SAVONLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN LÄNSIOSIEN OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN LÄNSIOSIEN OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS, LUONNOS KESKUSTAAJAMAN LÄNSIOSIEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILOILLE 740-538-5-76, 740-538-5-75 JA 740-538-5-72 Sijaintikartta Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.01.2014

OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE TAMMIKUUN 30. PÄIVÄNÄ 2014 PÄIVÄTTYÄ OSAYLEISKAAVAKARTTAA. 2 SAVONLINNA; KESKUSTAAJAMAN LÄNSIOSIEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaava laaditaan: Pihlajaniemen kylään tiloille 740-538-5-76, 740-538-5-75 sekä 740-538-5-72. Osayleiskaavalla muodostuvat: RA/AO ja M alueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3B1, 57100 Savonlinna puh. 0400 139 077, arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella xx.xx.xxxx (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.xxxx Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pihlajaniemen kylässä, Parkkaliniemessä n. 5 km keskustasta länteen Pullinlahden rannalla. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavan muutos tiloille 740-538-5-76 740-538-5-75 ja 740-538-5-72. Tarkoitus: Tarkoitus on suurentaa tilaa 740-538-5-76 liittämällä ko. tilaan noin 35 metrin kaista tiloista 740-538-5-75 ja 740-538-5-72. Suurentamisen tarkoituksena on mahdollistaa rakentaa tilalle 740-538- 5-76 yli 100 kem²:n suuruinen loma-asunto tai omakotitalo. Kapean niemen päässä oleva tontti ei nykyisellään mahdollista ko. hanketta, kun etäisyys rantaan on oltava 50 metriä ja naapurin rajaan 5 metriä. Lännen puoleista M -aluetta otettaisiin osin RA/AO -käyttöön.

3 Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on n. 3.04 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän kaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja määräykset 1:5 000

SISÄLLYSLUETTELO 4 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Osayleiskaavan muutos 5 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 6 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 7 2.2.1 Rakennettu ympäristö 7 2.2.2 Ympäristökuormitus 7 2.3 Maanomistus 7 2.4 Suunnittelutilanne 8 3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Osayleiskaavan tavoitteet 10 3.4 Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 10 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 11 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 11 4.4 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 11 4.5 Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset 11 5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 13 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä 13 5.2 Ekologiset vaikutukset 13 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 14 5.4 Kulttuuriset vaikutukset 14 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 14 6 OSAYLEISKAAVAAN TOTEUTTAMINEN 15

1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Kaavoitustyöstä on laadittu kaavoitussopimus, joka on hyväksytty 16.9.2013 kaupunginhallituksessa ( 454). Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin välisillä neuvotteluilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laitettiin nähtäville xx.xx.2014 ja josta kuulutetaan Itä-Savo -lehdessä. OAS on nähtävillä kaupungin kotisivuilla www.savonlinna.fi /asukas/ kaavoitus ja kaupunkisuunnittelupalveluiden ilmoitustaululla. Huomautukset suunnitelman sisällöstä tulee jättää kirjallisesti viimeistään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista kaavoittajalle. Kaavaluonnos oli xx.x.2014 teknisessä lautakunnassa ( x), joka päätti asettaa sen nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.x. xx.x.2014 kaupungin kotisivuilla ja kaupunkisuunnittelupalveluiden ilmoitustaululla, jona aikana oli mahdollisuus jättää mielipiteensä joko kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Kaavaluonnoksesta käytiin tarvittavat neuvottelut kaupungin hallintokuntien kanssa. ELY-keskus on antanut x.x.2014 kaavaluonnoksesta lausunnon, joka on huomioitu kaavan sisällössä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu korvattiin ko. sähköpostilla. Kaavaehdotukseen ei ole ELY-keskuksella huomautettavaa, eikä ehdotusta tarvitse lähettää lausunnolle. Em. ilmoitus sähköpostilla x.x.2014. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. 1.2 Osayleiskaavan muutos Suunnittelualueen muodostaa osan tiloista 740-538-5-76, 740-538-5-75 ja 740-538-5-72. Osayleiskaavoituksen muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rakentaa niemen itäpäähän yli 100 kem² suuruinen loma-asunto tai omakotitalo. Osayleiskaavan muutos korvaa muutosalueen osalta 12.3.2007 hyväksytyn ja siihen tehdyn muutoksen, joka on hyväksytty 22.2.2010 osalta keskustaajaman länsiosien osayleiskaavan. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Loma-asuntojen ja omakotitalojen rakentaminen toteutuu vaiheittain.

2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on voimassa olevassa kaavassa kolme rakennuspaikkaa, joista yhteen on rakennettu. Niemen päässä olevalla tilalla 5-76 on saunarakennus. Ko. tontin päärakennus on palanut. Tilat 5-75 ja 5-72 ovat rakentamattomia. Alueen tiestö ja sähkönjakeluverkosto on olemassa. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee ympärivuotista- ja loma-asumista. 2.1.2 Luonnonympäristö Kuva Parkkaliniemen itäosasta rakennettavalle alueelle. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Tässä yhteydessä suunnittelualueelta ei ole tavattu arvokkaita luontokohteita. 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alue on loivapiirteinen.

Vesistö 7 Suunnittelualue rajoittuu Pihlajaveden Pullinlahteen. Kasvillisuus Alue on pääosin vanhaa peltoaluetta. Rantoja kiertää suojapuustona lehtipuuvaltainen sekametsä. Johtopäätökset: Selvitysalue on rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jossa luonnontilaisen kaltaista luonnonympäristöä on jäljellä vain rantoja kiertävä suojapuusto. 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen ja omakotiasutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on haja-asutusaluetta. Palvelut haetaan Savonlinnan taajamasta. Suunnittelualueelle on olemassa liikenneyhteys ja sähkönjakeluverkosto. Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. Alueella on yksi rantasauna. 2.2.2 Ympäristökuormitus Suunnittelualueelta ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa.

2.4 Suunnittelutilanne 8 Maakuntakaava Savonlinna kuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteet on maakuntakaavan mukaiset.

Ote voimassa olevasta Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavasta 9 Osayleiskaava on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa 12.3.2007. Kaavamuutos on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa 22.2.2010. Alueella on voimassa Etelä-Savon ELY-keskuksen 12.3.2007 vahvistama osayleiskaava. Osayleiskaavassa kaavamuutosalueelle on merkitty kolme RA/AO rakennuspaikkaa ja M -aluetta Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Pohjakartta Osayleiskaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty 1:5000 mittakaavaista karttaa, joka on maanmittaustoimiston toimittama.

3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve osayleiskaavan muuttamiseen on syntynyt kun voimassaolevan osayleiskaavan mukaan tilalle 5-76 ei voida rakentaa yli 100 kem² suuruista loma-asuntoa tai omakotitaloa. Kapean niemen päässä oleva rakennuspaikka ei nykyisellään mahdollista hanketta, kun etäisyys rantaan on oltava 50 metriä ja naapurin rajaan 5 metriä. Lännen puoleista M -aluetta otetaan osin RA/AO -käyttöön. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty viranomaispalaverissa. ELY-keskus on antanut xx.xx.xxxx kaavaluonnoksesta lausunnon, joka on huomioitu kaavan sisällössä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu korvattiin ko. sähköpostilla. Kaavaehdotukseen ei ole ELY-keskuksella huomautettavaa, eikä ehdotusta tarvitse lähettää lausunnolle. Em. ilmoitus sähköpostilla xx.xx.xxxx. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella xx.xx.xxxx (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin (Itä-Savo), kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla ja internet sivulla www.savonlinna.fi /asukas/kaavoitus. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä xx.xx.xxxx. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä xx.xx.xxxx. 3.3 Osayleiskaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa osayleiskaavaa siten, että tilalle 5-76 on mahdollista rakentaa yli 100 kem² suuruinen loma-asunto tai omakotitalo. 3.4 Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.

4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne Tilan 5-76 rakennuspaikkaa suurennetaan. Tilojen 5-75 ja 5-72 sekä M -aluetta kavennetaan pohjois-eteläsuunnassa n. 15 metriä. Rakennuspaikkojen määrä suhteessa voimassa olevaan yleiskaavaan ei tule muuttumaan. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto. Alueelle johtava tie on Parkkalinniementie. Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Kuivakäymälä varustetaan vettä läpäisemättömällä säiliöllä. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Sauna- ja pesuvesien maahan imeyttämistä varten rakennetaan saostuskaivo ja imeytyskenttä ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.4 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Yleiskaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. 4.5 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset RA/AO Rantavyöhykkeellä sijaitseva pientalovaltainen asuntoalue. Ympärivuotiseen asumiseen käytettävää rakennusta ei saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m²:n suuruinen ja samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden yksikerroksisen, yksiasuntoisen kerrosalaltaan enintään 200 m²:n suuruisen loma-asunnon tai erillispientalon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m². Loma-asunnon ollessa kyseessä noudatetaan RA-alueen määräyksiä. Rakennusta ei saa rakentaa 25 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Tämä ei koske yksikerroksista, kerrosalaltaan enintään 25 m²:n ja katetulta pohjapinta-alaltaan enintään 35 m²:n suuruista saunaa, jonka etäisyyden rantaviivasta on oltava kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita, tulee olla vähintään +78.00 m. Käymäläjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Rantavyöhykkeen rakennuspaikoilla rakennusten ja rantaviivan välinen suojapuusto on säilytettävä ja rakennusten ja rantaviivan välisen alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan sopeutuvia Alueelle voidaan rakentaa suoraan rakennusluvalla MRL 72 :n mukainen määräys.

12 Uusi rakennuspaikka. Ympyröiden lukumäärä osoittaa uusien muodostettaviksi sallittujen rakennuspaikkojen lukumäärän alueella. Rakennettu rakennuspaikka. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. MRL 43.2 :n nojalla alueella kielletään rakentaminen rantavyöhykkeellä. Rantavyöhykkeen syvyys 150 metriä mitattuna keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. M-alueilta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä maanomistajakohtaisesti siirretty RA/AO-alueelle. Rakenusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta ympäristöönsä sopeutuvia. st Suunnittelutarvealue. Alueen toimintoja suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Rakennusten sijoittamisessa on erityisesti otettava huomioon alueen maisemalliset ominaispiirteet. Osayleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Yleisiä määräyksiä: Yleiskaavamerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueisiin voi sisältyä myös alueen pääasiallisia toiminnoille tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Koska yleiskaava on asemakaavaa yleispiirteisempi, tarkoituksenmukainen joustavuus on mahdollista ja esimerkiksi yksityiskohtaisempien luonto- ja kulttuuriympäristöselvitysten perusteella maankäyttö voi tarkentua asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavan tulee kuitenkin tukea yleiskaavan tavoitteita. Tähän yleiskaavakarttaan liittyy selostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus yleiskaavan vaikutuksista. Selostuksesta löytyy myös tietoa kaavan merkityksestä eri osallisten kannalta sekä sen toteuttamiseen liittyvää ohjeistoa. MRL 72.1 :n nojalla määrätään, että yleiskaavan perusteella saa myöntää rakennusluvan kaavan RA/AO -alueelle tavanomaisen asuinrakennuksen ja lomarakennuksen rakentamiseen ilman asemakaavaa. Rakennukset tulee sijoittaa rakennuspaikalle siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän, pihapiirin. Rakennettaessa rantavyöhykkeelle rakennuksen alimman sallitun lattiatason tulee saimaaseen rajoittuvilla alueilla olla vähintään +78.00 m. Yleiskaava on tarkoitettu ohjaamaan rakentamista MRL 137 3 momentissa tarkoitetulla alueella. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien tai niiden asettamismerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto

5 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 13 5.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia xx.xx.xxxx päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Arvioinnissa verrataan kaavassa osoitettua maankäyttöä alueelle tehtyjen selvitysten tuloksiin. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja kaavan luontoselvityksen sekä vaikutusarvion tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan olennaisesti (MRL 9 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) - sosiaaliset vaikutukset. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Alueen rakennuspaikkojen määrä säilyy entisellään, eikä osayleiskaavan muutos aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan muutoksia verrattuna nykyisin voimassa olevaan yleiskaavaan. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen vaikutusten aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaava-alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontila on jo muuttunut. Alueella säilyy yhtenäisiä metsäisiä ranta-alueita. Rakentaminen tapahtuu vanhoille peltoalueille. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, Natura-alueisiin Voimassa olevassa Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavan laatimisvaiheessa tehdyissä perus- ja luontoselvityksissä ei ole alueesta mainintaa. Muutosalue ei ole Natura-alueiden vaikutuspiirissä.

14 Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai tehdään kuivakäymälä virtsan talteenotolla. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. VAT - Vuoksi Osayleiskaavan muutoksella ei ole lisätty rantarakennuspaikkoja. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Yhteenveto Tämän arvioinnin perusteella kaavamuutoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. Kaavalla pyritään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla edistämään ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueelle kulku tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueella melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. 5.4 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutuksia. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. Suunnittelualueella ei ole tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta suunnittelualueella ei ole suurta yleistä arvoa. Alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden kannalta elinympäristön muutos ei ole merkittävän suuri.

15 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan vaiheittain kaavan saatua lainvoiman. Keijo Tolppa ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA