PARMAperustukset: ontelosokkeli ja PARMAontelolaatat

www.parma.ﬁ PARMAperustukset: ontelosokkeli ja PARMAontelolaatat 01.11.2010 Suunnitteluohje

SISÄLLYLUETTELO 1. Yleistiedot...3 2. PARMAperustukset: ontelosokkeli...5 2.1 Ontelosokkelielementit...5 2.2 Nurkkaelementit...5 3. Parman ontelosokkelielementtien käyttö ja suunnittelu...6 3.1 Suunnittelun tehtäväjako...6 3.2 Antura- ja paaluperustusten suunnittelu...6 3.3 Ontelosokkelielementtien stabiliteetti...6 3.3.1 Paaluperustus...6 3.3.2 Maanvarainen alapohja...7 3.4 Paalukuorma...7 3.5 Anturat...7 3.6 Ontelosokkelielementtien valinta...8 3.7 Ontelosokkelielementtien rei itysohje...9 3.8 Mallipiirustukset...10 3.9 Ontelosokkelielementtien valmistustoleranssit... 12 3.10 Asennusdetaljit...12 4. PARMAontelolaatat...25 4.1 Yleistiedot...25 4.2 Suunnittelu...25 4.3 CE-merkintä...25 4.4 Varustelu ja aukot...25 4.5 Ontelolaattojen valmistus ja katkaisu...25 4.6 LVIS-asennukset...25 4.7 Laadunvarmistus...25 4.8 Ekologisuus...25 5. PARMAontelolaatat ja niiden perustyypit...26 5.1 Tyyppimerkinnät...26 5.2 Tyyppimerkinnän lisämääreet...26 5.3 Ontelolaattojen geometriatunnus...26 5.4 Punossuunnittelun merkinnät...26 5.5 Suunnittelun apuvälineet...26 5.6 Ontelolaattojen perustyypit, niiden mitoituskäyrät ja poikkileikkaukset...26 7. Eristetyt ontelolaatat...30 8. Kavennetut laatat...31 9. Yleiset suunnitteluperiaatteet...31 10. Ontelolaattojen ja laatastojen rei'itys ja varaukset.. 32 10.1 Reiät onteloiden kohdalla...32 10.2 Suuret reiät...33 10.3 Katkaistut laatat...33 11. Viiva- ja pistekuormat...34 11.1 Viivakuormien jako...34 11.2 Kuormien jako aukkojen kohdalla...35 11.3 Pistekuormien jako...36 11.4 Käyttötilan viiva- ja pistekuormat...36 11.5 Sallitut ripustuskuormat (kn)...36 11.6 Takan sijoittaminen laatastoon...37 11.7 Huoltoluukun sijoitus ontelolaatastoon...37 12. Tuennat...38 13. LVI-asennukset alapohjarakenteissa...38 14. Ontelolaattojen valmistustoleranssit...39 15. Punossuunnittelun lähtötiedot...40 15.1 Parman tarvitsemat tiedot...40 15.1.1 Suunnitelmien sisältämät tiedot...40 15.1.2 Toimitusaikataulu...40 16. Alapohjaleikkaukset...41 6. Ulokelaatat 30 6.1 Ulokerakenteiden vaihtoehdot...30 6.2 Mitoitus...30 2

1. Yleistiedot PARMAperustukset ja PARMAontelolaatat soveltuvat erityisen hyvin omakoti- ja rivitalorakentamiseen. Perustuksia voidaan käyttää myös muuntyyppisten rakennusten perustuksissa. Perustus koostuu ontelosokkelielementeistä ja ontelolaatoista. Parman perustuselementit ja ontelolaatat valmistetaan mittojen mukaan valvotuissa kuivissa tehdasolosuhteissa. Parman ontelolaatat ovat CE-merkittyjä betonivalmisosia. Tuotannossa käytetään vain varmennettuja materiaaleja (CE-merkintä, BY:n käyttöseloste, SFS-standardit). Tuotteet suunnitellaan eurokoodi-suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Parman tehtaiden laadunvalvonta on Inspecta Sertifiointi Oy:n jatkuvan FItarkastuksen piirissä. Tämän osoituksena Parma Oy kiinnittää kaikkiin tuotteisiinsa, myös CE-merkittyihin, FI-merkinnän. Perustusjärjestelmällä voidaan välttää maatäyttöjä ja niiden aiheuttama painumavaara. Paalutetuissa kohteissa tai jos maatäyttöjä tulee paljon, on ryömintätilallinen perustusjärjestelmä yleensä edullisin perustusratkaisu. Tuulettuva alapohjarakenne on luotettava ratkaisu kosteus- ja radonongelmien välttämiseksi. Talotekniikka voidaan kuljettaa alapohjan alla ryömintätilassa, jolloin se on helposti tarkastettavissa, huollettavissa ja muunneltavissa. Elementtirakenteinen perustusjärjestelmä mahdollistaa nopean ja taloudellisen perustusrakentamisen. Työmaalla ei tarvitse rakentaa ja purkaa muottilaudoituksia eikä synny rakennusjätettä. Tässä ohjeessa on esitetty omakoti- ja rivitalojen perustusten ja laatastojen suunnitteluperiaatteet. Yksityiskohtaisemmat ontelolaattojen suunnitteluohjeet ja työmaaohjeet on esitetty erillisjulkaisuissa. PARMAperustukset- ja PARMAontelolaatta-tuotteet täyttävät 50 ja 100 vuoden käyttöikävaatimukset. Tällöin anturan sallittu rasitusluokka on XC2, alapohjan ja ontelosokkelin XC3 sekä ontelosokkelin ulkopinnan XC3,4, XF1. Ohjeen loppuun on koottu joukko tyypillisimpiä omakoti- ja rivitalojen perustusleikkauksia, joiden tarkoituksena on helpottaa rakenteiden valintaa. Kussakin rakennuskohteessa vastaa kohteen suunnittelija perustussuunnitelmasta, valitsemistaan tyyppiratkaisuista ja detaljeista kaikkien tietojen osalta. Perustusrakenteiden suunnittelussa ja työmaatoteutuksessa noudatetaan voimassaolevia Veden- ja kosteudeneristysohjeita (C2,RIL107). Alapohjan alapuolinen ryömintätila on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei ryömintätilaan keräänny vettä ja että ryömintätila tuulettuu riittävästi, eikä ilmatilan kosteudesta ole haittaa rakenteiden toiminnalle ja kestävyydelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää seuraaviin seikkoihin: Kivirakenteisessa alapohjassa ilman tulisi vaihtua n. 0,5-1 kertaa tunnissa. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan ryömintätilan pinta-alasta määrittää rakennesuunnittelija. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjoille siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Ryömintätilassa oleviin väli seiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot. Maanpinnan muotoilu tehdään rakennuksen ulkopuolella niin, että pintavesien pääsy salaojiin ja ryömintätilaan estyy. Kattovedet viemäröidään. Ryömintätilan maanpinta muotoillaan niin, että vedet ohjautuvat rakennuksen ulkopuolella oleviin salaojiin, tarvittaessa myös ryömintätila salaojitetaan. Anturoiden alle tiivistetty vettäläpäisevä sepelikerros. Ryömintätilassa perusmaan päälle sora- tai kevytsora kerros ryömintätilan kosteustuoton vähentämiseksi (paksuus rakennesuunnitelmien mukaan, vähintään 200 mm). Veden kapillaarinen nousu yläpuolisiin rakenteisiin katkaistaan vesieristyksellä. Ryömintätila tuuletetaan sokkelin tuuletusaukkojen tai -putkien ja ryömintätilasta katolle johdetun hormin kautta ulkoilmaan. Katolle johdettuun hormiin voidaan tarvittaessa liittää koneellinen poisto. Ryömintätilaan ei saa muodostua umpinaisia, väliseinien tai palkkien erottamia tuulettumattomia tiloja. Puurakenteiden liittymät eristetään betonirakenteista ja sijoitetaan liittyvien betonirakenteiden yläpuolelle tai lähelle yläpintaa käyttäen korokkeina esim. kevytsorabetoniharkkoja. Ryömintätilaan ja rakenteiden välikerroksiin ei saa jäädä orgaanista jätettä (sahanpurua tms.). Ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 800 mm. Ryömintätilaan on järjestettävä tarkastusmahdollisuus ja pääsy kaikkialle tilaan. www.parma.fi 3

Suunnittelun apuvälineet AddCAD-floors Tietomallinnukseen pohjautuva suunnittelu on selvästi yleistymässä. Suositeltava sovellus pientalojen perustusten ja laatastojen suunnitteluun on Parman kehittämä AddCAD-ohjelmisto. Ohjelmisto sisältää PARMAperustusten- ja laatastojen tuotekirjastot. Ohjelmistolla voidaan tuottaa tehokkaasti mittatarkka tietomalli valmisosista samalla mahdollisesti hyödyntäen ja täydentäen yleisesti käytettyä AutoCAD-suunnitelmaa. Ohjelmistoa käytettäessä suunnittelijan ei tarvitse tehdä erillisiä elementtipiirustuksia, vaan valmistustieto siirtyy nopeasti ja virheettömästi suoraan mallista valmistajan toimintajärjestelmään. Ohjelmisto sekä käytön opastus ovat saatavilla ilmaiseksi Parma Oy:n yhteyshenkilön kautta. Tekla Structures ja Concrete Designer Muita rakennesuunnittelun käyttämiä mallintamiseen perustuvia ohjelmistoja ovat Tekla Structures/ Tekla Oy ja JCAD CD Slabs / Jidea Oy. Näiden käyttöön liittyviä ohjeita löytyy Parman ontelolaatastot -suunnitteluohjeesta. 4

2. PARMAperustukset: ontelosokkeli PARMAperustukset koostuvat ontelosokkelielementeistä ja erillisistä nurkkaelementeistä sekä ontelolaatoista. 2.1 Ontelosokkelielementit Sokkelielementit ovat lämpöeristämättömiä ontelolaattatekniikalla liukuvalettuja valmisosia. Sokkelielementtien ulkopinta on teräsmuottipinta ja sisäpinta liukuvalupinta. Sokkelielementtejä valmistetaan kahta vakiotyyppiä C12P30 ja C8P30. Tyyppiä C12P30 käytetään ulkoseinälinjojen sokkelina ja tyyppiä C8P30 keskilinjojen peruspalkkina. Sokkelielementit varustetaan tehtaalla vesirei illä. Reiät estävät veden kertymisen sokkelielementin onteloihin. Työmaalla on varmistettava, että vesireiät ovat auki. 2.2 Nurkkaelementit Rakennusten nurkissa suositellaan käytettäväksi erillisiä nurkkaelementtejä, jolloin sokkelipinnasta tulee yhtenäisen näköinen. Nurkat voidaan myös muotittaa ja valaa paikalla. Nurkkaelementit ovat teräsbetonisia levyelementtejä, joita käytetään ontelosokkelielementtien kanssa. Vakiotyyppeinä valmistetaan kolmea eri nurkkaelementtiä, suoraa nurkkaelementtiä CN8 ja CN12 sekä vinoa (45 ) nurkkaelementtiä CN12V. www.parma.fi 5

3. Parman ontelosokkelielementtien käyttö ja suunnittelu 3.1 Suunnittelun tehtäväjako Kohteen rakennesuunnittelijan tehtävät perustusten osalta ovat: valitsee sokkelityypin tarkistaa sokkelin kapasiteetin kuormituskäyristä määrittelee antura- tai paalujaon tekee yksityiskohtaiset mittapiirustukset ja detaljit tekee sokkelielementtien mittapiirustukset tekee elementtikaavion ja elementtiluettelon laatii elementtien asennussuunnitelman Parma Oy määrittää sokkelielementtien teräsmäärän rakennesuunnittelijan antamien tietojen perusteella. Sokkelipalkit mitoitetaan yhdessä CE-hyväksyttyjen ontelolaattojen kanssa omana rakennekokonaisuutena Eurokoodien mukaisesti. Tällöin myös em. lähtötietojen tulee olla laadittu Eurokoodijärjestelmän mukaisesti kts. mallipiirustukset kohta 3.8 sekä valmistajan tarvitsemat tiedot kohta 15.1. 3.2 Antura- ja paaluperustusten suunnittelu Antura- ja paalujakoon vaikuttavia tekijöitä ovat: maaperän laatu paalun kantavuus anturalaatan kantavuus tai painuma sokkelipalkin kapasiteetti Paikalla valettuja anturoita voidaan käyttää rakennuspohjan maalajien ollessa moreenia, soraa, hiekkaa tai kalliota. Varsinkin kevyet pientalot voidaan myös perustaa maanvaraisesti edellisiä heikommalle savi- ja silttimaapohjille. Painuvilla rakennuspohjilla käytetään yleensä paalutusta. Perustamistavan määritys tehdään pohjatutkimuksen perusteella. Paaluperustuksissa paalun kantavuus määrätään voimassa olevien paalutusohjeiden mukaan. 3.3 Ontelosokkelielementtien stabiliteetti 3.3.1 Paaluperustus Sokkelipalkin stabiliteetin tarkastelu tehdään seinälinjan välianturan kohdalla. Nurkissa ja poikkipalkkien kohdalla ristikkäiset palkit jäykistävät rakenteen. Stabiliteetti voidaan tarkistaa oheisen mallin mukaan. Tarkistus tehdään kuormitustapauksille, joissa pystykuormalle on maksimi- ja minimiarvo. Kuvassa: N d = pystykuormien resultantti (kuorman mitoitusarvo, osavarmuuskertoimet mukana) e = pystykuormien epäkeskeisyys Rv d = vaakakuormien resultantti Qy d = yläpään tukireaktio Qa d = alapään tukireaktio h = palkin korkeus z = vaakakuormien resultantin etäisyys momenttipisteestä Momenttiyhtälöstä Nd * e + Rv d * z - Qy d * h = 0 saadaan Qy d = Nd * e + Rv d * z h Tarkistetaan, että Qy d ei ylitä kitkan vastaanottamaa voimaa Qy d < * N d Kuormassa N d otetaan huomioon vain sokkelin ja alapohjan liitoksen kautta siirtymät kuormat. Kitkankertoimen arvona voidaan käyttää: * Betoni/Betoni 0.27 Yläpää voidaan kiinnittää myös tartuntateräksin rengasterästen ja saumojen jälkivaluun. 6

3.3.2 Maanvarainen alapohja Maanvaraisen alapohjan stabiliteetti voidaan tarkistaa laskemalla pystyssä pitävien ja kaatavien momenttien suhde, jonka tulee olla ominaiskuormalla >1.5. Momenttipisteeksi valitaan palkin kulma. 3.4 Paalukuorma Paaluperustukset ovat betonipaaluperustuksia käytettäessä useimmiten yhden paalun anturoita. Yhdisteltyjen paalukuormien resultantin tulisi kohdistua mahdollisimman lähelle paalun keskilinjaa, haitallisten epäkeskisyyksien välttämiseksi. Paalulle tuleva kuorma tulee aina tarkistaa tapauskohtaisesti. Tarkistus voidaan tehdä seuraavan laskelman avulla: Paalun keskilinja = pystykuormien painopiste 1. Tasapainoehdosta Qy d + Qa d = Rv d saadaan Qa d = Rv d - Qy d 2. Lasketaan paalun momentti ottamalla huomioon paalun paalutuspoikkeama M d = Qa d * d + N d * e M d < M u M d = paalun momentti M u = paalun momenttikestävyys e = sallittu paalutuspoikkeama d = paaluanturan korkeus Paalupoikkileikkauksen momenttikestävyys riippuu paalun raudoituksesta ja on siten tarkistettava tapauskohtaisesti. Paalun ja paaluanturan liitos on tehtävä momenttia kestäväksi ankkuroimalla paaluteräkset paaluanturaan ja raudoittamalla paaluantura kestämään ko. kuormat. Teräspaaluilla on suoritettava vastaavat mitoituslaskelmat ja liitosten suunnittelu. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää useamman paalun anturoita, jolloin paalun ja paaluanturan liitokseen ei synny momenttirasituksia. 3.5 Anturat Anturat ovat paikallavalettuja. Anturat mitoitetaan pohjatutkimusten mukaisille sallituille pohjapaineille. Käytettäessä Parman ontelosokkelielementtejä ei perustuksissa tarvitse käyttää jatkuvia anturoita, vaan perustaminen voidaan toteuttaa yksittäisanturoilla. Anturoiden ja sokkelielementtien välinen asennusvara on 50 mm (kts. asennusdetaljit). www.parma.fi 7

3.6 Ontelosokkelielementtien valinta Sokkelipalkin valinta tehdään rakenteellisten vaatimusten ja kantavuuden perusteella. Kantavuuden osalta alustava valinta tehdään oheisen kantavuuskäyrän perusteella. Kuormat ovat ilman osavarmuuskertoimia olevia hyötykuormia (käyttötilan kuormat) ilman sokkelielementin omaa painoa. Pysyvän kuorman osuus käytettävästä hyötykuormasta on 50 %. Kuormituskäyrät on laskettu käyttäen seuraavia materiaalitietoja ja oletusarvoja: Betonilujuus C50 Jännepunokset St1630/1860 Alkujännitys 1000MPa. Paloluokkana REI60 Rasitusluokka XC3, XF1 Suunnittelukäyttöikä 50 v tai 100 v p sall (kn/m) 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 Sokkelin kuormituskäyrä C12P30 Mitoitus on tehty seuraavien Euronormien mukaisesti SFS-EN 1992-1-1 Betonirakenteiden suunnittelu SFS-EN 1992-1-2 Betonirakenteiden palomitoitus SFS-EN 13369 Betonivalmisosien yleiset säännöt Kuormitukset ja kuormien yhdistelyt on tehty SFS-EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet mukaisesti. Käyttörajatilojen kuormitusyhdistelmänä on käytetty SFS 7016 mukaisesti kuormien tavallista yhdistelmää. Käyrästöt on laadittu seuraamusluokan CC2 mukaisesti, jolloin kuormakertoimelle KFI on käytetty arvoa KFI=1.0. Yhdistelykertoimen arvona on käytetty SFS-EN 1990 mukaan seuraavaa: Asunnot, yhdistelykerroin käyttörajatilassa 1=0.5. 40 C8P30 35 30 25 20 15 10 5 0 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Jänneväli L (m) Lopullisen teräsmäärän määrittää Parma Oy suunnittelijan antamien kuormitustietojen perusteella. Sokkelipalkkien tukipinnan tulee olla > 150 mm + asennustuen vaatima tila. Tukipinnan juotosvalu tehdään betonilla C20. Saumaus tehdään koko liitospinnan alueelle. Sokkelielementin maksimipituus on 12 m. 8

3.7 Ontelosokkelielementtien rei itysohje Puristuspuolella oleva reikä heikentää elementin taivutuskapasiteettia. Tästä syystä sokkelielementin C8P30 ylimpään onteloon ei ole sallittua sijoittaa reikiä. Sokkelielementissä, jossa on kapeampi korotusosa (tyyppi C12P30), leveämmän osan ylimmän ontelon kohdalla oleva reikä ei heikennä elementin taivutuskapasiteettia. Sokkelielementtien keskimmäiseen tai ylimpään onteloon voidaan tehdä reikiä oheisen kuvan mukaisesti kantokyvyn alenematta. Suorakaidereiän pituuden l r tulee täyttää seuraavat ehdot (L = sokkelielementin pituus): suorakaidereikä l r L/30, reikien keskinäinen väli vähintään 3 l r Pyöreiden reikien vakiokoot ovat Ø100 ja Ø160 mm. Sokkelin C12P30 yläreunan (lipan) rei itys on täysin vapaa, jos käytetään sokkelin C8P30 kapasiteettikäyriä. Samoin yläreuna voidaan poistaa kokonaan osalta elementtiä. Tässä tapauksessa ylintä onteloa ei saa rei'ittää. 150 C12P30 1186 300 www.parma.fi 160 513 513 430 298 160 298 C8P30 (HUOM! MATALAMMASSA PALKISSA SALLITAAN REIÄT VAIN KESKIMMÄISEEN ONTELOON) Ø100 Ø160 Ø100 >1000 Ø160 >400 >1000 >500 HUOM! MOLEMMISSA ONTELOISSA EI VOI OLLA REIKIÄ SAMASSA PALKISSA. 9

3.8 Mallipiirustukset Seuraavien sivujen kuvissa on esitetty esimerkit sokkelielementin mittapiirustuksesta ja elementtikaaviosta. Ohjeen loppuun on koottu valmiit mittapiirustuspohjat ontelosokkeleista C12P30 ja C8P30, ontelolaatoista P18, P20 ja P27. Huom! Mittapiirustuksissa sokkelielementit on esitetty kuvattuina rakennuksen sisältäpäin. Piirustuspohjat on saatavissa Parma Oy:n internet-sivuilta (www.parma.fi). Sokkelielementtien vakiopäätydetaljit (M, P ja U) on esitetty mittapiirustuspohjissa. Poikkeavien detaljien käytöstä on sovittava erikseen valmistajan kanssa. 150 VESIREIKÄ Ø20 50 1186 1056 muottipinta = ulkopinta 185 165 165 906 756 593 378 163 300 kokonaispituus 1200 DET U sisäpinta HUOM! VAAKALEIKKAUKSEN KATSOMISSUUNTA ALHAALTA YLÖSPÄIN DET M 170 15 PÄÄTYDETALJIT: VAS. M 50 P OIK. 50 170 15 muottipinta = ulkopinta MITTAKUVA ON AINA ESITETTÄVÄ RAKENNUKSEN SISÄPUOLELTA KATSOTTUNA. Elementin paino: 551 kg/jm Työn n:o Päiväys 08.09.2010 Elementin paino G= 0,7 t 15 Piir. n:o Paloluokka REI60 (jm-paino: 551 kg) Piirtäjä JRa 15 170 170 170 15 15 U 15 170 15 Reikä Syvennys Kohde: Okt Matti Mallila, Mallitie 1, 12345 MALLILA Elementin tunnus C12P30- -10 1 kpl 08.09.2010 ELEMENTTIPIIRUSTUKSESSA ESITETÄÄN: RAKENNUSKOHDE ELEMENTTITYYPPI JA -TUNNUS SEKÄ KPL-MÄÄRÄ ELEMENTIN PITUUSTIEDOT ELEMENTIN PÄÄTYDETALJIT ELEMENTIN OMAPAINO MAHDOLLISET VARAUKSET (ESIM. TUULETUSREIÄT) 10

+61,700 PINTAVALU =+0,000 gk=38kn/m + qk=18kn/m(lk.a) Takka Gk=30kN C8P30- -01 800 3450 800 2600 800 C12P30- -11 DETPP08 ONTELOLAATAT HL=200mm, g1+q1+q3 DETPP07 P20- -10 C12P30- -08 P20- -11 C12P30- -010 1500 6570 C8P30- -02 tiiliseinä 4kN/m P20- -12 P20- -12 4870 P20- -12 P20- -12 1200 6000 1200 C12P30- -09 75 325 1150 25 Hormi Gk=25kN tiiliseinä 4kN/m P20- -12 C12P30- -08 1100 P20- -13 DETPP07 DETPP05 CN12 DETPP05 CN12 DETPP6 CN12V gk=24kn/m + qk=10kn/m(lk.a) + qk=14kn/m(lumi) 6426 SOKKELIKUORMAT ESITETÄÄN ILMAN SOKKELIN OMAA PAINOA HUOMIOIDEN KUITENKIN LAATASTON OMAPAINO. paloluokka: rasitusluokka: käyttöikä: seuraamusluokka: REI30 XC3 50v. CC2 Kuormat: g1=2,0kn/m2, pintalaatta q1=2,0kn/m2, kuormaluokka A q3=0,5kn/m2, kevyet väliseinät www.parma.fi 11

3.9 Ontelosokkelielementtien valmistustoleranssit Parma Oy:n ontelosokkelit täyttävät seuraavat valmistustoleranssit: 1. Pituus (L) ± 15 mm tai L/1000 Pituus mitataan sokkelin keskeltä 2. Korkeus (h) + 0 mm - 6 mm 3. Paksuus (b) ± 7 mm 4. Yläpinnan suoruus (y) ± 5 mm 5. Pään kulmapoikkeama (p), 1200 mm:ä kohti ± 10 mm 6. Sivukäyryys ( a) L/1000, enint. ± 10 mm 7. Reiät, varaukset (t) teko tuoreeseen betoniin koko sijainti + 50 mm - 0 mm ± 15 mm teko jälkikäteen koko ja sijainti ± 15 mm 3.10 Asennusdetaljit Seuraavilla sivuilla on esitetty tyypillisimmät ontelosokkelielementtien asennusdetaljit: DET.PP01 Suora jatkos / antura DET.PP02 Suora jatkos / paaluantura DET.PP03 T-haaraliitos / antura DET.PP04 T-haaraliitos / paaluantura DET.PP05 Ulkonurkkaliitos / suora nurkkaelementti DET.PP06 Ulkonurkka / erkkeri 45 DET.PP07 Sisänurkkaliitos DET.PP08 Sisänurkkaliitos / erkkeri 450 DET.PP09 Suora jatkos DET.PP10 T-haaraliitos DET.PP11 Liitos ontelolaattaan / C8P30 DET.PP12 Liitos ontelolaattaan / C12P30 Sokkelielementtien asennusdetaljit on saatavissa myös Auto- CAD-tiedostoina Parma Oy:n internet-sivuilta (www.parma.fi). 12

PARMAperustukset ja PARMAontelolaatat www.parma.fi 13

14 PARMAperustukset ja PARMAontelolaatat

4. PARMAontelolaatat 4.1 Yleistiedot PARMAontelolaatat ovat pitkän tuotekehityksen tulos. Ontelolaatat soveltuvat hyvin myös omakoti- ja rivitalorakentamiseen. Ontelolaattarakentamisen suosio perustuu kilpailukykyyn ja rakentamisen nopeuteen. 4.2 Suunnittelu Ontelolaatoista koottu laatasto muodostaa monoliittisen ja jäykän rakenteen. Kohdekohtaisissa rakennesuunnitelmissa määritellään laattojen mitat, kuormitukset, varaukset, tuenta ja asennuksen jälkeen saumoihin ja rengasvaluun sijoitettavat rakennuksen kokonaisjäykkyyden vaatimat raudoitteet. Ontelolaatastojen rakennesuunnittelun tekee päärakennesuunnittelija ja laattojen punossuunnittelun Parma Oy. Ontelolaatastot mitoitetaan Eurokoodien mukaisesti. 4.3 CE-merkintä Parman ontelolaatat täyttävät tuotestandardin EN 1168: A2:2009 menettelyn 3b mukaiset vaatimukset. Tehdaskohtaiset CE-merkinnän varmentamispäätökset löytyvät osoitteesta http://www.sertifiointi.fi/sfs ja http://www.sertifiointi.fi/sfs/sertifikaattihaku/haku_tulokset.php Parma Oy:n ontelolaattojen vaatimustenmukaisuusvakuutus löytyy linkistä: http://parma.fi/fi/tuotteet/laatastot/ontelo- +ja+kuorilaatat/ 4.4 Varustelu ja aukot Ontelolaatan molempiin päihin noin 500-1500 mm etäisyydelle laatan päistä porataan tehtaalla laatan alapintaan onteloiden kohdille vesireiät ø10 mm. Mikäli aukko, varauskolo tai jälkivalu onteloon estää reiän tekemisen normaalikohtaan, tulee tilaajan tehdä nämä vesireiät työmaalla. Vesireiät toimivat rakennusvaiheessa elementin sisään mahdollisesti kertyvän veden poistoaukkoina. Reiät on työmaalla pidettävä auki kunnes vesi on poistunut. Viimeistelytöiden yhteydessä reiät yleensä täytetään näkyviin jäävistä laatoista. Ontelolaattojen päihin asennetaan tehtaalla muovitulpat estämään saumavalun pääsy onteloihin. Muut tarvittavat ontelotulppaukset tekee tilaaja työmaalla. 4.5 Ontelolaattojen valmistus ja katkaisu Ontelolaatat valetaan liukuvalutekniikalla pitkillä, yli 100 metrisillä, valualustoilla. Ontelolaattoja voidaan käyttää eri muotoisten laatastojen rakentamiseen. Ontelolaatta on mahdollista katkaista sahaamalla 30-90 kulmaan. Myös kahteen suuntaan vinot laatan päät voidaan toteuttaa. Laatat sahataan aina pystysuunnassa kohtisuoraan laatan tasoon nähden. 4.6 LVIS-asennukset Ontelolaataston onteloihin voidaan asentaa vesijohto- ja viemäriputkia. Vesijohtoputket asennetaan suojaputkeen. Sähköasennuksia voidaan tehdä sekä onteloihin että saumoihin. Sähköasennuksissa laatan ontelot toimivat valmiina asennusreitteinä. Saumoihin sijoitusten rajoitukset ks. asennusohje. Suojaputkitusta on käytettävä aina tai johdotus on tehtävä johdoilla, jotka eivät vaadi suojaputkitusta. 4.7 Laadunvarmistus Parma Oy:n ontelolaattatuotannossa on pitkälle kehitetty laadunvarmistusjärjestelmä, joka takaa tasaisen laadun. Ontelolaattatuotanto ja Parman toimintatapa ovat Inspecta Sertifiointi Oy:n valvomaa. Laatat valmistetaan Parma Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. 4.8 Ekologisuus Ontelolaattojen hyvät ympäristöominaisuudet perustuvat ontelolaattarakenteen ja terästen esijännityksen kautta syntyvään tehokkaaseen materiaalikäyttöön. Kantavaan ontelolaattarakenteeseen tarvitaan vain noin puolet vastaavat ominaisuudet omaavan massiivisen teräsbetonilaatan betoni- ja teräsmääristä. Merkittävää säästöä syntyy myös pitkien jännevälien vähentäessä kantavien rakenteiden määrää ja parantaessa huomattavasti tilojen muunneltavuutta. Parma Oy:llä on ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka kattaa myös myynnin, markkinoinnin ja suunnittelun. Kaikki tehtaat ovat ympäristöjärjestelmän piirissä. Tämän lisäksi Parman ontelolaatoilla on Rakennustieto Oy:n ympäristöseloste ja ne kuuluvat tehdyn emissiotutkimuksen mukaan rakennusmateriaalien päästöluokkaan M1. Ontelolaattoihin voidaan tehdä aukkoja ja varauskoloja myöhemmin määritellyin rajauksin. www.parma.fi 25

5. PARMAontelolaatat ja niiden perustyypit Ontelolaattakaavioita ja ontelolaattojen mittapiirustuksia laadittaessa käytetään ontelolaattojen yksilöintiin laattatunnusta, joka muodostuu tyyppimerkinnästä ja sen lisämääreistä, punossuunnittelun merkinnöistä ja geometriatunnuksesta. 5.1 Tyyppimerkinnät Parman ontelolaatoilla on yhtenäinen tyyppimerkintä, joka on lyhenne P ja laatan korkeutta senttimetreinä kuvaava luku: P18 (korkeus 175 mm), P20 (korkeus 200 mm), P27 (korkeus 265 mm). 5.2 Tyyppimerkinnän lisämääreet Tyyppimerkinnän eteen tulevat lisämääreet kuvaavat laatan käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia: E = eristetty laatta Y = yläpunostettu laatta Jos samassa laatassa on useampia lisämääreitä, liitetään ne tunnuksen alkuun peräkkäin: EYP20 = eristetty yläpunoslaatta P20 5.3 Ontelolaattojen geometriatunnus Laatoille annetaan tunnukset projektikohtaisesti perustyypeittäin. Jokaiselle geometrialtaan erilaiselle (mitat, reiät, lovet) ontelolaatalle annetaan laattojen perustyypeittäin oma geometriatunnus. Myös palonkeston, yläpunostuksen ja eristeiden (lisämääreiden) tulee olla yhtenäiset. Eli sama tunnus samanlaisille laatoille koko projektissa. Tunnukset muodostavat järjestyslukusarjan, joka alkaa 1:stä tai kerros- tai talokohtaisesti jostain tasasta sataluvusta: P20 - -01 P27 - -101 5.4 Punossuunnittelun merkinnät Parma Oy:n tekemässä punossuunnittelussa ontelolaatan raudoitus (jännepunosten määrä) merkitään laatan tunnuksen perään viivalla erotettuna. Jos laatta on yläpunostettu, ilmoitetaan ensin yläpunosten määrä. 9,3 mm jännepunokset erotetaan 12,5 mm:n punoksista merkitsemällä määrän kertovan luvun perään x. P20-7x -100 = 7 kpl 9,3 mm:n punoksia P27-6 -101 = 6 kpl 12,5 mm:n punoksia 5.5 Suunnittelun apuvälineet AddCAD-floors -sovellusta (vrt. luku 1) käytettäessä erillisiä mittapiirustuksia ei tarvitse tehdä, vaan geometriatiedot siirtyvät suoraan tuotetusta rakennemallista valmistajalle. Edellä mainitusta poiketen tietomallipohjaisessa suunnittelussa kaikki laatat yksilöidään omalla geometriatunnuksellaan. 5.6 Ontelolaattojen perustyypit, niiden mitoituskäyrät ja poikkileikkaukset Parman ontelolaattojen perustyypeistä esitetään seuraavilla sivuilla poikkileikkaustiedot, kantokyvyn ja taipuman mitoituskäyrät sekä muut tekniset tiedot. Poikkileikkaustiedot Omakoti- ja rivitaloissa käytetään normaalisti laattatyyppejä P18, P20 ja P27. Mitoituskäyrät Tässä ohjeessa esitetyt käyrät on laskettu erityisesti PARMAperustus -ratkaisun olosuhteet ja kuormatyypit huomioiden. Kuormituskäyrät on laskettu käyttäen seuraavia materiaalitietoja ja oletusarvoja Betonilujuus C50 Jännepunokset St1630/1860 Alkujännitys 1000MPa. Paloluokkana REI60 Rasitusluokka XC3 Mitoituskäyrissä on esitetty reiättömien ontelolaattojen kantokyky sallittuna hyötykuormana ilman kuormien osavarmuuskertoimia. Pysyvän kuorman osuus käytettävästä hyötykuormasta on 50 %. Ontelolaattojen mitoitus on tehty seuraavien Euronormien mukaisesti SFS-EN 1992-1-1 Betonirakenteiden suunnittelu SFS-EN 1992-1-2 Betonirakenteiden palomitoitus SFS-EN 13369 Betonivalmisosien yleiset säännöt SFS-EN 1168+A2 Betonivalmisosat, ontelolaatat SFS 7016 Esijännitetyiltä ontelolaatoilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot Ontelolaattojen kuormitukset ja kuormien yhdistelyt on tehty SFS-EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet mukaisesti. Käyttörajatilojen kuormitusyhdistelmänä on käytetty SFS 7016 mukaisesti kuormien tavallista yhdistelmää. Käyrästöt on laadittu seuraamusluokan CC2 mukaisesti, jolloin kuormakertoimelle KFI on käytetty arvoa KFI=1.0. Yhdistelykertoimen arvona on käytetty SFS-EN 1990 mukaan seuraavaa: Asunnot, yhdistelykerroin käyttörajatilassa 1=0.5. Käyrissä esitetty taipuma eri punostuksilla kuvaa ehjän (ei varauksia tai reikiä) laatan taipumaa jännevoimasta ja omasta painosta 1 kk kuluttua valmistuksesta ilman hyötykuormaa. 26

P18 Ontelolaatta Tekniset tiedot Laatan tukipinnan suunnittelupituus on laatan kestävyyden kannalta vähintään 60 mm. Laatan paino on 265 kg/m² ja saumattuna 280 kg/m². Palonkestävyys kantavana ja osastoivana rakennusosana REI60. Poikkileikkaus P18 113.5 139 139 139 139 139 139 139 113.5 175 32.5 110 32.5 58.5 110 29 110 29 110 29 110 29 110 29 110 29 110 29 110 58.5 1200 Kantokyky P18 Reijättömän ontelolaatan kantokyky sallittuna hyötykuormana. Pysyvän kuorman osuus hyötykuormasta on 50%. 20 18 16 14 KANTOKYKY P18 pientalot Betoni C50 Teräs st.1630/1860 Alkujänn. 1000 MN/m 2 Paloluokka R60 Rasitusluokka XC3 p [kn/m 2 ] 12 10 8 6 4 2 0 4 5 6 7 8 7X 9X 9 9 7 L [m] Taipuma P18 TAIPUMA P18-30 -25-20 9 TAIPUMA [mm] -15-10 -5 7X 9X 7 0 5 10 4 4,5 5 5,5 6 6,5 L [m] 7 7,5 8 8,5 9 www.parma.fi 27

P20 Ontelolaatta Tekniset tiedot Laatan tukipinnan suunnittelupituus on laatan kestävyyden kannalta vähintään 60 mm. Laatan paino on 245 kg/m² ja saumattuna 260 kg/m². Palonkestävyys kantavana ja osastoivana rakennusosana REI60. Poikkileikkaus P20 131 187.6 187.6 187.6 187.6 187.6 131 22.5 200 155 22.5 53.5 155 32.6 155 32.6 155 32.6 1200 32.6 155 155 32.6 155 53.5 Kantokyky P20 Reijättömän ontelolaatan kantokyky sallittuna hyötykuormana. Pysyvän kuorman osuus hyötykuormasta on 50%. p [kn/m 2 ] 20 18 16 14 12 10 8 KANTOKYKY P20 pientalot Betoni C50 Teräs st.1630/1860 Alkujänn. 1000 MN/m 2 Paloluokka R60 Rasitusluokka XC3 6 4 2 4X 7X 7 0 4 5 6 7 L [m] 8 9 10 Taipuma P20-30 -25-20 TAIPUMA P20 TAIPUMA [mm] -15-10 -5 7 0 4X 7X 5 10 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 L [m] 7,5 8 8,5 9 9,5 10 28

P27 Ontelolaatta Tekniset tiedot Laatan tukipinnan suunnittelupituus on laatan kestävyyden kannalta vähintään 60 mm. Laatan paino on 360 kg/m² ja saumattuna 380 kg/m². Palonkestävyys kantavana ja osastoivana rakennusosana REI60. Poikkileikkaus P27 154 223 223 223 223 154 40 265 185 40 61.5 185 38 185 38 185 38 185 38 185 61.5 1200 Kantokyky P27 Reijättömän ontelolaatan kantokyky sallittuna hyötykuormana. Pysyvän kuorman osuus hyötykuormasta on 50%. p [kn/m 2 ] 32 28 24 20 16 12 KANTOKYKY P27 pientalot Betoni C50-1 Teräs st.1630/1860 Alkujänn. 1000 MN/m 2 Paloluokka R60 Rasitusluokka XC3 8 4 0 4 5 6 7 8 L [m] 9 6X 10 11 6 12 10 Taipuma P27-30 -25 TAIPUMA P27 TAIPUMA [mm] -20-15 -10-5 10 0 6X 6 5 10 4 5 6 7 8 L [m] 9 10 11 12 www.parma.fi 29

6. Ulokelaatat Ontelolaatasto voidaan suunnitella ulokkeelliseksi, jolloin voidaan toteuttaa esim. parvekkeita ja erkkereitä. 6.1 Ulokerakenteiden vaihtoehdot Kaikki pidemmät laataston ulokkeet toteutetaan tehtaalla valmiiksi yläpunoksilla raudoitetuilla laatoilla (tyyppimerkintä esim. YP27). Lyhyissä ulokkeissa voidaan käyttää ratkaisuna myös normaalisti raudoitettua ontelolaattaa ja työmaalla pintabetoniin asennettua, ankkuroitua lisäraudoitusta, jonka vastaava rakennesuunnittelija mitoittaa. Pintabetonin lisäraudoitusta mitoitettaessa on otettava huomioon myös ontelolaatan jännevoimasta syntyvät lisäkuormat. 6.2 Mitoitus Ulokkeellisten ontelolaattojen mitoituksessa kantokykyyn vaikuttavat laatan jänneväli, alapinnan punosten määrä ja kuormitus. Mikäli ulokkeen jänneväli on ontelolaatoilla P18 P27 suurempi kuin 1500 mm tai ulokkeen päässä esiintyy suuria piste- tai viivakuormia, on kantokyky syytä varmistaa Parma Oy:n suunnittelusta. Suunnittelussa on otettava huomioon liikevara ulokkeen päässä tarvittaessa kiertymän salliva neopren-nauha tuen ja laatan välissä. 7. Eristetyt ontelolaatat Kaikkia Parman ontelolaattojen perustyyppejä on saatavissa myös tehtaalla valmiiksi eristettyinä alapohjalaattoina. Vakioeristeenä käytetään alla olevassa taulukossa esitettyjä vaihtoehtoja: U-arvovaatimus Parman vakioeriste ryömintätilaisessa alapohjassa eristeen lämmönjohtavuus Lämpimät tilat U 0,17 W/m 2 K EPS Ultra 80S Lattia 170mm tai vastaava 0,031 W/mK Puolilämpimät tilat U 0,26 W/m 2 K EPS Ultra 80S 110mm 0,031 W/mK 30

8. Kavennetut laatat Ontelolaattatasot on kokonaistaloudellisesti edullisinta suunnitella (runkomitat, porrasaukot) mahdollisimman pitkälle vakiolevyisiä, 1200 mm leveitä laattoja käyttäen. Kavennetut ontelolaatat keskitetään systemaattisesti laataston reunalle ja siten, että laatan kavennettu reuna sijoitetaan väli- tai ulkoseinän viereen. Laattakentän reunaan tulevaan kavennettuun laattaan tulee varausten tekemisen jälkeen jäädä vähintään kolme ehjää ontelokannasta. On myös huomattava, että laatan kavennetussa reunassa ei ole viistettä kuten normaalissa laatan reunassa. Kun 12M-mitoituksesta poiketaan, on edullisinta minimoida hukka valitsemalla kavennettujen laattojen leveydet niin, että peruslaatan molemmat puoliskot voidaan käyttää pareina hyväksi (esim. 580+620 mm tai 400+800 mm). Tarvittaessa laattoja kavennetaan myös muille leveyksille, kuitenkin niin, että laatan halkaisu osuu ontelon kohdalle. Oheisessa kuvassa on sahaamalla kavennettujen laattojen suositusmitat. Samalla syntyvät laattojen kavennetut toiset puoliskot, joiden leveydet poikkeavat oheisista suositusmitoista. Yleensä laatan tai sen kavennetun pään leveyden tulee olla vähintään 400 mm. Turvallisen käsittelyn varmistamiseksi Parma varustaa kavennetut laatat kuula-ankkuri - tyyppisillä nostoelimillä. 9. Yleiset suunnitteluperiaatteet Ontelolaattarakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Jännevoimien aiheuttama ennakkokäyryys on otettava huomioon pintavalujen paksuuksia määrättäessä. Viereiset laatat pyritään suunnittelemaan niin, että niiden välinen hammastus jää pieneksi. Eripituisilla vierekkäisillä laatoilla tämä tulee ottaa huomioon. Laattojen ennakkokäyryyteen vaikuttaa niiden ikä, joten vierekkäiset laatat pyritään valmistamaan samanaikaisesti. Näin ollen suunnittelun tulee tapahtua toimitusjärjestyksen mukaan. Tasot tulee suunnitella mahdollisimman pitkälle vakiolevyisiä laattoja käyttäen ja keskittää kavennetut laatat systemaattisesti laataston reunaan. Tällöin on huomattava, että laatan kavennetussa reunassa ei ole viistettä kuten normaalissa laatan reunassa. Jos laatat joudutaan pituussuunnassaan asentamaan suurempaan kaltevuuteen kuin 1:5 on laatat varustettava nostolenkeillä. Nostolenkit on merkittävä mittapiirustukseen. Vinon tason alimman laatan liukuminen estetään tarvittaessa runkorakenteisiin hitsattavilla asennustoppareilla. Paikallavalukaistoja tulee välttää, koska niiden muotittaminen ja valu on kallista ja ne hidastavat asennusta. www.parma.fi 31

10. Ontelolaattojen ja laatastojen rei'itys ja varaukset 10.1 Reiät onteloiden kohdalla Onteloiden kohdalle voidaan tehdä reikiä mihin kohtaan tahansa. Reikien suurin koko on ilmoitettu oheisessa kuvassa. Reikiä voi olla enintään 3 kpl samassa poikkileikkauksessa. Pienet, onteloiden kohdalle tulevat reiät suositellaan tehtäväksi työmaalla. P18 P20 P27 32

10.2 Suuret reiät Suuret reiät tehdään yleensä elementtitehtaalla. Laattoihin tehtävien reikien suurin sallittu koko riippuu laatan jännemitasta ja kuormituksesta. Reikien sijoittelu on pääsääntöisesti mahdollista suorittaa oheisten kaaviokuvien mukaisesti. Reiät on sijoitettava siten, että ne katkaisevat mahdollisimman vähän onteloiden välisiä kannaksia. Reiät huomioon otettuna laatalla tulee olla asennusvaiheessa riittävä stabiliteetti. 10.3 Katkaistut laatat Mikäli laatastossa olevan aukon leveys on suurempi kuin 800 mm, suunnitellaan sen reunaan jäykistepalkki, joka voi olla teräsbetoninen jälkivalu tai teräksinen ontelolaattakannake. Teräksisellä ontelolaattakannakkeella voidaan kannattaa katkaistu ontelolaatta viereisistä laatoista. Sen käyttö nopeuttaa asennusta, sillä katkaistua laattaa ei tarvitse erikseen tukea asennusaikana. Kannakkeen vakiotyypit soveltuvat 1200 ja 2400 mm:n levyisiin aukkoihin P18, P20, P27 laattojen yhteydessä. Tarkemmat suunnittelu- ja asennusohjeet ovat saatavissa kannakevalmistajien, esim. Anstar Oy (www.anstar.fi), Semko Oy, (www.semko.fi) ja Teräspeikko Oy, (www.peikko.com) suunnitteluohjeista. Suunnittelijan on tarkistettava, että viereisten laattojen kantavuus on riittävä kannakkeen pistekuormalle. Mitoituksessa on otettava huomioon myös palotilanne. www.parma.fi 33

11. Viiva- ja pistekuormat Ontelolaatasto toimii saumattuna levyrakenteena, joka jakaa tehokkaasti viiva- ja pistekuormat poikittaisen laajenemisen ollessa estetty. Ohjeita kuorman poikittaisesta jakautumisesta löytyy ontelolaattojen tuotestandardista EN 1168 liitteestä C. Ohessa esitetyt kuormien jakosäännöt perustuvat tehtyihin kokeisiin ja FIP:n julkaisuun "Precast prestressed hollow-core floors". % KUORMITUKSESTA 100 80 70 Oheisissa mitoituskäyrissä ja -taulukoissa mitoittavana tekijänä on taivutusmomentti. Tapaukset, joissa leikkausvoima tulee mitoittavaksi tekijäksi, on tutkittava erikseen. 60 α 3 50 β 3 11.1 Viivakuormien jako Laatan pituussuuntaisten viivakuormien voidaan olettaa jakautuvan viereisille laatoille oheisen kuvan ja käyrästön mukaan. Viivakuormasta yksittäiselle laatalle tuleva tasainen kuorma: p(kn/m 2 ) = x x P(kN/m) / 1,2m tai p(kn/m 2 ) = x x P(kN/m) / 1,2m 40 30 α2 20 10 β 2 β 1 α 1 0 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 m LAATAN PITUUS L 34

11.2 Kuormien jako aukkojen kohdalla Kuormien jako aukkojen kohdalta tarkoittaa, että aukon levyiseltä kaistalta kuormat siirretään aukon viereisille 1,2 m leveille kaistoille (1,2,3...). Laatta % kuormituksesta 1 2 3 4 5 6 Laataston reunalla olevien aukkojen kohdalla kuorman oletetaan siirtyvän ehjän laataston reunaan, josta se edelleen jaetaan viivakuormana kertoimien 1-3 avulla. P18, P20-20 30 30 20 - P27 10 15 25 25 15 10 www.parma.fi 35

11.3 Pistekuormien jako Laatastoon vaikuttavan pistekuorman voidaan olettaa jakautuvan viereisille laatoille vastaavaan paikkaan vaikuttaviksi pistekuormiksi oheisen kuvan ja käyrästön mukaan. Leikkausvoima-alueella olevan pistekuorman oletetaan jakautuvan 60 kulmassa, kuitenkin vähintään yhdelle laatalle. 11.4 Käyttötilan viiva- ja pistekuormat Kuorman jakautuminen elementiltä viereisille elementeille aiheuttaa pystysuuntaisia leikkausvoimia saumaan ja sen molemmilla puolilla oleviin elementteihin. Tämä leikkauskestävyys voidaan laskea ontelolaattojen tuotestandardin EN 1168 kohdan 4.3.3.2.3 mukaisesti. Laattojen pituussuuntaiset käyttötilan sallitut viivakuormat (kn/m) ovat: Laatta- Laataston Laataston tyyppi reunalla keskellä Käyttötilan / sallittuja pistekuormia voi kasvattaa pintabetonin avulla tai käyttämällä aluslevyjä. 11.5 Sallitut ripustuskuormat (kn) RASKAAT RIPUSTUKSET Raskaat ripustukset suositellaan tehtäviksi laattojen saumasta tai viemällä esim. ripustuspultti laatan läpi. Sallitut kuormat kohdan 11.4 mukaan. P18 5 12 P20 5 18 P27 10 23 Lävistyskestävyys Ontelolaattojen lävistys- ja pistekuormien kestävyys voidaan laskea ontelolaattojen tuotestandardin EN 1168 kohtien 4.3.3.2.4 Lävistyskestävyys ja 4.3.3.2.5 Pistekuormien kestävyys mukaisesti. Käyttötilan pistekuormat (kn): Arvot on määritetty kokeellisesti laatalle, jossa ei ole varauksia tai reikiä. Arvot pätevät, mikäli laatan kantokyky ei muuten taivutusmomentin tai leikkausvoiman suhteen ylity. KEVYET RIPUSTUKSET Kevyet ripustukset voidaan tehda myos poraamalla laatan alapintaan ontelon kohdalle (ontelon sijainti kts. kohta 10.6) tarkoitukseen soveltuva ankkuri. Sallitut kuormat ankkurivalmistajan mukaan. Esimerkiksi Hilti HKD, HUS-P, HUS-I. (www.hilti.fi) Laatta- Kuormittavan pinnan halkaisija tyyppi Ø 50 Ø 100 P18 20 30 P20 20 30 P27 40 60 36

11.6 Takan sijoittaminen laatastoon Raskaat takat suositellaan sijoitettavaksi aina ontelolaatan päähän tuen viereen. Sijoitettaessa takka laataston jännevälin keskialueelle, on useimmiten laatat katkaistava ja tehtävä erillinen kantava seinä ja perustus. Kevyitä takkoja voidaan sijoittaa ilman lisätoimenpiteitä jännevälin keskialueille laattojen kapasiteetin mukaan. Hormit suositellaan tehtäväksi aina omalle perustukselle. Takkojen aiheuttamat lisäkuormat lasketaan kuorman jakautumisohjeiden mukaisesti. Laattojen kapasiteetti tarkistetaan ko. laatan kuormituskuvaajasta. Raskaitten takkojen suurimmat sallitut painot laatan päässä ja laataston keskellä laattatyypeittäin: P18 max. paino 25 kn P20 max. paino 30 kn P27 max. paino 40 kn Takka suositellaan sijoitettavaksi aina keskelle laatastoa tuen viereen. Jos takka sijaitsee laataston reunalla, täytyy takan sallittu max. paino tarkistaa aina erikseen. Suurinta sallittua takan painoa laskettaessa on oletettu hormin reiän leveydeksi 500 mm. Hormin reiän saa sijoittaa laattaan kohdan 10.2. mukaisesti. g k =2,0 kn/m2 q k =2,0 kn/m2 11.7 Huoltoluukun sijoitus ontelolaatastoon Ryömintätilan huoltoluukku sijoitukseen alapohjan laatastoon vaikuttaa ensisijaisesti yläpuolisten tilojen käyttötarkoitus. Ensisijaisesti pyritään luukku sijoittamaan esim. varastotiloihin tms. Huoltoluukun koko on 600x600 mm. Sijoituksessa ontelolaattaan pyritään siihen, että mahdollisimman vähän ontelokannaksia tarvitsee katkaista. Kohdassa 16 (DA PP50) on periaatekuva luukusta. Yleensä käytetään kahta päällekkäistä luukkua, jolloin saavutetaan hyvä lämmöneristävyys ja tiiveys huonetilojen ja ryömintätilan välillä. www.parma.fi 37

12. Tuennat Seinien ja sokkelielementtien varaan tukeutuvat laatat tulee asentaa korokepalojen varaan. Laatan ja alapuolisen rakenteen väliin jäävä rako valetaan lopuksi umpeen. Tällöin laatta tukeutuu tasaisesti koko leveydeltään alustaansa. Jälkivalua varten on varattava vähintään 20 mm:n korkea asennusväli. Lyhyiden aukkojen kohdalla laatat voidaan tukea kulmateräskannakkeiden varaan. Laatta- Tukipinnan Tukipinnan tyyppi suunnitteluarvo minimipituus asennuksessa P18 60 mm 40 mm P20 60 mm 40 mm P27 60 mm 40 mm Taulukossa tukipinnan pituutta 60 mm on kasvatettava 80 mm:iin, mikäli laatta tuetaan kevytsoraharkolle tai vastaavalle alustalle. 13. LVI-asennukset alapohjarakenteissa Kantavissa alapohjarakenteissa LVI-asennusten toteuttaminen on helppoa ja yksinkertaista. Viemärit kannatetaan laatoista haponkestävin kannakkein, joiden määrä ja koko määritellään tapauskohtaisesti (erityisesti kun viemäri sijaitsee maanpinnan alapuolella). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää haponkestäviä vannerautakannakkeita. 38

14. Ontelolaattojen valmistustoleranssit Parma Oy:n ontelolaatat täyttävät ontelolaattojen tuotestandardissa mainitut valmistustoleranssit. Tämän lisäksi Parman ontelolaattojen tuotannossa on käytössä seuraavat valmistustoleranssit: 1. Pituus (L) ± 15 mm tai L/1000 Pituus mitataan laatan yläpinnasta laatan keskeltä 2. Leveys (b) kokonainen laatta + 0-5 mm kavennettu laatta ± 20 mm 3. Korkeus (h) P18, P20 ± 5 mm P27 ± 7 mm Laatan poikkileikkauksen korkeus mitataan keskimmäisen ja reunimmaisen ontelokannaksen kohdalta sekä reunimmaisen ontelon keskeltä. 4. Yläpinnan aaltoilu (y) P18...P27 10 mm 5. Pään kulmapoikkeama (p), 1200 mm:ä kohti ± 10 mm 6. Sivukäyryys (a) L/1000, enint. ± 10 mm 7. Taipuma ennen asennusta ( d) ± 6 tai L/1000 Poikkeama ennakkoon suunnitellusta taipumasta, johon sisältyy mahdollinen ennakkokorotus ja laskennallinen taipuma. 8. Reiät, varaukset (t) teko tuoreeseen betoniin koko + 50 mm - 0 mm sijainti ± 15 mm teko jälkikäteen koko ±15 mm 9. Tartunnat (t) tehtaalla asennetut ± 20 mm 10. Eristeen sijainti (t) sivusijainti (t1) poisto tukipinnalta (t2) ±10 mm ± 20 mm www.parma.fi 39

15. Punossuunnittelun lähtötiedot Tuotteiden tuotesuunnittelua varten tulee ostajan toimittaa seuraavat tiedot (tarkemmat ohjeet sisällöstä kohdan 15.1. mukaan): mitoitetut tasopiirustukset kuormitustietoineen (tasopiirustuksessa tulee olla nimiö) elementtien mittapiirustukset elementtiluettelo Lähtötietosuunnitelmat laaditaan tämän suunnitteluohjeen mukaisesti. Tarvittavat mittapiirustus- ja elementtiluettelopohjat on saatavissa AutoCAD-tiedostoina Parma Oy:n internetsivuilta, www.parma.fi. Suunnitelmat toimitetaan kohdekohtaisten toimintaohjeiden mukaan. Tasopiirustus toimitetaan.dwg- ja mittapiirustukset.pdf- ja elementtiluettelo.xls-tiedostomuodossa. Uusien tehokkaiden mallinnukseen perustuvien suunnittelun apuvälineiden käyttö on suositeltavaa. Tällöin valmistustieto siirtyy nopeasti ja virheettömästi suoraan tuotemallista valmistajan vastaanottojärjestelmään. Näiden sovellusten esim. AddCAD-floors, Tekla Structures ja Concrete Designer käytöstä on annettu lisätietoa kohdassa 1.0 ja Parman ontelolaatastot -suunnitteluohjeessa. C. Elementtien tiedot (ontelolaattojen mittapiirustukset) laattojen mitat reiät ja lovet eristeet ja eristeiden poistot työmaalla tehtävät reiät esitetään vain tasopiirustuksessa D. Elementtiluettelo elementtien kappalemäärä (kerros- ja rakennuskohtaisena) laattojen mitat tyypeittäin elementtien paino muutosten pitää näkyä ehdottomasti elementtiluettelossa E. Rakenneleikkaukset ja -detaljit asian selvyyden vaatima määrä 15.1.2 Toimitusaikataulu Tuotemalli-muodossa olevien suunnitelmien on oltava valmistavalla tehtaalla 4 viikkoa ennen toimitusta. Muussa muodossa olevien suunnitelmien on oltava valmistavalla tehtaalla 6 viikkoa ennen toimitusta. 15.1 Parman tarvitsemat tiedot 15.1.1 Suunnitelmien sisältämät tiedot A. Kohteen nimi, paikkakunta, tarkka osoite, korttelin ja tontin numero. B. Ontelolaataston tasopiirustuksen tiedot, joista käy ilmi laattojen mitat, saumakoot ja tukipituudet laattojen tunnukset reikien ja varausten paikat kuormaluokka (A,B,C ) seuraamusluokka (CC3 CC1) kaikki laattojen rakennesuunnittelua varten tarvittavat kuormitustiedot eurokoodin mukaisesti (myös väliseinät, pintabetoni, hormit yms.) tasoon merkittynä laataston palonkestovaatimus laataston suunnittelukäyttöikä laataston rasitusluokka tieto rakenteesta, johon laatta tuetaan (seinä, palkkityyppi) 40

16. Alapohjaleikkaukset Seuraaville sivuille on koottu tyypillisemmät perustusjärjestelmän alapohjarakenteiden rakenneleikkaukset. Laataston yläpuolinen lämmöneristys on esitetty C3 Rakennusten lämmöneristys, Määräykset 2010, mukaisesti. Tällöin rakenne täyttää lämmönläpäisykertoimen vaatimuksen U 0,17 W/(m²K) (ryömintätilaan rajoittuva alapohja, tuuletusaukkojen määrä enintään 8 promillea alapohjan pinta-alasta). Eristemateriaalina rakenneleikkauksissa on suosittelemamme paremman eristyskyvyn omaava EPS-eriste: EPS Ultra 100 Lattia 170mm (85mm+85mm) tai muu vastaava eriste, jolla lämmönjohtavuus 0,031 W/mK. Matala- ja passiivienergiaratkaisuissa suositellaan vastaavasti käyttämään paremman lämmöneristävyyden omaavia eristeitä esimerkiksi seuraavasti: Matalaenergiataloratkaisuja: U 0,14 W/m 2 K, EPS Ultra 100 210 mm tai vastaava eriste ( 0,031 W/(mK)) U 0,10 W/m 2 K, EPS Ultra 100 300 mm tai vastaava eriste ( 0,031 W/(mK)) SPU-AL 220 mm Passiivitaloratkaisuja: U 0,10 W/m 2 K, EPS Ultra 100 300 mm tai vastaava eriste ( 0,031 W/(mK)) SPU-AL 220 mm U 0,09 W/m 2 K SPU-AL 240 mm ALAPOHJARAKENTEIDEN RAKENNELEIKKAUKSET: DA PP01 ontelosokkeli, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, tiiliverhoiltu tiilirunkonen ulkoseinä DA PP02 ontelosokkeli, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, tiiliverhoiltu puurunkoinen ulkoseinä DA PP03 ontelosokkeli, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, puuverhoiltu puurunkoinen ulkoseinä DA PP10 ontelosokkelipalkki, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, huoneistoväliseinä DA PP11 ontelosokkeli, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, tiiliverhoiltu tiilirunkonen ulkoseinä DA PP12 ontelosokkeli, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, tiiliverhoiltu puurukoinen ulkoseinä DA PP13 ontelosokkeli, ontelolaatat, yläpuolinen lämmöneristys, puuverhoiltu puurukoinen ulkoseinä DA PP50 Ryömintätilan huoltoluukku, periaatepiirustus On huomattava, että laatasto soveltuu myös muurattuihin harkkorakenteisiin perustuksiin. Rakenneleikkaukset on saatavissa AutoCAD-tiedostoina Parma Oy:n internet-sivuilta (www.parma.fi). www.parma.fi 41

Rakennuskohde Suunnittelija VEDENERISTYS (KALLISTETTU) TUULETUSVÄLI TUULETUS TIILEN PYSTYSAUMOISTA Sisältö PARMAperustukset- ONTELOLAATTASOKKELI JA ONTELOLAATTA YLÄPUOLINEN LÄMMÖNERISTYS TIILIVERHOILTU TIILIRUNKOINEN ULKOSEINÄ Työ nro Päiväys Tekijä DA PP01 KAHI-RUNKOPONTTIHARKKO TIIVISTYS PINTALAATTA EPS ULTRA 100 LATTIA TAI VASTAAVA ( D < 0,031 W/mK ) ONTELOLAATTA P20 70 10 SPU 100 15 170 C12P30 20 200 1:20 TIIVISTYSNAUHA 20 KEVYTSORAHARKKO UH-150 ALLA VEDENERISTYS TUULETUSPUTKI TAI TUULETUSAUKKO (ULKOPUOLISEN MAANPINNAN MUKAAN) PERUSMUURILEVY EPS 60S 50mm ASENNETAAN TYÖMAALLA (SOKKELIN ALAP. ERISTYS ANTUROIDEN VÄLISELLÄ ALUEELLA) ROUTAERISTYS VAIN ANTURAN KOHDALLA EPS 120 100mm ROUTA 800 EPS 120 ROUTA TAI LECA-ERISTE SALAOJASORA TAI -SEPELI > 200 > 100 01.11.2010 DAPP01_2010.DWG PARMAperustukset-ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA 42

Rakennuskohde Suunnittelija Sisältö PARMAperustustukset- ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA YLÄPUOLINEN LÄMMÖNERISTYS TIILIVERHOILTU PUURUNKOINEN ULKOSEINÄ Työ nro Päiväys Tekijä DA PP02 VEDENERISTYS (KALLISTETTU) TUULETUSVÄLI VEDENERISTYS TUULETUSVÄLI TUULETUS PYSTYSAUMOISTA PUURUNGON LIITTYMÄ PUURUNKOJÄRJESTELMÄN MUKAAN SPU 50 TIIVISTYS PINTALAATTA EPS ULTRA 100 LATTIA TAI VASTAAVA ( D< 0,031 W/mK ) ONTELOLAATTA P20 70 10 15 170 C12P30 20 200 1:20 TIIVISTYSNAUHA 20 KEVYTSORAHARKKO UH-150 TUULETUSPUTKI TAI TUULETUSAUKKO (ULKOPUOLISEN MAANPINNAN MUKAAN) PERUSMUURILEVY EPS 60S 50mm ASENNETAAN TYÖMAALLA (SOKKELIN ALAP. ERISTYS ANTUROIDEN VÄLISELLÄ ALUEELLA) ROUTAERISTYS VAIN ANTURAN KOHDALLA EPS 120 100mm ROUTA 800 EPS 120 ROUTA TAI LECA-ERISTE SALAOJASORA TAI -SEPELI > 200 > 100 01.11.2010 DAPP02_2010.DWG PARMAperustukset-ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA www.parma.fi 43

Rakennuskohde Suunnittelija Sisältö PARMAperustukset- ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA YLÄPUOLINEN LÄMMÖNERISTYS PUUVERHOILTU PUURUNKOINEN ULKOSEINÄ Työ nro Päiväys Tekijä DA PP03 PYSTYLOMALAUDOITUS TUULETUSVÄLI VEDENERISTYS PUURUNGON LIITTYMÄ PUURUNKOJÄRJESTELMÄN MUKAAN SPU 50 TIIVISTYS PINTALAATTA EPS ULTRA 100 LATTIA TAI VASTAAVA ( D< 0,031 W/mK ) ONTELOLAATTA P20 70 170 C12P30 20 70 200 10 1:20 TIIVISTYSNAUHA TUULETUSPUTKI TAI TUULETUSAUKKO (ULKOPUOLISEN MAANPINNAN MUKAAN) PERUSMUURILEVY EPS 60S 50mm ASENNETAAN TYÖMAALLA (SOKKELIN ALAP. ERISTYS ANTUROIDEN VÄLISELLÄ ALUEELLA) ROUTAERISTYS VAIN ANTURAN KOHDALLA EPS 120 100mm ROUTA 800 EPS 120 ROUTA TAI LECA-ERISTE SALAOJASORA TAI -SEPELI > 200 > 100 01.11.2010 DAPP03_2010.DWG PARMAperustukset-ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA 44

Rakennuskohde Suunnittelija Sisältö PARMAperustukset- ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA YLÄPUOLINEN LÄMMÖNERISTYS HUONEISTOVÄLISEINÄ Työ nro Päiväys Tekijä DA PP10 HUONEISTOVÄLISEINÄ VEDENERISTYS TIIVISTYS KEVYTSORAHARKKO UH-150 800 20 20 200 170 70 10 C8P30 EPS 120 ROUTA ASENNETAAN TYÖMAALLA ROUTAERISTYS EPS 120 ROUTA 100MM ANTURAN KOHDALLA B=1000 01.11.2010 DAPP10_2010.DWG PARMAperustukset-ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA www.parma.fi 45

Rakennuskohde Suunnittelija VEDENERISTYS (KALLISTETTU) TUULETUSVÄLI TUULETUS TIILEN PYSTYSAUMOISTA Sisältö PARMAperustukset- ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA YLÄPUOLINEN LÄMMÖNERISTYS TIILIVERHOILTU TIILIRUNKOINEN ULKOSEINÄ Työ nro Päiväys Tekijä DA PP11 KAHI-RUNKOPONTTIHARKKO TIIVISTYS PINTALAATTA EPS ULTRA 100 LATTIA TAI VASTAAVA ( D< 0,031 W/mK ) ONTELOLAATTA P20 70 10 SPU 100 15 170 C12P30 20 200 TIIVISTYSNAUHA 1:20 20 40...70 KEVYTSORAHARKKO UH-150 ALLA VEDENERISTYS TUULETUSPUTKI TAI TUULETUSAUKKO (ULKOPUOLISEN MAANPINNAN MUKAAN) PERUSMUURILEVY EPS 60S 50mm ASENNETAAN TYÖMAALLA (SOKKELIN ALAP. ERISTYS ANTUROIDEN VÄLISELLÄ ALUEELLA) ROUTAERISTYS VAIN ANTURAN KOHDALLA EPS 120 100mm ROUTA 800 EPS 120 ROUTA TAI LECA-ERISTE SALAOJASORA TAI -SEPELI > 200 > 100 01.11.2010 DAPP11_2010.DWG PARMAperustukset-ONTELOSOKKELI JA ONTELOLAATTA 46