Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010
Aluestrategia 2020 työ Valmistuu 2/2020 Valmistelu: työryhmä 11/2008-2/2010, sparrausryhmä, seminaarit, tutkimuksia, selvityksiä Sisältää: Aluekehityksen vision vuonna 2020 keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet vision saavuttamiseksi sekä suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmän kehittämiseksi. Varautumisen EU:n rakennerahastokauteen 2013 jälkeen
Aluestrategia 2020 Megatrendeinä globalisaatio, ikääntyminen, ilmastonmuutos, energia, saavutettavuus ja taloudellinen kriisi sekä niiden vaikutukset aluekehitykseen: väestönmuutos, keskittyminen, alue-erojen pysyvyys tuotannon, työllisyyden ja työttömyyden suhteen Vision taustalla laaja muistio, joka pitää sisällään keskeisimmät alueelliseen kehitykseen vaikuttavat tekijät Tavoitteena luoda pitkän aikavälin kansallinen kehittämisstrategia ja sitä toteuttava joustava toimenpidepaketti, jota päivitetään tarvittaessa
Aluevisiot 2020 1 Aluerakenne Kuntarakenteen uudistuminen ja toiminnallistuminen takaavat tasapuolisesti hyvätasoiset palvelut maan eri osissa alueiden hyvinvointi- ja varallisuuserojen supistuvat sekä tulopohjan vaihtelut vähenevät Aluerakenne keskittyy, mutta yhdyskuntarakenne hajautuu Erilaistuva aluekehitys syventää alueellista työnjakoa Maaseutu ja kaupungit muodostavat dynaamisen vuorovaikutteisen kokonaisuuden Verkostoyhteiskunta vahvistuu ja aluekehittäminen rakentuu innovaatioiden ja osaamisen varaan nopeat uutta tietoa luovat soveltajat tärkeässä asemassa Maantieteellisen sijainnin asemesta globaalit osaamis- ja innovaatioverkostot ovat ratkaisevia tekijöitä
Aluevisiot 2020 2 Maahanmuuttajat ja väestön ikääntyminen Työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa väestön ikääntyessä Palvelualoilla työvoimapula kasvaa Kasvava työmarkkinoiden kansainvälistyminen vastaa erityisesti erikoistuneen työvoiman tarpeeseen Ympäristö ja energia Energiantuotantotavat monipuolistuvat ja energiantuotantoa hajautetaan Syntyy aikaisempaa enemmän alueellista tuotekehitystä ja valmistusta Kasvihuonepäästöjä on vähennetty ja uusiutuvan energian osuutta nostettu tavoitteet saavutetaan heikentämättä omaa kilpailukykyä Yritystoiminta ja teollisuus Teknologian käyttö tehostuu palveluiden tuottamisessa Moniala- ja yksinyrittäjyys lisääntyy erityisesti maaseudun näkökulmasta Luonnonvaroihin perustuvan kansainvälisen teollisuus ja yritystoiminta tarjoavat suuret mahdollisuudet pohjoisten alueiden kehitykseen
Aluevisiot 2020 3 Liikenne ja infra Alueiden saavutettavuus on hyvä toimivan infrastruktuurin ansiosta Liikkumisen vähennykset siellä missä se on mahdollista Korkeakoulut Toimiva ja korkeatasoinen peruskoulujärjestelmä Korkeakouluilla on vahvat kansainväliset vuorovaikutussuhteet ja korkeakoulujen työnjako on selkeä koulutuksen vastaaminen työelämän tarpeisiin
7 4.2.2010
Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä 1 Aluerakenne pohjautuu vahvaan monikeskuksiseen kaupunkiverkkoon, jossa. erilaiset ja erikokoiset kaupungit toimivat aluerakenteen keskeisinä solmukohtina. Laaja verkostometropoli muodostuu Helsingin, Turun, Tampereen, Lahden ja Kotka-Haminan rajaamasta alueesta. Verkostometropoli rakentuu alueen vahvojen keskusten välisiin kehityskäytäviin ja tehokkaisiin liikenneyhteyksiin. Muualla maassa erityisesti Oulun, ja Jyväskylän ympäristöt ovat kehittyneet voimakkaasti. Lisäksi Kuopio ja Vaasa sekä Seinäjoki ympäristöineen ovat kehittyneet suotuisasti. Pienemmätkin kaupunkiseudut ovat pärjänneet osana vahvaa kaupunkiverkkoa. Kaupunkiseutujen välille on muodostunut kehityskäytäviä tehokkaine joukkoliikennejärjestelmineen.
Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä 2 Kuntien lukumäärä on pudonnut voimakkaasti, jolloin vahva kuntarakenne pystyy tarjoamaan palvelut aikaisempaa tehokkaammin. Kaupunkiseudut ja niiden sisällä ja ympärillä olevat maaseutumaiset alueet muodostavat kilpailukykyisiä ja dynaamisia toiminta-alueita. Ekotehokas ja aikaisempaa energiaomavaraisempi maaseutu, uudet ratkaisut ja teknologia antavat uusia mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle. Uudet energiaratkaisut ovat synnyttäneet runsaasti uusia työmahdollisuuksia varsinkin maaseudulle. Luonnonvarat ja niihin perustuva osaaminen ja kansainvälinen yritystoiminta tarjoavat uusia mahdollisuuksia erityisesti maaseudulle ja alueille, joiden kehitysmahdollisuuksia on aiemmin pidetty heikkoina.
Elinkeinorakenteen muutoksesta Suomen kotimarkkinat: Pohjoismaat sekä Itämeren ja Barentsin alueet. Palvelualan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Palvelusisältö myös materiaalisessa valmistuksessa on lisääntynyt merkittävästi. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Suomessa toimii edelleen merkittäviä metsä-, metalli-, kemian ja ITC teollisuuden yrityksiä. Luovan talous ja kulttuuriyrittäjyys ovat vahvistaneet alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Suuri osa luovien alojen tekijöistä ja tuotannosta on pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla. Kannattavia ja kansainvälisesti menestyviä luovan alan yrityksiä ja toimijoita on kuitenkin eri puolilla Suomea. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on vahvistanut niihin perustuvan valmistuksen asemaa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Energiantuotannossa yritystoimintaa on syntynyt eri puolille Suomea.
Hajahuomioita kehityksestä Kuntien lukumäärä putoaa 100 150 Edistää vahvan palvelurakenteen kehittämistä Maakuntien lukumäärä putoaa ainakin 9:ään (vastaa ELYjen lukua) Kaupunkipolitiikka: Monikeskuksisuus Verkostometropolialue (kehityskäytävät) Pistemäiset kehitysseudut ja kehityskäytävät Maaseutu kehityspotentiaalina Verkostotalous kaiken kaikkiaan vahva Moniportainen tehokas hallinto avainasemassa Ohjelmapolitiikasta vuorovaikutteiseen neuvottelupolitiikkaa
Huomiota kehityksestä Olennaista on kyky reagoida ympäristön muutoksiin Visio ja tavoitteet selviksi, suunta johon kuljetaan Toimintaympäristön muutokset edellyttävät kykyä reagoida niihin nopeasti Toimenpiteet generoidaan jatkuvaan arviointiin, oppimiseen ja kokeiluun pohjautuvana prosessina Aluekehittämisen suunnittelu-, päätöksenteko- ja seuranta/arviointijärjestelmä on rakennettava tältä pohjalta