1,7 1,7 Väestöennuste on synkkä. Veroa maksava keski-ikäinen väestö vähenee ja vanhusmäärä kasvaa. Hyrynsalmella, Puolangassa ja Ristijärvellä on tämän ennusteen mukaan vähäisempi vanhusmäärän kasvu kuin muualla. 3

1.2 Kainuun vanhuspalvelujärjestelmä 1.2.1 Asiakkaiden sijoittuminen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan yksiköihin Asiakkaat sijoittuvat Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoitokoteihin ja laitoshoidon yksiköihin moniammatillisen työryhmän (SAS-ryhmä) arvioinnin ja suosituksen perusteella. Asiakkaan palveluiden tarvetta ja sijoituspaikkaa arvioitaessa otetaan huomioon hänen toimintakykynsä, asumismuodon tai hoivan tarkoituksenmukaisuus sekä asiakkaan ja/tai omaisen toive. Lähtökohtana tehostettuun palveluasumiseen / laitoshoitoon siirtymiseen on se, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on käytetty ja arvioitu. Pääsääntöisesti etusijalla ovat asiakkaat, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa terveyskeskussairaaloissa tai lyhytaikaishoidossa ja jotka eivät voi kotiutua kotihoidon turvin. Pitkäaikaiseen hoitopaikkaan jonottavien asiakkaiden määrä koko kuntayhtymän alueella vaihteli vuoden 2008 aikana ajankohdasta riippuen 46 asiakkaasta 59:ään. Pitkäaikaispaikkaa odottavat asiakkaat ovat joko hoitokotien lyhytaikaispaikalla tai terveysasemien vuodeosastoilla. Ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sijoittui vuoden 2008 aikana 206 asiakasta, joista kuntayhtymän omiin hoitokoteihin 85, yksityisiin hoitokoteihin 47 ja laitoshoitoon 74 asiakasta. 1.2.2 Asiakkailta perittävät maksut hoitokodeissa ja yksityisissä hoitokodeissa sekä laitoshoidossa Hoitokodit ovat avohoidon yksikköjä, joissa asukkaat ovat vuokrasuhteessa ja maksavat tarvitsemansa palvelut. Hoitokodeissa asuminen rinnastetaan kotona asumiseen ja asiakas saa Kelan maksamat etuudet: asumistuen, hoitotuen ja korvaukset lääkkeistä ynnä muista hoidoista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitokotien ja yksityisissä palvelukodeissa olevien kuntayhtymän sijoittamien asiakkaiden palvelumaksujen laatimisessa on lähdetty siitä, että maksut ovat kainuulaisille yhdenmukaiset riippumatta heidän asuinpaikastaan. Asukkailta peritään palvelu- ja hoitomaksuna asiakasmaksulain mukainen jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta perittävä korvaus, joka on 35 % asukkaan bruttotuloista sen jälkeen, kun tuloista on ensin vähennetty 484. Lisäksi asukkaalta peritään erilaisia tukipalvelumaksuja, joista tavallisimmat ovat: - Asiointi- ja saattajapalvelu hoitokodin ulkopuolella 5 /kerta - Siivousmaksu vähintään 34 /kk 4

- Vaatehuoltomaksu 40 /kk - Palveluasumisen perusmaksu, joka vaihtelee asukkaan tulojen mukaan 30 110 /kk Vuokra määräytyy huoneen koon mukaan ollen yleensä 150 350 /kk (kalleimmassa yksityisessä hoitokodissa suurimmista asunnoista vuokrat ovat noin 600 ). Ateriakustannukset vaihtelevat 300 610 /kk. Yksityisissä hoitokodeissa julkiseen asumispalveluun yksityiseen hoitokotiin sijoittuneet asukkaat maksavat ateriapalvelut ja vuokran suoraan yksityiselle palveluntuottajalle. Lääkekuluista asukas vastaa itse ja saa niihin sairausvakuutuskorvauksen. Mikäli asukkaan rahavarat eivät riitä maksuihin, julkiseen asumispalveluun määriteltyyn hoito- ja peruspalvelumaksuun voidaan anoa maksunalennusta/poistoa. Suurin osa yksityisissä hoitokodeissa olevista asukkaista on kuntayhtymän sinne sijoittamia. Mikäli asiakas itse hakeutuu yksityiseen hoitokotiin, hän vastaa kaikista omista maksuistaan ja sopii niistä palvelun tuottajan kanssa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoivaosastoilla olevilta potilailta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka on 82 % hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voi olla kuitenkin enintään sen suuruinen, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 90. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Laitoshoidon maksu sisältää kaiken hoivaan liittyvän palvelun kuten lääkkeet, hoitotarvikkeet, ateriat, puhtaanapidon jne. 1.2.3 Yksityisten hoitokotien kuntayhtymältä perimät maksut Yksityiset palveluntuottajat on valittu kilpailutuksen kautta; nykyiset puitesopimukset ovat voimassa elokuuhun 2009 asti, jonka jälkeen on optioaika helmikuuhun 2011 saakka. Yksityisten hoitokotien kuntayhtymältä perimät hoivamaksut vaihtelevat 55 131 /vrk (tämä maksu sisältää myös tukipalvelumaksut, siivouksen ja vaatehuollon). Keskimääräinen hoivapäivämaksu on noin 85. Kainuun maakunta -kuntayhtymän omissa hoitokodeissa hoitopäivän hinnat vaihtelevat 84 141 /vrk. Hinnassa tulee ottaa huomioon se, että nämä hoitopäivähinnat ovat kokonaishintoja ja sisältävät myös vuokrat ja ateriapalvelut, kun taas yksityispuolella hoitopäivämaksuun ei sisälly vuokra- eikä ateriakustannuksia, jotka asukas maksaa itse suoraan palveluntuottajalle. 5

1.3 Laitospaikkojen tarve Aluksi tarkastellaan OECD Health Datan avulla, mitä vanhustenhuollosta tiedetään. Taulukko 2. 2006 Longterm care beds Per 1 000 population aged 65 years old and over 2006 Other hospital beds Per 1 000 population aged 65 years old and over 2006 LTC beds in nursing homes Per 1 000 population aged 65 years old and over 2006 LTC recipients, institut. Per 1 000 population aged 65 years old and over Total 2006 Long-term care beds and istitutions Per 1 000 population aged 65 years old and over 2006 LTC recipients, at home Total, Per 1 000 population aged 65 years old and over Countries Australia 40,2 0 40 0 Austria 2,8 3,3 0 6 0 Belgium 1,0 2,2 69,4 66 138 0 Canada 0,51 0 1 0 Czech Republic 10,0 3,08 15,5 0 29 99 Denmark 22,1 54 76 147 Finland 23,3 31,6 22 77 93 France 6,7 9,25 39,2 0 55 0 Germany 10,62 37 48 86 Greece 0 0 0 Hungary 4,9 7,73 54,7 31 98 153 Iceland 9,7 67 76 0 Ireland 1,04 46,1 39 86 0 Italy 0,9 2,07 17,4 0 20 36 Japan 14,0 0,42 26,6 30 71 102 Korea 9,5 0,52 8,9 0 19 0 Luxembourg 2,68 44,6 43 90 88 Mexico 0,00 0 0 0 Netherlands 0,0 0,76 69 69 159 New Zealand 82 82 129 Norway 60,0 56 116 250 Poland 2,8 5,75 18,0 9 35 0 Portugal 0,17 0 0 0 Slovak Republic 7,1 1,46 0,2 0 9 0 Spain 0,31 21,3 21 43 0 Sweden 1,5 86,3 68 156 113 Switzerland 0 0 166 Turkey 1,5 0 2 0 United Kingdom 3,1 0,85 0 4 0 United States 0,98 43,3 0 44 0 Suomi sijoittuu vertailuryhmään Pohjoismaat ja vanhat EU-maat. Poikkeavaa on pitkäaikaissairaalan paikkojen suuri määrä: 23,3 paikkaa tuhatta yli 65-vuotiasta kohti. 6

2 VANHUSASUMISEN LAATUSUOSITUKSET Valtakunnallisia vanhusasumisen laatusuosituksia ei tähän asti ole ollut. Sosiaalisektorilla on ollut STM:n työryhmämuistio 1990-luvulta, joka mitoittaa yhden hengen huoneen 12 m²:ksi ja kahden hengen huoneen 16 m²:ksi. Lisäksi edellytetään oleskelu- ja ruokailutiloja. Tätä suositusta tarkistetaan parhaillaan STM:n Valvontamuistiotyöryhmässä. Kelalla on omat suosituksensa pinta-aloista, jotka voidaan hyväksyä Kelan asumistuen piiriin. Helsingin kaupunki on tehnyt omat suosituksensa vuodeosastojen minimivaatimuksiksi. Yleensä suositusten mukaiset tilat ovat liian ahtaita eikä vanhuksen ole mahdollista ylläpitää niissä kuntoaan omatoimisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto ovat antaneet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen 2008. Oleellisena osana laatusuositusta on mm. laitoshoidon rajoittaminen 3 prosenttiin yli 75-vuotiaista vanhuksista. Laitoshoidolla ymmärretään tässä yhteydessä sekä terveyskeskusten vuodeosastoja että vanhainkoteja. Lisäksi suositus sisältää useita muita näkökohtia, kuten yhden hengen huoneiden suosimisen useamman hengen huoneiden sijaan. Vanhusten laitosten tilavaatimuksista on olemassa useita suosituksia. Niiden tavoitteena on tuottaa paranemista edistävä kuntouttava ympäristö, joka on toimiva ja viihtyisä, ja jossa vanhuksen itsehoitoisuus toteutuu. Näistä suosituksista mainittakoon: - Stakesin raportti: Häggman-Laitila, Kotilainen: Tämäkö on nyt sitten se paras ratkaisu? Stakes 1996 - Britannian NHS:n standardin sovellusohje: Care Homes for Older People, UK Department of Health 2002. Verkkoraportti - Building under the AWBZ, 2007 Performance Requirements; Netherlands Board for Health Care Facilities ISMB 978-90-8517-090-7 Käyttökelpoinen yhteenveto on Interreg 3 A:n tuottama Uudistettu vanhushuolto - malliksi muille, joka on verkkojulkaisuna saatavissa sekä Culminatumin että Teknillisen korkeakoulun HEMAn verkkosivuilta. Seuraavat vaatimukset koskevat laitostiloja, kuten terveyskeskusten pitkäaikaishoidon vuodeosastoja, vanhainkoteja ja eritasoisia palveluasuntoja, joissa vanhus on pysyvästi sijoitettuna yli yhden kuukauden. 2.1.1 Asuintilat ja kalusteet Asukkaiden omiin tiloihin kuuluvat asuinhuone ja hygieniatila. Asuinhuoneet ovat pääasiallisesti yhden hengen huoneita. Tilojen mitoitusperustana on käsikäyttöisen pyörätuolin käytön vaatima tilantarve ja avustamistilanteissa tarvittava tila. Asuinhuoneeseen on voitava sijoittaa peruskalusteiksi: 7

- sänky tai sairaalasänky - yöpöytä - pöytä ja kaksi mukavaa tuolia - vaatekaappi - hyllyjä ja säilytystilaa, tv - omaisen sänky tilapäiseen yöpymiseen Kalusteet ovat pääsääntöisesti asukkaan omia, ne on voitava sijoittaa huoneeseen siten, ettei niitä tarvitse siirtää avustamis- tai hoitotoimenpiteitä tehtäessä eikä asukkaan liikkuessa apuvälineillä. Huoneen koon on oltava 12-14 m². Lisäksi tarvitaan tavallista komerotilaa noin 1 m²/henkilö. Asukkaan oman hygieniatilan koko on noin 4,5 m². Kahden hengen huoneet on ensisijaisesti toteutettava yhdistämällä kahden huoneen tila huoneistomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa toinen huone toimii makuuhuoneena ja toinen oleskelutilana. Standardihuoneisiin perustuvassa järjestelmässä tämän muutoksen voi toteuttaa vaivattomasti. Asuinhuoneisiin, hygieniatiloihin ja yhteistiloihin on voitava kiinnittää tarvittavat tukikahvat tai -kaiteet. Huoneissa on oltava riittävästi päivänvaloa sekä normien mukainen yleis- ja kohdevalaistus, joka on säädettävissä. Muita vaatimuksia ovat riittävä ilmanvaihto ja tuuletettavuus. Pääosa huoneista on varustettava huonekohtaisella keittomahdollisuudella. 2.1.2 Solukohtaiset yhteiset tilat Asuintilat muodostavat soluja, joiden koko on 6-8 huonetta. Soluihin liittyvät yhteiset olohuone- ja ruokailutilat. Tarvittavia muita tiloja ovat lähivarastotilat ja huuhteluhuone, jonka yhteydessä voi mahdollisesti olla sauna, tila omaisille, henkilökunnan sosiaali- ja toimistotilat, varasto- ja huoltotilaa sekä pyykki- ja ruokahuollon tarvitsemat tilat. Osa näistä palveluista voidaan järjestää muualla. 2.1.3 Laitoksen yhteiset tilat Tilat kalustetaan hotellien lobby- ja ruokailutilaperiaatteella. Yhteistiloihin kuuluvat oleskelutilat päivittäistä virkistys- ja harrastustoimintaa varten sekä ruokailutilat. Lisäksi yhteistiloihin tulisi kuulua kirjasto- ja vihernurkkaus sekä ulko-oleskelua varten lasitettu parveke tai terassi. Yhteistilojen tilantarve on noin 4-5 m² jokaista asukasta kohden. Vanhusten laitoksiin on saatava elämää. Sitä ei saada pelkästään laitoksen henkilökunnan toimenpitein. Hyvä ratkaisu tähän on sijoittaa laitoksen yhteyteen toimintaa, 8

joka päättyy noin klo 20. Toimintaa saadaan parhaiten huolehtimalla siitä, että ympäristön eläkeläisten yhdistys-, kerho- ja harrasteryhmät saavat toimitiloja laitoksesta ja että laitoksen vanhukset voivat mahdollisuuksiensa mukaan osallistua toimintaan. Lisäksi tila voi toimia yhteisön olohuoneena, jossa voi esimerkiksi viettää juhlia. Laitoksen ruokalan on kyettävä palvelemaan joustavasti erisuuruisia kävijämääriä. Sen tulee kyetä tarjoamaan viikonloppuisin sukulaislounaita ja jatkuvasti kahvia ja leivonnaisia. Vanhusten oma osallistuminen ruuanlaittoon ja esillepanoon on parasta toimintaterapiaa ja vireyden ylläpitoa. Yhteistiloihin kuuluvat myös esimerkiksi henkilökunnan tilat ja vastaanottotilat. Kokonaistilantarve Kokonaistilantarve muodostuu seuraavaksi: Yhteistilat vähintään (m²/henkilö) 4-6 Asuintilaa vähintään (m²/henkilö) 24,5 Vuoteellisen huoneen tilavaatimus vähintään (m²/vuode) 14 Muun kalustuksen tilavaatimus vähintään (m²/huone) 3 Säilytystilat vähintään (m²/henkilö) 2 Komerotilat vähintään (m²/henkilö) 1 Hygieniatilat vähintään (m²/huone) 4,5 Tilantarve käytävätilat mukaan lukien vähintään 55 Lisäksi tarvitaan hoito- ja vastaanottotiloja, ellei palveluita ole muuten järjestetty. 2.1.4 Laitoksen ympäristö Laitosten ympäristösuosituksia on esimerkiksi opetusministeriön liikuntapaikkojen suositusraportissa Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu - Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoivaympäristössä (Lehmuspuisto & Åkerblom 2007). Nämä suositukset on kirjoitettu Etelä-Suomen asutuskeskuksia varten, mutta pari näkökohtaa kannattaa tarkistaa. 2.1.5 Laitoksen sijainti ja vanhusten tukiverkostot Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat noin 20 % vanhuksen tukiverkostoista ja epäviralliset verkot, kuten omaiset ja ystävät, eläkeläiskerhot, tutut kaupat, kirkko, elokuvat ja muut keskustoiminnot noin 80 %. Epävirallisten verkostojen rooli on säilytettävissä sijoittamalla palvelut julkisella liikenteellä saavutettaviksi lähelle keskustaa. Vanhusten kotiuttaminen sairaalasta on usein vaikeaa, koska vanhukset asuvat yksin ilman lähellä olevia tukipalveluja. Naapuriapu ei aina toimi eikä omaishoitajajärjestelmää voida kehittää. Tämän vaihtoehtona ei välttämättä ole täysihoito sairaalan 9

vuoteessa lakanoiden välissä tai 24 tunnin hoitovalmius täysihoitokodissa. Ratkaisuna tulee sen sijaan olla vanhusten palveluasumisjärjestelmä, jossa on eritasoisia asukkaita varten erilaisia mahdollisuuksia. Tässä ratkaisussa vanhus muuttaa viime vuosikseen asumaan asutuskeskuksen keskustaan, jossa on tähän sopivia asuntoja. Nämä asunnot ovat täysin kalustettuja yksiöitä tai kaksioita, jotka ovat vuokrattavissa tai saatavissa käyttöön muulla järjestelyllä. Järjestelmään kuuluu se, että jossakin lähistöllä on palvelupiste, josta hälytyksen saapuessa tullaan katsomaan, mikä on hätänä. Tämä merkitsee sitä, että palvelupiste sijaitsee kävelymatkan päässä vanhuksen kodista. Jotkut tarvitsevat 24 tunnin aikana useaan kertaan apua, toisille riittää mahdollisuus hälyttää tarvittaessa. Kainuussa osa kuntakeskuksista sijaitsee niin hajallaan, että kaikki vanhusten liikkuminen edellyttää autoa. Jos ja kun ikärakenne vaatii lisää palveluasuntoja, tulisi ne sijoittaa osaksi keskustatoimintoja ja harkita, miten niillä saadaan keskusta elävöitettyä. Rakennuksen on oltava kävelymatkan päässä muusta asutuksesta, mieluummin lähellä kaupunginosakeskusta tai kunnan keskustaa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen käyttö ja vanhojen kontaktien säilyttäminen. Rakennuksen lähelle olisi päästävä julkisella kulkuneuvolla, korkeintaan noin 100 metrin kävelymatkan päähän. Edellä oleva suositus on yleinen, eikä sen kaikkia tavoitteita voida toteuttaa joka kunnassa. Innovatiiviset ratkaisut kuten vanhainkodin ja matkahuollon tai postin tai kukkakaupan yhdistäminen on mahdollista. Vastaavia suosituksia on muuallakin Euroopassa. Ne ovat periaatteessa samansuuntaisia, mutta niiden olennainen ero Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen on se, että vanhusten palveluasunnoille ja vastaaville tiloille annetaan minimirajat. Nämä minimirajat ovat olennaisesti suomalaisia ratkaisuja suuremmat. 10

3 KAINUUN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄ VERRATTUNA KOKO MAAHAN 3.1 Potilas- ja asiakaslaskenta Vuoden lopussa suoritetaan kaikissa maamme laitoksissa potilas- tai asiakaslaskenta. Aluksi tarkastellaan Kainuun palvelujärjestelmää HILMO-rekisterin avulla. Käytettävissä on vuosien 2005, 2006 ja 2007 tilanne, yli 75-vuotiaiden osalta vain vuoden 2006 tilanne. Kainuu on nyt keskellä rakennemuutosta. Siksi vaikeutena on, että vuoden2007 potilaslaskentatiedot ovat jo vanhentuneita ja osa taulukoista kuvaa Kainuun eilisiä hoitokäytäntöjä. Myöhempiä tietoja on ollut käytettävissä rajoitetusti ja ne viittaavat rakennemuutoksen jatkumiseen. Terveydenhuollossa ei hallita vielä kaikkia kustannuslaskennan näkökohtia, joista eräs keskeisimpiä on sidotun pääoman arvo. Sitä voidaan tarkastella laskemalla, paljonko resursseja on sitoutunut meneillään olevaan hoitoon. Tämä voidaan tehdä, kun tiedetään potilaslaskennassa hoidon alkupäivä ja keskimääräinen hoitopäivän hinta. Näistä voidaan laskea laskentapäivään mennessä kertyneen hoidon kustannus. Osastojen toimintaa tarkastellessa käytetään yleensä keskimääräistä hoitoaikaa. Käsite on siinä mielessä hankala, että se ei paljasta laitoksen todellista luonnetta. Keskimääräinen hoitoaika on helposti yhdestä kahteen vuotta, vaikka laitoksen pääasialliset kustannukset muodostuvat niistä potilaista, jotka ovat palvelun piirissä 4-6 vuotta tai pidempään. Seuraava kuva selventää tilannetta. Koska keskimääräinen hoitoaika ei kerro kaikkea, ryhmiteltiin potilaat ja asukkaat jo Poistoilmoitusanalyysi-projektin yhteydessä 1990-luvun alussa hoidon keston mukaisiin luokkiin. Tämä luokittelu toi esille pitkät ja vuosia kestävät hoitojaksot jotka katoavat keskiarvoisen hoitoajan taakse. Näiden kustannusvaikutukset ovat merkittävät ajatellen resurssien suuntausta, kuten seuraavassa tulemme näkemään. Vuoden 2007 laskentaan perustuvien HILMO -tulosten näkökulmina ovat potilaiden tai asiakkaiden määrä, jakson kesto sairaalaan tulosta, keskimääräinen hoitoaika kussakin hoitoaikaryhmässä, jakson hinta, hoitoaikaryhmään kertynyt kustannus sekä kustannus yli 75-vuotiasta asukasta kohti. Lisäksi tarkastellaan kustannusten prosentuaalisia jakaantumia. Hoitoaikakäsitettä selvennetään vielä seuraavalla kuvalla. Hoitoaika lasketaan jakson alkamisesta alkaen jakson päättymiseen. Se on eri asia kuin vuoden aikakana potilaisiin kohdistuneen hoidon kesto tai poistettujen potilaiden keskimääräinen hoitopäivämäärä. 11

Hoitoaikakäsite eri tavoin tarkasteltuna 61 56 51 46 41 36 31 26 21 16 A B C 11 6 1 0 1 2 3 4 5 6 7 Hoitoaika jakson alusta vuosia Kuva 1 Hoitoaika käsitteen selvennys Kun hoitoilmoitus tehdään, Lasketaan siihen potilaan tai asiakkaan hoidon kesto tarkasteluvuonna (2007) sekä aikaisempina vuosina (2001-2006). Hoitoa ei siis katkaista vuosien mittaisiin pätkiin ja unohdeta aikaisempi hoito. Vuosi-ilmoituksissa tarkastellaan tavallisesti vuoden aikana tuotettuja hoitopäiviä, ja jaetaan se hoidettujen potilaiden määrällä. Tätä kuvaa tummennettu hoitopäivä alue sekä lyhytaikaiset potilaat vaiheessa A ja pitkäaikaiset potilaat alueella B.. Vaiheessa A voidaan hoitaa esimerkiksi 10 vuorokauden hoitoajalla yhdellä paikalla 36 potilasta. Vuodessa 100 paikkainen laitos tuottaa siis 100 x 365 hoitopäivää. Jos laitoksessa on ollut 100 potilasta, on hoitoaika 1 vuosi. Kun huomioidaan sisällä olleet 100 potilasta ja vuodeaikaiset lyhyet potilasjaksot (A) esimerkiksi 40 paikkaa hoitoajalla 5 vuorokautta vastaa noin 1400 hoidettua potilasta, saadaan hoidettujen potilaiden määräksi 1500 ja hoitoajaksi 24 vrk. Tällä laskenta tavalla ei saada koskaan yli vuoden mittaista hoitoaikaa esille., koska täyden sairaalan hoitoaika on määritelmästä johtuen yksi vuosi. Kolmas käsite on poistettujen potilaiden hoitoaika. Edellyttäen, että hoitopäivät on laskettu jakson alusta, kuten Hilmo ilmoituksessa tehdään, hoitoaika on todellinen. Jos poistettuja hoitopäiviä on enemmän kuin vuoden aikana tuotettuja, vapautuu kapasiteettia, kuten Kainuussa nyt tapahtuu. Jos taas tuotetaan enemmän kuin poistetaan, kasvaa pitkäaikaisten osuus. 12

Taulukko 3. Potilas- ja asiakaslaskenta ryhmiteltynä hoidon alusta laskentapäivään kestäneen hoitoajan mukaan. Potilaslaskenta 31.12.2007, koko maa Potilaita tai asiakkaita Jaksoja 1000 as. kohti Potilaslaskenta 31.12.2007, Kainuu Potilaita tai asiakkaita Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti 0 1-9 79 22 1 102 1,27 1 10-29 64 3 24 1 92 1,15 2 30-59 36 6 29 71 0,89 3 60-89 23 3 23 7 56 0,70 4 90-179 20 3 48 6 77 0,96 5 180-364 26 7 101 20 154 1,92 6 365-729 35 5 206 26 272 3,40 7 730-3599 51 25 206 87 369 4,61 8 3600-1 1 33 35 70 0,87 Yhteensä 335 53 692 183 1263 15,77 Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Jaksoja 1000 as. kohti Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti 0 1-9 3054 851 479 135 4519 0,86 1 10-29 3124 1011 738 225 5098 0,97 2 30-59 1780 861 939 325 3905 0,75 3 60-89 1085 803 900 297 3085 0,59 4 90-179 1681 1819 2228 844 6572 1,26 5 180-364 2124 3249 3723 1340 10436 1,99 6 365-729 2403 3987 4910 1814 13114 2,50 7 730-3599 3765 6207 6371 4883 21226 4,05 8 3600-145 228 483 995 1851 0,35 Yhteensä 19161 19016 20771 10858 69806 13,33 Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Laitosjaksoja on Kainuussa muuta maata enemmän. Niiden määrä painottuu lyhyisiin jaksoihin ja yli kymmenen vuotta kestäneeseen palveluasumiseen, joita on 2,5- kertainen määrä muun maan tasoon verrattuna. 13

Taulukko 4. Potilas- ja asiakaslaskenta 31.12.2007. Hoitopäivät jaksojen alusta alkaen laskentapäivään hoitoaikaluokittain. Potilaslaskenta 31.12.2007, koko maa Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta lähtien Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Hoitopäiviä 1000 as. kohti 0 1-9 11847 3318 1865 471 17501 3 1 10-29 54082 17813 13200 4249 89344 17 2 30-59 76987 38553 41306 13726 170572 32 3 60-89 79225 59269 66618 21816 226928 43 4 90-179 217425 238478 291962 109786 857651 162 5 180-364 564851 880919 1002536 353604 2801910 529 6 365-729 1250331 2063760 2597674 951430 6863192 1296 7 730-3599 5531304 8956952 9395976 8039984 31924224 6028 8 3600-677474 1177891 2347616 5710228 9913208 1872 Yhteensä 8463520 13436952 15758752 15205296 52864512 9982 Potilaslaskenta 31.12.2007, Kainuu Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta lähtien Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Hoitopäiviä 1000 as. kohti 0 1-9 304 0 78 1 383 5 1 10-29 1069 57 372 22 1520 19 2 30-59 1574 283 1194 3051 38 3 60-89 1623 257 1743 449 4072 51 4 90-179 2660 337 6264 708 9969 124 5 180-364 7109 1870 27675 5031 41685 520 6 365-729 19248 2936 101206 14017 137407 1715 7 730-3599 71854 40755 327163 150043 589815 7363 8 3600-3627 4723 160063 174840 343253 4285 Yhteensä 109068 51218 625758 345111 1131155 14120 Kainuu on investoinut hoitoon noin 4000 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti muuta maata enemmän. Yli 75-vuotiaita on maassa 7,7 % väestöstä ja Kainuussa 9,3 %. Jos tämä huomioidaan, jää erotukseksi vielä noin 2000 hoitopäivää (16 %) tuhatta asukasta kohti. Seuraavaksi tarkastellaan jakson kestoa tulopäivästä laskentapäivään. 14

Taulukko 5. Hoitojakson keskimääräinen kesto tulopäivästä laskentapäivään. Potilaslaskenta 31.12.2007, koko maa Jakson keskimääräinen kesto, vrk Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Kaikki 0 1-9 4 4 4 3 4 1 1-29 17 18 18 19 18 2 30-59 43 45 44 42 44 3 60-89 73 74 74 73 74 4 90-179 129 131 131 130 131 5 180-364 266 271 269 264 268 6 365-729 520 518 529 524 523 7 730-3599 1469 1443 1475 1647 1504 8 3600-4672 5166 4860 5739 5356 Yhteensä 442 707 759 1400 757 Potilaslaskenta 31.12.2007, Kainuu Jakson keskimääräinen kesto, vrk Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Kaikki 0 1-9 4 4 1 4 1 1-29 17 19 16 22 17 2 30-59 44 47 41 43 3 60-89 71 86 76 64 73 4 90-179 133 112 131 118 129 5 180-364 273 267 274 252 271 6 365-729 550 587 491 539 505 7 730-3599 1409 1630 1588 1725 1598 8 3600-3627 4723 4850 4995 4904 Yhteensä 326 966 904 1886 896 Ryhmässä 7 (730 3599 vrk), jossa jakson kesto on yli 2 vuotta ja alle 10 vuotta, hoitojaksot ovat kestäneet noin 1400 1700 vuorokautta vastaten noin 4-5 vuotta. Vastaavasti yli kymmenen vuotta laitoksessa merkitsee noin 13 16 vuoden keskimääräistä laitosaikaa. Tähän ryhmään kuuluu noin 22 000 suomalaista. 15

Seuraava laskelma on jossain määrin heuristinen, koska ei ole saatavissa tarkkoja tai edes keskimääräisiä luotettavia hoitopäivähintoja. Tässä yhteydessä on käytetty terveyskeskussairaalan hoitopäivähintana 140 euroa, vanhainkodin hintana 110 euroa, tehostetun palveluasunnon hintana 90 euroa ja palveluasunnon hintana 50 euroa/vrk. Todettakoon, että halvassakin hotellissa on vaikeuksia saada täysihoitoa 80 eurolla/vrk. Taulukko 6. Hoitojakson keskimääräinen hinta tulopäivästä laskentapäivään. Potilaslaskenta 31.12.2007, koko maa Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Tksairaala 140 /vrk Vanhainkoti 110 /vrk Tehostettu palv. as. 90 /vrk Keskimäärin ( /vrk) Kesto alusta (vrk) Palv.as. 50 /vrk 0 1-9 543 0 350 0 404 1 1-29 2 424 1 938 1 610 0 2 103 2 30-59 6 055 4 925 3 959 0 4 798 3 60-89 10 223 8 119 6 662 3 673 4 410 4 90-179 18 108 14 421 11 794 6 504 13 457 5 180-364 37 231 29 825 24 235 13 194 27 203 6 365-729 72 845 56 938 47 615 26 225 52 114 7 730-3599 205 679 158 734 132 732 82 326 141 679 8 3600-654 113 568 281 437 444 286 946 338 393 Yhteensä 61 839 77 727 68 282 70 019 69 357 Potilaslaskenta 31.12.2007, Kainuu Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Tksairaala 140 /vrk Vanhainkoti 110 /vrk Tehostettu palv. as. 90 /vrk Kesto alusta (vrk) Palv.as. 50 /vrk Keski-määrin ( /vrk) 0 1-9 539 0 319 0 486 1 1-29 2 338 2 090 1 395 0 2 059 2 30-59 6 121 5 188 3 706 0 5 056 3 60-89 9 879 9 423 6 820 3 207 3 707 4 90-179 18 620 12 357 11 745 5 900 13 099 5 180-364 38 279 29 386 24 661 12 578 25 606 6 365-729 76 992 64 592 44 216 26 956 47 158 7 730-3599 197 246 8 3600-507 780 Yhteensä 45 581 179 322 142 935 86 232 139 538 519 530 436 535 249 771 338 103 106 302 81 385 94 293 74 804 16