Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta



Samankaltaiset tiedostot
Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

SUOMEN RINGETTELIITON OHJEET. Influenssa A (H1N1)

INFLUENSSA A(H1N1) OHJE JÄÄKIEKOSSA

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

LOVIISAN KAUPUNKI SOSIAALITOIMEN PANDEMIASUUNNITELMA 2009

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

Sikainfluenssa influenssa A(H1N1) pdm09

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA Nro

TURVALLISUUSOHJE OHJE 1/2008 1(5) TOIMINTAOHJE ASIATTOMIEN TAI UHKAAVAN HENKILÖN KOHTAAMISTILANTEESSA

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tutkimus odottaville äideille.

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi)

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Pandemiarokotussuositus (H1N1 2009)

H1N pandemia Helsingin perusterveydenhuollossa. Hannele Kotilainen Infektiolääkäri Kaupunginepidemiologi

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

INFLUENSSAN TORJUNTA JA HOITO VSSHP:SSA KAUDELLA

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

esimerkkipakkaus aivastux

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Tule tutustumaan AMK opintoihin! AMK-tutuksi opintojakso (2op) ma 20.- pe Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Opas Tietoja potilaille

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Influenssapotilaan hoito ja leviämisen ehkäisy Satakunnan keskussairaalassa

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Sivu 1 / 5. Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin

Tietopaketti seksitaudeista

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Tutkimus vuotiaille


HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Sanna Nikunen ELL

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Mitä kysyjille vastaisin?

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Kuinka käytät Lieksan terveyskeskuksen poliklinikan palveluita?

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr Vnr tit q.s.

HIV. ja ikääntyminen

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Metropolian turvallisuusopas. Safety Guide

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Mitä tehdä, kun urheilija sairastuu? Monialainen työpaja

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

METROPOLIAN TURVALLISUUSOPAS SAFETY GUIDE

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Diabetes (sokeritauti)

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Tutkimus odottaville äideille.

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Transkriptio:

TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista kausi-influenssaa. Suurin osa taudin saaneista saa siis vain lieviä oireita. Tämän hetken tietojen perustella riskiryhmät (lueteltu alla) saattavat kuitenkin saada vakavampia oireita. Taudin leviämisestä ja vakavuudesta ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa, jotta epidemian kehitystä pidemmällä aikavälillä voitaisiin varmuudella ennustaa. Sikainfluenssa tarttuu, kuten muutkin influenssavirukset, yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Riskiryhmät Tämän hetken tietojen mukaan vakavampia oireita voivat saada seuraavat riskiryhmät: alle 3-vuotiaat raskaana olevat (koko raskauden ajan ja 4 viikkoa synnytyksestä) seuraavia pitkäaikaissairauksia sairastavat: o säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus tai diabetes (ei lievä verenpainetauti) o krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta o vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio o tauti, jota hoidetaan vastustuskykyä heikentävällä lääkityksellä (elinsiirto, solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk 2 4 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito) o krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti o sairaalloinen ylipaino. Oireet Yleisimpiä oireita ovat: äkillinen kuume (38 C tai yli, alle 3-vuotiailla yli 38,5 C) kurkkukipu, yskä ja nuha Muita mahdollisia oireita ovat: jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia influenssassa, mutta niitäkin voi esiintyä lapsilla voi olla myös vatsakipua Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos tauti on hyvin voimakasoireinen, korkea kuume kestää yli viikon, jos ilmaantuu rintapistosta, voimattomuutta tai poikkeuksellista väsymystä. Nämä oireet saattavat viitata keuhkokuumeeseen tai sydänlihastulehdukseen. Metropolia PL 4000 Bulevardi 31 www.metropolia.fi Ammattikorkeakoulu 00079 Metropolia 00180 Helsinki Puhelin 020 783 5000 Y-tunnus: 2094551-1

TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 2(5) Sairastumisen ehkäiseminen Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana sairaan yskiessä tai aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahraantuneiden käsien välityksellä. Sairastumista voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla ja noudattamalla hyvää yskimishygieniaa. Pidä kädet puhtaina. Pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista ne alkoholipitoisella käsihuuhteella tai pyyhkeellä. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Olet voinut saada viruksia käsiisi vaikkapa likaisesta ovenkahvasta. Älä mene lähelle sairasta ihmistä. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Pese kädet aivastamisen ja niistämisen jälkeen vedellä ja saippualla tai puhdista ne alkoholipitoisella käsihuuhteella tai pyyhkeellä. Älä mene sairaana töihin, kouluun tai asioille. Näin estät muita saamasta tartuntaa. Toimintaohje mikäli epäilet sairastuneesi Mikäli epäilet influenssa A(H1N1) -tartuntaa, pysy kotona ja ota yhteys puhelimitse terveydenhoitajaan. Mikäli et tavoita terveydenhoitajaa, ota yhteyttä puhelimitse - Laakson influenssaterveysasemalle, avoinna ma-su. puh. 09-310 47936 (Helsinkiläiset opiskelijat) - asuinalueesi terveysasemalle (Espoolaiset, Vantaalaiset ja ulkokuntalaiset opiskelijat). Mikäli olet jo saapunut kouluun ja epäilet influenssa A(H1N1) -tartuntaa ota puhelimitse yhteyttä terveydenhoitajaan jatko-ohjeiden saamiseksi. Pyri välttämään lähikontakteja muihin opiskelijoihin tai henkilökuntaan.

TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 3(5) Terveydenhoitajien yhteystiedot Sosiaali- ja terveysala Helsinki, Tukholmankatu, Vanha Viertotie, Sofianlehdonkatu, Mannerheimintie Vastaanotto: Tukholmankatu 10 Helena Jääskeläinen puh. 050 310 5584 helena.jaaskelainen(at)hel.fi Raija Kotilainen puh. 050 310 5599 raija.kotilainen(at)hel.fi Merja Pukkinen puh. 050 402 5620 merja.pukkinen(at)hel.fi ke-to Tekniikka ja liikenne Espoo, Vanha maantie 6 Merja Mattila, puh. 050 347 2695 merja.mattila2(at)espoo.fi ma, ti, to Helsinki: Albertinkatu, Bulevardi, Eerikinkatu sekä Agricolankatu, Bulevardi 31 Teija Laine, puh. 050 310 5639 vastaanotto: Bulevardi 31 teija.laine(at)hel.fi Helsinki: Onnentie 18 Kirsi Aaltonen, puh. 050 310 5614 kirsi.aaltonen(at)hel.fi Vantaa, Leiritie 1 Henna Malvalehto, puh. 0400 974320 henna.malvalehto(at)vantaa.fi Kulttuuri Helsinki: Hämeentie 161, Hämeentie 135 Vastaanotto: Muotoilijankatu 3 Marja-Leena Rautio, 050 402 5627 marja-leena.rautio(at)hel.fi Vantaa: Lummetie 2b Terhi Pihlaja, puh. 050 312 4390

TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 4(5) terhi.pihlaja(at)vantaa.fi Helsinki: Ruoholahdentori 6 Vastaanotto Bulevardi 31 Teija Laine, 050 310 5639 teija.laine(at)hel.fi Liiketalous Vantaa: Leiritie 1 Henna Malvalehto, puh. 0400 974320 henna.malvalehto(at)vantaa.fi Muita yhteystietoja Terveydenhoitopalvelujen neuvonta (24 h/vrk) (09) 10023 Kysy influenssasta puhelin SPR ma-pe klo 12-18 0800-02277 Laakson influenssaterveysasema, avoinna ma-su 09-310 47936 (Helsinkiläiset opiskelijat) Laakson terveysasema Dals hälsostation Laakson terveysasema Dals hälsostation

TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 5(5) (c) Helsingin kaupunki