25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla



Samankaltaiset tiedostot
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö 2007

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Puun energiakäyttö 2008

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Tuontipuu energiantuotannossa

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

PUUENERGIAA SASTAMALAAN

Puun energiakäyttö 2009

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Energiaa ja elinvoimaa

Puun energiakäyttö 2012

Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Keski-Suomen energiatase 2016

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Energiaa ja elinvoimaa

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Pirkanmaan metsäkeskus. Laatija: Lasse Maunula. Työryhmä: Juha Hiitelä, Ari Lähteenmäki, Lasse Maunula ja Perttu Ojakoski. Taitto: Ulla Konkarikoski

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Riittääkö puuta kaikille?

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola,

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Täyskäännös kotimaiseen

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

BIOENERGIA SUOMESSA. ATS-syysseminaari , Helsinki Tutkimuspäällikkö Satu Helynen, VTT Prosessit

Transkriptio:

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat Puuenergian käyttö tulevaisuudessa

Pirkanmaan energiatase 2009 Energian kulutus Pirkanmaalla v. 2009 20 TWh Lähde: Maunula, L. Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011

Puun energiakäyttö Pirkanmaalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Lämpö- ja voimalaitoskäyttö Metsähake Pirkanmaalla ja Suomessa Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Metsähake Pirkanmaalla Metsähakkeen käyttö kasvanut monena peräkkäisenä vuotena Vuonna 2010 metsähaketta käytettiin: lämpö- ja voimalaitoksissa 434 000 m 3 pienkiinteistöissä 56 000 m 3

Pienpuun koneellista kokopuukorjuuta talvella

Kesähakkuussakin on etunsa. Huhti - elokuun aikana energiapuu kuivuu hyvin palstalla pienissä kasoissa.

Latvus- ja oksamassan keruuta päätehakkuualalta. Hakkuutähteen palstakuivauksella ja kasojen peittämisellä on suuri vaikutus hakkeen lopulliseen kuivuuteen.

Päätehakkuiden kantoja kasalla odottamassa murskausta tai jatkokuljetusta

Metsähake Pirkanmaalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat mm. puru, kuori ja puutähdehake Myös metsäteollisuuden jäteliemet ovat sivutuoteenergiaa

Pirkanmaan energiapuuvarat

Pirkanmaan energiapuuvarat Teknis-ekologinen energiapuupotentiaali 950 000 kiintokuutiometriä vuodessa 2 602 m 3 vuorokaudessa 52 puutavara-autollista/vrk (1,3 km pitkä autojono) 1,9 TWh/v

Pirkanmaan energiapuuvarat Teknis-ekologinen energiapuupotentiaali: 102 702 sähkölämmitteisen* omakotitalon vuotuinen energiankulutus *) lämmitettävä ala 120 m 2, 4 asukasta, kulutus 18 500 kwh/v

Pirkanmaan energiapuuvarat KESKIMÄÄRIN 1 m 3 /ha/v = 2 000 kwh/ha/v

Pirkanmaan energiapuuvarat Teknis-ekologinen energiapuupotentiaali % kokonaispotentiaalista

Lämpö- ja voimalaitokset

Puuenergian tulevaisuus Pirkanmaalla Meneillään olevia projekteja Hämeenkyrön Voima Oy, Hämeenkyrön biovoimalaitos Lempäälän Energia Oy, Lempäälän lämpölaitos Tampereen Energiantuotanto Oy, Sarankulman pellettilämpölaitos

MITÄ LÄMPÖYRITTÄMINEN ON? Lämpöyrittämisessä lämmöntuottaja/lämpöyrittäjä vastaa lämpölaitoksen polttoaineen toimituksista sekä laitoksen hoidosta, puhtaana pidosta ja päivystämisestä Lämpöyrityskohteiden kokoluokka noin 100 kw 5 MW Usein myös verkoston rakentaminen ja ylläpito yrittäjän vastuulla Usein järkevin vaihtoehto on lämmön tuottaminen kokonaispalveluna asiakkaan verkostoon, samalla tavalla kuin normaalissa kaukolämpötoiminnassa

Lämpöyrittäminen ostajan kannalta Mahdollisuus kustannustehokkaaseen energiantuotannon ulkoistamiseen Biopolttoaineilla tuotetun energian hinta vakaa verrattuna öljyyn Lämmön hinta yleensä hyvin kilpailukykyinen verrattuna muihin vaihtoehtoihin Biopohjaisten polttoaineiden käytön imagotekijät Hyvin suunniteltuna vaivaton, edullinen ja ympäristöystävällinen ratkaisu

Lämpöyrittäjyyden kehittyminen, koko maa Lähde: TTS 2008

Lämpöyrittäjyyden kehittyminen, koko maa Tämän vuoden alussa Suomessa oli toiminnassa yli 500 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi- Suomessa, mutta uusia laitoksia otetaan käyttöön eniten Etelä-Suomessa Aluelämpölaitosten osuus on vajaa kolmasosa ja kaksi kolmasosaa on kiinteistökohtaisia laitoksia Lämpöyrittäjät käyttävät vuosittain metsähaketta yli miljoona irtokuutiometriä ja lisäksi muita puupolttoaineita runsaat 80 000 irtokuutiometriä

Lämpöyritykset Pirkanmaalla Lämpöyrityskohteita Pirkanmaalla 2011 lopussa 42 kpl Kohteiden yhteenlaskettu kokonaisteho noin 30 MW Kohteiden keskiteho noin 680 kw Energian tuotanto yhteensä noin 65 GWh Lämpöyrittäjyyskohteita syntynyt vuonna 2003 ( 3 kpl ) vuonna 2004 ( 4 kpl ) vuonna 2005 ( 4 kpl ) vuonna 2006 ( 5 kpl ) vuonna 2007 ( 4 kpl ) Vuonna 2008 ( 5 kpl ) Vuonna 2009 ( 3 kpl ) Vuonna 2010 ( 4 kpl ) Vuonna 2010 ( 2 kpl ) Puun käyttö yhteensä noin 36 000 k-m3

Lämpöyrittäjyyden kehitysnäkymät Työntekijöiden määrällä tarkasteltuna lämpöyritykset ovat pääosin vielä pieniä, alle yhden henkilötyövuoden työllistäviä yrityksiä, yritysten koko kasvaa tulevaisuudessa Kunnat ovat edelleen lämpöyrittäjien tärkein asiakasryhmä, mutta yksityisten asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti Pienissä ja keskisuurissa kohteissa erittäin hyvät edellytykset paikallisen bioenergian käytölle Kilpailukyky parantunut suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin

Metsähakkeen käytön tulevaisuuden näkymät Metsäenergian käytön lisäämiselle on hyvät edellytykset Pirkanmaalla, käyttökohteita tarvitaan lisää Useita isojakin metsähaketta käyttäviä kohteita on suunnitteilla, lähes kaikki tulevat korvaamaan maakaasua ja muita tuontipolttoaineita Latvusmassan ja kantomurskeen käyttömäärät ovat sidoksissa uudistushakkuiden määrään Pienpuun osalta tuet ovat merkittävässä asemassa