Kansanvälinen kauppa TTS-kurssi Juha Tervala Helsingin yliopisto
Kansainvälinen kauppa ja WTO Luennon tarkoituksena on antaa kuva globalisaation ja kansainvälisen kaupan yhteydestä Luennon pääaihe on kansainvälinen kauppa Selitetään miksi kv. kauppaa käydään Pyritään ymmärtämään kv. kaupan hyötyjä/haittoja Etsitään syitä kv. kauppa on kasvanut? Luennolla pyritään antamaan lyhyt oppimäärä Maailman kauppajärjestö WTO:sta (World Trade Organization) Mikä WTO on ja miten se toimii?
Globalisaatio Globalization refers to the accelerating compression and intensification of social relations across borders and the rise of a new consciousness (cognitive globalization). In all these respects, the process of globalization is 'boundary-eroding Raimo Väyrynen, Global Transformation 1997 Eli globalisaatio on Yhdistymistä Tehostuvia sosiaalisia suhteita yli rajojen Uuden tietoisuuden nousua = Globalisaatioprosessi on rajoja murentava
Taloudellinen globalisaatio Taloudellinen globalisaatio: prosessi jossa kansantaloudet yhdistyvät ja tulevat enemmän tosistaan riippuvaisemmiksi Globalisaatio voi aiheutuva Kansainvälisen kaupan kasvusta Suorien ulkomaisten investointien kasvusta Kasvavasta muuttoliikkeestä Rahoitusmarkkinoiden lisääntyvästä integraatiosta Tällä luennolla käsitellään vain kv. kauppaa ja sen sääntelyviranomaista Maailman kauppajärjestö WTO:ta
Kansanvälisen kaupan kasvu
Kansainvälisen kaupan kasvu ja suuruus Kaupan arvo 2005 Tavarakauppa Palvelut 10159 miljardia dollaria 2415 miljardia dollaria Tavarakaupan kasvu 2000-05 10 % vuodessa Palvelukaupan kasvu 2000-05 10 % vuodessa Lähde: WTO
Lähde: WTO International Trade Statistics 2007
Lähde: WTO International Trade Statistics 2007
Kuvan lähde: The Economist 6.8.11 Kehittyvien talouksien osuus maailman viennistä ja tuonnista on kasvanut huomattavasti viimeisinä vuosikymmeninä
Kansainvälisen kaupan teoria Kansainvälisen kaupan teorian ydin selittää (mm.) Mitkä tekijät määräävät kv. kauppaa? Miten kv. kaupan hyödyn jaetaan? Ricardon teoria: suhteellisen edun periaate Heckscher Ohlin-malli Ristikkäiskaupan teoriat
Suhteellisen edun periaate Ricardon teoria - suhteellisen edun periaate: Maat erikoistuvat hyödykkeiden tuotantoon, joiden tuottamiseen niillä on suhteellinen etu Maat joiden tuotantotekniikat ovat erilaiset käyvät kauppa Eri sano mitään kv. kaupan hyötyjen jakamisesta
Suhteellisen edun periaate: esimerkki Työmäärä joka vaaditaan yhden yksikön tuottamiseen: Tuote A Tekstiili B Kotimaa 1 h työtä 2 h Ulkomaa 6 h 3 h Vaihtoehtoiskustannus = tuotteen A hinta työtunteina / tekstiilin B hinta työtunteina Kotimaa ½ Ulkomaa 2 Maailmanmarkkinoilla tuotteen A suhteellinen hinta (rahamääräisenä) ½ < P(A)/P(B) <2
Suhteellisen edun periaate: esimerkki Työmäärä joka vaaditaan yhden yksikön tuottamiseen: Tuote A Tekstiili B Kotimaa 1 h työtä 2 h Ulkomaa 6 h 3 h Oletus P(A)/P(B) = 1, eli tuotteet ovat yhtä arvokkaita Kotimaa alkaa tuottaa tuotetta A, koska sen tuottaminen vaatii vain yhden yksikön työtä Ulkomaa alkaa tehdä tekstiiliä B, koska sen tuottaminen vaatii vain puolet tuotteen A vaatimasta työmäärästä
Suhteellisen edun periaate: kv. kaupan hyödyt Tuote A Tekstiili B Kotimaa 1 h työtä 2 h Ulkomaa 6 h 3 h Kotimaassa voidaan tehdä tunti työtä Ja saada aikaiseksi puolikas tekstiilistä B Tai käyttää tunti työtä tuotteen A valmistamiseen ja vaihtaa tuote A kokonaiseen tekstiiliin Kv. kaupan hyöty: ½ tekstiiliä per tunti Kv. kauppa on hyödyllistä rikkaalle maalle
Suhteellisen edun periaate: kv. kaupan hyödyt Tuote A Tekstiili B Kotimaa 1 h työtä 2 h Ulkomaa 6 h 3 h Ulkomaassa voidaan tehdä tunti työtä tuotteen A parissa ja saada aikaa 1/6 valmiista tuotteesta tai tehdä 1/3 osa tekstiiliä ja vaihtaa se 1/3 osaan tuotetta A Kv. Kaupan hyöty: 1/6 osa tuotetta A per tunti Kv. kauppa on hyödyllistä myös vähemmän kehittyneelle maalle
Suhteellisen edun periaate: kv. palkkaerot Tuote A Tekstiili B Kotimaa 1 h työtä 2 h Ulkomaa 6 h 3 h Olkoon tuotteiden hinnat 12 Kotimaan palkka on tällöin 12 per tunti Ulkomaan palkka on tällöin 4 per tunti Kv. palkkaerot heijastavat tuottavuuseroa Johtuen pienemmästä palkasta ulkomaalla on kustannusetu tekstiilien tuottamisessa, huolimatta huonommasta tuottavuudesta
Suhteellisen edun periaate: kv. palkkaerot Kotimaalla on kustannusetu tuotteen A valmistamisessa, huolimatta korkeammasta palkasta johtuen korkeammasta tuottavuudesta Kaikki työ siirtyy halpatyömaihin kommenttia viljelevät tahot eivät ole ymmärtäneet suhteellisen edun periaatetta Kv. kaupasta on molemmille hyötyä, vaikka toinen maa on tehokkaampi molempien (kaikkien) hyödykkeiden valmistamisessa Kv. kaupan edut riippuvat suhteellisesta edusta!
Suhteellisen edun periaate Mataliin palkkoihin perustuva ulkomainen kilpailu ei ole haitallista Sillä perustuuko tekstiilin B halvempi hinta ulkomaan korkeaan tuottavuuteen tai matalaan palkkaa ei ole merkitystä Tärkeintä kotimaalle on, että sille on halvempaa omassa työssä mitattuna vaihtaa tuote A tekstiiliin B, kuin tuottaa itse tekstiilejä
Suhteellisen edun periaate Onko halvan ulkomaisen työvoiman käyttö hyvä vai paha asia? Onko ulkomaan työntekijöillä parempi vaihtoehto, kuin tuottaa vientiin tekstiiliä B pienellä palkalla? Esimerkissä ulkomaan työntekijät voivat tehdä tunnin työtä tekstiiliteollisuudessa ja vaihtaa sen 1/3 osaan tuotetta A, suljetussa taloudessa tunnin työllä saisi vain 1/6 osan tuotetta A
Suhteellisen edun periaate Länsimaiset ihmiset saattavat pitää Niken matalapalkkaisia työpaikkoja riistona, mutta monien kehitysmaiden asukkaiden näkökulmasta tehtaassa työskentely on paljon parempi vaihtoehto kuin jäädä maatilalle viljelmään maissia Joe Stiglitz 2004 Joe Stiglitz on taloustieteen nobelisti vuodelta 2001 ja saanut paljon huomiota globalisaatiokriittisestä kirjasta Globalisaation sivutuotteet (suom. 2004)
Heckscher Ohlin-malli Paitsi teknologioiden eroilla myös tuotannontekijöiden suhteellisella (pääoma / työvoima) runsaudella on vaikutusta kv. kaupan rakenteeseen Pääomavaltaiset maat vievät runsaammin pääomaa tuotannossa vaativia tuotteita ja tuovat työvaltaisten alojen tuotteita Yksi tulos: jos pääomavaltaisen hyödykkeen suhteellinen hinta nousee, muutos lisää pääomantuottoa ja vähentää työvoiman tuottoa Kansainvälisen kauppa on hyödyllistä, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti eri tuotannontekijöiden kesken
Ristikkäiskauppa Pääosa kansainvälisestä kaupasta on rikkaiden maiden välillä käytävää ristikkäiskauppaa: saman toimialan hyödykkeiden vientiä ja tuontia Erikoistumisen ja vaihdannan hyödyt, resurssien tehokkaampi allokaatio ja suurtuotannon edut Kansainvälinen kauppa lisää tuotevalikoimaa Kansainvälinen kauppa lisää kilpailua
Kansanvälisen kaupan kustannuksia Kv. kauppa lisää kansantuloa, mutta tulonjakauman muuttuminen (maan sisällä) saattaa olla haitallista Kv. kauppa voi olla haitallista joillekin ryhmille Esim. tekstiiliteollisuuden työntekijät Euroopassa Kaupan avaaminen on hyväksi, mutta hyödyt tulevat vain kv. kaupan tehokkaasta hyödyntämisestä Edellisessä esimerkissä tekstiiliteollisuuden alasajo ei hyödytä kotimaata, vaan se että vapautuneet resurssit käytetään suhteellisen edun mukaan tuotteen A tuotantoon
Protektionismi Protektionismi on kansantalouden suojaamista kansainväliseltä kilpailulta tuontia rajoittamalla Huolimatta vapaakaupan eduista protektionismi on kaikkialle levinnyt ilmiö Protektionismin keinot Verot: tullit (tuonnille asetetut verot), tuotantotuet Määrälliset rajoitukset: esim. 10000 kenkäparia per vuosi Hallinnolliset esteet
Protektionismin perusteita I Tulojen kerääminen Tullit ovat yksinkertainen verotuksen muoto Kehittyneissä talouksissa muut verotuksen muodot ovat yhtä tehokkaita, mutta vääristävät vähemmän Nousevan teollisuudenalan suojelu (infant industry argument) Teollisuudenalan väliaikainen suojelu, jonka aikana ala kehittyy, jonka jälkeen ala voidaan avata kilpailulle Jos näin on, miksi siihen tarvitaan tullisuojelua? Väliaikaiset tappiot voidaan korvata tuleville voitolla Systemaattinen edun tavoittelu ei halua muutoksiin paikoilleen jääminen
Protektionismin perusteita II Kriisitilanteisiin varautuminen On tärkeää säilyttää esim. ruuantuotantoa ja aseteollisuutta kriisitilanteiden varalta Tuotantotuki on tehokkaampi kuin tullit (huom. maataloustuki!) Muita syitä protektionismiin Tullit suojelevat kotimaan teollisuutta, edut keskittyneet Tullien haitat jakaantuvat suurelle määrälle kuluttajia Teollisuuden on helpompi lobata suojelun puolesta, kuin kuluttajien vapaakaupan puolesta
Miksi kansainvälinen kauppa kasvaa? Vähenevät luonnolliset esteet Kuljetuskustannusten lasku Tiedonvälityskustannusten lasku Ihmisten tekemien esteiden väheneminen Tullien lasku Muiden kaupan esteiden (non-tariff barriers) lasku Taloudellinen kasvu Tuotannon hajaantuminen Teknologian kehitys Kansainväliset yritykset
Kauppapolitiikka ja talouskasvu Kauppapolitiikka on oleellinen osa talouskasvustrategiaa Kaksi vaihtoehtoista kasvustrategiaa: tuontia korvaava kasvu ja vientivetoinen kasvu Tuontia korvaava strategia Kv. kauppa nähdään köyhtymisen lähteenä Valtio ottaa merkittävän roolin Nousevien teollisuuden alojen suojelua Vientivetoinen kasvu Kv. kauppa nähdään kehityksen välineenä Erikoistumisen edut
Kauppapolitiikka ja talouskasvu Empiria: tuontia korvaavassa kasvustrategiassa Tullisuojelusta tulee pysyvää Kotimailla yrittäjillä on monopolivoimaa Systemaattinen edun tavoittelu: painetta pitää systeemi ennallaan Taloudellinen kehitys olematonta Maat ovat joutuneet viemään hyödykkeitä joiden suhteellinen hinta on laskenut
Kauppapolitiikka ja talouskasvu Vientivetoisessa kasvustrategiassa Kv. kaupan liberalisointi on ollut ratkaisevaa taloudelliselle kehitykselle Talouskasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maissa jotka pyrkivät kasvuun tuontia korvaamalla Kehittyvät maat voivat kasvaa nopeasti jos ne integroivat itsensä kansainvälille markkinoille (esim. Itä-Aasia!) Kehittyvät maat jotka ovat luottaneet kv. kauppaan eivät ole erikoistuneet pysyvästi tekstillisteollisuuteen ja maataloustuotteisiin Talouskasvun ja avoimuuden yhteys on positiivinen!
Talouskasvu ja vapaakauppa Sachs ja Warner (1995) tutkivat talouskasvun ja avoimuuden yhteyttä keskimääräinen vuosikasvu, 1970-89 Kehittyneet maat Kehitysmaat avoin 2.3% 4.5% suljettu 0.7% 0.7%
Kv. kauppa, talouskasvu ja köyhyys The free trade arguments are now supported by the experience of the past decades, which has found that more open economies are richer and grow faster. Openness to trade has many dimensions, and all off these are positively associated with growth Easterly (2001) The scientific analysis of the effects of trade on poverty is [ ] that trade enhances growth, and that growth reduces poverty Bhagwati (2004) Kansainvälinen kauppa edistää siis talouskasvua ja tämä puolestaan johtaa köyhyyden vähenemiseen
Köyhyys Sala-I-Martinin (2002) tutkimus Data: 97 maata, 1970-1998 Köyhyys: absoluuttinen köyhyys 1970: 11 % maailman köyhistä oli Afrikassa 76 % Aasiassa 1998: 66 % maailman köyhistä Afrikassa 15 % Aasiassa 33
Talouskasvu ja köyhyys Miksi köyhien suhteellinen osuus muuttui niin rajusti? Köyhyys väheni huomattavasti johtuen erilaisista talouskasvuista. Aasiassa köyhyys väheni, koska Aasian maat kasvoivat. Köyhyys lisääntyi dramaattisesti Afrikassa, koska Afrikan maat eivät kasvaneet Sala-I- Martin (2002) 34
Maailman kauppajärjestö WTO Mikä on paljon tunteita herättävä Maailman kauppajärjestö WTO?
Maailman kauppajärjestö WTO: historia WTO (World Trade Organization) perustettiin 1995 sitä edeltävän GATT-sopimuksen pohjalle Ensimmäinen GATT-sopimus (General Agreement on Tariffs and Trade Yleinen tulli- ja kauppasopimus) solmittiin 1947 tavoitteena luoda kansainvälinen foorumi jonka puitteissa kansainvälisen kaupan pelisäännöistä sovitaan monenkeskisillä sopimuksilla Vuonna 1947 GATT-sopimuksen kirjoitti 23 maata, nyt WTO:lla on 151 jäsentä Suomi jäseneksi 1950
WTO:n perusperiaatteet Vastavuoroisuuden periaate: maat pyrkivät purkamaan kaupan esteitään samassa tahdissa; maat pyrkivät yhtä suureen muutokseen tuonnissa ja viennissä Suosituimmuusperiaate (Most favoured nation principle): jos maa esimerkiksi alentaa tulleja jonkin tietyn maan tuonnilta, tullinalennukset tulee koskemaan kaikkia maita Suojelun keskittäminen tulleihin ("Tariffikaatio ), eli kauppapolitiikassa luovutaan muista toimenpiteistä kuin tulleista Muut kaupan esteet (Non-tariff barriers): kiintiöitä, turvamääräyksiä, ympäristösäännöksiä
WTO:n neuvottelukierrokset WTO:n keskeinen toimintatapa on suuret konferenssit joissa jäsenmaiden hallitusten edustajat (kauppaministeriöt) neuvottelevat tullien alennuksista ja muista kv. kaupan pelisäännöistä Näitä kokoontumisia kutsutaan neuvottelukierroksiksi Kierroksilla 1-7 sovittiin lähes yksinomaan teollisuustuotteiden tullien alentamisesta Kahdeksan kierros, Uruguayn kierros 1986-94: WTO:n perustaminen, mandaatin laajennus: palvelut, tekijänoikeudet
Käynnissä oleva neuvottelukierros: Dohan kierros WTO:n yhdeksän neuvottelukierros alkoi Dohan kokouksesta 2001 Doha Development Agenda (DDA) Sen erityisenä teemana on kehityskierros: lupauksia köyhempien maitten etujen erityisestä huomioonottamisesta Doha represented a watershed for the WTO. It marked the beginning of a new era of negotiations which can and should provide real and lasting opportunities for developing countries to participate in the multilateral trading system, WTO Director-General Mike Moore
Dohan kehityskierros Teollisuusmaat ovat puhuneet vapaakaupan eduista kehitysmaille: kannustaneet niitä avaamaan markkinoitaan pitäneet omia markkinoita suljettuina kehitysmaiden tuotteilta: tekstiileiltä ja maataloustuotteilta ovat tukeneet omaa maataloutta miljardeilla Dohan kehityskierroksessa on tarkoitus muuttaa edellä mainittuja asioita Tai ehkä: teollisuusmaat ovat luvanneet keskustella näihin asioihin puuttumisesta
WTO:n päätöksenteko WTO: The WTO is NOT undemocratic. Decisions in the WTO are generally by consensus. Agreements are ratified in parliaments. Päätökset WTO:ssa tehdään konsensuksessa kaikkien jäsenmaiden kanssa Jäsenmaiden parlamentit ratifioivat WTO-sopimukset WTO decision making seems to be unduly dominated by the rich countries Alan Deardorff
WTO-termejä GATS (General Agreement on Trade in Services) Sopimus joka käsittelee palveluiden kansainvälistä kauppaa Saatiin aikaan Uruguayn kierroksella, sitä aiemmin GATT/WTO olivat sopineet lähes yksinomaan teollistuotteiden tulleista Neuvottelut kansainvälisen palvelukaupan vapauttamisesta ja säännöistä (GATS) edenneet hitaasti Palveluiden suuri merkitys korostaa GATS:n tärkeyttä
WTO ja vapaakauppa WTO:n merkitys on varsin pieni WTO:n periaate vastavuoroisesta vapaakaupasta on kummallinen Vapaakaupan edut ovat kiistattomat maan kannattaa liberalisoida kauppapolitiikkaa riippumatta siitä mitä muut maat tekevät, koska se on maan oma etu WTO-ajattelu onkin eräänlaista merkantilismia
WTO ja vapaakauppa Paul Krugman: If economists ruled the world, there would be no need for a World Trade Organization. The economist's case for free trade is essentially a unilateral case - that is, it says that a country serves its own interests by pursuing free trade regardless of what other countries may do.
Globalisaatiokritiikistä Globalisaatiota kritisoidaan jatkuvasti lähes aina aiheetta On tärkeä erottaa toisistaan globalisaation kaksi tekijää: kv. kauppa ja kv. rahoitusmarkkinat Stiglitz (2004) Avautuminen kansainväliselle kaupalle on nopeuttanut monien maiden talouskasvua. Kansainvälinen kauppa edistää taloudellisista kehitystä kun maan vienti ajaa sen talouskasvua Stiglitz (2004): On tunnustettava pääomamarkkinoiden vapauttamisen vaarat ja se, että lyhyen aikavälin pääomavirrat ( kuuma raha ) aiheuttavat valtavia ulkoisvaikutuksia