KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA RAISIOSSA Työmarkkinatuen kunnan maksuosuus listalla oli 9/16 yhteensä 300 raisiolaista. Heistä 252:n maksuosuus oli 50 % ja 48:n 70 %. Kunnan maksuosuus oli 108 004,64. Työttömyys on kasvanut rajusti v. 2010 alkaen, erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja alle 25 v. Vuodesta 2010 pitkäaikaistyöttömien määrä on miltei nelinkertaistunut ja alle 25 vuotiaiden kohdalla kasvua samassa ajassa on ollut n. 66 %. Nousua tapahtui eniten vuonna 2015, jolloin kunnan maksuosuuslistalle tulivat kaikki vähintään 300 päivää työmarkkinatuella olevat työttömät, mikä lisäsi listalla olevien määrää 100 henkilöllä. Tuolloin Raision maksuosuus vuositasolla oli 1 032 892,95. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää pystyttiin kasvattamaan vuoden 2015 aikana 165:sta 237 (lisäystä 44%) kuntoutujaan, 11/16 mennessä kuntouttavassa työtoiminnassa eri asiakkaita on ollut 252 (lisäystä vuoteen 2015 6 % ) eli asiakasmäärän kasvu on jatkunut tänäkin vuonna. Asiakasmäärää on saatu kasvatettua työntekijäresurssia lisäämällä (palvelusihteeri ja ½ kuntoutusohjaaja) sekä palveluja kehittämällä (Mahittulan toimintakeskus, Valo-valmennus, ryhmämuotoinen kuty). Verrokkina vuonna 2013 eri asiakkaita kuntouttavassa työtoiminnassa oli 138 tuolloin kuntoutusohjaaja työskenteli yksin hoitaen myös nykyiset palvelusihteerin tehtävät. Asiakasmäärä on riippuvainen te-toimistossa laadittavien aktivointisuunnitelmien määrästä ja sisällöstä sekä työntekijäresursseista (urasuunnittelija) kuntouttavassa työtoiminnassa. Kaikki aktivointisuunnitelmat eivät johda kuntouttavaan työtoimintaan. Viime vuoden palkkatukirahojen vähyys ja aikainen loppuminen jo keväällä johtivat mm. siihen, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautui sellaisiakin henkilöitä, jotka olisivat aiemmin ohjautuneet palkkatukityöhön. Raisiolaisten aktivointisuunnitelmia laatii te-toimistossa yhdessä asiakkaan kanssa työpari, jossa ovat te-toimiston asiantuntija ja aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä. He laativat aktivointisuunnitelmia kolmena päivänä viikossa, muuan ajan he tekevät muita heille kuuluvia töitä. Aktivointisuunnitelmia on laadittu vuonna 2015 yhteensä 262 kpl ja 2016 yhteensä 194 kpl. Vielä on varattu 17 aikaa suunnitelmien tekoa varten loppuvuodelle. Suunnitelmien määrän lasku johtuu useiden kuukausien sairauspoissaoloista molempien osapuolien taholta. Maksuosuuslistalle on tulossa vuoden vaihteen jälkeen lisää asiakkaita, koska vanhat estolausunnot puretaan. Työttömyysturvalain 1.7.2012 voimaan tulleen muutoksen mukaan vanhat työssäolovelvoitteet lakkaavat vuoden 2016 lopussa. Näin ollen työnhakijalla, joka on menettänyt työttömyysturvaoikeutensa toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia ennen muutoksen voimaantuloa, voi muiden edellytysten täyttyessä olla oikeus työttömyysetuuteen 1.1.2017 alkaen. Varsinais-Suomen alueella on arvioitu olevan tällaisia asiakkaita tuhansia. TYP-toiminta on aloitettu Raisiossa vuoden 2016 aikana. TYP-toiminta on TE-toimiston, kuntien ja Kelan yhteispalvelua. Varsinais-Suomen TYPiin on koottu yksilöllistä tukea työllistymiseen tarvitsevien asiakkaiden palvelut. Lähes kaikki kuntouttavaan työtoimintaan tulijat ovat TYPasiakkaita. Siirtyminen TYP-toimintaan on lisännyt sosiaalityöntekijän ja urasuunnittelijan työmäärää esim. kaksoiskirjausten myötä. Raisio on lisäksi mukana Turun alueen seudullisessa elinkeino- ja työllisyyskokeilussa, jonka olisi tarkoitus alkaa ensi vuoden aikana. Kokeiluun liittyy erilaisia työryhmiä, joihin tulee osallistua. Tämä aika on aina pois asiakastyöstä. Nuorten aktivointisuunnitelmien määrää saatiin lisättyä tämän vuoden huhtikuun puolesta välistä alkaen, kun te-toimistoon saatiin toinen työpari laatimaan alle 25 vuotiaiden aktivointisuunnitelmia.
Nuorten suunnitelmia on laadittu 31 kpl. Kys. työparin sosiaalityöntekijän vakanssi on määräaikainen ja päättyy tämän vuoden lopussa. Mikäli vakanssia ei jatketa, aktivointisuunnitelmien määrä nuorten osalta tulee laskemaan. Kyseinen työntekijä on jo jäänyt vuosilomille ennen työsuhteen päättymistä. Kuntouttavan työtoiminnan paikan asiakkaalle etsii urasuunnittelija. 11/14-6/16 välisenä aikana urasuunnittelijan apuna oli osa-aikainen kuntoutusohjaaja. Kuntoutusohjaajan työpanos ei vastannut täysin 50% työaikaa, sillä hänelle oli kertynyt runsaasti pitämättömiä vuosilomapäiviä, joita hän käytti pois ennen eläkkeelle siirtymistään. Kuntoutusohjaajan toimenkuva oli rajallinen työn osaaikaisuudesta ja määräaikaisuudesta johtuen. Hänen tehtävänään oli pitää huolta pitkään kuntouttavassa työtoiminnassa olleiden asiakkaiden jatkosopimusten sujuvuudesta. Näin urasuunnittelija pystyi jatkosopimusten ohella keskittymään mm. uusien asiakkaiden ohjaamiseen, työkyvyn selvittelyihin, uusien työtoimintapaikkojen kartoittamiseen, työtoiminnan kehittämiseen, jne. Kuntoutujat ovat sijoittuneet 50%:sti kaupungin omaan organisaatioon (Mahittulan toimintakeskus, nuorten pajat, kaupungin yksiköt), ostopalvelupaikkoihin 45% ja 5% yhdistyksiin ja seurakuntiin. Ostopalvelutuottajina ovat entisten vuosien tapaan Lounais-Suomen Työllistäjät ry ja 5/15 alkaen Raina säätiö. Raina säätiö tuottaa ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmiä on ollut neljä (10 kuntoutujaa/ryhmä, yhteensä siis 40 kuntoutujaa) ja kohderyhmiä on ollut kolme, ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Kohderyhmät ovat käsittäneet nuoret (alle 30 v.), pitkäaikaistyöttömät, joiden työkyky olematon, mutta eivät ole päässeet eläkkeelle sekä maahanmuuttajat, joiden kielitaito on heikko (joutuvat käyttämään tulkkia asioidessa) ja joilla on puutteita koulutuksessa sekä usein myös luku- ja kirjoitustaidossa. Pitkäaikaistyöttömille on kaksi eri ryhmää ja maahanmuuttajilla oli hetken aikaa kysynnän lisääntyessä kaksi ryhmää, tällä hetkellä yksi. Nuorten ryhmä lakkautettiin syksyn aikana koska kaupungin omat nuorten pajat vetivät hyvin. Uusia ryhmiä pystytään järjestämään tarpeen vaatiessa nopealla aikataululla sekä olemassa oleville kohderyhmille että uusille kohderyhmille. Yhden ryhmäkerran hinta pitkäaikaistyöttömien ryhmässä on 350 (35 /kuntoutuja/vko). Maahanmuuttajien osalta kustannus on 27 /pvä/kuntoutuja. LT ry:llä työtoimintapäivän hinta on 24. Työtoimintapaikoista ei ole pulaa, jokaiselle asiakkaalle pystytään löytämään hänen tarpeisiinsa sopiva työtoimintapaikka. Ongelmana on pikemminkin urasuunnittelijan työmäärä nykyisellä asiakasmäärällä työaika menee pääasiassa palvelussa olevien asiakkaiden työtoimintasopimusten laadintaan ja ylläpitämiseen, jota tehdään jokaisen asiakkaan kohdalla 3-6 kk:n välein, riippuen kunkin tilanteesta. Kuitenkin kuntouttavan työtoiminnan tehtävänä on asiakkaan työtoimintakyvyn kartoittaminen, asiakkaan elämänhallinnan-, työtaitojen-, toimintakykyisyyden- ja sosiaalisten taitojen kohentaminen sekä uuden oppimisen tukeminen ja tätä kautta asiakkaan työelämävalmiuksien paraneminen. Palvelut tulee toteuttaa asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen sekä työkuntoutusjaksolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kuntouttavan työtoiminnan tulisi sisältää yksilö- ja palveluohjausta, ryhmäohjausta sekä työvalmennusta. Palveluohjauksessa asiakkaan palvelutarve määritetään ja kuntoutusjaksolle asetettuja tavoitteita ja suunnitelmia tarkennetaan yhdessä asiakkaan, urasuunnittelijan sekä henkilökohtaisen ohjaajan kanssa. Asiakasta ohjataan käyttämään hänen tarvitsemiaan palveluja ja samalla eri palvelut pyritään koordinoimaan tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakas saa suunnitelmallisesti ja tarpeen mukaisesti yksilöohjausta - / valmennusta, joka liittyy mm. asiakkaan työssä selviytymisen tukemiseen ja arviointiin, oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen ohjaamiseen sekä koulutus- ja työuran suunnitteluun. Em. sisältö toteutuu nykytilanteessa harvan asiakkaan kohdalla. Tämä
tarkoittaa mm. sitä, että asiakkaat jämähtävät systeemiin, eivätkä pääse eteenpäin esim. kuntoutukseen, opiskelemaan tai työmarkkinoille. Rainan ryhmien lisäksi vuoden 2015 uusia tuulia kuntouttavassa työtoiminnassa oli Arkiavun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Ensi vuodelle on suunnitteilla yhteistyötä SPR:n ja A-Klinikkasäätiön kanssa uusien kuntouttavan työtoiminnan palvelujen käynnistämiseksi. Mikäli niiden kanssa päästään sopimukseen, avautuu uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 20-30 kuntoutujalle. A-Klinikkasäätiön paikat vastaisivat vakavasti päihdeongelmaisten kuntoutujien tarpeeseen. Mahittulan toimintakeskus (paja, keittiö, Arkiapu, Valo-valmennus) Kaikilla Mahittulan toimintakeskuksen kuntoutujilla on mahdollisuus suorittaa työelämävalmiuksia parantavia koulutuksia, kuten hygieniapassi, tulityökortti, työturvallisuuskortti sekä hätäensiapukoulutus. Paja Mahittulan paja on ns. liikkuva paja. Työtehtävät käsittävät Raision kaupungin eri organisaatioille tehtävää avustavaa työtä, esim. julkisten alueiden puhtaanapitoa, lumitöitä, kalustosiirtoja ym. Työt tehdään eri puolilla kaupunkia, tilaajayksiköiden tiloissa ja alueilla. Palvelupyyntöjä pajalle tuli v.2015 n. 87 kpl/kk ja v.2016 marraskuuhun mennessä n. 82 kpl/kk. Pajan tuottama työpanos on kaupungille merkittävä, useita henkilötyövuosia. Kuntoutujat voivat suorittaa pajalla työturvallisuuskortin, tulityökortin ja hätäensiapukoulutuksen, nämä osaltaan parantavat työllistymisen mahdollisuuksia. Osa pajan kuntoutujista on Valovalmennuksessa suorittamassa kiinteistöpalvelujen perustutkinnon osia, tämän mahdollistaa pajan kiinteistöhoidolliset tehtävät. Pajalla on kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa, jotka vastaavat töiden organisoinnista ja kuntoutujien ohjaamisesta. He myös toimivat työnjohtajina ja kuljettavat kuntoutujat eri työkohteisiin. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja pajalla on 20. Niin pajalla kuin muissakin Mahittulan toimintakeskuksessa työtoiminnassa olevista kuntoutujista suurin osa on erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa, eivätkä he pärjäisi ilman jatkuvaa ohjausta työtoiminnassa esim. kaupungin organisaatioon sijoitettuna. Mahittulan paja on hyvin suosittu paikka kuntoutujien keskuudessa ja moni pyytää päästä sinne kuntouttavaan työtoimintaan jo aktivointisuunnitelman laadinnan yhteydessä. Koska paikkoja on rajoitetusti, kuntoutujat joutuvat usein jonottamaan paikkaa pajalle. Pajan kuntoutujien määrän kasvua ensisijaisesti rajoittaa toimitilojen riittämättömyys. Tämän vuoden aikana Mahittulaan on saatu palkattua palkkatuella neljä apuohjaajaa. He ovat valikoituneet Mahittulan kuntoutujista. Sekä apuohjaajat että Arkiavun palkkatukityöllistetyt poistuvat puolen vuoden työsuhteen jälkeen kunnan maksuosuuslistalta, apuohjaajista kaksi pysyvästi, koska ikänsä puolesta he pääsevät ns. eläkeputkeen. Lisää tietoa Mahittulan pajan toiminnasta enemmän liitteessä, tietoja konsernijaoston selvitystä varten. (LIITE 1)
Arkiapu Arkiapu oli aiemmin kaupungin ja LT ry:n yhteistä toimintaa kaupungin roolin käsittäessä työnsuunnittelijan palkkaamisen ja kuntoutujien ohjaamisen siivoustyöhön Arkiapuun. Haasteena em. toimivuudessa oli mm. työnsuunnittelijoiden jatkuva vaihtuminen (palkkatuki määräaikainen), kuntoutujien heikko sitoutuminen kotisiivoukseen ja siivousasiakkailta saatu negatiivinen palaute. LT ry esitti halukkuutensa luopua osallisuudestaan Arkiavun toteuttamisessa, joten toiminta siirtyi kokonaisuudessaan kaupungin ja kuntouttavan työtoiminnan vastuulle. Työnsuunnittelijan vakanssi muutettiin vakituiseksi, jotta toimintaan saatiin jatkuvuutta. Hän vastaa siivoussopimusten ja palvelupäätösten tekemisestä, työtoiminnassa olevien siivoojien työn ja elämänhallinnan sekä työelämään valmentautumisen ohjaamisesta ja työn suunnittelusta. Arkiavun tehtävänä on tuottaa siivouspalvelua 75 vuotta täyttäneille vähävaraisille raisiolaisille. Arkiavun saamisen tuloraja on 1300 euroa brutto/kk yksin asuvalta ja 2200 euroa brutto/kk pariskunnalta. Siivoustyö tehdään parityönä ja yhden käyntikerran pituus on tunti. Siivousta on mahdollista saada pääsääntöisesti 1 kertaa/kk. Arkiavun hinta on 17 /käyntikerta. Arkiavun asiakasmäärä vuonna 2016 on ollut 72. (Lisäystä edelliseen vuoteen +24 %). Asiakasmaksuja on arvioitu saatavaksi 2016 yhteensä 11.500,00. Työllistämistiimin palvelusihteeri hoitaa nämä laskutukset. Asiakasmäärän kasvun lisäksi Arkiavun tehtäviin on tullut Mahittulan toimintakeskuksen tilojen siivous, sekä vaate- ja tekstiilihuolto. Arkiavun kuntoutujat ovat tarvittaessa olleet käytettävissä myös Mahittulan keittiön tehtävissä. Kuntoutujia Arkiavussa on vuoden 2016 aikana ollut 10 eri ihmistä. Tällä hetkellä kuntoutujia on viisi ja heidän lisäkseen yksi palkkatukityöllistetty, joka siirtyi palkkatuelle kuntouttavasta työtoiminnasta. (Ennen häntä toinenkin kuntoutuja työllistettiin puoleksi vuodeksi palkkatukityöhön Arkiapuun. Hän työllistyi Arkiavun jälkeen avoimille työmarkkinoille siivoustyöhön). Kuntoutujien minimimäärä on viisi, jolloin kaikki asiakassopimukset kyetään hoitamaan edellyttäen, että kuntoutujat ovat paikalla kaikkina sovittuina läsnäolopäivinä. Arkiapuun voidaan sijoittaa enemmänkin kuntoutujia (4-20h/vko). Kuten muissakin Mahittulan toiminnoissa, Arkiavussa voi suorittaa valo-valmennuksessa kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoon johtavia tutkinnon osia. Keittiö Mahittulan toimintakeskuksen keittiö valmistui ja otettiin käyttöön 6/16. Mahittulan keittiössä on tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa kuusi henkilöä, työtoiminnan paikkoja pystytään lisäämään riippuen kuntoutujan valmiuksista. Keittiössä valmistetaan kuntouttavana työtoimintana aamiainen ja lounas joka arkipäivä noin 25 henkilölle, jotka ovat kuntouttavassa työtoiminnassa Mahittulan toimintakeskuksessa. Osalle kuntoutujista Mahittulan ruokailut ovat päivän ainoat. Ruoka on perinteistä kotiruokaa ja kuntoutujilla on näin ollen mahdollisuus syödä terveellisesti ja lautasmallin mukaan. Säännöllinen ja terveellinen ateriointi vähentää sairauskuluja ja lisää kuntoutujien jaksamista, elämänhallintaa ja parantaa päivärytmiä. Ohjaajat maksavat ruokailusta 3,50 /päivä, joka tekee 4200 vuodessa. Lisäksi Mahittulassa ruokailee satunnaisesti toimintakeskuksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka myös maksavat 3,50 ruokailusta. Työllistämistiimin palvelusihteeri hoitaa nämä laskutukset. Keittiössä, kuten muissakin toimintakeskuksen ryhmissä on kuntouttavassa työtoiminnassa ihmisiä, joille työllistyminen on haastavaa ja he tarvitsevat yksilölliset tarpeet huomioivaa ohjausta ja tukea työllistyäkseen tulevaisuudessa avoimille työmarkkinoille. Kuntoutujien elämäntilannetta selvitetään alkuhaastattelulla ja kuntoutujan kanssa pohditaan yksilöllisiä jatkopolkuja. Lisäksi kuntoutujan CV
päivitetään sekä ohjaajan kanssa on mahdollisuus tehdä työhakemuksia. Kuntoutujilla on lisäksi mahdollisuus suorittaa työtoiminnan ohessa työllistymistä edistäviä koulutuksia, kuten hätäensiavun kurssi, työturvallisuuskortti ja hygieniapassi. Lisäksi keittiössä on mahdollista suorittaa Valovalmennuksen tutkinnonosia. Kotiruokapalvelujen mukaisia työtehtäviä on mahdollista suorittaa Mahittulan keittiössä ainoana paikkana Raision kaupungilla. Keittiöön on mahdollista ottaa kouluttamattomia ja työkokemusta vailla olevia henkilöitä kuntouttavaan työtoimintaan opettelemaan sekä keittiötyön taitoja että yleisesti työelämätaitoja, sillä ohjausta on jatkuvasti saatavilla. Valo-valmennus Valo-valmennus on yhteishanke Raina-säätiön, Varsinais-Suomen Sininauhan ja nyttemmin myös Turun kaupungin kanssa. Hanke on ESR-rahoitteinen ja jatkuu 3/2018 asti. Raisiossa hanke aloitti elokuun lopulla 2015. Kunnolla vauhtiin hankkeen kanssa päästiin vasta syksyllä 2016, koska asiakasohjautuvuus tapahtuu yksitellen ja systeemin luomiseen menee oma aikansa. Yhteistyöoppilaitos Raseko myös odotti järjestämissuunnitelmien hyväksymistä touko-kesäkuuhun 2016 asti. Hankkeessa tavoitteena on saada asiakkaat ohjattua tehtäviin, jossa he voivat oppia tutkinnon perusteita vastaavat tehtävät. Riittävän osaamisen saavutettuaan valmentautujat ohjataan suorittamaan tutkinnon osia. Raisiossa on tehtäviksi tutkinnoiksi valikoitunut kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto sekä kiinteistöpalvelujen perustutkinto. Molemmat ovat aloja, jotka työllistävät hyvin. Ammatillisena perusopetuksena tutkinnon suorittaminen kestää 3v. Kiinteistöpalvelujen perustutkintoon kuuluu 7 osaa ja kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoon 8 osaa. Valo-valmennuksessa on nyt suoritettu 3 tutkinnon osaa kotityö- ja puhdistuspalveluihin ja 6 tutkinnon osaa kiinteistöpalveluihin liittyen. Tälle vuodelle on vielä suunniteltu 3 tutkintotilaisuutta. Ensi vuodellekin on 2 tutkintotilaisuutta suunniteltuna ja tammikuussa suunnitellaan useita tutkintotilaisuuksia kiinteistöpalveluihin liittyen. Valovalmennuksessa suoritetaan myös tutkintoon liittyvät erillispätevyydet: hygieniapassi, tulityökortti, työturvallisuuskortti, hätäensiapu tai ensiapu 1. Valo-valmennuksena on mahdollista suorittaa tutkinnot kokonaan. Ensimmäiset kokonaan loppuun suoritetut tutkinnot valmistuvat 2017. Vuonna 2016 valo-valmentautujia on ollut kaikkiaan 18, joista 13 on tällä hetkellä aktiivisia. 1 on lähtenyt opiskelemaan datanomiksi, 2 muuttanut muualle, 1 ohjattu toiseen toimenpiteeseen ja 1 kadonnut. Hankkeessa tavoitteena on että yhdellä valmentajalla on 12-15 valmentautujaa vuodessa. Valo-valmentautujat ovat harjoittelemassa kuntouttavassa työtoiminnassa tutkinnon mukaisia tehtäviä Mahittulan toimintakeskuksessa pajalla (mahdolliset tutkinnon osat ovat: ulkoalueiden hoito sekä rakennustekniset korjaustyöt), keittiöllä (mahdolliset tutkinnon osat ovat: kotiruokapalvelut, ateria- ja kahvituspalvelut sekä vaatteiden- ja tekstiilien huolto) ja Arki-avussa (mahdolliset tutkinnon osat ovat: ylläpitosiivous ja kodin perussiivous ja tekstiilihuoltopalvelut). Toimintakeskuksen tehtävät ovat erityisen tarpeellisia alkuvaiheessa, kun vielä arvioidaan valmentautujan motivaatioita ja valmiuksia alalle. Keittiö on kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinnossa välttämätön, koska se on ainoa keittiö Raision kaupungilla, jossa valmistetaan kotiruokaa kodinomaisissa tiloissa ja menetelmillä ja missä valmentautujat voivat oppia kotiruuan valmistusta ohjatusti ja ammattitaitoisesti. Suoritettuaan yhden tai useamman tutkinnon osan Mahittulassa, valmentautujat siirtyvät kaupungin eri yksiköihin harjoittelemaan heille yksilöllisesti suunniteltuja tehtäviä edelleen tutkinnon perusteiden mukaan. Valmentautujia on erityisen paljon kiinteistöpalveluissa, mutta myös muissa yksiköissä, mm. rakennustehtävissä, siivouspalveluissa, Hulvelan palvelukeskuksessa ja tarpeen mukaan myös muissa yksiköissä. Jokaisen valmentautujan polku suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden valmentautujan sekä kaupungin tarpeet. Kun
valmentautujalla on suoritettuna useampia tutkinnon osia, tarkoitus on siirtyä suorittamaan viimeiset osat yrityksiin työkokeiluna tai palkkatukityönä, myös oppisopimuskoulutus on mahdollinen loppuvaiheessa. Tässä vaiheessa hoidetaan myös työnhakuvalmiudet kuntoon. Valmentautujia ohjataan tarvittaessa myös hakeutumaan oppilaitokseen suorittamaan tutkintoa loppuun tai mikäli tutkinnon suorittaminen ei syystä tai toisesta onnistu, muihin palveluihin, esim. mielenterveys- ja päihdepalvelut. Määräaikaiset vakanssit Palvelusihteeri Palvelusihteerin työsopimus on voimassa 31.12.2016 asti. Palvelusihteerin tehtävät nivoutuvat tiiviisti urasuunnittelijan ja sosiaalityöntekijän tehtäviin. Keväällä käydyissä etuuskäsittelijöiden ja palvelusihteerien työtehtäviä käsittävissä yt-neuvotteluissa päädyttiin tulokseen, ettei palvelusihteerin tehtäviä voida siirtää muille palvelusihteereille. Työllistämistiimin palvelusihteeri tekee 60% työstään työllistämistiimille ja 40% tuki- ja asumispalvelutiimille. Palvelusihteerin työtehtävät sekä hakemat/laskuttamat euromäärät on eritelty liitteissä (LIITE 2 ja LIITE 3). Mikäli palvelusihteerin vakanssi jää täyttämättä ensi vuonna, miten hänen työtehtävänsä hoituvat? Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijän työsopimus on voimassa 31.12.2016 asti. Työllistämistoiminnan ohella sosiaalityöntekijä on vastannut alle 21 vuotiaiden sosiaalityöstä sosiaalitoimistossa. Mikäli vakanssia ei täytetä, sosiaalitoimistolla ei ole antaa työparia te-toimiston asiantuntijalle. Siten nuorten aktivointisuunnitelmien määrä tulee laskemaan, mikä vaikuttaa negatiivisesti nuorten työllistymiseen ja opintojen aloittamiseen. Sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät ovat kuormitettuja nykyisillä työmäärillä. Sosiaalityöntekijän asiakkaat ovat tällä hetkellä vailla palvelua asiakasprosessien ollessa keskeneräisiä. Mikäli nuorten sosiaalityöntekijän vakanssi jää täyttämättä ensi vuonna, miten hänen työtehtävänsä hoituvat? Ohjaaja/keittiö Ohjaajan työsopimus on voimassa 31.12.2016 asti. Mahittulan keittiö valmistui kuntouttavaa työtoimintaa varten 6/16 ja ohjaajan vakanssi on perustettu toiminnan ylläpitämiseksi. Mikäli ohjaajaa keittiössä ei ole, kuntoutujat jäävät ilman tätä työtoimintapaikkaa (pahimmassa tapauksessa palautuvat kuntaosuuslistalle) eikä toimintakeskuksen muilla kuntoutujilla ole enää mahdollista ruokailla säännöllisesti ja terveellisesti. Myöskään Valo-valmentautujilla ei ole opiskelupaikkaa, jolloin opiskelut keskeytyvät. Mikäli keittiöohjaajan vakanssi jää täyttämättä ensi vuonna, miten hänen työtehtävänsä hoituvat?
Yhden pitkäaikaistyöttömän välittömät säästöt toimenpiteessä verrattuna työttömänä oloon Työmarkkinatuen maksuosuuslistalla 9/2016 oli 300 raisiolaista, jotka eivät ole toimenpiteessä (esim. kuntouttava työtoiminta), jolloin kunnan maksuosuus oli 108 004 /kk. Keskimääräinen maksuosuus/hlö (9/2016)= 108 004 /kk / 300 hlö = 360 /kk/hlö. Maksuosuus vaihtelee henkilön työttömyyden pituuden ja perheen koon mukaan 326,80-656,95 /kk/henkilö. Keha-keskukselta (ent. ELY) haetaan korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Vuoden 2016 arvion mukaan korvaus on 200 000. Korvaus on 10,09 /hlö/työtoimintapäivä. Kehittämisalueita Raision työllisyyspalvelut on hajautettu eri hallintokunnille, siksi kokonaisuuden hallinta on vaikeaa. Asioiden ja toimintojen kokoamisella saman katon alle pystyttäisiin tehokkaammin viemään suunnitelmia eteenpäin ja reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Tämä olisi myös kustannustehokasta. Kaupungin työllistämisvarojen integrointi maksuosuuslistaan toisi pitkäaikaisia säästöjä. Yritysyhteistyö puuttuu. Tämä hankaloittaa kuntoutujien jatkosijoittumista työelämään. Työntekijäresurssit ovat minimissä. Asiakasmäärää ei pystytä enää kasvattamaan nykyisillä resursseilla. Mikäli saataisiin toinen urasuunnittelija, kuntoutujille voitaisiin tarjota monipuolisempaa palvelua mm. työnhakuryhmien muodossa. Kuntoutujat eivät hae töitä, koska heidän työnhakutaitonsa ja usko omaan osaamiseen ovat heikkoja. Mahittulan pajalla ei ole toimivia tiloja, eikä ole tiedossa milloin Alhaistentien tila on kokonaisuudessaan käyttövalmis. Alkuperäisestä hahmotelmasta poiketen tiloja sieltä saadaan käyttöön korkeintaan 50 % rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Työllistämistoiminnan tiimi Marja Suominen Tiina Hörkkö-Hällfors Jari Lakalehto Sanni Lindroos Aimo Arvonen Timo Korhonen Janiika Saarinen Leena Lahokoski