Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin!

Transkriptio

1 Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Satu ry Kotimaisia mediamarkkinoita arvioiva työryhmä Työryhmän puheenjohtaja Anssi Vanjoki Suomalaiset AV- sisällöt voisivat kasvaa ja kansainvälistyä kotimaisin toimin! Kotimaiset sisällöt menestyvät Suomessa katsojaluvuilla mitattuna hyvin. Kaupallisesti ne ovat kuitenkin heikosti kannattavia. Siksi kasvua ja rahoitusta tulee hankkia ulkomailta. Kansainvälisesti parhaiten menestyvät sellaiset sisällöt, jotka ylittävät eri kulttuurien rajat ja kiinnostavat erilaisia yleisöjä siitä riippumatta missä he asuvat ja joita tehdään riittävän paljon ja riittävillä resursseilla. Kun Suomeen saadaan muiden pohjoismaiden tavoin kansainvälistä menestystä mukaan tulee myös yksityisiä rahoittajia kotimaasta ja ulkomailta. Kaupalliset mediatoimijat ovat tunnetusti ahdingossa, ja kaikki keinot niiden kilpailutilanteen helpottamiseksi tulee ottaa tarkasteluun, koskivat ne sitten yhdenmukaista alv-kantaa, mainonnan sääntelyn eriarvoisuutta lineaarisen tv-toimijoiden ja verkkotoimijoiden välillä tai mainonnan tuotekohtaista erityissääntelyä. Satu ry:n edustamat tuotantoyhtiöt tuottavat lähes kaiken kotimaisen sisällön kaupallisille tv-yhtiöille ja pienen osan Yleisradiolle. Jos tuotantoyhtiöt olisivat vahvempia, jos niillä olisi enemmän rahoittajia ja enemmän kärkituotteita myytäväksi kansainvälisille markkinoille voisi koko ala paremmin ja alalle koulutettujen ammattilaisten työllisyys kasvaisi. Sisältöliiketoiminta on volyymiliiketoimintaa ja onnistuessaan se skaalautuu eri territorioille, eri jakelualustoille ja myös kokonaan muille toimialoille. Tähän voidaan vaikuttaa sekä media-alan säätelyllä, julkisten rahoitusinstrumenttien ohjaamisella avsisältöliiketoimintaan ( Tekes, SES) että Yleisradion toimintaa tehostamalla. On erittäin tärkeätä että meillä on vahva ja moniarvoinen YLE, mutta se pystyisi olemassa olevilla resursseilla paljon enempäänkin katsojien ja koko alan hyväksi. Mielestämme Ylen tulee jatkossa toimia enenevässä määrin osto-organisaationa ja hankkia merkittävän osan ohjelmistostaan ( pois lukien uutiset, urheilu- ja asiaohjelmat) riippumattomilta tuotantoyhtiöltä. Jo nyt Yle itse toteaa että tuotantoyhtiöt vastaavat erityisesti vaikeiden asiakkuuksien saavuttamisesta. Tuotantoyhtiöt osaavat hankalatkin asiakkuudet, koska ne tuottavat ohjelmia kaikille kanaville ja toimivat vahvasti kilpailluilla markkinoilla. Niiden on oltava luovia ja kustannustehokkaita pärjätäkseen kilpailussa. Tämä osaaminen olisi myös Ylen käytettävissä, mikäli Ylen rakenteita kevennettäisiin ja kaupallisten toimijoiden esimerkin mukaan työn tuottavuutta arvioitaisiin. Ehdotuksemme perusteeksi esitämme seuraavat lukuja ja väitteitä. Ne toiminevat keskustelun avauksena.

2 Yleisradio vastaa verorahoituksella yksin yli puolesta kaikkien tv-kanavayhtiöiden liikevaihdosta. Taulukko 6. Suomalaiset televisiokanavayhtiöt Mainos- Yhtiö Omistaja ansainta Maksu-tvansainta Tv-liikevaihto 2013, milj. Yleisradio valtio 465,9 9 MTV Bonnier x x 243,7 Sanoma Media Finland Sanoma x x SBS Discovery TV Discovery Fox International Channels 21st Century Fox x x 17,5 7,9 11 ( 9 Ylen koko liikevaihto, sisältää myös radio- ja internettoiminnan, 10 Sanoma Media Finland koko liikevaihto oli milj., arvioitu TV-liiketoiminta 125 milj., 11 Tilikausi 7/2013-6/2014) Lähde: Digital Media Finland Oy; Tv-tuotantoyhtiöiden tulonlähteet ja ansainta raportti Ehkä juuri siksi ainoastaan Ylellä on merkittävässä määrin yhtiön sisällä tapahtuvaa tuotantoa muiden toimijoiden ostaessa ohjelmansa tuotantoyhtiöiden kilpailluilta markkinoilta. TV-tuotantoyhtiöiden liikevaihto on kehittynyt seuraavasti: SATU ry:n jäsenyritysten liikevaihdon kehitys päätoimialoittain SATU ry:n jäsenyritysten liikevaihdon kehitys päätoimialoittain , , , , , , , , ,77 TV (elokuva) -tuotanto Markkinointiviestintä-tuotanto Palvelu-/tapahtumatuotanto , , , Vuoden 2014 tv-tuotantoyhtiöiden liikevaihdosta arviolta enintään 75 milj. tuli kaupallisille kanaville tuotettavista sisällöistä. Sillä summalla tuotettiin käytännössä kaikkien kaupallisten yhtiöiden kaikille kanaville tehtävä kotimainen tv-sisältö, pois lukien uutiset.

3 Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta vuodelta 2014 ilmenee alla olevan mukaisesti, että Ylen sisältöjen ja palvelujen kokonaiskustannus sen sijaan oli 344,6 milj.. Kertomuksesta ei ilmene miten se jakautuu television ja radion kesken, mutta lienee oikein olettaa, että avsisältöjen osuus on ylivoimaisesti suurin. Vuonna 2014 Ylen ensiesitetyistä ohjelmista ( pois lukien uutiset ja urheilu) 26,6 % oli Ylen hallintoneuvoston kertomuksen 2014 mukaisesti tuotettu riippumattomissa tuotantoyhtiöissä. Samana vuonna niihin ohjelmiin kohdistui menoja 25 milj. Vaikka osto-ohjelmat ovat hyvin pieni osa Yleisradion sisältöjen kokonaisuudesta tavoittivat ne Finnpanel Oy:n mittaritutkimuksen mukaisesti tammi-toukokuussa 2015 lähes saman määrän katsojia kuin kaikki Ylen tuottamat ohjelmat (mukaan lukien uutiset ja urheilu) yhteensä. Kääntäen voidaan todeta, että Ylen omatuotantoiset ohjelmat toivat vain vähäisen lisän kanavien kokonaistavoittavuuteen, joka Ylen hallintoneuvoston linjauksen mukaisesti tulisi olla jokainen suomalainen vuosittain ja 80 % päivittäin.

4 Ylen Suomenkielisten kanavien kokonaistavoittavuus (%, 000) (vähintään 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua) Aika:1-5/2015 Kanavat Yle1, Yle2, Yle Teema 25 milj. :n ostot tuotantoyhtiöiltä jakautuivat draamaan ( sarjat ja elokuvat) 9 milj., kulttuuriin ja viihteeseen 6 milj., asiaohjelmiin /dokumentteihin 4,5 milj., ruotsinkielisiin ohjelmiin 3,5 milj. ja lasten ja nuorten ohjelmiin 1,5 milj. ja radioon 0,3 milj.. Suurin osa ostoista kohdistui siis ohjelmiston kalleimpaan osaan. Edellä todettuun perustuen väitämme, että Yleisradion koko kotimainen ensiesitysohjelmisto voitaisiin ostaa 100 milj. : lla tuotantoyhtiöiltä ja nykyisen sopimuskäytännön mukaan samalla kaupalla siirtyisi enemmän tai vähemmän ikuiset oikeudet Ylen tv-kanaville, Areena-palveluun ja Elävään Arkistoon. Käytännössä laskenta ei ole näin yksinkertaista, mutta lienee paikallaan pohtia, kuinka paljon sisältöjen ja palvelujen kokonaiskustannukset (344,6 milj. ) alenisivat, jos Yle toimisi pääasiassa osto-organisaationa, eikä julkishallinnollisena tuotantoyhtiönä. Samaan lopputulokseen tulivat kaupalliset toimijat jo kanavia perustaessaan tai MTV Oy luvun taitteessa, jolloin se myi pois draama-, viihde- ja teknisen tuotantonsa ja nyttemmin yhtiöittäessään mm uutistuotantonsa. Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta 2014 selviää myös, että henkilötyövuosia vuonna 2014 kertyi 3459 ja että henkilöstökulut olivat yhteensä 236,5 milj.. Yksi henkilötyövuosi maksaa näin ollen Ylessä keskimäärin Tuotantoyhtiöiden vastaava keskimääräinen henkilötyövuoden hinta oli syyskuussa 2015 suurille tuotantoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella alle Jos Yleisradio itse tuottaisi uutis- ja ajankohtaisohjelmat, radio-ohjelmat, vastaisi sille laissa määritellyistä viranomaistehtävistä ja muilta osin ostaisi esitettävät kotimaiset ja kansainväliset ohjelmat, niin siihen todennäköisesti riittäisi alle vakituisesti palkattua henkilöä. Suora kustannusten alennus pelkästään henkilöstökuluissa olisi 137 milj ja lisäksi kustannukset alenisivat hallinnossa, tekniikassa, sisältöjen tuotantokustannuksista jne. Kokonaisvaikutusta on mahdotonta arvioida Ylen julkaisemien lukujen perusteella, mutta tuotantoyhtiöissä henkilöstökulut vastaavat % kokonaiskuluista joten kokonaissäästö olisi lähempänä 200 milj.. Yllä esitetyn mukaan sillä voisi hankkia kaksinkertaisen määrän vuosittain esitettävää ensilähetysohjelmistoa tai hiukan vähemmän suuremmilla resursseilla tuotettua kansainvälisiä standardeja lähestyvää ohjelmistoa. Ja työllistää vähintään saman määrän ammattilaisia tuotantoyhtiöihin. SATU ry Fabianinkatu 4 B Helsinki Finland Puh satu@satu.fi

5 Kysymys ei siis ole yksistään kustannussäästöistä vaan ennen kaikkea suomessa luotujen sisältöjen volyymien, työllisyyden ja kansainvälisen kasvun mahdollistamisesta. Loppupeleissä kaikki voittavat, kuten liitteenä oleva UK tuotantoyhtiöiden, BBC:n ja valtiovallan toimenpiteitä kuvaava esimerkki havainnollistaa. Ehdotamme siksi harkittavaksi seuraavia vaihtoehtoista tapoja, tai niiden yhdistelmää, säilyttää katsojille vahva Yle ja julkisen palvelun ohjelmisto, mutta vahvistamalla samalla koko toimialaa ja kiihdyttäen av-sisältöliiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Yle-veron taso säilyy entisellään samoin Yleisradion rahoitus, mutta Yleisradiolakiin kirjataan vähintäänkin 30 %:n minimikiintiö ohjelmabudjetista kotimaisille ohjelmaostoille. Lakiin kirjattuna se toimisi myös Ylen johdon apuvälineenä organisaation rakenteiden uudistamisessa. Yle-veron taso säilyy, mutta Yleisradion rahoitustasoa lasketaan ja tv- ja radiorahastosta suunnataan enemmän varoja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen, kuten laki jo tällä hetkellä mahdollistaa. Tämä voisi olla myös kaupallisilla kanavilla ja palveluissa nähtävien kansallisesti tai kansainvälisesti arvokkaiden ja tuotantoyhtiöissä tuotettujen uusien kotimaisten sisältöjen rahoittamista. (Tästä löytyy esimerkki mm Tanskasta) Ehdotamme lisäksi, että Yleisradion valvontatehtävät siirretään Viestintävirastolle, koska nykyisellään Yleisradion valvonta julkisen palvelun tehtävän, kustannustehokkuuden tai lukujen avoimuuden osalta ei ole toiminut. Kaikista yksityiskohdista keskustelemme mielellämme ja tarvittaessa toimitamme lisää materiaalia. Helsingissä 2.lokakuuta 2015 Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Satu ry Stiina Laakso, Toiminnanjohtaja,

6 Esimerkki UK valtiovallan toimenpiteistä 1983 perustettiin valtion omistama Channel 4, jonka ohjelmistosta 80% ostettiin riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä (vrt Suomen Nelonen) 1990 Laki televisiotoiminnasta säädettiin ja julkisesti omistetuille FTA TV-kanaville määrättiin 25% indiekiintiö ja kaapeli- ja satelliitti-kanaville 10 % indiekiintiö Viestintälakiin kirjattiin julkisen palvelun kanaville rajoitukset siitä, mitä oikeuksia ne saavat ohjelmia rahoittaessaan hankkia BBC sopi lisäksi vapaaehtoisesti PACTin kanssa 25 % ohjelmisto-ostojen kilpailuttamisesta oman tuotannon ja tuotantoyhtiöiden välillä kasvattaen merkittävästi tuotantoyhtiöiden markkinoita BBC lupasi poistaa omalle tuotannolle luvatun 50 % osuuden ohjelmista. Liite Tuotantoyhtiöiden kehitys BBC indie ostot 25% BBC indie ostot 50% Tuotantoyhtiöiden liikevaihto 800m Tuotantoyhtiöiden liikevaihto 3.1b Vähän ohjelmia prime timessä Menestyneimmät prime time ohjelmat Vientitulot alle 10m Vientitulot yli 1b Sopimuksella sovitut rajoitetut oikeudet Rajoitetut oikeudet määritelty lakiin 1200 tuotantoyhtiötä 450 tuotantoyhtiöitä Liiketoimintaa lähinnä kotimaassa Liiketoimintaa kaikkialla maailmassa Tuotantoyhtiöiden markkinaosuudet eri genreissä 2013 Musiikki ja taide 49% Lapset 40% Uutiset ja ajankoht. 23% Draamasarjat 52% Opetus 69% Viihde /komedia 73 % Asiaohjelmat 64 % Elokuvat 100% Mitä saivat aikaan: CAGR viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut 6.5%. Vientitulot muodostavat lähes 50 % kaikista tuloista. UK on toiseksi suurin TV-ohjelmien viejä maailmassa ja UK TV- formaattien osuus koko maailman kaupasta on 53 % ja näistä tuotantoyhtiöt omistavat 80 % :a. UK:n toimiin sisältyi myös IPR-ostojen säätely lainsäädäntöteitse ja kohtuullisten kauppatapojen sopiminen BBC:n ja UK tuottajajärjestö Pactin kanssa. Säätelyllä mahdollistettiin koko UK tuotantoyhtiöiden kasvu ja poistettiin ns määräävässä markkina-asemassa olleen BBC:n sanelupolitiikka kaupankäynnissä. TV-toimiala on nyt vahva, sisällöt ovat korkeatasoisia ja globaaleja.tv-kanavat hyötyvät muiden rahoista ja saavat kaiken mitä tarvitsevat. TV-ohjelmat ja elokuvat tuottavat niihin sijoitetut investoinnit parhaiten Euroopassa. Keskittyminen on kasvattanut yhtiöiden kokoa ja ulkomaista omistusta. Korkeammat panostukset ovat hyödyttäneet myös katsojia. Tuotantoyhtiöt ovat entistä yrittäjähenkisempiä ja tekevät parempaa liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla.