1 YLEN TIEDOTTEET 1997 6.10. Saamen radio juhli Inarissa... 2 24.9. Ylen osavuosikatsaus: yleisösuhde säilynyt hyvänä... 4 2.6. Yleisradio ja digitaalinen televisio... 5 28.5. Kanavan ja katsojan vuorovaikutus lisääntyy... 8
2 VIREÄ VIISIKYMPPINEN JUHLII INARISSA Saamen radio katsoo eteenpäin Ylen saamelaisradio täyttää 50 vuotta 6. lokakuuta. Vireä viisikymppinen juhlii omalla kielellä ja mielellä. Sankari juhlistaa päiväänsä avaamalla Saamen radion omat webbisivut. Menneestä kertoo 10. lokakuuta ilmestyvä historiateos Saamelainen ääni. Viisikymppisen radiokanavan isäntä aluepäällikkö Juhani Nousuniemi ajaa autollaan kohti Inaria ja palaa runsaan vuosikymmenen takaiseen mediasirkukseen talvella 1985. Arkisen aherruksen keskeytti Inarinjärven jäihin sukeltanut Neuvostoliiton ohjus. Ensimmäisen silminnäkijän löysi Saamen radio. Pakkasta oli 40 astetta ja suuren maailman toimittajat taiteilivat kinoksissa kuka mitenkin taisi. Nousuniemi muistelee huvittuneena sitäkin CBS:n merkittävää kirjeenvaihtajaa, joka saapui Inariin Afrikasta ja oli kauhusta kankea. "Jenkkiparka kai pelkäsi päätyvänsä rajan väärälle puolelle katsellessaan helikopterista Norjan ja Suomen tunturissa polveilevaa poroesteaitaa. Mies kun luuli aitaa itärajaksi", Nousuniemi hymähtää ja väistää samalla Tuulispään tuntumassa juoksevaa poroa. Saamen radion toimitus sijaitsee Inarissa aivan kyläkeskuksessa. Nousuniemi esittelee mielellään toimituksen tiloja. Tie turvekammista kaksion kautta omaan toimitaloon vei vuosia. "Saamen radio on antanut uskoa omaan kieleen, se on lisännyt yhteenkuuluvuutta ja kohottanut pohjoisen väen itsetuntoa", Nousuniemi luettelee. Hän muistuttaa myös siitä, että radio luo uutta kieltä. Saamenkieliset lehdet ilmestyvät harvoin, joten uudet sanat ja käsitteet leviävät kansan keskuuteen parhaiten juuri radion välityksellä. Lisäksi vain harvat ovat saaneet oppia lukemaan omaa äidinkieltään. Oma lähetysverkko 1991 Matka pohjoiseen saamelaisalueille oli pitkä. Filosofian tohtori Veli-Pekka Lehtolan kirjoittamasta historiateoksesta Saamelainen ääni ilmenee, että matkanteko alkoi Oulusta 1947, josta ensimmäiset saamenkieliset uutislähetykset luki kerran viikossa Johan W. Nuorgam. Rovaniemelle edettiin 1960. Ohjelmisto laajeni 1968, kun uutisten ja hartausohjelmien rinnalle ilmestyivät saamenkieliset ajankohtaisohjelmat. Vuodenvaihteessa 1972-73 Saamen radio oli päätynyt Inariin, saamelaisten palkisille. Oma toimitalo saatiin 1977. Lapin radion kainalosta Saamen radio itsenäistyi omaksi alueradiokseen 1985. Merkittävimpänä päätöksenä saamelaisten radion historiassa Nousuniemi pitää oman lähetysverkon saamista 1991. Milloin milläkin kanavalla toiminut radio sai 12 omaa lähetintä Ylä-Lappiin. Saamen radion asema vahvistui 1994 uuden yleisradiolain myötä, jossa Yleisradion tehtäväksi todetaan tuottaa palveluja myös saamen kielellä. Internet-aikakausi alkaa syntymäpäivänä. Silloin saamenkielisiä uutisia voi lukea ja kuunnella, oli sitten missä maailmankolkassa tahansa. Saamen-, suomen- ja englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yle.fi/samiradio. Kanavalta kuuluu kolmea kieltä Saamen radio lähettää ohjelmaa arkisin noin kahdeksan tuntia. Viikonloppuisin on tultava toimeen vähemmällä. Lähetykset juonnetaan Suomessa Inarista, Utsjoelta tai Karesuvannosta, lisämausteita tulee Ruotsin Kiirunasta ja Norjan Karasjoelta. Ohjelmat tehdään pääasiassa pohjoissaamen kielellä. Lisäksi tehdään parisen tuntia ohjelmaa inarinsaameksi ja koltansaameksi. Kun oma kanava hiljenee, soi taajuudella Radio Suomi. Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisradiot toimivat tiiviissä yhteistyössä. Maiden välille rakennettu Kalottiohjelmasiirtoyhteys mahdollistaa päivittäiset yhteislähetykset ja joustavan ohjelmavaihdon.
3 Nousuniemi pitää Kalottiyhteistyötä tärkeänä. Yhteistyö takaa sen, että alueen asukkaat saavat hyvän kuvan koko Kalottialueen tapahtumista. Toki uutisissa kerrotaan merkittävistä valtakunnan tai maailman tapahtumista. "Radio on nopein tiedotusväline harvaan asutulla alueella," Nousuniemi toteaa. "Kyllä Saamen radiolla on ihan oma saundinsa. Sen kuulee esimerkiksi kanavan musiikkivalinnoissa", Nousuniemi selvittää. Kun etelänihminen epäilee, että kanavalla kaikuu pelkkä joiku, korjaa aluepäällikkö nopeasti, että Saamen radiossa kuuluu paljon muutakin musiikkia kuin joikua. Saamen radio soittaa pääasiassa saamenkielistä musiikkia; iskelmiä ja tarvittaessa vaikkapa saamelaista heviä. Ylipäätään etnomusiikki on löytänyt paikkansa Saamen radion taajuudelta. Parhaillaan kanavan listaykkönen on Frode Fjellheimin Jazz -yhtye kappaleellaan Saajve Dans. "Tärkeä osa ohjelmistossa on tietenkin kulttuurilla, luonto-ohjelmilla ja ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelulla. Tällä hetkellä kanavalla lähetetään mm. ohjelmasarjaa hyvistä tarinankertojista ja syntymäpäivän kunniaksi on arkistoista kaivettu esiin myös arkistojen aarteita. Perinteinen jatkoluentakin on vielä arvossaan Saamen radiossa. Lastenohjelmien kohtalosta Nousuniemi on huolissaan. "Norjan saamen radio on vastannut tähän asti saamenkielisistä lasten radio-ohjelmista ja nyt näyttää siltä, että norjalaiset keskittyvät saamenkielisiin lasten tv-ohjelmiin ja luopuvat kokonaan lasten radio-ohjelmista", Nousuniemi harmittelee. Elämänmakuista ohjelmaa Potentiaalisia kuuntelijoita Saamen radiolla on Suomessa noin 6000. Vuoden 1994 kuuntelijatutkimuksessa kanavan todettiin tavoittavan päivittäin noin 59 prosenttia kuuntelijoista. Pohjoismaissa radioyleisöä on runsaat 50 000 saamelaista. Nousuniemi arvostaa kovasti kuuntelijoita saatavaa palautetta. "Jos sitä ei tule, on syytä huolestua. Alkuvaiheessa ihmiset eivät uskaltaneet edes antaa palautetta. He pelkäsivät, että radion toiminta loppuu, jos sitä arvostellaan. "Hopeaseppä Petteri Laiti Inarista Samekin sepänpajasta pysyttelee lähes poikkeuksetta Saamen radion taajuudella. "Lähetys alkaa 7.15, siihen on ihmisen hyvä herätä", Laiti naurahtaa. Hän pitää saamelaisten omaa radiokanavaa tärkeänä tiedon lähteenä. Myös kielen kannalta radio on erittäin tärkeä. Mistäpä muualta oppisi esimerkiksi uusia sanoja. Jos Laiti saisi päättää, hän kuuntelisi pajassaan enemmän saamenkielisiä uutisia valtakunnan ja miksei myös maailmankin asioista. Myös saamelaisten perinteiden soisi saavan enemmän tilaa kanavalla. "Lapset eivät esimerkiksi enää opi perinteisiä käsityötaitoja vanhemmiltaan", Laiti toteaa ja kertoo vielä itse kasvaneensa lähestulkoon kilpaa isän veistelemän lastukasan kanssa. Oma kanava saa Laitilta myös arvostelua osakseen. "Monipuolisuutta ei saa unohtaa. Varsinkin saamelaispolitiikkaan liittyvissä asioissa on tuotava riittävästi esiin erilaisia näkökulmia", Laiti muistuttaa. Saamen radio kiitää tiedon valtatiellä Internetin ohella Saamen radio on aloittamassa omien teksti-tv sivujen välittämisen. Nousuniemi on vilpittömän iloinen työntekijöidensä uudesta saavutuksesta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan Saamen radion, Ylen, Lapin liiton ja Euroopan Unionin välinen projekti tuo saamenkieliset teksti-sivut piakkoin lähes joka savuun TV 1:n näkyvyysalueella. Vastaanottaja tarvitsee television lisäksi dekooderin eli mustan laatikon, joka vastaanottaa sivut. "Saamen radion teksti-tv sisältää noin 240 sivua saamenkielistä tekstiä. Sivut tarjoavat uutisia, urheilua, säätietoja ja useiden saamelaisten organisaation tiedotuksia. Lisäksi Saamen radion teksti-tv:ssa on oma yleisönosasto ja lasten- ja nuortensivut", Nousuniemi luettelee.
4 Saamen radio ei pysähdy webbiin eikä nettiin. Aluepäällikön ajatuksissa vie yhä enemmän aikaa DAB eli digitaalinen radio, joka lähestyy jo Kalottiakin. Pohjoismaiden saamenkielisten radioiden yhteinen digitaalinen radiokanava on täyttä totta jo vuonna 1999. Koelähetykset alkavat reilun vuoden kuluttua. Televisiokin häilyy ajatuksissa, sillä saamelaisradioiden päälliköt selvittävät parhaillaan mahdollisuuksia saamelaisten yhteispohjoismaiseen televisiotoimintaan. 6.10.1997 Ulkoinen tiedotus/minna Petäinen YLEISRADION OSAVUOSIKATSAUS: yleisösuhde säilynyt hyvänä Yleisradion televisio-ohjelmien osuus kaikesta tv-katselusta on pysynyt liki 50 prosentissa myös toisen vuosikolmanneksen aikana huolimatta lisääntyneestä kilpailusta; uusi tv-kanava Nelonen aloitti lähetyksensä 1.6. Toinen vuosikolmannes on kaikkiaan sujunut toiminnallisesti lähes budjetin mukaisesti ja kuluvan vuoden tulos tulee olemaan hiukan ennakoitua parempi. Tämä käy ilmi osavuosikatsauksesta, joka esiteltiin yhtiön hallintoneuvostolle 24.9.97. Television ohjelma-aika kasvoi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 719 tuntia. Kasvuun ovat vaikuttaneet lähinnä aamulähetykset, joita jatkettiin myös kesän ajan, myöhäislähetykset ja runsas urheilutarjonta. Yleisradion ohjelmien osuus tv-katselusta säilyi vankkana ja oli 49,6 prosenttia kaikesta tvkatselusta. TV 1:n osuus oli 24,5 prosenttia, TV 2:n 23,4 prosenttia ja FST:n 1,7 prosenttia. MTV3:n katseluosuus oli 43,4 prosenttia, Nelosen 2,8 prosenttia ja muuhun katseluun (satelliitti-, kaapeli- ja rajakatselu sekä TV 4) käytetty osuus 4,2 prosenttia. Päivittäin televisiota katsottiin 2 tuntia 28 minuuttia. Radiokanavien kuunteluosuuksiin vaikutti uuden kanavan, Radio Novan aloitus. Uusi kanava otti kuuntelijansa lähinnä muilta kaupallisilta radiokanavilta, mikä näkyi erityisen selvästi pääkaupunkiseudulla. Yleisradion radiokanavien osuus kuunteluun käytetystä ajasta laski lievästi keväästä. Radio Ylen Ykkösen kuuntelijaosuus oli 9 prosenttia, Radiomafian 13 prosenttia ja Radio Suomen 40 prosenttia. Ainoastaan Radio Suomen kuuntelijaosuus laski jonkin verran; kevään kuunteluosuus oli 45 prosenttia, muiden Ylen kanavien osuus nousi hieman. Radio Novan osuus kuunteluajasta oli 14 prosenttia ja muiden yksityisten radioiden yhteensä 23 prosenttia. Yhtiön tulot tammi-elokuun ajalta olivat 1.370,1 Mmk. Lupatulot (1.053,7 Mmk) olivat edellisen vuoden vastaavan kauden tasolla. TV-lupia oli elokuun lopussa yhteensä 1 929 496 kpl. Julkisen palvelun maksu ja verkkovuokrat (252,5 Mmk) ovat toteutuneet budjetoitua hitaammin, joskin jonkin verran viime vuoden vastaavan ajan kertymää suurempina. Alkuvuoden muut tulot olivat 61,9 Mmk ja valtion avustukset 2,0 Mmk. Katsauskaudella toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 1.360,5 Mmk. Lisäystä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta on 46,9 Mmk. Kustannuspaineita aiheuttavat mm. dollarin kurssin vahvistumisen vaikutus ohjelmahankintoihin sekä ulkopuolisten palveluiden hintojen ja rakennuskustannusten nousut. Kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli kauden aikana keskimäärin 4664 henkilötyövuotta. Liikevaihdon arvioidaan toteutuvan tilinpäätöksen 1996 tasoa korkeampana. Käyttökatteen ennustetaan laskevan viime tilinpäätöksestä merkittävästi, mutta olevan budjetoitua parempi eli 318 Mmk. Yhtiön tulos ennen varauksia on ennusteessa 55 Mmk. Varausten muutoksen jälkeen tulos on tavoitteiden mukaisesti +0. 24.9.1997 Ulkoinen tiedotus/riitta Kontula
5 YLEISRADIO JA DIGITAALINEN TELEVISIO Tv-toimialajohtaja Heikki Lehmusto esitteli 28.5.1997 Yleisradion hallintoneuvostolle yhtiön hallituksen hyväksymän suunnitelman Yleisradion siirtymisestä digitaaliseen televisioon. Tänään tämän suunnitelman ydinkohdat esitellään julkisesti. Yleisradio perustaa suunnitelmansa maanpäälliseen digitaaliseen jakeluratkaisuun. Sen mukaan Suomeen rakennetaan tulevina vuosina ainakin kaksi digitaalista televisioverkkoa nykyisten analogisten verkkojen lisäksi. Digitaalisilla verkoilla lähetetään sekä Yleisradion digitaalisen television ohjelmia että kaupallisten televisioyhtiöiden ohjelmia, sekä tuodaan koteihin uudet digiajan palvelut. Tämän lisäksi Yleisradion lähettää kesäkuusta 1997 alkaen Eurooppaan suunnatun televisiopalvelun digitaalisen satellittiikanavan kautta (TV Finland). TV Finlandin ohjelma koostetaan YLE:n TV1:n ja TV2:n sekä MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Lisäksi lähetetään kaksi Yleisradion radiokanavaa. Yleisradion suunnitelmat noudattavat samoja peruslinjoja kuin vastaavat suunnitelmat muun muassa Ruotsissa ja Britanniassa. Myös Yhdysvalloissa maanpäällisen digitaalisen television kehitys on edennyt pitkälle. Toistaiseksi ei maanpäällisen digitaalisen television ohjelmistoja ole vielä tarjolla missään maailmassa. Ensimmäisen polven vastaanottimia odotetaan markkinoille vuoden kuluttua, ja ensimmäisten maanpäällisten digitaalisten televisiolähetysten odotetaan alkavan Britanniassa ja Yhdysvalloissa ensi vuoden puolessa välissä. Satellittivälitteisesti digitaalisia televisiopalveluja on jo nyt tarjolla. Yleisradio aloittaa maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset syksyllä 1997. Yleisradio uskoo, että television digitalisoituminen koskettaa aikanaan kaikkia suomalaisia. Digitaalitelevisio luo uusia suomalaisia audiovisuaalisen alan palveluita. Se auttaa Yleisradiota toteuttamaan entistä laajemmin julkisen palvelun tehtäväänsä. Koko maan peittävänä jakelutienä digitaalinen televisio tuo tietoyhteiskunnan palvelut aikanaan joka kotiin. Sen myötä myös Internet-palvelut tulevat kaikkien kotitalouksien saataville edullisella tavalla. Yleisradion näkemyksen mukaan suomalaiset käyttävät televisiopalveluita tulevaisuudessa nykyistä enemmän, ja siksi uusille tv-palveluille on tilaa. Suomalaiset odottavat tulevaisuudessakin televisioltaan uusia nimenomaan Suomessa suomalaisille tuotettuja palveluita. Television kansallisten peruskanavien katselu pysynee vakaana tulevaisuudessakin. Yleiskanavat muodostavat vielä pitkään televisiotarjonnan ja kulutuksen rungon. Perinteisen television katselun rinnalla vuorovaikutteinen television katselu kasvaa. Katsojat odottavat tulevaisuuden televisioltaan parempaa kykyä vastata yksilöllisiin viestintätarpeisiin. Digitaalitelevision joustava lähetystekniikka antaa mahdollisuuden tähän, sillä samanaikaisesti voidaan lähettää useita eri osayleisöjä palvelevaa ohjelmistoa. Digitaalitelevision tekniikka Digitaalitelevision tekniikkaa käsiteltäessä on puhuttava kahdesta toisistaan riippumattomasta asiasta, ohjelmien tuotantotekniikasta ja niiden jakelutekniikasta. Tuotantotekniikkaa on jo digitalisoitu Yleisradiossakin. Digitaalitelevisiosta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että ohjelmat välitetään lähetysasemalta katsojille digitaalisesti ja että katsojat vastaanottavat näin välitettyjä ohjelmia uuden laiteen (joko ns. erityisen dekooderin tai digitaalivastaanottimen) avulla. Maanpäällisen digitaalitelevision vastaanottimia odotetaan markkinnoille vuoden 1998 aikana. Euroopan digitaalitelevisioprojekti EP-DVB on kehittänyt lähetysjärjestelmät niin satelliitti- (DVB-S), kaapeli- (DVB-C) kuin maanpäällisellekin (DVB-T) toiminnalle. Järjestelmissä on paljon yhteisiä elementtejä, millä on pyritty tekemään mahdolliseksi lähetys- ja vastaanottolaitteiden yhteensopivuus sekä alhaiset tuotantokustannukset.
6 Digitaalikanavalla kuvasignaali, äänisignaalit, tekstitieto ja ohjelmakohtaiset lisätiedot säästökoodataan eli kompressoidaan ja yhdistetään MPEG-2-standardin mukaiseksi bittivirraksi. Useampien ohjelmien tai palveluiden bittivirrat yhdistetään sitten yhdeksi lähetysbittivirraksi, eli ns. "multipleksiksi". DVB-T- (ja MPEG-2-) standardi antaa ohjelman lähettäjälle mahdollisuuden valita ohjelman teknisen laadun monesta vaihtoehdosta. Korkeampi laatu merkitsee vain vähemmän ohjelmakanavia yhdessä multipleksissa. Nykyisen, analogisen PAL:n tasoisia signaaleja mahtuu yhteen multipleksiin noin neljä, mutta yksi teräväpiirto-ohjelma (HDTV) vaatisi melkein koko kapasiteetin. Kuvan muoto voi olla joko tavallinen 4:3 tai laajakuva 16:9. Ääni voi tavanomaisen monon ja stereon sijasta olla joko monikanavainen tilaääni tai riippumaton monikanavaääni, esimerkiksi monikielinen selostus. Digitaalitelevision vastaanotto Maanpäällisen digitaalitelevision lähetykset tulevat tapahtumaan UHF-taajuusalueella nykyisten analogisten lähetysten joukossa. Vastaanottoon siis riittää tavanomainen UHF-antenni. Nykyisen antennin sopivuus riippuu paikallisista olosuhteista ja käyttöön tulevasta kanavasta samaan tapaan kuin nyt uudella, analogisella neloskanavalla. Digikanavat välittyvät aivan normaalisti myös yhteisantennijärjestelmien kautta. Katsoja tarvitsee uuden digitaalitelevisiovastaanottimen. Ensimmäisen sukupolven vastaanottimet ovat lisälaitteita, "set-top-boxeja", jotka käyttävät näyttölaitteenaan, äänivahvistimenaan ja kaiuttiminaan tavallista, nykyaikaista televisiovastaanotinta. Liitäntä tapahtuu ns. SCART-liittimen kautta. Digitaaliset laajakuvalähetykset näkyvät nykyvastaanottimen 4:3-kuvaputkella "kirjelaatikko"-muodossa mustin ylä- ja alareunoin. Myöhemmin markkinoille tulee integroituja digivastaanottimia, myös 16:9-näyttölaitteella varustettuna. Kotikuvanauhoitus tapahtuu aluksi nykyisillä analogisilla nauhureilla SCART-liitännän kautta. Myöhemmin markkinoille tulevat digitaalinauhurit sisältänevät myös oman digitaalivastaanottimensa. Silloin on mahdollista nauhoittaa digiohjelmaa katsotusta kanavasta riippumatta. Analoginen kotivideo pystyy luonnollisesti nauhoittamaan vain sen ohjelman, mitä digivastaanottimella katsotaan. Analogisten kanavien katsomiseen ja nauhoittamiseen digivastaanotin ei vaikuta. Kaapelitelevisioon liitetty katsoja käyttää DVB-T-vastaanottimen sijasta DVB-C-vastaanotinta. Se toimii käyttäjän näkökulmasta aivan samoin kuin edellä kuvattu maanpäälisen järjestelmän vastaanotin. Yleisradion digitaaliset palvelut Kahden profiloidun ja toisiaan täydentävän analogisen verkon (ykkös- ja kakkosverkon) tarjonta muodostaa vielä vuosia Yleisradion televisio-ohjelmiston rungon. Myös digitaalisen verkon yleisöille turvataan kahden peruskanavan saanti ns. yhtäaikaislähetyksenä (simulcastina). Nykyisten kahden kanavan ohjelmapalvelujen rinnalle tullaan luomaan uusia tuki- ja lisäpalveluja. Uudet palvelut tulevat vahvistamaan ykkös- ja kakkosverkon ohjelmistojen palvelu- ja kilpailukykyä, lisäämään katsojille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrää, tekemään palvelut helpommin saataviksi ja kohottamaan ohjelmien teknistä laatua. Yleisradion siirtymäkaudella tarjoamat omatuottoiset digitaalisen verkon tuki- ja lisäpalvelut ovat kaikille katsojille ilmaisia. Analogisten ykkös- ja kakkosverkkojen palvelut eivät muutoksen yhteydessä heikkene. Siirtymän yhteydesssä analogisia kanavia katsovat saavat vähintään samantasoisen, yhtä laajaan ja monipuoliseen julkisen palvelun perusohjelmistoon kuin aiemminkin. Analogisten ja digitaalikanavien yhteislähetyskauden arvellaan kestävän kokonaisuudessaan 10-15 vuotta.
7 Ensimmäisessä vaiheessa digitaalitelevisio tarjoaa katsojille paranevaa teknistä laatua, mm. laajakuva- ja monikanavaäänistä ohjemistoa, valinnaista teksti- ja ääniversiointia sekä tekstipohjaista ruututietoa. Tekstiinformaatio on saatavissa televisioruudulle esim. Internet-teknologian avulla. Toisessa vaiheessa vapaaseen verkkotilaan sijoitetaan erilaisia lisäpalveluja, eli kokonaisuuksiksi rakennettavia palveluväyliä. Näiden väylien laajuudesta, resurssoinnista ja ajallisesta sijoittelusta digitaaliverkkoon päätetään erikseen rahoituslaskelmien ja teknisten lähetyskokeilujen jälkeen. Tällaisia lisäpalveluita ovat: Uutisväylä: Ympärivuorokautinen uutispalvelu, joka rakentuu peruskanavien uutis- ja ajankohtaispalvelusta, niiden pikauusinnoista, ruututiedosta, säännöllisistä vain lisäpalveluina lähetetyistä erikoistuneista tai syventävistä uutiskatsauksista sekä alueellisista uutispalveluista. Urheiluväylä: lisäurheiluohjelmia, urheilutapahtumiin liittyviä arkisto-ohjelmia ja ruututietoa. Elämysväylä: ykkös- ja kakkosverkon kiinnostavimpien elämyksellisten ohjelmien ja tapahtumaohjelmien toistoista sekä arkistojen suosikeista koostuva kokonaisuus. FST-väylä: Ruotsinkielinen palvelu, joka kokoaa yhteen FST:n ykkös- ja kakkosverkossa lähetettävät ohjelmat, lisäpalveluohjelmat, toistot ja uusinnat, ruotsiksi tekstitetyt tai äänitetyt ohjelmat sekä ruotsinkieliset ruututietosivut. Opetus- ja kulttuuriväylä: ykkös- ja kakkosverkon opetus-, dokumentti-, tiede- ja kulttuuriohjelmat, sekä näitä koskevat toistot, uusinnat ja arkisto-ohjelmat sekä ruututietosivut. Television digitaalikanavalta lähetetään myös Yleisradion korkeatasoista äänentoistoa vaativat radiokanavat. Integroituvat teksti-tv:n ja Internet-palvelut ovat myös olennainen osa digitaalitelevision kehittämistä. Ne tuovat kehittyvät tietopalvelut jokaiseen kotiin. Yleisradion digitaalisen television kehitystyön vastuuhenkilöitä Toimialajohtaja Heikki Lehmusto: Yleisradion Digi-TV työryhmän puheenjohtaja, kansainvälisten yhteyksien koordinointi Kehitysinsinööri Esa Blomberg, Digi-TV työryhmän sihteeri Koordinaattori Heikki Seppälä ja tv-toimialan suunnittelupäällikkö Ismo Silvo, digitaalitelevision palveluiden suunnittelu ja kehitys sekä niiden markkinointi Osastopäällikö Martti Soramäki, sääntely ja kansainvälinen kehitys Osastopäällikkö Ossi Tarkka, digitaalinen lähetysjärjestelmä Osastopäällikkö Juha Vesaoja, tekninen kehitys 2.6.1997 TV-toimiala/Ismo Silvo
8 KANAVAN JA KATSOJAN VUOROVAIKUTUS LISÄÄNTYY TV-kanavan ja katsojan välinen vuorovaikutteisuus tulee lisääntymään voimakkaasti ja televisiolla tulee olemaan aivan uudenlainen käyttö kotitalouksissa, totesi Yleisradion televisiotoimialan johtaja Heikki Lehmusto esitellessään yhtiön hallintoneuvostolle Yleisradion suunnitelmiaa digitaaliseen televisiokauteen siirtymisessä. Television kansallisten peruskanavien katselu säilyy vakaana tulevinakin vuosina ja kilpailu tullaankin käymään nimenomaan kotimaisten kanavien kesken, sanoi Lehmusto. Yleisradio on valinnut digikauden suunnitelmissaan ohjelmien jakelutieksi maanpäällisen jakelun. Sitä kautta voidaan satelliittilähetyksiä paremmin taata edelleen kotimaiset peruskanavavaihtoehdot sekä halpa lähetys- ja vastaanottoteknologia. Tässä Yleisradio on samoilla kehityslinjoilla kuin mm. Yhdysvallat ja Englanti, joissa digitaalisen television jakelu maanpäällisissä verkoissa on voimakkaan kehityksen kohteena. Ensi vaiheessa yksi digitaalinen tv-verkko sisältää 4-5 kanavaa. Taajuuksia on kahta verkkoa varten, mikä mahdollistaa 8-10 kanavaa. Siirtymäkausi analogisesta tekniikasta digitaaliseen kestää 10-15 vuotta. Digitaalinen televisio tarjoaa katsojalle peruskanavien ja lisäpalvelujen ohella paremman kuvan laadun, uuden laajan kuvan sivusuhteessa 16:9, Internet-palveluja sekä monia datapalveluja. Yleisradio lähtee digitv-strategiassaan nykyisten kanavien vahvistamisesta ja niiden palvelun säilyttämisestä jatkossakin katsojien peruskanavina. Tulevana digikautena katsoja saa peruspalvelut edelleen tv-lupansa vastineeksi. Peruskanavien lisäksi on mahdollista lähettää useita ohjelmaväyliä ja laajaa tietotarjontaa sekä parantaa kuulovammaisten palveluja. Uusia ohjelmallisia lisäväyliä voivat olla esimerkiksi ympärivuorokautinen uutispalvelu, elämysväylä, urheiluväylä, opetus- ja kulttuuriväylä ja FST-väylä. Lisäpalvelut kootaan aiheiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi peruskanavien ohjelmistoista, uusinnoista, arkisto-ohjelmista ja datamuotoisesta ruututiedosta. Yleisradio aloittaa lokakuun lopussa digitelevision koelähetykset, jotka on tarkoitettu puhtaasti teknisiin kokeisiin. Maanpäällisen digitelevision ohjelmien katselun mahdollistavat laitteet tulevat syksyllä 1998. Lisätietoja: Televisiotoimialan johtaja Heikki Lehmusto, puh. (09) 1480 2311 Televisiotoimialan koordinaattori Heikki Seppälä, puh. (09) 1480 3252 Televisiotoimialan suunnittelupäällikkö Ismo Silvo, puh. (09) 1480 5090 28.5.1997 Ulkoinen tiedotus/riitta Kontula