Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta

Transkriptio

1 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta LVM 041:00/2007 Lausuntokokoelma Sisällysluettelo 1. FiCom ry NRJ Finland Oy Metroradio Finland Oy MTV3 Oy Pro Radio Oy Radio Dei Oy Radio Vaasa Ab Suomen Radioiden Liitto SRL Suomen Televisioiden Liitto SWelcom Viestintävirasto Yleisradio...23

2 1. FiCom ry Lausuntopyyntö LVM 041:00/2007 FiComin lausunto taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiComin lausuntoa ministeriössä valmistellusta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää kunnioittaen seuraavaa: FiCom pitää ehdotettua asetusluonnosta tarpeellisena Asetusluonnoksen muistiosta ilmenevin perustein esitetään annettavaksi kokonaan uusi asetus, jolla kumottaisiin voimassa oleva vuonna 2002 annettu asetus. Uusi asetus vastaisi kuitenkin rakenteeltaan ja pääasialliselta sisällöltään voimassa olevaa asetusta. Merkittävimmät muutokset liittyvät analogisen televisiotoiminnan päättymiseen ja 1800 MHz:n taajuuden mahdollistaminen kolmannen sukupolven matkaviestintoimintaan. FiCom pitää ehdotettua esitystä tarpeellisena ja kannattaa sitä lähtökohdiltaan. Luonnoksessa on kuitenkin joitakin kohtia, joita olisi hyvä selventää ja täsmentää. - Asetusluonnoksen 3 :n 2 momenttia tai ainakin muistion asianomaista kohtaa olisi hyvä hieman selventää, koska niistä ei suoranaisesti ilmene miten kanavanippu ja digitaalinen televisioverkko liittyvät toisiinsa. Edelleen ainakin muistiossa olisi hyvä todeta nimetyt kanavaniput ja niiden käyttökuvaus. Esimerkiksi mobiilitelevisioita (DVB-H) eli kanavanippu D:tä ei mainita muistion 3 :ssä lainkaan. Jos DVB-H:n jääminen 3 :stä pois johtuu 1 :stä ilmenevästä lähetystehon rajauksesta, siitä olisi hyvä mainita muistiossa. Muistiosta ei myöskään ilmene, mitkä kanavaniput on varattu kaupalliseen käyttöön ja mikä nipuista on varattu Yleisradiolle julkisen palvelun tehtävän hoitamista varten. - Pykälissä 5 ja 6 varatut taajuusalueet tulisi lähtökohtaisesti varata niille allokoituun käyttöön. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Reijo Svento toimitusjohtaja

3 2. NRJ Finland Oy Helsinki Lausunto koskien luonnosta asetukseksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta NRJ Finland Oy kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetusluonnoksesta koskien televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. NRJ Finland Oy yhtyy Suomen Radioiden Liiton (SRL) antamaan lausuntoon asiasta (liite). NRJ Finland OY Antti Pakkala toimitusjohtaja

4 3. Metroradio Finland Oy 8. lokakuuta 2007 AIHE: Lausuntopyyntö LVM 041:00/2007 Metroradion kannanotto lausuntopyyntöön 041:00/2007 Haluamme kiinnittää huomiota Metroradiolle myönnettyyn alueelliseen toimilupaamme. Toimilupa on myönnetty Uudellemaalle ja käsittää kaksi taajuutta: 95,2 Espoo/Helsinki ja 99,4 Siuntio. Pyynnöstämme Digita on hakenut Viestintävirastolta taajuudelle 99,4 koordinointia Järvenpäähän. Saamiemme tietojen mukaan taajuuden siirrolle ei ole teknisiä esteitä ja koordinointi suuremmalle teholle helpottuu siirrettäessä taajuus kauemmaksi rannikolta. Jos asetus muutos voidaan tehdä tässä yhteydessä, niin taajuus saadaan tehokkaampaan käyttöön ja Radio pystyy palvelemaan paremmin Helsingissä työssäkäyviä kuuntelijoitaan. Emme näe mitään syytä siirtää muutoksen tekemistä myöhemmäksi Kunnioittavasti Pekka Hurme Toimitusjohtaja Metroradio Finland Oy

5 4. MTV3 Oy Asia: Lausunto taajuusalueiden käyttösuunnitelmaa koskevasta asetusluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntönne , Dno LVM 041:00/2007. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt useilta tahoilta lausuntoa televisio- ja radiotoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmaa koskevasta asetusluonnoksesta (myöhemmin: Luonnos). MTV Oy (myöhemmin: MTV) ei ole saanut lausuntopyyntöä, mutta asian tärkeyden vuoksi esittää omaaloitteisesti asiasta seuraavaa: Keskeiset viestit 1. Taajuuksien tulevaa käyttöä harkittaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki Suomelle myönnetty ja käytettävissä oleva taajuusvaranto tarvitaan liikkuvan kuvan välittämiseen. Tämä tulisi kirjata taajuussuunnitelmaan. 2. Kokonaan uusia - erityisesti maksullisia - tv-palveluja tulee ottaa käyttöön ja osoittaa digitaaliseen televisiotoimintaan uusia kanavanippuja, jotka tulee merkitä tähän tarkoitukseen taajuussuunnitelmassa. 3. Mobiilitelevision käytössä olevat taajuudet (D) tulee merkitä taajuussuunnitelmaan. 4. Hyvissä ajoin ennen päättyviä toimilupia toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi verkkoja ohjelmistoluvat tulee uusia. Tässä yhteydessä tulee järjestellä saman toimijan kanavat yhteen kanavanippuun ja osoittaa muillekin kuin Yleisradiolle käyttöön kokonainen kanavanippu. Tausta ja tarkoitus Uuden asetusluonnoksen avulla on tarkoitus määrätä televisio-, radio- ja teletoimintaan käytettävistä taajuuksista. Uusi asetus kumoaisi entisen, vuodelta 2002 peräisin olevan asetuksen. Uuden asetuksen antamista ja entisen kumoamista perustellaan alalla tapahtuneella kehityksellä sekä erilaisilla teknisillä muutostarpeilla ilman, että näitä muutostarpeita tai kehitystä sinänsä olisi taustamuistiossa selvitetty. Oleellinen muutos aiheutuu tietenkin analogisten maanpäällisten tv-verkkojen lähetysten lopettamisesta Tältä osin taajuuksien käytöstä on päätetty valtioneuvoston periaatepäätöksessä Sen mukaan taajuuksia ei enää jälkeen voida käyttää analogiseen tv-toimintaan. Tämän vuoksi asetusluonnoksessa analogisten tv-verkkojen käyttöön osoitetut taajuudet on merkitty käyttöön päättyväksi määräajaksi. Ulkopuolista ihmetyttää, miksi valtioneuvoston pitää laatia tästä asiasta määräys asetukseen vain vajaata kolmea kuukautta varten? Eikö olisi ollut merkittävämpää laatia suunnitelmaan määräykset analogisesta toiminnasta vapautuvien taajuuksien käyttämisestä jälkeen?

6 Nyt Luonnoksessa todetaan asiasta vain, että näiden taajuuksien uutta käyttötarkoitusta ei voida vielä ratkaista. Tämä onkin sinänsä totta, koska vapautuvien taajuuksien tulevaan käyttöön vaikuttavat mm. EU:n tasolla tehtävät linjaukset, joita ennakkotietojen mukaan saadaan vasta vuoden 2007 lopulla. Tästä huolimatta periaatelinjaus taajuuksien olisi mahdollista määritellä. LVM:n työryhmän ehdotukset vapautuvien taajuuksien käytöstä Vapautuvien taajuuksien käyttöä selvitettiin laajasti liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä talven aikana. Työryhmän ehdotukset ovat liitteessä 1. Keskeistä ryhmän yksimielisissä ehdotuksissa oli, että EU-linjausten lisäksi tulevien päätösten tulee edistää nykyisten ja uusien palveluiden kehittämis- toteuttamis- ja käyttömahdollisuuksia (ehdotus 2). Toisaalta päätöksentekoa sitoo Geneven alueellisen radiokonferenssin 2006 (RRC-06) sopimus, jossa Suomelle osoitettiin kaksi valtakunnallista taajuutta VHF-alueelta ja seitsemän valtakunnallista taajuutta UHF-alueelta. Näiden taajuuksien käyttöä koskevassa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon mm. seuraavia asioita: 1. VHF-alueen tuleva käyttö televisiotoimintaan riippuu oleellisesti EU-tason linjauksista. Ominaisuuksiensa puolesta ne sopivat hyvin HD-tasoiseen (high definition) televisiotoimintaan. 2. UHF-alueen taajuuksista on jo aiemmin tehdyillä päätöksillä otettu käyttöön viisi; eli kanavaniput A,B, C ja lukien E, sekä lisäksi neljäs kanavanippu (D) on päätetty käyttää mobiilitelevisiotoimintaan (DVB-H). Käytännössä jälkeen käytettävissä on vielä kaksi UHF-alueen valtakunnallista taajuutta. EU-tason ratkaisuissa avoin kysymys on mm., mihin EU sijoitetaan mobiilitelevisiota koskeva toiminta. Useita vaihtoehtoja on esillä, joissa pohditaan laajasti myös nyt televisiokäytön ulkopuolella olevien taajuusalueiden soveltuvuutta mobiilitv-käyttöön. Ratkaisuksi voi tulla, että mobiilitelevisio toimii kokonaan jollakin muulla taajuusalueella kuin minne se Suomessa on toistaiseksi sijoitettu (UHF). Mikäli näin käy, tämä taajuusalue vapautuu otettavaksi muuhun käyttöön, koska tuskin mobiilitv Suomessa voi yksin toimia muista EU-maista poikkeavalla taajuusalueella. Mobiilitelevision lisäksi television keskeinen tulevaisuuden kehityskohde on teräväpiirtotv eli high definition television (HDTV). Sen käyttöönoton ongelma maanpäällisessä tv-verkossa on lähetystoiminnan tarvitsema suuri kapasiteetti. Sen vuoksi Suomessa ratkaisuja tehtäessä on järkevää odottaa mm. videokoodaus- ja jakelustandardien kehittymistä ja vakiintumista niin, että yhden kanavan välittämiseen tarvittava kapasiteetti ei nykyisestä kasvaisi. Vasta tällöin siirtyminen HD-televisioon tulee kustannustehokkaaksi ja perustelluksi. Tällöin eletään vuoden 2010 jälkeistä aikaa. Kannanottoja ja ehdotuksia Molemmat kysymykset - mobiilitv ja HDTV - tulee ottaa huomioon taajuussuunnitelmassa. Mobiilitelevisio on jo Suomessa saanut sijansa taajuuksien käytössä - vaikkakaan sitä ei ole huomioitu suunnitelmassa. Sen sijaan suunnitelma HD-lähetyksistä on vielä alkuvaiheessaan. LVM:n työryhmässä tehty arviointi osoitti, että television tulevat kehitystarpeet ovat niin mittavia, että kaikki olemassa oleva taajuuskapasiteetti tarvitaan - eikä riitäkään - liikkuvan kuvan välittämiseen Suomessa. LVM:n työryhmässä tuli voimakkaasti esille teleyhtiöiden laajasti lobbaama intohimo saada osuus UHFalueen taajuuksista omaan mobiilikäyttöönsä (jonka sisällöstä ei kuitenkaan teleyhtiöillä ollut minkäänlaista käsitystä). Ryhmässä tehty arviointi osoitti, ettei tällainen ole mahdollista vaarantamatta televisiotoiminnan tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia sekä aiheuttamatta häiriöriskiä tv-toiminnalle. Sen vuoksi taajuuksien

7 tulevaa käyttöä harkittaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki Suomelle myönnetty ja käytettävissä oleva taajuusvaranto tarvitaan liikkuvan kuvan välittämiseen. Tämä tulisi kirjata taajuussuunnitelmaan. Varautuminen uusiin television toimintamuotoihin ei kuitenkaan merkitse sitä, että taajuuksien käyttötilanne tulisi jäädyttää nykyiselleen. Varautuminen edellyttää, että Suomessa on taajuussuunnitelmassa vapaana joitakin taajuuksia (esim. VHF-alueella), joiden avulla uudet toimintamuodot voidaan saada liikkeelle. Samalla tavalla kuin aloitettaessa standardi-digitv-lähetyksiä. Digitaalisen televisiotoiminnan lyhyen historian aikana ohjelmistolupia on uusittu ja määrää lisätty useaan kertaan. Ohjelmistolupakierrokset ovat osoittaneet, että toimijoilla on käyttöön osoitettuja kanavanippuja laajempaa tarvetta lähettää maanpäällisessä verkossa uusia digitaalisia tv-kanavia. Useimmat hakijat jäivät mm. viime kierroksella ilman lupaa. Digitaalinen televisiotoiminta on kolmen kuukauden päästä yksinomainen television välitysmuoto maanpäällisessä tv-verkossa Suomessa. Sen kehittymisen kannalta on oleellista, että nykyisissä kanavanipuissa (erityisesti B ja C) oleville tv-kanaville voidaan allokoida lisää lähetyskapasiteettia ja että myös kokonaan uusia - erityisesti maksullisia - tv-palveluja voidaan ottaa käyttöön. Tämä ei ole mahdollista ilman, että digitaaliseen televisiotoimintaan osoitetaan uusia kanavanippuja. Tämä on täysin yhdenmukaista aiemmin viitatun LVM:n työryhmän yksimielisten esitysten (kohta 2) kanssa edistää nykyisten ja uusien palvelujen toteuttamis- kehitys- ja käyttömahdollisuuksia. Lisäksi hyvissä ajoin ennen päättyviä toimilupia toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi verkko- ja ohjelmistoluvat tulee uusia. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista järjestellä saman toimijan kanavat yhteen kanavanippuun ja osoittaa muillekin kuin Yleisradiolle käyttöön kokonainen kanavanippu. Muilta osin yhdymme Suomen Televisioiden Liiton sekä Suomen Uutisradio Oy:n antamiin lausuntoihin. MTV Oy Pekka Karhuvaara toimitusjohtaja

8 Liite 1. Selvitys analogisten televisiotaajuuksien käytöstä siirryttäessä digitaaliseen jakeluun. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esitys Ehdotukset Työryhmä ehdottaa, että 1. Vapautuvien taajuuksien ("digital dividend") käyttöön liittyviä päätöksiä tehtäessä on otettava soveltuvin osin huomioon Euroopan Unionin taajuuksien käyttöä ja sääntelyä koskevat päätökset, suositukset ja aikataulut, maailman radioviestintäkonferenssin WRC-07 päätökset sekä muut kansainväliset sopimukset. 2. Päätösten pitää edistää nykyisten ja uusien palveluiden kehittämis-, toteuttamis- ja käyttömahdollisuuksia. 3. Päätöksiä valmisteltaessa arvioidaan televisiotoiminnan kehittymistä lähivuosina ottaen huomioon teräväpiirtotelevision, mobiilitelevision, maksutelevision ja tilaustelevision kehitysnäkymät sekä kaapelitelevision, laajakaistajakelun (laajakaistatelevisio ja nettitelevisio) ja satelliittivälityksen kehittyminen ja käytön yleistyminen televisioohjelmien jakelussa. Lisäksi on otettava huomioon käyttäjien tarpeet. 4. Taajuusylijäämän käyttöä koskevien päätösten tulisi olla siten joustavia, että markkinatilanteen muutokset voitaisiin ottaa huomioon. Esimerkiksi televisiotoiminnan taajuuskapasiteettitarve muuttuu siirryttäessä MPEG-2-koodauksesta MPEG-4- koodaukseen ja DVB-T2-jakelustandardiin ja näiden myötä mahdollisesti teräväpiirtotelevisioon. 5. Selvitetään myös kuluttaja- ja käyttäjävaikutukset huomioon ottaen a. erilaisten radioverkkojen (matkaviestinverkot tai muu langaton laajakaista) toteuttamismahdollisuudet, hyödyt, haitat ja kustannukset televisiotoimintaan osoitetuilla, analogisten televisiolähetysten päättyessä vapaaksi jäävillä taajuusalueilla; b. erilaisten radioverkkojen toteuttamismahdollisuudet, hyödyt, haitat ja kustannukset televisiotoiminnalta vapaaksi jäävillä taajuusalueilla; c. koko maan kattavan, muulle kuin televisiotoiminnalle osoitettavan yhtenäisen taajuusalueen erottamisesta aiheutuvat hyödyt, haitat ja kustannukset. 6. Selvitetään mahdollisuuksia ja tarvetta osoittaa taajuuksia DVB-T tai DVB-H -verkoille paikalliseen tai alueelliseen käyttöön joko käyttämällä valtakunnalliseen jakeluun osoitettuja taajuuksia tai osoittamalla taajuuksia erikseen tähän käyttöön.

9 5. Pro Radio Oy LAUSUNTO LAUSUNTO TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Pro Radio Oy esittää, että tässä yhteydessä käsiteltäisiin ja hyväksyttäisiin myös seuraavat Pro Radio Oy:n jo aiemmin esittämät ja perustelemat taajuusaluemuutokset. Pro Radio Oy:n saamien tietojen mukaan muutoksille ei olisi teknisiä esteitä Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 2, The Voice Radio Halikko 99,1 MHz siirretään Sammattiin Lappi tl 103,6 MHz siirretään Jokioisiin 2.3. Analoginen radiotoiminta: alueellinen ja paikallinen toimiluvanvarainen käyttö Vihti 105,6 MHz siirretään Hyvinkäälle Pihtipudas 107,0 MHz siirretään Äänekoskelle Nokia 95,0 MHz siirretään Valkeakoskelle Muhos 105,0 MHz siirretään Raaheen Kunnioittaen PRO RADIO OY Leena Ryynänen toimitusjohtaja

10 6. Radio Dei Lausunto Viite LVM 041:00/2007 Asia Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu luonnos valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. Uudella asetuksella kumottaisiin voimassa oleva 19 päivänä joulukuuta 2002 annettu valtioneuvoston asetus (1159/2002). Kristilliselle Media Oy:lle osoitettuun taajuuskokonaisuuteen 9 pyydämme seuraavia muutoksia 107,2 Lohja 96,0 Joutseno Terveisin Radio Dei Kirsi Rostamo Toimitusjohtaja

11 7. Oy Radio Vaasa Ab LAUSUNTO Viitaten lausuntopyyntöön /LVM 041:00/2007 toteamme, että esitys analogisen radiotoiminnan taajuussuunnitelmasta on toimialueellamme tällä hetkellä tosiasiallisesti vallitsevan tilanteen mukainen eikä yhtiöllämme ole siihen huomautettavaa OY RADIO VAASA AB Pekka Iitola Toimitusjohtaja

12 8. Suomen Radioiden Liitto SRL LAUSUNTO Lausunto koskien luonnosta asetukseksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Suomen Radioiden Liitto SRL ry (myöhemmin SRL) kiittää tilaisuudesta lausua valtioneuvoston asetusluonnoksesta koskien televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. Asetusluonnoksessa analogisista radioverkoista säädettäisiin 4 :ssä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin radiotoimintaan käytettävästä taajuusalueesta. Pykälän 2 momentin mukaan valtakunnallisia analogisia radioverkkoja olisi aiemman neljä sijasta viisi. Nämä verkot olisi varattu Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän hoitamista varten. Yleisradio Oy on 1 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellään pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin uuden valtakunnallisen FM-radioverkon edellyttämien radiotaajuuksien varaamiseksi Yleisradio Oy:n käyttöön ja vastaavien muutosten toteuttamiseen taajuuksienkäyttösuunnitelmassa. Pääviesti SRL katsoo, että Yleisradio Oy:lle määritelty julkisen palvelun tehtävä (Laki Yleisradio Oy:stä / ) ei edellytä viidennen Yleisradio Oy:n käyttöön varatun radioverkon perustamista. Kilpailuviraston lausunnon (Kilpailuviraston lausunto eduskunnan liikennevaliokunnalle ) mukaan julkista palvelua ei tule laajentaa kilpailuille markkinoille, vaan sen tulisi kattaa vain välttämättömät peruspalvelut. SRL katsoo, että viidennen, Yleisradio Oy:n käyttöön varatun, radioverkon tarkoituksena on ainoastaan Yleisradio Oy:n radiokanavien yleisömäärän kasvattaminen sekä pyrkimys markkinaosuuden kasvattamiseen lisäämällä ohjelmasisältöä tarpeettomasti ilman erityisiä perusteita. 1. Radiotoiminnan harjoittamisen vääristymä Suomessa Ääniyleisradiotoiminnan harjoittaminen Suomessa perustuu Yleisradio Oy:n osalta erityislakiin ja yksityisten radioiden osalta valtioneuvoston televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain nojalla myöntämiin määräaikaisiin toimilupiin. Taajuussuunnittelussa Yleisradiota ja yksityisiä radioita kohdellaan eri tavalla: Yleisradio Oy:lle varataan yhtiön ilmoittama määrä taajuuksia, vastaavasti yksityiset radioasemat saavat taajuuksia käyttöönsä hakuprosessin perusteella. Yhtä vapaata taajuutta (toimilupaa) kohti on tavallisesti

13 useita, jopa kymmeniä, hakijoita. Yleisradio Oy:lle varatut lähetystaajuudet ovat taajuuskoordinaatiossa usein suurteholähettimille (5-60kW) tarkoitettuja taajuuksia, kun yksityiset radioasemat saavat käyttöönsä pääasiassa 0,1-1 kilowatin lähetinteholle koordinoituja taajuuksia. Kilpailuviraston eduskunnan liikennevaliokunnalle antaman lausunnon mukaan julkista palvelua ei tulisi myöskään laajentaa kilpailluille markkinoille, vaan sen tulisi kattaa ainoastaan välttämättömät peruspalvelut. Kilpailuvirasto toteaakin seuraavasti: Kilpailuvirasto katsoo että julkisin varoin tuettavalla rahoituksella ei saisi vaikeuttaa muiden markkinoilla toimivien yritysten asemaa. Säädettäessä julkisen palvelun määritelmästä liian laveasti Yleisradio saattaa siirtyä kilpailemaan julkisesti tuetuilla varoilla yksityisten elinkeinonharjoittajien kanssa ja vaikeuttaa näin maksuttomilla palveluillaan muiden markkinoilla toimivien elinkeinonharjoittajien asemaa. Virasto katsoo että Yleisradion julkisen palvelun sääntelyn tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää. Julkista palvelua ei tulisi myöskään laajentaa kilpailluille markkinoille, vaan sen tulisi kattaa ainoastaan välttämättömät peruspalvelut. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu luonnos valtioneuvoston asetukseksi tähtää aivan päinvastaiseen lopputulokseen. Yleisradio Oy:n radiokanavien määrän lisääminen tulee johtamaan entistä voimakkaampaan kilpailuun kaupallisten radioiden kanssa, vaarantaen siten usean kaupallisen radioyhtiön toiminnan, mikä SRL:n mukaan ei ole perusteltua. Käyttösuunnitelmaa koskevassa muistiossa ei lainkaan perustella sitä, miksi liikenne- ja viestintäministeriö pitää tarpeellisena suostua Yleisradio Oy:n esitykseen uusien taajuuksien varaamisesta yhtiölle. Muutos tehdään ilman asiallisia perusteita. Muistiossa ei myöskään ole arvioitu, mitä vaikutuksia taajuuksien varaamisesta seuraa analogisen radiokentän muille toimijoille. Valtakunnallisen radioverkon varaaminen julkisen palvelun yhtiölle sulkee markkinoillepääsyn uusilta yksityisiltä toimijoilta ja muodostaa näin kilpailun esteen. Puutteellisesti perusteltuna ja epäavoimena SRL pitää esitystä hyvän sääntelytavan vastaisena. 2. Yleisradio Oy:n radiotarjonta riittävää julkisen palvelun tehtävän määritelmän täyttämiseksi Laki Yleisradio Oy:stä 7 :ssä todetaan Yleisradio Oy:n tehtävästä seuraavasti: Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;

14 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Vuosikertomuksessaan Yleisradio Oy esittelee radiotarjontaansa seuraavasti: YLE Radio 1 Perinteinen ohjelmaradio kulttuurin, taiteen ja asiapuheen aloilta, joka tarjoaa uutisten lisäksi syventävää ajankohtaisohjelmistoa. Musiikkitarjonta ulottuu klassisesta ja hengellisestä musiikista jazziin ja kansanmusiikkiin. Kanava välittää Radion sinfoniaorkesterin konsertit. YLE Radio Suomi Koko maan ja maakuntien tiedonvälittäjä, uutis-, ajankohtais-, palvelu- ja kontaktikanava, jonka painopisteitä ovat urheilu ja viihde. YLE Radio Suomessa soi iskelmämusiikki, nostalgiapop ja melodinen aikuisrock. YleX Populaarimusiikin ja -kulttuurin monimediainen kanava, jonka nopeasykkeistä lähetysvirtaa täydentävät musiikin erikoisohjelmat, huumori ja kanavalle profiloidut uutislähetykset. YLE Radio Peili Puheradio, joka välittää uutis- ja ajankohtaisohjelmia sekä muuta asiaohjelmistoa YLEn radio- ja tv-kanavilta. YLE Radio Peili laajenee valtakunnalliseksi ULA-kanavaksi v. 2008, mutta on jo kuultavissa internetin ja digi-tv:n kautta. YLE Radio Vega Ruotsinkielinen valtakunnallinen ja alueellinen tiedonvälittäjä, uutis-ja ajankohtaiskanava, joka tarjoaa myös kulttuuria, asiaohjelmia, kontaktiohjelmia, lastenohjelmia ja musiikkia aikuiseen makuun. YLE X3M Ruotsinkielinen nuorten yleisöjen monimediainen kanava. YLE X3M tarjoaa musiikkia, asiaa ja viihdettä. Kanavalla on aktiivinen X3M-nettiyhteisö. Lisäpalvelut Ylen Klassinen ympärivuorokautinen klassisen musiikin lisäpalvelu, DVB-jakelu. Saamen Radio saamenkielinen radio, ohjelmistoa pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi. Ulkomaanlähetykset (Radio Finland) kotimaista ohjelmistoa satelliittiteitse ulkomaille suomeksi ja ruotsiksi. Vieraskieliset lähetykset monikielinen YLE Mondo ja venäjänkielisiä lähetyksiä. FSR + Radio Vegan ja Radio X3M:n ohjelmistoa ja kanavalainoja, DVB-jakelu. Maakuntaradiot 20 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä alueellista radiota YLE Radio Suomen ja YLE Radio Vegan taajuuksilla. Lapissa Saamen Radio lähettää ohjelmaa pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Lähde: Yleisradio Oy, Vuosikertomus 2006 Kun tarkastellaan yllä esitettyä Yleisradio Oy:n radio-ohjelmatarjontaa sekä Yleisradio Oy:n julkisen palvelun ohjelmatoiminnan määritelmää, huomataan, että kaikki Laki Yleisradio Oy:stä 7 :ssä esitetyt vaatimukset tulevat selvästi katetuksi nykyisen neljän analogisen radioverkon mukaisella ohjelmatarjonnalla. SRL katsoo, että Yleisradio Oy:n on tulkinnut nykyistä julkisen tehtävän määritelmää laajasti ja radiotoiminnan tarjonta on jo riittävän laajaa ja lain velvoitteet täyttävää, eikä Yleisradio Oy:n toiminta siten edellytä viidettä radioverkkoa. SRL katsoo, että uuden radioverkon varaamisella Yleisradio Oy:n käyttöön pyritään ainoastaan kasvattamaan Yleisradio Oy:n radiokanavien yleisömääriä sekä markkinaosuutta.

15 3. Julkisin varoin ylläpidetään tehotonta liiketoimintaa Yleisradio Oy:n radiokanavien yhteenlaskettu osuus kaikista radion kuunteluminuuteista oli huhtikuussa %. Myös kaupallisten radioiden osuus kuunteluminuuteista keskimääräisenä päivänä oli 50 %. Huhtikuussa 2007 Yleisradio Oy:n radiokanavat tavoittivat 2,9 miljoonaa viikkokuulijaa. Samaan aikaan kaupalliset radiokanavat tavoittivat yli 3,4 miljoonaa viikkokuulijaa. Näihin kuulijamääriin ja markkinaosuuksiin päästääkseen Yleisradio Oy:n radiotoiminnan kustannukset vuonna 2006 olivat 126,1 miljoonaa euroa. YLE Radio Suomen osuus kustannuksista oli jo yksistään 49,8 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että koko kaupallisen radiotoiminnan mainosmyynti vuonna 2006 oli 46,8 miljoonaa euroa. YLE Radio Suomen osuus kuunteluminuuteista huhtikuussa 2007 oli kuitenkin vain 36 %. (Lähde: Finnpanel, Kansallinen radiotutkimus 4/2007; Yleisradio Oy, Vuosikertomus 2006; SRL, Kaupallisten radioiden mainosmyynti 2006) Yleisradio Oy:n julkisista varoista kerättävä rahoitus on lähes kolminkertainen kaupallisten radioiden rahoituspohjaan verrattuna. SRL katsoo, että julkisella rahoituksella ei ole perusteltua perustaa Suomeen tehottomasti toimivaa uutta radiokanavaa. Yleisradio Oy:n resurssit tulisi käyttää nykyisen toiminnan tehostamiseen sekä tarjonnan kehittämiseen nykyisillä Yleisradio Oy:n käyttöön varatuilla verkkoresursseilla. Helsinki SUOMEN RADIOIDEN LIITTO SRL RY Leo Rantanen Toimitusjohtaja

16 9. Suomen Televisioiden Liitto Asia: Lausunto taajuusalueiden käyttösuunnitelmaa koskevasta asetusluonnoksesta Viite: Lausuntopyyntönne , Dno LVM 041:00/2007. Liikenne- ja viestintäministeriön pyytämänä lausuntona televisio- ja radiotoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmaa koskevasta asetusluonnoksesta Suomen Televisioiden Liitto ry (myöhemmin: STL) esittää seuraavaa: Taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta on laadittu kokonaan uusi asetusluonnos, jonka avulla on tarkoitus määrätä kunkin taajuusalueen tulevasta käytöstä. Suunnitelma kattaa televisio- ja radiotoiminnan lisäksi myös teletoimintaan käytettävät taajuudet. Samalla on tarkoitus kumota voimassa oleva ( ) annettu valtioneuvoston asetus. Kommentoimme ehdotusta erityisesti televisio- ja radiotoiminnan näkökulmasta. 1 Keskeiset viestit STL esittää, että - analogisesta televisiotoiminnasta vapautuvat taajuudet tulee jatkossakin käyttää liikkuvan televisiokuvan välittämiseen, alkavien uusien digitaalisten ohjelmistolupien voimaantulon yhteydessä tulee avata digitaalisen television käyttöön uusia kanavanippuja, ja samalla - eri kanavanippuihin sijoitetut tv-kanavat tulee järjestellä uudelleen yhtenäisiksi, toimijakohtaisiksi kokonaisuuksiksi, - D-kanavanippu tulee merkitä taajuussuunnitelmaan, sekä - Yleisradio tulee saattaa taajuuspolitiikassa samalle viivalle muiden tv- ja radioyhtiöiden kanssa. 2 Analogiset televisioverkot Suunnitelmassa todetaan nykyisin käytettävän analogiseen televisiotoimintaan neljää taajuusaluetta, joiden käyttö jatkuisi analogisten lähetysten sulkemiseen asti. Analogisten lähetysten sulkemisen jälkeen ei vapautuville taajuuksille tässä vaiheessa esitetä mitään uutta käyttöä. Perustelumuistiossa viitataan EU:n piirissä käytävään keskusteluun. STL pitää esitystä muilta osin oikeana, mutta esittää harkittavaksi seuraavaa.

17 1. STL esittää, että analogisesta televisiotoiminnasta vapautuvat taajuudet tulee jatkossakin (i.e jälkeen) käyttää liikkuvan televisiokuvan välittämiseen. 2. Digitaaliseen televisiotoimintaan tarkoitetut toimiluvat päättyvät , mitä ennen hyvissä ajoin tulee käynnistää uusi toimilupakierros ja päättää lupien myöntämisestä, jotta tunnetusti pitkäjänteiseen televisiotoimintaan ei synny mitään epäjatkuvuuskohtaa. 3. Digitaalisten televisiolähetysten aloittamisen jälkeen (elokuussa 2001) käydyissä ohjelmistolupien täydennyskierroksissa on käynyt ilmi tarve saada lisää ohjelmistotarjontaa digitaaliseen maanpäälliseen televisioverkkoon. Samalla on osoittautunut, että toiminnassa olevissa kanavanipuissa (erityisesti B ja C) on tarvetta osoittaa lisää lähetyskapasiteettia kanavanippuihin sijoitetuille tv-kanaville. Toisaalta on myös olemassa tarve järjestellä kanavanippuihin sijoitetut kanavat uudelleen toimijakohtaisiksi kokonaisuuksiksi siten, että muillakin toimijoilla kuin Yleisradiolla olisi käytössään kokonainen kanavanippu. 3 Digitaaliset televisioverkot Digitaaliset televisioverkot esitetään luonnoksessa pidettäväksi jo tehtyjen päätösten mukaisina. Käytössä olevien A, B ja C -kanavanippujen lisäksi yksi kanavanippu (E-mux) on päätetty jo aiemmin ottaa alkaen käyttöön, ja lisäksi Vaasan seudulle on jo päätetty avata alueellinen kanavanippu. Näitä koskevat ohjelmistoluparatkaisut on valtioneuvosto tehnyt jo alkuvuodesta Nämä ovat mukana suunnitelmassa. Sen sijaan mukana ei ole mobiilitv-toimintaan osoitettua D-kanavanippua STL kiinnittää huomiota pariin asiaan: Ensiksikin suunnitelmasta puuttuu neljäs kanavanippu (D-mux). Verkkohan on jo osoitettu ns. mobiilitelevision (DVB-H) käyttöön. Se kattaa vuoden 2007 joulukuuhun mennessä keskeiset kaupungit eli noin 40 % Suomen kotitalouksista. Verkon jatkorakentaminen on avoinna. Käsittääksemme tämä tulisi sisällyttää suunnitelmaan. Tuntuu oudolta, että taajuuksia otetaan käyttöön erilaisiin tarkoituksiin riippumatta taajuussuunnitelmasta, joka päivitetään käyttötarkoituksien mukaiseksi vasta jälkikäteen. Käsittääksemme uusien käyttötarkoituksien tulisi olla kirjattuna suunnitelmassa etukäteen. Toiseksi Vaasan alueellinen toiminta luo aivan uudenlaisen tilanteen ns. cross carriage -signaalin osalta. Kanavanippujen kesken on sovittu jaettavaksi mm. ohjelmistotiedot ristiin siten, että siirtyminen kanavanipusta toiseen olisi kuluttajille mahdollisimman vaivatonta. Vaasan alueella uusi tilanne merkitsee lisää haasteita, koska valtakunnallisissa kanavanipuissa täytyy tuolla alueella jakaa myös paikalliset ohjelmatiedot ja v.v. Tällä on vaikutusta kanavanipun kapasiteetin käyttöön ja sitä kautta myös kustannuksiin ja kustannusten jakautumiseen toimijoiden kesken. 4 Analogiset radioverkot Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että Yleisradion käyttöön varattaisiin nykyisten neljän valtakunnallisen radioverkon asemesta viisi valtakunnallista radioverkkoa. Julkisen palvelun laajentamista nykyistä neljää valtakunnallista radiopalvelua laajemmaksi pidämme perusteiltaan kyseenalaisena, vaikkakin osa palveluista on ruotsinkielisiä.

18 Julkisen palvelun tarjonta kohdistuu sisällöltään laajasti samantyyppisiin palveluihin, joita kaupalliset radioyhtiöt jo välittävät. Kilpailu vääristyy entisestään, jos Yleisradio lisääntyvässä määrin kilpailee julkisen rahoituksen tuella kaupallisten kanssa samoista yleisöistä. Taajuuspolitiikassa Yleisradio on muihin tv- ja radioyhtiöihin nähden ylivertaisessa asemassa. Yhtiön tarvitse vain ilmoittaa taajuusviranomaisille omiin suunnitelmiinsa perustuvat taajuustarpeensa, ja viranomaisilla on velvollisuus kaivaa taajuudet Yleisradion käyttöön. Kaupallisten toimijoiden tulee ensin hakea ohjelmistolupaa, saada myönteinen lupapäätös, ja vasta sen jälkeen yhtiö voi saada taajuuden käyttöönsä. Taajuuspolitiikan suhteen Yleisradio tulisi saattaa samaan asemaan muiden tv- ja radiotoimijoiden kanssa. Suomen Televisioiden Liitto ry Tapio Kallioja Puheenjohtaja

19 10.SWelcom ASIA: ASETUS TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Viitaten Liikenne- ja viestintäministeriön ( Ministeriö ) lausuntopyyntöön Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelma (LVM 041:00/2007) SWelcom Oy (SWelcom) esittää omasta ja tytäryhtiönsä SW Television Oy:n puolesta seuraavaa: 1. Taustaa Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu luonnos Valtioneuvoston asetukseksi toimiluvanvaraiseen televisiotoimintaan, radiotoimintaan sekä teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. Uudella asetuksella on tarkoitus kumota voimaan tullut asetus (1159/2002). Asetusta on em. päivämäärän jälkeen muutettu useaan otteeseen alalla tapahtuneen kehityksen vuoksi. Asetuksen liitteenä on yksityiskohtainen listaus eri televisio- ja radiotoimintaan käytettävistä taajuuksista ( käyttösuunnitelma ). 2. Yhteenveto Viitaten edellä mainittuun asetusluonnokseen SWelcom esittää näkemyksenään seuraava: Yleisradion ( YLE ) ja kaupallisten televisio- ja radiotoimijoiden eriarvoiselle kohtelulle ei löydy perusteita. SWelcom näkee, että taajuusasetuksessa YLE:lle varatun valtakunnallisen analogisen radioverkon käyttökohde tulee arvioida uudelleen huomioiden myös kaupallisten toimijoiden tarpeet. Asetuksesta nyt puuttuva, mutta jo käytössä oleva DVB-H käyttöön allokoitu kanavanippu D tulee lisätä taajuuksien käyttösuunnitelmaan. Nykyiset televisiotaajuudet tulee jatkossakin säilyttää televisiotoimintaan osoitettuina. Taajuussuunnittelun tulee olla pitkäjänteistä ja siinä tulee pyrkiä varautumaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Taajuus-suunnittelun tulee omalta osaltaan tukea kansallisen viestintäkulttuurin säilymistä ja sen monipuolisuutta. 3. Joukkoviestintäverkot 3.1 Analoginen radiotoiminta Taajuuksien käyttösuunnitelman mukaan YLE:n käyttöön on osoitettu viides valtakunnallinen analoginen radioverkko. Edellinen, helmikuussa 2006 toteutettu kaupallisen radiotoiminnan toimilupaprosessi ilmensi selvästi, että tarvetta ja kysyntää toiselle, nykyisen markkinajohtajan kanssa kilpailevalle valtakunnalliselle radioverkolle on olemassa. Toimilupaprosessin aikana hakijoiden käytettävissä olleista dokumenteista ei käynyt ilmi, että Suomeen olisi ollut mahdollista toteuttaa, ja siten myös laittaa hakuun toistaiseksi käyttämätön valtakunnallinen analoginen radioverkko. Saamamme tiedon mukaan YLE on kirjeellään pyytänyt Ministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin uuden valtakunnallisen FM-radioverkon edellyttämien radiotaajuuksien varaamiskesi Yleisradio Oy:n käyttöön.

20 SWelcom näkee, että käytettävissä olevien rajallisten luonnonvarojen soveltamisessa tulisi noudattaa tasapuolisuutta ja päätöksiä tulisi edeltää avoin keskustelu. Taajuusasetuksessa YLE:lle varsinaisen toimilupaprosessin jälkeen erikseen osoitettu viides valtakunnallinen radioverkko ei noudata edellä kuvattua periaatetta. SWelcom näkee, että taajuusasetuksessa YLE:lle varatun valtakunnallisen analogisen radioverkon käyttökohde tulee arvioida uudelleen huomioiden myös kaupallisten toimijoiden tarpeet. 3.2 DVB-H -toiminta DVB-H toiminnan käynnistämistä on Suomessa valmisteltu pitkään. Toiminnan aloittamista edelsi Liikenne- ja viestintäministerin asettama työryhmä ( Neljäs digitaalinen lähetysverkko, 2004 ) sekä laajapohjainen pääkaupunkiseudulla toteutettu kuluttajapilotti. DVB-H verkon operointiin oikeuttava kanavanippu D:n verkkolupa myönnettiin Digita Oy:lle , ja verkko avattiin kaupalliseen käyttöön Digitan suunnitelmien mukaan DVB-H verkko tulee saavuttamaan 40% väestöpeiton vuoden 2007 loppuun mennessä. Osa toimijoista ovat jo aloittaneet DVB-H lähetykset. Toimintaan sitoutuneille tulisi luoda riittävä varmuus siitä, että DVB-H verkolle on varattu sen tarvitsemat taajuudet verkon laajentamiseksi niin haluttaessa jopa valtakunnalliseksi. Asetusluonnoksessa on vastaava käyttösuunnitelma kanavanippu E:lle, joka aloittaa toimintansa SWelcom esittää, että DVB-H verkko taajuusvarauksineen lisätään taajuussuunnitelmaan. 3.3 Televisiotoiminta Yleisen digitalisointikehityksen virrassa myös televisio elää suurten muutosten aikaa. Suomi tulee Euroopan ensimmäisen maana päättämään analogiset tv-lähetykset elokuun lopussa vuonna Yhtä ilmeistä on myös, että tulevien vuosikymmenten aikana on odotettavissa lisää televisiotoimintaan vaikuttavia teknologiamuutoksia. Taajuussuunnittelun tulisi olla pitkäjänteistä ja siinä tulisi pyrkiä huomioimaan niin tulevaisuuden, kuin kuluttajien kannalta joustavalle siirtymäprosessille välttämättömät tarpeet. Suomessa televisiotoiminnan digitalisointia ei olisi voitu kuluttajien kannalta toteuttaa yhtä joustavasti ilman käytettävissä ollutta taajuusreserviä. SWelcom esittää, että analogisesta televisiotoiminnasta vapautuvat taajuudet tulee jatkossakin varata televisiotoimintaan, ja että käyttösuunnitelmassa huomioidaan niin teknologian kehittymisen mahdollistamat uudet palvelut kuin televisiotarjonnan monipuolisuuden ja runsauden varmistaminen. SWelcom haluaa myös kiinnittää huomiota siihen, että kanavanippu C:n taajuussuunnitelma ei ole yhdenmukainen kanavanippuun myönnettyjen toimilupien väestöpeittovelvoitteen kanssa. Asia lienee ratkaistavissa myös toimilupamuutoksilla. Taajuussuunnittelu on pitkäjänteistä toimintaa. Tehtyjen ratkaisujen vaikutukset ulottuvat kauas ja niillä on huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Tästä johtuen tämän rajallisen kansallisen luonnonvaran käyttöä tulee arvioida erityisen tarkasti. Helsingissä 30. toukokuuta 2007 Kunnioittavasti, SWelcom Oy Tapio Kallioja Toimitusjohtaja

21 11.Viestintävirasto Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Viestintäviraston lausuntoa luonnoksesta uudeksi valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta. Viestintävirasto pitää sekä asetuksen että siihen liittyvän taajuuksien käyttösuunnitelman uusimista kokonaan hyvänä ja selkeyttävänä ratkaisuna. Erityisesti televisio- ja radiotoiminnan osalta on edellisen asetuksen antamisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Asetukseen lisättäisiin analogiseen AM-radiotoimintaan käytettävissä olevat taajuudet. Viestintävirasto pitää lisäystä tarpeellisena, koska se korostaa näiden taajuuksien käytettävyyttä toimiluvanvaraiseen joukkoviestintään Suomessa. Yleisradio Oy:n lopetettua Porin AM-lähetykset on olemassa riski, että vapautuneet taajuudet täyttyvät muiden maiden lähetyksillä, jolloin taajuudet eivät jatkossa olisi Suomen käytettävissä. Taajuuksien käyttösuunnitelmasta puuttuu vielä osa Yleisradio Oy:n analogisen radiotoiminnan käyttöön suunnitelluista taajuuksista, koska niiden kansainvälinen koordinointimenettely on kesken eikä lopullisista taajuuksista vielä ole varmuutta. Viestintävirasto toimittaa täydennetyn taajuuslistan koordinointivastausten saavuttua, joten käyttösuunnitelmaa voidaan täydentää tältä osin myöhemmin. Asetuksen 9 olisi esityksen mukaan saman sisältöinen kuin voimassa olevassa asetuksessa (1159/2002). Viestintävirasto pitää oikeana sekä lainmukaisena lähtökohtaa, että samanlaista matkaviestintoimintaa harjoittaville tulee osoittaa tasapuolisesti ja syrjimättömästi alueellisesti käytettäväksi yhtä paljon taajuuksia, ellei ole painavia perusteita poiketa tästä. Tämä edistää viestintämarkkinoiden tehokkuutta radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain (1015/2001) tavoitteiden mukaisesti. Viestintävirasto katsoo, että liikennemäärien alueelliset erot eivät kuitenkaan yksinään ole riittävän painava peruste poiketa lähtökohtana pidettävästä tasapuolisesta jaosta. On huomattava, että taajuuksien tarve ei kasva suoraan liikennemäärien suhteessa. Vain tasapuolinen taajuusjako mahdollistaa myös yritysten tasapuoliset toiminta- ja kilpailuedellytykset. Mikäli matkaviestintaajuuksia jaettaisiin verkkoyritysten kesken eri alueilla eri tavoin, muusta maasta poikkeavien käyttöalueiden ympärille vaadittaisiin myös suoja-alueet. Tämä johtaisi niukkojen taajuuksien vajaakäyttöön ja olisi siten lain kokonaistavoitteiden vastaista. Viestintävirasto toivoo asetuksen 9 :n jälkimmäistä lausetta näistä syistä täsmennettävän seuraavasti: "...teleyrityksille tasapuolisesti ja syrjimättömästi alueellisesti käytettäväksi yhtä paljon taajuuksia, jos matkaviestinverkkoyritysten toiminnan laajuudessa olevien merkittävien erojen tai muiden painavien perusteiden vuoksi ei ole syytä menetellä toisin".

22 Myös yhteisösäännökset edellyttävät, että erityisesti tilanteessa, jossa radiotaajuuksien kysyntä tietyllä taajuusalueella ylittää saatavilla olevien taajuuksien määrän, taajuudet tulisi jakaa syrjimättömästi ja varmistaa samalla niukkojen voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö, ottaen samalla huomioon tarve tarjota käyttäjille mahdollisimman suuri hyöty ja helpottaa kilpailun kehittymistä. Radiotaajuuksien jakamiseen liittyviä säännöksiä on puitedirektiivissä (2002/21/EY) ja valtuutusdirektiivissä (2002/20/EY) sekä radiotaajuuspäätöksessä (676/2002/EY). Tällä hetkellä 900 MHz:n taajuusalueella taajuuksista on jo ylikysyntää. On nähtävissä, että matkaviestinkäyttöön osoitettavien taajuuksien tarve edelleen kasvaa lähivuosina. 900 MHz:n taajuusalueen kysyntää on lisännyt voimaan tullut muutos nykyisen asetuksen 6 :ään, jolla on mahdollistettu taajuus-alueen käyttö myös UMTS-matkaviestintoimintaan. Asetuksen 5 :llä on kuitenkin rajoitettu taajuuksien GSM-käyttöä, jotta vältytään aiheuttamasta häiriöitä EISCAT-tutkimuskäytölle. Tästä seuraa rajoituksia myös taajuusalueen mahdolliselle UMTS-käytölle. Tutkimuskäytön ja yleisen teletoiminnan tarpeiden yhteensovittaminen vaatii siksi jatkossa lisäarviointia sekä mahdollisen uuden taajuusalueen kartoittamista tutkimuskäyttöä varten. Pääjohtajan sijainen Johtaja Kari Koho Suunnittelupäällikkö Ritva Suurnäkki

23 12.Yleisradio Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Yleisradio pitää luonnosta yleisesti ottaen asianmukaisena, kiinnittäen kuitenkin huomiota kohdassa seuraaviin merkityksellisiin yksityiskohtiin: Yleisradio kannattaa digitaalisten radiopalvelujen taajuusalueiden poistoa asetuksesta, koska se vapauttaa taajuudet kokonaisvaltaiseen pohdintaan. Kuten asiaan liittyvässä muistiossa todetaan, Yleisradio on 16 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellään pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin uuden valtakunnallisen FM-verkon edellyttämien radiotaajuuksien varaamiseksi Yleisradio Oy:n käyttöön ja vastaavien muutosten toteuttamiseen taajuuksien käyttösuunnitelmassa. Näin on käsiteltävänä olevassa luonnoksessa menetelty. Kyseessä ovat käytännössä puheradio Radio Peilin taajuudet. Yleisradio toteaa kuitenkin, että käyttösuunnitelma on tältä osin vielä osittain puutteellinen ja että käyttösuunnitelmaa tulisi myöhemmin täsmentää siten, että verkon toteuttaminen täysin valtakunnallisena on mahdollista. DVB-verkko (kanavanippu D) puuttuu asetusluonnoksesta, vaikka sitä käytetäänkin televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 :ssä tarkoitettuun televisiotoimintaan ja verkon lähetystehot voivat ylittää tehon 2kW. Verkko tulisi sisällyttää jo sen yhteiskunnallisenkin merkittävyyden vuoksi asetukseen. Yleisradio Oy Mikael Jungner toimitusjohtaja Jussi Tunturi hallintojohtaja