17.1.216 Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 1. Strateginen kehys 1.1. Nykytilan vahvuudet ja heikkoudet 1.2. Missio 1.3. Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet (toimeenpanosuunnitelmakartta) 1.4. Profiilit ja painoalat 1.5. Laadunhallinta 1.6. Riskien arviointi ja hallinta 1.7. Valtakunnalliset erityistehtävät, kansainväliset ja yliopistolliset erityisvastuut, verkostojen koordinointi 2. Toimenpiteet 2. Vuoden 217 toimenpiteet 2.1. Luova, kansainvälinen oppimisen ja huippututkimuksen ympäristö 2.2. Opiskelija keskiöön 2.3. Uusiutumisen mahdollistavat voimavarat 3. Resurssit 3.1. Henkilöstösuunnitelma 3.2. Tilasuunnitelma 3.3. Talousarvio 4. Määrälliset tavoitteet ja seuranta 4.1. Opetuksen määrälliset tavoitteet 4.2. Määrälliset seurantakohteet ja indikaattorit 4.3. Seurannan ja raportoinnin vastuut ja roolit Vuosiraportti 1 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 1. Strateginen kehys 1.1. Toimintaympäristö ja nykytilanteen arviointi Suomen kansallinen CERN-strategia (SA 13/2) ja vuonna 213 julkistettu Euroopan hiukkasfysiikan strategia antavat selkänojan pitkäjänteiselle ja monipuoliselle työlle tutkimuksen, tutkijakoulutuksen, teknologisen kehitystyön ja teknologiansiirron sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiselle. CERN-tutkimus on saanut maailmalaajuista huomiota CMS- ja ATLAS-kokeiden löytämästä Higgsin hiukkasesta, johon liittyen myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto vuonna 213. Laitos voi huolehtia myös muista Suomen kannalta kiinnostavista kansainvälisistä subatomaarisen fysiikan yhteistyöhankkeista. Tällainen hanke on Darmstadtiin Saksaan vuosina 211-222 rakennettava ESFRI Landmark hanke Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR). Fysiikan tutkimuslaitoksen, jonka englanninkielinen nimi on Helsinki Institute of Physics (HIP), rakenne viiden yliopiston yhteisenä valtakunnallisena laitoksena antaa toiminnallisen ja taloudellisen kehyksen suurten kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämiseen, mikä ei olisi mahdollista yksittäisen yliopiston toimintana. HIPin valtakunnallinen rooli antaa mahdollisuuden toimia kansainvälisissä HIPin vastuisiin kuuluvissa tutkimuslaitoksissa niiden toimintaa ohjaavissa ja päätöksiä tekevissä elimissä. Pääosa HIPin perusrahoituksesta (v. 216 noin 75 %) tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtakunnallisen tehtävän rahoitukseen, korvamerkittynä kansainväliseen toimintaan ja sen tukitoimintaan. Muu osa perusrahoituksesta tulee isäntäyliopistolta sekä sopimusosapuolina olevilta yliopistoilta tuloksellisuusrahoituksena. Täydentävää rahoitusta saadaan mm. Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. HIPin toiminnan merkittävimmät riskit ovat suurten kansainvälisten hankkeiden odottamattomat tapahtumat ja viivästykset tutkimuslaitteiden rakentamisessa tai operoinnissa. Pitkäjänteiseen kansainväliseen toimintaan liittyen rahoitustilanteen äkilliset muutokset sekä valuuttakurssien muutokset ovat merkittävä uhka. 1.2. Missio Fysiikan tutkimuslaitos on Helsingin, Jyväskylän ja Aalto yliopistojen, Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen yhteinen valtakunnallisia tehtäviä hoitava laitos. Se toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Sen tehtävänä on harjoittaa ja edistää teoreettisen ja kokeellisen fysiikan perus- ja soveltavaa tutkimusta, hiukkaskiihdytinkeskuksiin liittyvää teknologiankehitystä sekä osallistua tutkijakoulutukseen. Tutkimuslaitos huolehtii Suomen yhteistyöstä CERNin kanssa sekä osallistuu muuhun kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Laitos huolehtii myös Suomen osallistumisesta Darmstadtiin vuosina 211-222 rakennettavan kansainvälisen laboratorion Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) rakentamiseen ja tutkimustoimintaan. 1.3. Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet VISIO VUOTEEN 225 GLOBAALI VAIKUTTAJA - YHDESSÄ LUOVA, KANSAINVÄLINEN OPPIMISEN JA HUIPPUTUTKIMUKSEN YMPÄRISTÖ Korkeatasoinen perustutkimus ja sen vaikuttavuus Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuur i Kansainväliset kumppanuudet OPISKELIJA KESKIÖÖN Vuorovaikutus ja oppiminen tiedeyhteisössä 2 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 UUSIUTUMISEN MAHDOLLISTAVAT VOIMAVARAT Monipuolinen rahoitus * *) yksikön oma kehittämiskohde 1.4. Profiili ja painoalat HIPin päätehtävä perustuu Suomen kansalliseen CERN-strategiaan, jonka päätavoitteet ovat: 1. Näkyvä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön suurenergiafysiikan ja ydinfysiikan eturintaman perustutkimuksessa. 2. Kiihdyttimiin, säteilynilmaisimiin ja tietojenkäsittelyyn liittyvän soveltavan tutkimuksen edistäminen. 3. Fysiikan ja uuden teknologian tutkijankoulutus projektipohjaisessa haasteellisessa kansainvälisessä tutkimusympäristössä. 4. Suomalaisten yritysten teknologiaosaamisen edistäminen sekä CERN-hankkeiden kaupallinen hyödyntäminen. 5. CERNin hyödyntäminen luonnontieteellisessä koulutuksessa ja luonnontieteellisen yleissivistyksen edistämisessä. HIPin toiminta ja tutkimuskysymykset liittyvät kiinteästi Euroopan hiukkasfysiikan strategiaan ja CERNin keskipitkän- ja pitkän tähtäimen suunnitelmiin. HIP koordinoi Suomen osuutta FAIRin rakentamisessa 211-222 ja sen tutkimustoiminnassa. Fysiikan tutkimuslaitoksen toimintaa ohjaavat myös jäsenyliopistojen strategiat ja painoalat, erityisesti Helsingin yliopiston Matter and Materials -painoala, Jyväskylän yliopiston Kiihdytinpohjainen tutkimus painoala sekä teknillisiä tieteitä harjoittavien yliopistojen instrumentointi-, teknologiasovellus-, materiaalitiede- ja ICT-tutkimus. Vaikuttavuutta pyritään lisäämään edistämällä Suomen, CERNin ja FAIRin välistä teollisuusyhteistyötä, edistämällä koulujen tiedetoimintaa, avaamalla dataa, ja toimimalla aktiivisesti uusien kumppanuuksien kanssa tutkimustulosten hyödyntämiseksi. 1.5. Laadunhallinta Laatujärjestelmä tukee Fysiikan tutkimuslaitokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden toteutumista seurataan toiminnanohjausprosessissa raportoinnin ja yksikkökohtaisen palautteen avulla. Laadunhallinnan menettelyt ja vastuut dokumentoidaan toimintakäsikirjaan. Toimintakäsikirja tullaan päivittämään vuosien 216 217 aikana erityisesti muuttuneen hallinnollisen ympäristön vuoksi. Johtaja vastaa laitoksen toiminnan ja tulosten laadusta. Tutkimusohjelmien johtajat vastaavat ohjelmien tieteellisestä sisällöstä. Tutkimuskoordinaattori toimii Fysiikan tutkimuslaitoksen laatuyhdyshenkilönä, jonka tehtävänä on koordinoida laitoksen laadunhallintaa. Johtajan ja johtokunnan tukena tutkimuksen laatua koskevissa kysymyksissä toimii 6-1 - jäseninen kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta, Scientific Advisory Board (SAB), joka valvoo tutkimusprojektien edistymistä ja tieteellistä tasoa. SAB kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja sen lisäksi SABin jäseniä voidaan konsultoida erityisissä kysymyksissä. Tutkimustoiminta on organisoitu projekteihin (yleensä 3+3 vuotisia), joita arvioidaan asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän toimesta ennen kuin projektin hyväksymisestä tai jatkosta päätetään. Raportit tulevat myös SABin käyttöön, jonka suosituksiin johtokunta nojaa päätöksissään. Jos tutkimusryhmän toiminta liittyy läheisesti jonkin jäsenyliopiston toimintaan, ryhmän tutkimustoiminta arvioidaan myös ao. yliopiston yleisen tutkimuksen arvioinnin yhteydessä. Julkaiseminen vertaisarvioiduissa lehdissä takaa tutkimuksen laadun ylläpitämisen. Seuranta kansainvälisissä yhteishankkeissa takaa lisäarvoa tutkimuksen laadun ylläpitämisessä. Tästä esimerkkinä ovat CERNin tieteelliset arviointikomiteat. Pääosa toiminnasta tapahtuu kansainvälisissä kiihdytinlaboratorioissa, erityisesti CERNissä. Niissä sovelletaan laatujärjestelmiä, tyypillisesti ISO9 järjestelmää. 1.6. Riskien arviointi ja hallinta 3 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 Valtakunnallisen rahoituksen jatkuvuuden vaarantuminen Todennäköisyys: 5 Vaikutus toimintaan: 9 Hallinnasta vastaava taho: OKM, jäsenyliopistot Toimenpiteet: Pitkäjänteinen suunnittelu, joka pohjautuu kansalliseen CERN-strategiaan, FAIR-toiminnasta vastaami-seen, sekä jäsenyliopistojen strategioihin ja yhteistyöhön. CERN- ja FAIR-toiminnan riskit Kokeellinen tutkimustoiminta CERNissä sekä FAIR-laboratorion rakentamishanke ovat herkkiä sekä taloudellisten että teknisten ratkaisujen suhteen. CERNin kokeisiin tarvittavien laitepäivitysten rahoitus on Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksen varassa. Todennäköisyys: 3 Vaikutus toimintaan: 9 Hallinnasta vastaava taho: HIP, CERN, FAIR Toimenpiteet: Joustavuus siirtomäärärahojen käytössä on välttämätön toimenpide. SA:n infrastruktuurirahoituksen asianmukainen haku ja hallinnointi. Turvallisuusriskit Fysiikan tutkimuslaitoksen Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksessa sijaitsevan ilmaisinlaboratorion toimintaan liittyy riskejä kemikaalien käsittelyssä, radioaktiivisten isotooppilähteiden, röntgenlaitteiden sekä laserlaitteiden käytössä. Todennäköisyys: 1 Vaikutus toimintaan: 5 Hallinnasta vastaava taho: HIPin laboratoriotyön riskien hallinnasta vastaa turvallisuudesta Toimenpiteet: vastaava henkilö Riskien hallintaan HIP osallistuu pääasiallisesti varmistamalla toimintaan osallistuvan henkilökunnan asianmukaisen koulutuksen ja ohjauksen. Alan akateemisen henkilökunnan kriittisen koon ylläpito jäsenyliopistoissa Tutkimuslaitoksen toiminta perustuu yhteistyöhön jäsenyliopistojen ainelaitosten kanssa ja sen yhtenä tärkeänä tehtävänä on nuorten tutkijoiden myöhemmän urakehityksen tukeminen yliopistoissa. Todennäköisyys: 5 Vaikutus toimintaan: 5 Hallinnasta vastaava taho: HIP/johtaja, ohjelmajohtajat ja jäsenyliopistot Toimenpiteet: Akateemisen henkilökunnan kriittinen koko jäsenyliopistojen ainelaitoksilla, erityisesti kokeellisen tutkimuksen osalta, on turvattava pitkällä tähtäimellä. Muuttunut hallinnollinen toimintaympäristö Laitos pyrkii luomaan edellytykset menestykselliselle ja kansainvälisesti näkyvälle tutkimustoiminnalle. Tämä saavutetaan tehokkaan talous- ja henkilöstöhallinnon antaman tuen avulla, jotta tutkimus- ja opetushenkilökunta voi mahdollisimman paljon keskittyä tutkimustyöhön. Hallinnollinen toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti vuonna 216, mikä kuormittaa laitosta. Todennäköisyys: 9 Vaikutus toimintaan: 9 Hallinnasta vastaava taho: HIP/johtaja, tutkimuskoordinaattori, ohjelmajohtajat, HY/yliopistopalvelut. Toimenpiteet: HIPin ainelaitoksista huomattavasti poikkeava rooli valtakunnallisena tutkimuslaitoksena, jolla on huomattava kansainvälinen toiminta, huomioidaan uudessa hallintomallissa. Tiivis ja joustava yhteistoiminta yliopistopalveluiden ja HIPin välillä on välttämätöntä. Uuden toimintamallit implementoidaan siten, että tutkijoita ei kuormiteta. 1.7. Valtakunnalliset erityistehtävät, kansainväliset ja yliopistolliset erityisvastuut, verkostojen koordinointi 4 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 FAIR, Facility for Antiproton and Ion Research Alkamispäivä 1.1.28 Päättymispäivä Resursointi Rahoitetaan keskitetysti Kuvaus FAIR on Darmstadtiin Saksaan perustettu hiukkaskiihdytinlaboratorio, jossa tullaan tuottamaan korkean energian ja suuren intensiteetin hiukkassuihkuja, sekä primääri- ja sekundääri-ionisuihkuja että anti-protonisuihkuja. Ionisuihkut mahdollistavat huippututkimuksen neljällä eri fysiikan tutkimusalalla. Kiihdytinkompleksi sisältää hiukkassuihkujen varastointi- ja jäähdytysrenkaat ja mahdollistaa sisäisten kohtioiden käytön tutkimuksessa. Kaksi suprajohtavaa synkrotronia tuottaa korkean intensiteetin ioni-suihkuja enintään 35 GeV/u energialla ja antaa mahdollisuuden primääriionisuihkuihin raskailla ytimillä aina uraaniin saakka sekä laajaan radioaktiivisten ionisuihkujen valikoimaan. Fysiikan tutkimuslaitoksen tehtävänä on koordinoida Suomen osuutta rakentamis- ja tutkimustoiminnassa. OKM on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 5 M. FAIR on Suomen kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla. Se on myös ESFRI Landmark hanke. Suomen CERN-toiminnan koordinointivastuu Alkamispäivä 1.9.1996 Päättymispäivä Resursointi Rahoitetaan keskitetysti Kuvaus CERN on maailman johtava monipuolinen hiukkas- ja ydinfysiikan tutkimuskeskus. Sen 22 jäsenmaata osallistuvat yhteisvoimin aineen perusrakenteen ja luonnon perusvuorovaikutuksien tutkimukseen globaaleissa hankkeissa, joihin millään Euroopan maalla ei yksinään olisi mahdollisuutta. CERNin suurhanke, maailman suurin tieteellinen instrumentti LHC, eli suuri hadronitörmäytin, aloitti tutkimustoimintansa vuonna 21 ja se on mm. tuonut selvyyden alkeishiukkasten massan alkuperään (Higgsin hiukkanen). Paitsi hiukkasfysiikan laboratorio, CERNin ISOLDE laboratorio on myös johtava radioaktiivisten ionisuihkujen kehittäjä. CERN on myös merkittävä teknologinen kehitysalusta. OKM kohdentaa Fysiikan tutkimuslaitokselle merkittävää perusrahoitusta tähän toimintaan HY:n rahoituksen osana. CERN on Suomen kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla. LHC-kiihdyttimen päivitys HL- LHC (High Luminosity LHC) on myös ESFRI Landmark -hanke. 5 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 2. Vuoden 217 toimenpiteet CERNin LHC:n kokeiden ja ISOLDE:n täysipainoinen tutkimustoiminta Tutkimuksen painopiste toimintakaudella on LHC törmäyttimellä tapahtuva fysiikan tutkimus ja tulosten täysipainoinen hyödyntäminen. Fysiikan analyyseissä keskeisellä sijalla ovat Higgsin hiukkasten ominaisuuksien määrittäminen, jettien tutkimus, B-fysiikka, etusuuntafysiikka ja relativistiset raskasionitörmäykset. CERNin ISOLDE laboratoriossa tuotetaan radioaktiivisia ionisuihkuja ydinrakenteen tutkimiseen. Teoreettisen fysiikan tutkimusohjelma tekee itsenäistä huippututkimusta. HIP jatkaa menestyksellistä osallistumista CERNin CLOUD-kokeeseen, joka tutkii ilmastonmuutosta. CERNin ja FAIRin suurilmaisimien suunnittelu, rakentaminen ja päivitys CERNin CMS- ja ALICE-kokeiden ensimmäisen vaiheen päivityksen toteuttaminen 213-217 yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Näiden vaatima investointiosuus Suomelle on noin 1 M. Hanke on rahoitettu Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksen turvin. CMS-kokeen toisen vaiheen päivityksen 216-222 vaatimaa T&K toimintaa laajennetaan. Ilmaisimien ja kiihdytinkomponenttien rakentaminen FAIR (ESFRI Landmark -hanke) kiihdytinkeskukseen yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. OKM on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 5 M. Ilmaisinlaboratorion toimintaa itsenäisenä tutkimusohjelmia kustannustehokkaasti ja ammattimaisesti tukevana projektina kehitetään edelleen. Teknologiaohjelman projektien CERNin ja FAIRin kokeita tukevaa toimintaa kehitetään ja ulkopuolista rahoitusta haetaan entistä enemmän. Kiihdytinkehitykseen liittyvällä materiaalitutkimuksella on sovellusmahdollisuuksia myös muihin tieteen suurhankkeisiin, kuten ESRF, ITER ja XFEL. LHC-kokeiden vaatimia laskentajärjestelmiä kehitetään edelleen yhteistyössä CSC:n ja NDGF:n kanssa, siirtyen yhä enemmän pilviresursseihin. Yritysyhteistyön ja CERN/FAIR ostojen edistäminen HIP pyrkii kehittämään Suomen teollisuusyhteistyötä CERNin ja FAIRin kanssa ja edistää näiden teknologista ja kaupallista hyödyntämistä Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. CERNiin perustetun yrityskiihdyttämön "The Finnish Business Incubation Centre of CERN Technologies (FBC)" toiminnan edistäminen. FBC pyrkii edistämään suomalaisen perustutkimuksen ja teknologiakehityksen tuloksien hyödyntämistä yhdessä CERNin kanssa. 217 järjestetään CERNin Knowledge Transfer- ja hankintaosastojen ja suomalaisen elinkeinoelämän tapaaminen Aalto Design Factoryssä. Tätä valmistelee CERNin osallistuminen SLUSHiin 216. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tiivistetään yhteistyötä STUKin kanssa säteilyn havainnointiin liittyen. TEKESin rahoittamassa NINS3 projektissa hiukkas- ja ydinfysiikan mittausmenetelmiä kehitetään ydin- ja säteilyturvallisuuden sovelluksiin, yhdessä STUKin, IAEA:n ja suomalaisten yritysten kanssa. Perustetaan uuteen sensoriteknologiaan liittyvä projekti yhdessä STUKin kanssa. Perustetaan koulutoimintaan ja avoimen datan käyttöön liittyvä uusi projekti Fysiikan tutkimuslaitos on järjestänyt täydennyskoulutusjaksoja suomalaisille aineenopettajille CERNissä ja suomalaisten lukiolaisten opetusleirejä CERNissä vuosittain. Tätä toimintaa vahvistetaan perustamalla koulutoimintaan liittyvä projekti, jossa kehitetään myös avoimen LHC-kokeiden datan käyttöä opetuksessa. Projekti edistää myös avoimen tieteen tavoitteita. 6 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 Toteutetaan Suomi 1 -tapahtuma CERNissä Järjestetään syksyllä 217 Suomi 1 -tapahtuma CERNissä, jossa esitellään monipuolisesti suomalaista tutkimusta, elinkeinoelämää, innovaatiotoimintaa ja koulutusta. Tavoitteena on nostaa Suomen profiilia CERNissä ja saada CERNin toiminnalle näkyvyyttä Suomessa. Tapahtuma järjestetään yhdessä valtiollisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. 2. Tavoiteohjelman toimeenpano LUOVA, KANSAINVÄLINEN OPPIMISEN JA HUIPPUTUTKIMUKSEN YMPÄRISTÖ Korkeatasoinen perustutkimus ja sen vaikuttavuus Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuur i Kansainväliset kumppanuudet *) yksikön oma kehittämiskohde 2.1.1. Korkeatasoinen perustutkimus ja sen vaikuttavuus CERNin LHC:n kokeiden ja ISOLDE:n täysipainoinen tutkimustoiminta Tutkimuksen painopiste toimintakaudella on LHC törmäyttimellä tapahtuva fysiikan tutkimus ja tulosten täysipainoinen hyödyntäminen. Fysiikan analyyseissä keskeisellä sijalla ovat Higgsin hiukkasten ominaisuuksien määrittäminen, jettien tutkimus, B-fysiikka, etusuuntafysiikka ja relativistiset raskasionitörmäykset. CERNin ISOLDE laboratoriossa tuotetaan radioaktiivisia ionisuihkuja ydinrakenteen tutkimiseen. Teoreettisen fysiikan tutkimusohjelma tekee itsenäistä huippututkimusta. HIP jatkaa menestyksellistä osallistumista CERNin CLOUD-kokeeseen, joka tutkii ilmastonmuutosta. Perustetaan koulutoimintaan ja avoimen datan käyttöön liittyvä uusi projekti Fysiikan tutkimuslaitos on järjestänyt täydennyskoulutusjaksoja suomalaisille aineenopettajille CERNissä ja suomalaisten lukiolaisten opetusleirejä CERNissä vuosittain. Tätä toimintaa vahvistetaan perustamalla koulutoimintaan liittyvä projekti, jossa kehitetään myös avoimen LHC-kokeiden datan käyttöä opetuksessa. Projekti edistää myös avoimen tieteen tavoitteita. Toteutetaan Suomi 1 -tapahtuma CERNissä Järjestetään syksyllä 217 Suomi 1 -tapahtuma CERNissä, jossa esitellään monipuolisesti suomalaista tutkimusta, elinkeinoelämää, innovaatiotoimintaa ja koulutusta. Tavoitteena on nostaa Suomen profiilia CERNissä ja saada CERNin toiminnalle näkyvyyttä Suomessa. Tapahtuma järjestetään yhdessä valtiollisten toimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tiivistetään yhteistyötä STUKin kanssa säteilyn havainnointiin liittyen. TEKESin rahoittamassa NINS3 projektissa hiukkas- ja ydinfysiikan mittausmenetelmiä kehitetään ydin- ja säteilyturvallisuuden sovelluksiin, yhdessä STUKin, IAEA:n ja suomalaisten yritysten kanssa. Perustetaan uuteen sensoriteknologiaan liittyvä projekti yhdessä STUKin kanssa. Yritysyhteistyön ja CERN/FAIR ostojen edistäminen HIP pyrkii kehittämään Suomen teollisuusyhteistyötä CERNin ja FAIRin kanssa ja edistää näiden teknologista ja kaupallista hyödyntämistä Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. CERNiin perustetun yrityskiihdyttämön "The Finnish Business Incubation Centre of CERN Technologies (FBC)" toiminnan edistäminen. FBC pyrkii edistämään suomalaisen perustutkimuksen ja teknologiakehityksen tuloksien hyödyntämistä yhdessä CERNin kanssa. 217 järjestetään CERNin Knowledge Transfer- ja hankintaosastojen ja suomalaisen elinkeinoelämän tapaaminen Aalto Design Factoryssä. Tätä valmistelee CERNin osallistuminen SLUSHiin 216. 7 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 2.1.2. Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuuri CERNin ja FAIRin suurilmaisimien suunnittelu, rakentaminen ja päivitys CERNin CMS- ja ALICE-kokeiden ensimmäisen vaiheen päivityksen toteuttaminen 213-217 yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Näiden vaatima investointiosuus Suomelle on noin 1 M. Hanke on rahoitettu Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksen turvin. CMS-kokeen toisen vaiheen päivityksen 216-222 vaatimaa T&K toimintaa laajennetaan. Ilmaisimien ja kiihdytinkomponenttien rakentaminen FAIR (ESFRI Landmark -hanke) kiihdytinkeskukseen yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. OKM on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 5 M. Ilmaisinlaboratorion toimintaa itsenäisenä tutkimusohjelmia kustannustehokkaasti ja ammattimaisesti tukevana projektina kehitetään edelleen. Teknologiaohjelman projektien CERNin ja FAIRin kokeita tukevaa toimintaa kehitetään ja ulkopuolista rahoitusta haetaan entistä enemmän. Kiihdytinkehitykseen liittyvällä materiaalitutkimuksella on sovellusmahdollisuuksia myös muihin tieteen suurhankkeisiin, kuten ESRF, ITER ja XFEL. LHC-kokeiden vaatimia laskentajärjestelmiä kehitetään edelleen yhteistyössä CSC:n ja NDGF:n kanssa, siirtyen yhä enemmän pilviresursseihin. 2.1.3. Kansainväliset kumppanuudet Valtakunnallisten tehtävien hoitaminen Suomen CERN- ja FAIR-jäsenyyksien koordinointi ja täysimääräinen hyödyntäminen. Fysiikan tutkimuslaitoksen päätehtävänä on huolehtia Suomen ja CERNin välisestä yhteistyöstä. Tehtävän hoitaminen perustuu Suomen kansalliseen CERN-strategiaan (Suomen Akatemia 13/2). Fysiikan tutkimuslaitos koordinoi myös Suomen osuutta FAIR-tutkimusinfrastruktuurin rakentamis- ja tutkimustoiminnassa. 8 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 2. Tavoiteohjelman toimeenpano OPISKELIJA KESKIÖÖN Vuorovaikutus ja oppiminen tiedeyhteisössä *) yksikön oma kehittämiskohde 2.2.1. Vuorovaikutus ja oppiminen tiedeyhteisössä Opiskelijat ohjataan tutkimusperustaiseen työtapaan kansainvälisessä ympäristössä Kansallisen CERN-strategian mukaisesti tehostetaan CERN- ja FAIR-tutkimuslaitoksiin liittyvää tutkijakoulutusta yhdessä jäsenyliopistojen tutkijakoulujen kanssa. Tutkijakoulutuksen aihepiiri käsittää sekä perustutkimuksen että tutkimukseen liittyvän laite- ja menetelmäkehityksen ja sovellukset. Tutkimuslaitos tarjoaa tutkijakoulutukselle erinomaisia mahdollisuuksia haasteellisessa kansainvälisessä projektipohjaisessa ympäristössä. Fysiikan tutkimuslaitoksen varttuneen tutkijakunnan osallistumista alan tutkijakoulutukseen korostetaan. 9 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 2. Tavoiteohjelman toimeenpano UUSIUTUMISEN MAHDOLLISTAVAT VOIMAVARAT Monipuolinen rahoitus * *) yksikön oma kehittämiskohde 2.3.1. Monipuolinen rahoitus Terve rahoitusrakenne ja oikeat indikaattorit Tavoitteena on kestävä talous, joka pohjautuu pitkäjänteiseen valtakunnalliseen rahoitukseen ja jäsenyliopistojen sitoutumiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena valtakunnallisen rahoituksen indeksiin perustuva tasokorotus. HIPin tulostavoitteita ja jäsenyliopistojen rahoitusosuusindikaattoreita seurataan ja kehitetään. Täydentävän rahoituksen osuutta pyritään lisäämään tukemalla rahoituksen hakemista esim. Suomen Akatemialta, Tekesiltä, EU:lta ja muilta toimijoilta. Parannetaan hakemusten laatua mm. mentoroinnilla ja tutkimuspalveluja hyväksi käyttämällä. 1 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 3.1. Henkilöstösuunnitelma Tilasto henkilötietojärjestelmän mukaan 217 218 219 22 Henkilöstö yhteensä 51 28 14 11 Professoreiden lukumäärä 1 1 1 Toistaiseksi voimassa olevat 9 9 9 9 Määräaikaiset 42 19 5 2 Htv:t yhteensä 38,5 25, 12,1 1, Opetus- ja tutkimushenkilöstö 3,4 17, 4,1 2, Määräaikaiset työsuhteet 3,4 17, 4,1 2, Osa-aikaiset 4,4 1,3,1, Muu henkilöstö 8, 8, 8, 8, Määräaikaiset työsuhteet,,,, Osa-aikaiset 1, 1, 1, 1, Palkkakustannukset yhteensä (euroissa) 2 25 13 1 313 961 678 184 65 565 Opetus- ja tutkimushenkilöstö 1 586 67 897 491 261 714 189 95 Muu henkilöstö 438 343 416 47 416 47 416 47 Henkilöstömuutokset 65v - täyttävät 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö 1 Vapautuvat tehtävät Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Muutetut tehtävät Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Uudet rekrytoitavat Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Henkilöstösuunnitelma Laitoksen henkilöstösuunnitelman yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset menestykselliselle ja kansainvälisesti näkyvälle tutkimustoiminnalle. Perustana on tasa-arvoinen henkilöstön kehittyminen ja tutkijanuralla eteneminen. Nuorten tutkijoiden urakehitykseen panostetaan projektivastuiden kautta. Fysiikan tutkimuslaitos on merkittävä tieteellisen meritoitumisen alusta, jonka tutkijat ovat usein siirtyneet yliopistojen professuureihin. Fysiikan tutkimuslaitoksen tutkimustoiminta on organisoitu määräaikaisiin tutkimushankkeisiin, joita arvioidaan jatkuvasti. Tutkimushankkeisiin rekrytoidaan hankkeen tarpeiden ja resurssien mukaan korkeatasoista tutkimushenkilökuntaa käyttäen pääasiassa kansainvälistä rekrytointia avoimen hakumenettelyn kautta. Laitos tukee kansainvälistä liikkuvuutta. Kansainvälisten tutkijoiden integroitumista tuetaan henkilöstöpoliittisin toimenpitein. Hankkeissa työskentelevä tutkimushenkilökunta on määräaikaisissa työsuhteissa, jotka pyritään tekemään koko projektin keston ajaksi. Muun henkilökunnan puolelle sijoittuva tutkimuksen tukihenkilöstö pyritään ottamaan vakinaisiin työsuhteisiin. Tällä hetkellä vakituisen henkilökunnan koko on kuusi henkilöä. Laitoksen toiminta ja henkilöstörakenne on sopeutettu isäntäyliopiston yhteistoiminta- ja muutosprosessin mukaiseksi 216. Pitkän tähtäimen henkilöstösuunnittelussa HIP toimii yhteistyössä sopimusosapuolina olevien yliopistojen ainelaitosten kanssa. Henkilöstörakenteen kehittäminen Nimikkeen Tarkenne Yksikkö Alayksikkö Ryhmä Tyyppi Alkupvm Loppupvm 11 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 3.2. Tilasuunnitelma Fysiikan tutkimuslaitos toimii vakiintuneissa tiloissa Physicum -rakennuksessa HY:n Kumpulan kampuksella. Uuden HY:n palveluorganisaation (YPA) myötä Fysiikan tutkimuslaitoksen tiloista siirtyy pois kolme henkilöä ja vastaavat toimistotilat vapautuvat. Toiminta muissa yliopistoissa sekä CERNissä jatkuu vakiintuneeseen tapaan. Seurantakohde/indikaattori Toteuma Tavoite 217-22 Tilat 215 216 Tilakustannusten osuus kokonaiskustannuksista,6,8 22 Yksikön ehdotus 22 Yksikön tavoite Yksikön mahdolliset kommentit 12 (17)
17.1.216 3.3. Talousarvio Avustustuotot Suomen Akatemia Tekes EU-rahoitus HYR Muu täydentävä rahoitus Liiketoiminnan myyntituotot Muut tuotot Muut tuotot Yleiskustannustuotot Tuotot yhteensä 217 217 217 218 218 218 219 219 219 22 22 22 Perusrahoitus Täydentävä rahoitus Perusrahoitus Täydentävä rahoitus Perusrahoitus Täydentävä rahoitus Perusrahoitus Täydentävä rahoitus HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 Kokonaisrahoitus Kokonaisrahoitus Kokonaisrahoitus Kokonaisrahoitus 1 733 661 1 733 661 628 195 628 195 413 375 413 375 84 891 84 891 67 2 67 2 139 866-139 866 139 866-139 866 139 866 1 593 795 1 733 661 Henkilöstökulut Muut kulut Tilavuokrat Aineet ja tarvikkeet Koneet ja laitteet (alle 5 e) Ostopalvelut ja muut menot Rehtorin yleiskustannus Poistot Kulut yhteensä 2 321 94 625 5 2 946 594 1 677 572 97 333 2 647 95 48 72 48 72 6 172 232 45 165 21 1 164 5 563 4 1 727 9 69 933 69 933 6 142 6 142 4 4 88 1 595 833 5 6 641 Varsinainen toiminta -3 864 942-2 38-3 866 98 Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset (OKM perusrahoitus) Tuloverot Tilikauden yli-/alijäämä 3 762 371 3 762 371-12 571-2 38-14 69 Aikaisempien vuosien yli-/alijäämä Suunniteltu ylijäämän käyttö Arvioitu ylijäämä vuoden lopussa 13 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 4.1 Opetuksen määrälliset tavoitteet Sivu rajattu vain tiedekunnille. 14 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 4.2. Määrälliset seurantakohteet ja indikaattorit Seurantakohde/indikaattori Henkilöstö Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön lukumäärä Toteuma Tavoite 217-22 214 215 216 22 22 Yksikön Yksikön Yksikön mahdolliset ehdotus tavoite kommentit 17 18 21 Työilmapiirikyselyn palaute: johtaminen 3,1 Työilmapiirikyselyn palaute: osaaminen 3,9 Työilmapiirikyselyn palaute: työyhteisö ja yhteistyö 4, Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomesta (väh. viikko) suhteessa opetus- ja tutkimushenkilöstöön,9, (htv) Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus Suomeen (väh. viikko) suhteessa opetus- ja tutkimushenkilöstöön,, (htv) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus YVV-julkaisujen määrä suhteessa opetus- ja tutkimushenkilöstöön (htv),9,12 Tutkimus Tieteelliset julkaisut 324 273 182 Kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit ja monografiat 319 273 165 Kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit ja monografiat suhteessa opetus- ja 7,2 5,36 tutkimushenkilöstön määrään (htv) Yliopiston tiedekuntien yhteinen julkaisutoiminta 2 2 Kilpailtu ulkomainen tutkimusrahoitus suhteessa kokonaisrahoitukseen Kilpailtu kansallinen tutkimusrahoitus suhteessa kokonaisrahoitukseen Yksikön määrittelemät tavoitteet ja indikaattorit,2,4,8,1,15,14 15 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 4.3. Seurannan ja raportoinnin vastuut ja roolit Tavoiteohjelman toteutuksesta, seurannasta ja arvioinnista vastaa laitoksen johtaja. Tavoiteohjelman toteutumista arvioidaan erillisen laitoksen vuosiseurannalla. Seuranta perustuu yksikön laadulliseen raportointiin ja indikaattoreiden käyttöön. HIP julkaisee vuosittain Vuosikertomuksen toiminnastaan. Johtaja raportoi strategian toteutumisesta rehtorille, johtokunnalle ja kansainväliselle tieteelliselle neuvottelukunnalle. Johtaja keskustelee tavoitteiden saavuttamisesta yksikkönsä toimijoiden kanssa. 16 (17)
HELSINGIN YLIOPISTO Toimintasuunnitelma 217 kaudelle 217-22 17.1.216 Vuosiraportti 17 (17)