Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2



Samankaltaiset tiedostot
Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Hermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Solujen viestintä. Diffuusio 1. Diffuusio 2. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Diffuusio 2. Solujen viestintä. Diffuusio 3. Diffuusio 1. Diffuusio 4. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Karl Åkerman. Synapsit

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Essential Cell Biology

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Hermoston toiminnallinen jako

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Dynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Neuronien regeneraatio. LuK-tutkielma

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Anatomia ja fysiologia 1

S Havaitseminen ja toiminta

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

The Plant Cell / Sytoskeleton

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

T : Max-flow / min-cut -ongelmat

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Solukalvon erilaistumat. Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Ohutsuoli. Ohutsuolen mikrovillukset

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

KandiakatemiA Kandiklinikka

KATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila

GluK1 kainate receptors regulate synaptic population activity and plasticity in the amygdala. Joni Haikonen

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen

UUDET I.V.-ANESTEETIT

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

8. Chemical Forces and self-assembly

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s

Essential Cell Biology

Ihmisen endokriiniset rauhaset

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Vedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Valproaatinsikiöaikaiset vaikutukset

Solun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Miten muisti toimii?

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Transkriptio:

Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet sähköinen synapsi kemiallinen: signaalimolekyylinä neurotransmitteri solukeskus dendriitti, kuljettaa viestejä hermosolulle aksoni, kuljettaa viestejä hermosolusta pois ja liittyy toisiin soluihin, yhdellä aksonilla voi olla yhteyksiä moneen kohdesoluun dendriittimäärä useimmiten suurempi kuin aksonimäärä, esim. pikkuaivojen dendriittipuussa Purkinjen soluissa yli 50 000 input-liittymää muista soluista, aksonit kuitenkin kuljettavat kauas Hermosolu 2 Hermosolun rakenne 2 neurotransmitteri vaikuttaa kohteessa reseptorin kautta muuttaa ionikanavan ominaisuuksia toisiolähetin synteesi: adenylaattisyklaasi camp Gliasolut eivät johda sähköisiä tai kemiallisia signaaleja aineenvaihdunta rakenteellinen tuki eräät toimivat rakennustelineinä ja ohjailussa hermoston kehityksen aikana samat soluorganellit kuin muillakin soluilla: runsaasti mitokondrioita ja ribosomeja käyttävät siis runs. energiaa ja syntetisoivat proteiineja aivot n. 2 % ruumiin painosta, mutta käyttävät n. 20 % energiasta aksoneissa ja dendriiteissä runs. sytoskeletonin proteiineja: dendriiteissä mikrotubuluksia, 1

Hermosolun rakenne 3 Gliasolut aksoneissa mikrotubuluksia ja neurofilamentteja sekä neuronispesifisiä välifilamentteja Hermosoluverkko aivoissa neuroneja 10 12 ja jokaisella neuronilla on keskimäärin 10 4 synapsia 10 16 synapsin verkko 10-50-kertainen määrä hermotukisoluja Gliasolujen luokittelu: astrosyytti: keskushermoston yleisin solutyyppi oligodendrosyytti tai Schwannin solu perifeerisessä kudoksessa kiertyy hermosolun ympärille ja muod. myeliinitupen Hermosolutyypit ja neuronien luokittelu Schwann cell bipolaarinen: dendriitti ja aksoni vastakkaisilla puolilla multipolaarinen: yleisin, muoto ja dendriittien lukumäärä vaihtelevat, pyramidi ja tähtimuoto yleisimmät unipolaarinen: vain aksoni, tyypillisiä kehittyvässä hermokudoksessa pseudounipolaarinen: yleisempi kuin unip., aksoni ja dendriitti kulkevat yhdessä jonkin matkaa Nucleus Neuronin liittyminen gliasoluun Dendrites Dendrites Schwann cell Cell body (initial segment) Collateral Nucleus hillock Myelin sheath veriaivoeste, blood brain barrier Presynaptic axon terminal Synapse Postsynaptic dendrite Cell body terminal 2

Hermosoluverkko Ependymal cell Microelectrodes Interneurons Microglia Capillary Astrocyte Node Oligodendrocyte Time (msec) Lepopotentiaali Aktiopotentiaali 1 lepopotentiaali riippuvainen ionikanavien selektiivisyydestä ja ionipumpuista solukalvon ulkopuoli on positiivinen koska: 1. Na-K-pumppu ylläpitää varausgradienttia: käyttää energiaa (ATP) pumpatakseen Na + ulos ja K + sisään (1 mooli ATP:tä 3 Na + ulos ja 2 K + sisään) 2. solukalvon selektiivisyys Na + ja K + ioneille [K + ] 5 mm [Na + ] [Cl - OUTSIDE ] CELL 150 mm 120 mm INSIDE [K + ] CELL 150 mm [Na] 15 mm [Cl- ] 10 mm [A - ] 100 mm OUTSIDE CELL INSIDE CELL Sodiumpotassium pump plasmamembrane Ekstrasellulaarinen mittaus Aktiopotentiaali 2 lasinen kapillaarielektrodi on tavallisin potentiaalieroa mitataan esim. oskilloskoopilla mikroelektrodien välillä näkyvä jänniteero tuottaa aktiopotentiaalin (usein rekisteröi-dään summapoten-tiaalina) spiket voidaan rekisteröidä myös tietokoneelle esim. Spike 2 ohjelmalla intrasellulaarinen mittaaminen vaativampaa A graded potential above threshold reaches the trigger zone Voltage-gated Na + channels open and Na + enters the axon Trigger zone 3

Aktiopotentiaali 3 Välittäjäaineen kulku aksonia pitkin Näin esim. transmitteriä sisältävä vesikkeli kulkee kohti aksonin kärkeä. Organelle Na + entry depolarizes the membrane, which opens additional Na + channels Receptor for motor molecule Positive charge flows into adjacent sections of the axon by local current flow Motor molecule (ATP powerwd) Microtubule of cytoskeleton Aktiopotentiaali 4 Refactory region Active regions Inactive v-snare Synapsin Neurotransmitter vesicle Cytoskeleton The trigger zone is in its refactory period. K + gates have opened and the Na + inactivation gates have closed. Loss of K + from the cytoplasm repolarizes the membrane In the distal parts of the axon, local current flow from the active region causes new sections of the membrane to depolarize Calcium influx triggers phosphorylation of synapsin and release of vesicles from cytoskeleton Synaptophysin Neurotransmitterin synteesi ja kuljetus 6. Old membrane components digested in lysosomes SNAPs NSF Soma Rough endoplasmic reticulum 1. Peptides synthesized and packed 5. Retrograde fast axonal transport 2. Fast axonal transport along microtubule network Golgi body Synaptic vesicle 3. Vesicle contents released by exocytosis Rab3a-GTP Docking site Gathering of proteins t-snare 4

Myeliinitupellinen neuroni 1 Dendrites Assembly of fusion proteins Membrane fusion and release of proteins Nucleus of Schwann cell Neurotransmitter release terminal Kemiallinen synapsi 1 of presynaptic neuron terminal Myeliinitupellinen neuroni 2 Site of injury Synaptic vesicles Postsynaptic neuron Mitochondrion Proximal stump Distal stump Synaptic cleft Receptor Neurotransmitter sites Postsynaptic membrane Myelin Kemiallinen synapsi 2 Schwannin solu ja Ranvierin kurouma Action potential Cytosol of Schwann cell Node of Ranvier terminal Plasma membrane of axon Voltagegated channel Docking protein Postsynaptic cell Receptor Plasma membrane of Schwann cell 5

Miten neurotransmitterien vapautuminen liittyy muistiin? Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa vaikuttavat ionikanavat ja psykoaktiiviset kemikaalit NMDA = N-methyl-Daspartaatti, reseptorit jotka sitovat tätä ligandia ja toiset eivät yksittäinen stimulus vapauttaa glutamaattia Mg 2+ blokeeraa NMDA-glutamaattireseptorin (a) depolarisaatio johtaa kalvopotentiaalimuutoksiin ja Ca sitoutuu calmoduliiniin signaali 1. Curare blokkaa Achreseptorit poikkijuov. lihaksen lamaantuminen Etelä-Amerikan intiaanien myrkkynuolissa (kasvista peräisin) 2. Unettomuus, ahdistuneisuus, depressio, skitsofrenia lääkkeet kemiallinen synapsi sitoutuu transmittergated ionchannels Glutamate from CA3 neuron Metabotropic glutamate receptor Voltage-gated channel NMDA-reseptori Normal synaptic transmission Mg 2+ K + NMDA glutamate receptor CA3 neuron Non-NMDA glutamate receptor Cendritic spine Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa... 3. Barbituraatit rauhoittavat lääkkeet (Valium, Librium) sit. GABAreseptoreihin tehostavat GABA:n inhibitorisia vaikutuksia alh. konsentraatio avaa Cl-kanavat Ionikanavat molekulaarinen perusta, joiden kautta neuronaalinen viestintä toimii Dendritic shaft Pitkäkestoinen (muisti) Induction of long-term potentiation (LTP) Prolonged transmitter release Increased concentration Na + Protein kinase C Calmodulin calmodulin Tyrosine kinase kinase Retrograde signal generator 6