Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys
Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä yli kuntarajojen 14 kunnan ja 2 kuntayhtymän omistama työterveyspalveluita tuottava osakeyhtiö Päijät- Hämeessä Perustettu 10.12.2009 Toiminta käynnistynyt 1.5.2010 Lahden kaupungin tytäryhtiö 3000 sopimusasiakasta, joilla 31 000 työntekijää Työntekijöitä 93
Toimialue ja toimipisteet 10 toimipistettä
STLY, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Yhdistys on perustettu vuonna 1946. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää työterveyshuoltoa ja edistää jäsentensä ammatillista kehitystä. Edunvalvonta ei kuulu yhdistyksen toimintaan. Yhdistykseen kuuluu noin 1 700 jäsentä STLY on edustettuna STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnissa ja jaostoissa sekä Kelan tth:n neuvottelukunnassa
Työterveysneuvottelun perusteet ja lähtökohdat työterveysyhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon kesken Aktiivinen ja varhainen tuki Uusi 1.1.2014 voimaan astunut asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta korostaa työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea, joihin työterveysneuvottelut kiinteästi liittyvät
Työterveysneuvottelu Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyömuoto, jonka avulla sovitaan työntekijän työkykyä tukevista työjärjestelyistä. Kun työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto (terveystarkastuksessa tai sairausvastaanotolla) on todennut työkyvyn tukitoimien tarpeen ja jos tilanne vaatii yhteisneuvottelua. Työterveyshuollossa kartoitetaan ensin tilannetta ja työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa osallistujat koolle
Työterveysneuvottelun sisältö LUOTTAMUS ja LUOTTAMUKSELLISUUS on tärkeää Neuvottelussa käsiteltävät ja sovittavat asiat: Neuvottelun syy ja tavoite Lyhyt työhistoria ja nykyisten työtehtävien kuvaus Nykytilanne ja siihen vaikuttaneet tekijät Työkykyä alentavat ja tukevat tekijät Ehdotukset työkyvyn tukemiseksi Jatkosuunnitelma Työyhteisölle tiedottaminen Tilanteen seuranta ja sen aikataulu sekä vastuuhenkilöt
Työterveysneuvottelun osallistujat Työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustus, tarvittaessa luottamushenkilöt (työsuojelu, ltm), joskus asiantuntijoista ttpsykologi tai työfysioterapeutti tai esh:n tai kuntoutuslaitoksen edustaja Tarvittaessa työnantajan edustajana esimiehen esimies tai päätösvallan organisaatiossa omaava henkilö, enenevästi työkykykoordinaattori
ja heidän roolinsa Kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja tuo esille haluamansa ja hallitsemansa asiat. Työterveyshuollon rooli on toimia työkyvyn puolueettomana asianajajana Neuvottelun ytimessä on työntekijän toimintakyky eivät potilaan sairaudet
Mitä työterveysneuvotteluissa vaaditaan työterveyshuollolta Ammatillista osaamista Hyvät ihmissuhdetaidot Neuvottelutaitoa Johtajuutta Tietoa laeista, säädöksistä ja toimintaohjeista Kykyä herättää luottamus kaikkien osapuolien kesken
Mitä työterveysneuvotteluissa vaaditaan työntekijöiltä Työntekijälle tulee kertoa etukäteen, että neuvottelu järjestetään hänen asiansa edistämiseksi, jotta työntekijällä on mahdollisuus asennoitua tilanteeseen pelkäämättä ja rohkeasti Työntekijän tulee saada opastus siitä, että hänen ei tarvitse kertoa neuvottelussa sairautensa yksityiskohdista, vaan neuvottelussa keskitytään toimintakyvyn arviointiin suhteessa työhön Työntekijän tulee osata ilmaista omat motiivinsa ja tavoitteensa työkykynsä suhteen
Mitä työterveysneuvottelussa vaaditaan esimiehiltä Positiivista tai vähintään neutraalia asennetta Kykyä keskittyä olennaiseen Luovaa ideointikykyä Tietoa esimiehen vastuista ja sen mukaista käytöstä Tietoa ja ymmärrystä työsuhdeasioista sekä sosiaalivakuutusjärjestelmästä
Työkyvyn tukeminen tehtävänkuvaa ja työolosuhteita muokkaamalla Työkuormituksen säätäminen (mahdollista pyytää kartoitusta työkuormituksen arviosta työfysioterapeutilta tai työterveyspsykologilta sekä ohjeita kuormituksen vähentämiseksi) Työtehtävien rajaaminen Tehtäväaikataulujen tarkistaminen Työn tai työyhteisön kehittäminen Työryhmäkokoonpanon muuttaminen Työympäristön rauhoittaminen
työkyvyn tukeminen tehtävänkuvaa ja työolosuhteita muokkaamalla Työaikajärjestelyjen tekeminen Joustomahdollisuuksien lisääminen Lisä- tai uudelleenkoulutuksen järjestäminen Työnohjauksen järjestäminen Ammatillisen kuntoutuksen mahdollistaminen
Työnantajan ja työterveyshuollon yhteisiä tukikeinoja Osasairauspäiväraha Mahdollistaa paluun osa-aikaisena oman työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, kun Työntekijällä on kokopäivätyö Sairausloma on kestänyt sairastumispäivän lisäksi vähintään 9 työpäivää Myönnetään 2 viikosta 120 päivään Edellyttää sekä työntekijän että työnantajan suostumuksen
jatkoa osasairauspäivärahaan Edellyttää kirjallista sopimusta työajasta ja palkasta Työajan(palkansaaja) tai työmäärän (yrittäjä) on vähennyttävä 40-60 prosenttia aiemmasta Etuuden hakee työnantaja, jos työntekijälle maksetaan täysi palkka; muussa tapauksessa työntekijä hakee etuuden Hakemukseen liitetään lääkärin tekemä B-lausunto ja osaaikaisuudesta tehty kirjallinen sopimus Ero työkokeiluun: ei ole toistaiseksi osoitettavissa riskiä pysyvästä työkyvyn alenemasta
Työeläkelaitoksen työkokeilu ammatillisena kuntoutuksena Mahdollistaa asteittaisen työhön paluun pitkän sairausloman jälkeen Kesto yleensä 3 kuukautta, voi hakea lisää ad 6 kk Päivittäinen työaika 4-8 tuntia Rajattu tai muokattu tehtävänkuva (oma tai uusi työ) Työntekijä hakee kuntoutusrahaa/ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan
jatkoa työkokeiluun Työterveysneuvottelussa sovitaan työjärjestelyistä Työnantaja täyttää hakemukseen työkokeilun ajaksi sovitun työajan ja tehtävänkuvan Työterveyslääkäri laatii B-lausunnon
Muita tukimuotoja Työterveyshuollon työkokeilu Kelan ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitokset tarjoavat pitkältä sairaslomalta palaajalle myös: Työhön valmennusta Lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta Kuntoutustukea Osakuntoutustukea Osatyökyvyttömyyseläkettä
Työterveysneuvottelun muistio Neuvottelusta laaditaan muistio, jonka kaikki osallistujat hyväksyvät ja allekirjoittavat (ainakin tt, ta:n edustaja ja tth:n edustaja)
Tuloksia syntyy neuvottelemalla