NUMMI-PUSULAN JA LOHJAN KUNTALIITOKSEN VAIKUTUS KAR VIAISEN TOIMINTAAN Yhtymähallitus 12.6.2012 Liite Lohja, Nummi-Pusula ja Siuntio ovat valmistelleet kuntaliitosta, joka toteutuisi vuoden 2013 alusta lukien. Kuntaliitokseen liittyvät Lohjan, Nummi-Pusulan ja Siuntion päätökset ovat edelleen kesken, mutta Lohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitos vaikuttaa todennäköiseltä. Perussopimuksen määräykset kuntayhtymästä eroamiseeen Kuntalain 84 :n mukaan kunta voi erota kuntayhtymästä. Jos perussopimuksessa ei ole muuta sovittu, tapahtuu eroaminen valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Perusturvakuntayhtymä Karviaisella on perussopimus, jossa on säännökset kuntayhtymän perustamisesta, toiminnasta, taloudesta ja myös kuntayhtymästä eroamisesta ja kuntayhtymän lakkauttamisesta. Karviaisen perussopimuksen 23 :ssä on säännelty jäsenkunnan eroaminen kuntayhtymästä. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Nummi-Pusula on ilmoittanut kuntayhtymästä eroamisestaan säädetyssä ajassa. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymän peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaan tullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen. Perussopimukseen liittyy jäsenkuntien hallitusten hyväksymä perustelumuistio. Perustelumuistion mukaan kunnan erotessa kuntayhtymästä, luovuttaa kuntayhtymä ko. kunnan maantieteellisellä alueella olevat kiinteistöt irtaimistoineen ko. kunnalle. Asiaan liittyy taloudellisia selvityksiä koskien mm. eläkevastuiden siirtoa. Tavoitteena on, että mahdollinen eroaminen tapahtuu oikeudenmukaisesti ja jäljelle jääviä kuntia vahingoittamattomalla tavalla. Laissa tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä ja puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Karviaista perustettaessa laadittiin peruskunnista Karviaiseen siirtyviä varten henkilöstösopimus, jossa laissa todettua henkilöstön irtisanomissuojaa täsmennettiin. Henkilöstösopimuksessa määriteltiin varsin perusteellisesti henkilöstön siirtymiseen ja asemaan liittyviä kysymyksiä. Kuntayhtymän purkautuessa tai jäsenkunnan irtisanoutuessa siitä menetellään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti (PARAS -lainsäädännön 5-vuoden irtisanomisturva vuoden 2013 loppuun asti, liikkeen luovutusperiaate). Kuntaliitoksen vaikutukset talouteen Jäsenkuntien Karviaiseen sijoittama peruspääoma jakaantuu seuraavasti:
Kuntayhtymään sijoitetun peruspääoman tarkoituksena on ollut turvata kuntayhtymän maksuvalmius ja mahdollistaa pienten investointimenojen suorittaminen. Karviaisen maksuvalmius on ollut koko toiminnan aikana hyvä. Peruspääomaosuuksien suhteessa Nummi-Pusulan kunnan laskennallinen osuus Karviaisesta on 14 %. Kun Nummi-Pusulan kunta eroaa ptky Karviaisesta, maksetaan kunnalle sen osuus peruspääomasta takaisin vähennettynä sen osuudella mahdollisesta edellisten vuosien alijäämästä. Karviaisen työterveyshuollon laskutus asiakkaina olevilta työnantajilta perustuu kiinteään toimenpidekohtaiseen hinnoitteluun. Työterveyshuollon osalta voi vuosittain syntyä alijäämää tai alijäämää. Syntyneitä alijäämiä on yhteensa 4 vuodelta 210.235,08 euroa. Alijäämää katetaan siten, että työtervyshuollon tulos vuodelta 2012 olisi ylijäämäinen ja että kuntayhtymän tulos olisi ylijäämäinen. Jos tilinpäätöksessä 2012 on vielä kattamattomia alijäämiä, vähennetään Nummi-Pusulalle palautettavasta peruspääomasta Nummi-Pusulan osuus (14 %) kattamattomasta alijäämästä, mikä vuoden 2011 taseen alijäämien perusteella olisi 29.432,91 euroa. Kuntalaskutus on Karviaisen jäsenkuntien kesken jakaantunut seuraavasti: Nummi-Pusulan maksuosuuteen vuodelta 2011 sisältyi hallinnon ja muiden yhteisten toimintojen menoja yhteensä 384.000 euroa. Jotta Vihdin ja Karkkilan kustannustaso ei Nummi-Pusulan kuntaliitoksen vuoksi nousisi, on edellä mainittu summa kuntaliitoksen aiheuttama euromääräinen sopeuttamistarve yhteisten menojen osalta, kun Nummi-Pusulassa olevat sosiaali- ja terveystoimen perustoiminnot siirtyvät kuntaliitoksen mukana. Päihde- ja mielenterveyshanke on Kaste-ohjelman mukainen hanke ja päättyy tämän vuoden lopussa. Sosiaalipäivystyksen osalta Karviainen on hallinnoija Karviaisen alueen lisäksi Lostin ja Raaseporin alueella. Sosiaalipäivystyksen laskutus perustuu asukaslukuun, jolloin Nummi-Pusulan asukaskohtainen osuus näiltä osin tulee sisältymään Lostin alueen laskutukseen vuonna 2013. Näin ollen sopeutettava euromäärä yhteisten kustannusten osalta on 360-400 t.euroa. Jos sopeutustarve lasketaan palvelulinjoittain on sopeuttamistarve seuraava: Lasten ja nuorten linja Työikäisten linja 45.000-65.000 euroa 90.000-95.000 euroa
Ikäihmisten linja Yhtymän hallinto 60.000-65.000 euroa 125.000-150.000 euroa Sopeuttamisohjelma ehdotetaan ajoitettavaksi vuosille 2012-2013. Sopeuttamisohjelma koostuu seuraavista osioista: Kuntaliitoksessa siirtyvät hallintotehtävät: 2 kpl (suunnitelma) 98.000 euroa Vuoden 2012 talousarviossa sopeutetut tehtävät 2 kpl 97.000 euroa Vuonna 2013 lakkautettavat tehtävät 4 kpl 123.000 euroa. Logistiikkajärjestelmän muutos 50.000-60.000 euroa. Yhteensä n. 370.000 euroa Karviaisen aloittaessa vuonna 2009 ostettiin perusturvan käytössä ollut poistamaton irtain käyttöomaisuus Karviaisen omistukseen. Näin tehtiin kaikkien jäsenkuntien osalta. Nummi-Pusulalta ostettiin tuolloin irtaimistoa 32 137,58 euroa arvosta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä irtaimen käyttöomaisuuden poistamaton menojäännös oli 14 148,50 euroa. Tämä käyttöomaisuus luovutetaan uudelle kunnalle samoilla ehdoilla, millä se on hankittukin. Näin ollen omaisuuden luovutuksesta laaditaan kauppakirja. Kaupan kohteena on Karviaisen omistama Lohjan kaupungille luovutettava sosiaali- ja terveystoimen irtain käyttöomaisuus Nummi-Pusulan toimipisteistä. Muu irtain omaisuus luovutetaan korvauksetta. Omaisuuden arvona kaupassa käytetään ko. omaisuudella Karviaisen taseessa 31.12.2012 olevaa arvoa. Tasearvoltaan kokonaan poistettu tai muutoin nolla-arvoinen omaisuus luovutetaan korvauksetta. Karviainen toimii pääasiassa jäsenkunnilta vuokratuissa tiloissa, joten kiinteistöjen omistuksien luovutuksia ei tapahdu kuntaliitoksen yhteydessä. Vuokrasopimukset Karviaisen ja Nummi-Pusulan välillä päättyvät kuntaliitoksen yhteydessä. Samoin päättyvät sopimukset ruokapalveluista. Kun Karviainen on kilpailuttanut palveluja (esim. välinehuolto), on tarjouspyynnöissä edellytetty, että kuntaliitoksen tapahtuminen huomioidaan tarjousta tehtäessä. Palveluita on myös kilpailutettu mahdollisuuksien mukaan Lohjan kanssa yhdessä. Lisäksi on järkevää, että Lohja kilpailuttaessaan tänä vuonna palvelujaan voi ottaa Nummi-Pusulasta siirtyvät toiminnot kilpailutuksen piiriin. Lisäksi ostopalvelusopimukset, jotka koskevat Nummi-Pusulan toimipisteitä tai nummipusulalaisia asiakkaita käydään läpi ja sovitaan niiden siirtymisestä. Tilivuoden 2012 aikana kaikki Nummi-Pusulan toimintoja koskevat saatavat vuosilta 2009-2011 on poistettu. Lisäksi on sovittava vuoden 2012 tilinpäätöksen saatavien perinnästä ja mahdollisesta poistamisesta vuonna 2013. Vuosilomien osalta vastuu jaetaan seuraavasti: Lomavuonna 1.4.2011-31.3.2012 Karviaisen palveluksessa ansaitut, vielä pitämättömät vuosilomapäivät siirtyvät pidettäviksi Lohjan kaupungin palveluksessa. Aikana 1.4.2012-31.12.2012 ansaitut vuosilomat siirtyvät myös pidettäviksi uuden työnantajan palvleuksessa. Tilinpäätöksessä 2012 kirjataan lomapalkkavastuut. Vastuut lasketaan tilinpäätökseen henkilöittäin. Karviainen on vastuussa loma-ajan palkoista ja lomarahasta 31.12.2012 asti. Vastuu ajalta 1.1.-31.3.2013 kuuluu uudelle työnantajalle. Loma-ajan palkan ja lomarahan vastuut sosiaalikustannuksineen on vuoden 2011 jaksotustietojen perusteella arvioituna n. 570.000 euroa Lohjan palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta. Vuonna 2011 Nummi-Pusulan toimipisteiden kokonaissumma henkilöstökulujen osalta oli 4.679.550 euroa. Henkilöstövaikutukset Lohja, Nummi-Pusula ja Karviainen ovat valmistelleet henkilöstösopimusta liittyen Nummi-Pusulan sosiaali- ja terveystoimen toimipisteiden ja niiden henkilöstön siirtymisestä Lohjan kaupungin palvelukseen. Sopimus tuodaan päätettäväksi kuntaliitoksen toteutumisen varmistuttua.tarkistetun laskelman mukaan Nummi-Pusulan toimipisteistä siirtyy yhteensä 107,3 virkaa ja tehtävää. Nummi-Pusulan osuus yhteisista tehtävistä on laskennallisesti pääsääntöisesti 14 % lukuun ottamatta tehtäviä, joissa on muu selkeä prosenttijako. Nämä vakanssit yhteenlaskettuna merkitsevät vajaa 9 henkilötyövuotta. Suunnitelma kuntaliitoksessa Nummi-Pusulan toimipisteistä siirtyvistä tehtävistä on tämän muistion liitteenä. Kun Karviaista perustettiin järjestettiin virat ja tehtävät uudestaan. Yhtymähallitus perusti virat ja vahvisti uudet tehtävänimikkeet. Jäsenkuntien perusturvaorganisaatioiden johto- ja
esimiestehtäviin liittyviä vakansseja poistui muutoksen yhteydessä yhteensä 36 kpl, joista 11 Karkkilasta, 11 Nummi-Pusulasta ja 14 Vihdistä. Karviaiseen perustettiin tuolloin yhteensä 30 johto- ja esimiestehtävää, joista lasten ja nuorten palveluiden linjalle 3, työikäisten linjalle 11 ja ikäihmisten linjalle 12 virkaa ja tehtävää. Hallintoon tuli kuntayhtymän johtajan lisäksi tuolloin 3 tehtävää. Tällä hetkellä johto- ja esmiestehtäviä on 30, mutta johto- ja esimiesrakenne on muuttunut siten, että päällikkötehtävistä on painopistettä siirretty osastonhoitajatasoon ja johtaviin asiakastyöntekijöihin, joita on yhteensä 5 johto- ja esimiestyöhön luetuissa tehtävissä. Päällikköjen lukumäärä on pienentynyt kahdella. Lisäksi on lakkautettu 1 projektipäällikön tehtävä. Nummi-Pusulan liittyessä Lohjaan luovutaan vuosina 2012-2013 edellä esitetyn sopeuttamisohjelman mukaan 8 tehtävästä, joista 3 on hallintotehtäviä, joista 2 on sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, jotka on vähennetty jo vuoden 2012 talousarviossa kuntaliitokseen varautuen ja 3 on tukipalvelutehtäviä. Hallintotehtävien osalta on suoritettava ko. tehtävien osalta henkilöiden kuuleminen ja huomioitava mahdollinen PARAS-puitelain mukainen irtisanomissuoja. Tukipalvelutehtävien osalta sopeuttaminen tapahtuu eläköitymisen yhteydessä tai tehtävän tullessa avoimeksi muusta syystä. Vuonna 2012 eläköityjien määrä voi olla 16-20 henkilöä, vuonna 2013 12-16 henkilöä. Hallinto- tai muiden yhteisten tehtävien osuus eläköityjistä on n. 5 henkilöä ts. 13. %. Kuntaliitoksen vaikutus perussopimukseen ja hallintosääntöön Kuntaliitos vaikuttaa myös perussopimuksen sisältöön. Seuraavat perussopimuksen määräykset tulee vähintään korjattavaksi: 2 Jäsenkunnat ja kaupungit 3 Kuntayhtymän tehtävät (viittaus kansanterveyslakiin) 6 Yhtymäkokous (edustajien määrä, kokoonpano) 7 Yhtymähallitus (toimielimen jäsenten määrä ja kokoonpano) 12 Hallinnon ja talouden tarkastus, tarkastuslautakunnan jäsenten määrä ja kokoonpano 13 Peruspääoma (jakautunut 31.12.2008 kuntakohtaisten asukalukujen suhteessa) 27 Voimaantulo Hallintosäännön määräyksiä ei välttämättä tarvitse kuntaliitoksen vuoksi muuttaa. Kuntaliitoksen varmistuttua tässä yhteydessä olisi hyvä tehdä tarpeellisiksi katsotut muutokset sekä perussopimukseen että hallintosääntöön. Valtakunnallinen kuntarakenteen uudistus vuosina 2012-2014 Suomessa on juuri päättymässä ns. PARAS-hankkeen mukainen kunta- ja palvelurakenneuudistus. PARAS-hankkeen keskeinen velvoite kunnille oli perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon palveluiden järjestämiselle säädetty vähintään noin 20.000 asukkaan väestöpohja. Kunnat saivat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen kautta vai perustamalla yhteistoiminta-alueen. Perusturvakuntayhtymä Karviainen on PARAS-uudistuksen puitelain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue. PARAS-puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun ja sen yhteistoimintavelvoitteet puitelakimuutoksen myötä vuoden 2014 loppuun (Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys, Osa I, 2012, 23 24). Alkamassa on uusi laajamittainen kuntauudistus. Valtiovarainministeriö asetti 4.3.2011 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin 4.3.2011 30.12.2011. Valtiovarainministeriö muutti 2.9.2011 päätöksellä työryhmän toimeksiantoa siten, että työryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella kuntauudistuksen toteuttaminen hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Hallitusohjelmassa kuntarakenneuudistuksen (Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys Osa I, 2012, 17) tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne perustuu väestörakenteelle, jossa väestökehitys turvaa riittävän työikäisen väestön sekä riittävät talous- ja henkilöstöresurssit palveluiden järjestämiseksi. Elinvoimaisella kuntarakenteella varmistetaan keskeisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa.
Väestökehitys on selvityksen (Osa I, 2012, 17) mukaan haastamassa kuntien kyvyn järjestää peruspalveluja 2020 2030 -luvuilla. Väestön huoltosuhteen dramaattinen heikkeneminen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, maan sisäinen muuttoliike, globalisaation lieveilmiöt sekä kansainvälisen ja Suomen talouden epävakaus uhkaavat kuntien toimintaa. Selvityksen mukaan pelkkä ikärakenteen muutos lisää 20 vuodessa huomattavasti erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kustannuksia (Osa I, 2012,45). Valtakunnallista kuntauudistusta vuosina 2012 2014 on perusteltu (Kuulemistilaisuus Uusimaa 21.3.2012) seuraavasti: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä osa II:ssa on suoritettu maakuntakohtainen tarkastelu, jossa Uudellemaalle on esitetty asetettavaksi yhdeksän erityistä kuntajakoselvitystä siten, että Vihti ja Karkkila muodostaisivat yhden selvitysalueen (Osa II, 2012,21). Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän raportin (Osa I,2012, 18) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Palvelujärjestelmässä uudistamisessa on tärkeintä jo pitkälti toteutetun sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integroimisen lisäksi yhdistää samaan rakenteeseen mahdollisimman laajasti perustason ja erityistason tehtäviä. Hallitusohjelman mukaan (Osa I,2012, 20) sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena painottaen ennalta ehkäisyä ja asiakkaan asemaa. Sosiaalija terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Selvityksen mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu kaksiportainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne siten, että kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva -alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Näin ollen lähivuosina (2012 2014) ennakoidaan olevan kaksi suurta muutosta: kuntarakenteen muutos ja uudet säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Vihdin ja Karkkilan osalle esitetty kuntajakoselvitys voi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta merkitä kahta vaihtoehtoa riippuen siitä, mitä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tullaan säätämään. Laki voi sisältää sen, että Vihdin ja Karkkilan kokoisella alueella voidaan järjestää koko sosiaali- ja terveydenhuolto Erva -alueen tehtäviä lukuun ottamatta. Todennäköisempi vaihtoehto on Sote -alueen muodostaminen joko Lohjan sairaanhoitoalueen pohjalta tai jollakin muulla Uudenmaan aluerakenteella. STM:ssä sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneselvitys on käynnistetty ja siitä tulisi antaa väliraportti toukokuussa 2012. Näin ollen tarkempaa tietoa seuraavasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamissuunnasta voidaan saada lähiviikkoina.
Yhteenvetona voidaan todeta, että seuraavina vuosina on Karviaisen osalta 3 keskeistä muutosulottuvuutta: Nummi-Pusulan kuntaliitos Lohjaan, jonka talous- ja henkilöstövaikutukset on alustavasti kartoitettu tässä muistiossa Valtakunnallinen kuntarakenteiden selvitystyö, jonka seurauksena Uudenmaan kuntakartta saattaa muuttua Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Tähän samaan ajankohtaan asettuu myös suurten ikäluokkien eläköityminen, joka tuo oman haasteensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiselle. Ptky Karviaisen organisaatio perustuu elämänkaarimalliin. Karviaista perustettaessa elämänkaarimallin johtoajatuksena oli asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan asioiden kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan pohjautuva organisaatio- ja palvelumalli. Elämänkaarimalliin pohjautuva organisaatio ei ole Suomessa ainutlaatuinen, mutta ei myöskään tavanomainen. Tyypillisempi organisointitapa edelleen on toimintopohjainen malli, jossa sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut on organisoitu omiksi toimintalinjoikseen. Tyypillinen malli nykyisin on: terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, asumis- ja laitospalvelut (tai vanhuspalvelut). Oleellisinta palvelujen organisointitavassa on, että se on riittävästi asiakkaiden tarpeisiin vastaava palvelumalli. Kuntarakennetyöryhmän ehdotuksista lausuntokierros on päättynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen osalta ensimmäisiä STMn ehdotuksia kuullaan toukokuussa. Tällöin on hyvä jatkaa arviota siitä, minkälaisilla elementeillä Vihdin-Karkkilan alueella on mahdollisuus menestyä seuraavassa kuntarakenneuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa. rlr/lf/sk/ph/rl Liite: Suunnitelma kuntaliitoksen yhteydessä Nummi-Pusulan toimipisteistä siirtyvistä tehtävistä