POLTTOAINEENJAKELUN VARMISTAMINEN LAAJOISSA JA PITKÄKESTOISISSA SÄHKÖKATKOISSA

Voimatalouspooli Öljypooli Polttoainejakelun varmistaminen laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkökatkoissa Loppuraportti Nieminen - Pahkin - Venäläinen 10.12.2014

POLTTOAINEENJAKELUN VARMISTAMINEN LAAJOISSA JA PITKÄKESTOISISSA SÄHKÖKATKOISSA Sisällys 1 Taustaa... 3 2 Hankkeen tavoite... 3 3 Hankkeessa selvitettyjä asioita... 3 3.1 Mitä lupia kiinteän varavoiman lisääminen vaatii?... 3 3.2 Mitä sopimuksia kiinteän varavoiman lisääminen vaatii sähköverkkoyhtiön kanssa?... 3 3.3 Mitä selvityksiä on tehtävä kiinteistön sähkölaitteissa kiinteän varavoiman liittämiseksi?... 4 3.4 Mitä varavoimakoneen omistajan on huomioitava?... 4 3.5 Miten hoidetaan sähköhäiriön aikana aseman maksuliikenne?... 4 3.6 Miten hoidetaan polttoainetäydennykset kohteeseen?... 4 3.7 Mitä muita palveluita kuin polttoainetta huoltoasemalta saa?... 5 3.8 Miten huoltoaseman vesi- ja lämpöhuolto hoidetaan sähköhäiriön aikana?. 5 4 Hankkeen tulosten raportointi ja hyödyntäminen... 5 5 Aikataulu ja vastuut... 5 6 Kohteet... 6 7 Hankkeen kustannukset... 6 8 Öljy- ja verkkoyhtiöiden yhteystiedot... 6 9 Ohjausryhmä... 6 10 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet... 6 LIITE 1: Sopimus varavoimakontin sijoittamisesta... 8 LIITE 2: Linkit ET ry:n sähköntuotannon liitymis- ja verkkopalveluehtoihin... 9 LIITE 3: Huolenpitosopimus... 10 LIITE 4: Käyttö ja kunnossapitosopimuksen liite... 12 LIITE 5: Sopimus polttoaineiden hankinnasta... 15 2 (15)

POLTTOAINEENJAKELUN VARMISTAMINEN LAAJOISSA JA PITKÄKESTOISISSA SÄHKÖKATKOISSA 1 Taustaa Suomessa on vain muutama huoltoasema, joka on varustettu varavoimageneraattorilla tai varavoimaliitännällä sähkökatkoja varten. Laajassa sähkönjakelun häiriötilanteessa muodostuu keskeiseksi ongelmaksi polttoaineen saanti. Maakunnan ollessa sähköttömänä polttoainetta ei saada operoivalle korjauskalustolle eikä muillekaan yhteiskunnan toimijoille. Jotta kaikilla toimijoilla Suomessa olisi korkeintaan noin 100 km:n etäisyys liikennepolttoaineen jakelupisteeseen, tarvitaan varavoimalla varustettuja huoltoasemia noin 70. 2 Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena oli selvittää Suomessa toimivien huoltamoketjujen osalta (yksi kohde/ketju) pilotoimalla kuinka kohteen varustaminen kiinteällä varavoimakoneella ja automaattisella vaihtokytkinautomatiikalla häiriötilanteita varten suoritetaan. Lisäksi selvitettiin, mitä toimenpiteitä ja sopimuksia vaaditaan, jotta polttoainetta voidaan toimittaa yhteiskunnan kannalta tärkeille toimijoille ja muille asiakkaille häiriötilanteen aikana. 3 Hankkeessa selvitettyjä asioita Valittujen huoltoasemien osalta selvitettiin ja raportoitiin seuraavat asiat: 3.1 Mitä lupia kiinteän varavoiman lisääminen vaatii? Jos varavoimakontti sijoitetaan muun maanomistajan maalle, on maanomistajalta saatava lupa kontin sijoittamiseen (Liite 1: Sopimus varavoimakontin sijoittamisesta). Tapauksesta riippuen on hankittava rakennuslupa tai toimenpidelupa ja siitä mahdolliset seuraavat lisävaatimukset. Pohjavesialueella on huomioitava rakennusluvan määrittämät lisävaatimukset. 3.2 Mitä sopimuksia kiinteän varavoiman lisääminen vaatii sähköverkkoyhtiön kanssa? Paikallisen verkkoyhtiön kanssa on tehtävä sopimus varavoiman liittämisestä liittymispisteeseen (Liite 2: Linkit ET ry:n sähköntuotannon liittymisehdot ja verkkopalveluehtoihin). Sähkön liittymissopimus on päivitettävä. On sovittava periaatteet mittausjärjestelyistä varavoimakoneen käytön eri tapauksissa. Ensisijaisesti pyritään mittausjärjestelyyn, jossa varavoimakone kytketään kiinteistön päämittauksen taakse. 3 (15)

3.3 Mitä selvityksiä on tehtävä kiinteistön sähkölaitteissa kiinteän varavoiman liittämiseksi? On tarkistettava laitteiston mitoituksen sopivuus (sähkökeskus, kuormitettavuus, maadoitukset, kaapelointi, suojaus/sulakkeet). Jos kiinteistöllä on kaksi tai useampi sähköliittymää, tilanne hankaloituu, mutta on hoidettavissa. Varavoimakontti suositellaan varustettavaksi mittauksella, joka huomioi oman käytön. Uudiskohteissa suositellaan varavoimanrakentamista tai valmiutta varavoiman liittämisen jo suunnitteluvaiheessa. 3.4 Mitä varavoimakoneen omistajan on huomioitava? Pilot-kohteissa Huoltovarmuuskeskus omistaa varavoimakoneet kontteineen. On varmistettava, että rakennuslupa/toimenpidelupa on hankittu varavoimakontille. On selvitettävä vakuutusturva. Varavoimakoneen omistajan on sovittava käytönaikainen huolenpitosopimus (Liite 3: Huolenpitosopimus). Varavoimakoneen omistajan on tehtävä sopimus laitteiston kunnossapidosta (Liite 4: Käyttö- ja kunnossapitosopimuksen liite). Pilot - kohteissa varavoimakontin mahdollinen lunastus on sovittava Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. 3.5 Miten hoidetaan sähköhäiriön aikana aseman maksuliikenne? Laajassa sähköhäiriössä normaalien sirukorttien varmenne ei todennäköisesti toimi. Huoltovarmuuskriittisten yritysten ja viranomaisten kanssa on laadittava etukäteen laskutussopimus luotollisesta tankkauksesta (Liite 5: Sopimus polttoaineiden hankinnasta). Muiden asiakkaiden osalta maksutapa on käteinen (tai öljy-yhtiön oma siruton kortti). Muu luotollinen myynti on yrittäjän vastuulla. 3.6 Miten hoidetaan polttoainetäydennykset kohteeseen? Keskimäärin huoltoasemalla on noin 100 m3:n säiliöt. Jos raskaalle kalustolle on oma mittarikenttä, säiliökapasiteetti tuplaantuu. Täydennykset huoltoasemalta. Jos laaja sähkökatkos kestää useita päiviä, säiliöautokalustoa on saatavilla. Jakeluterminaalien polttoaineen täydennyksien saanti on varmistettava. Kuinka toimitaan pitkissä ja laajoissa sähkökatkossa (yhteydenpito, logistiikka jne.). 4 (15)

Hyödynnetään mahdollisesti muilta polttoainejakeluasemilta saatavat polttonesteet. 3.7 Mitä muita palveluita kuin polttoainetta huoltoasemalta saa? Varavoimakoneen teho riittää koko huoltoaseman toiminnan ylläpitoon esim. kauppa- ja ravintolapalvelut. Yrittäjän kanssa on varmistettava kuinka palvelut voidaan hoitaa (logistiikka). Kriisitilanteessa huoltoaseman palveluita tarjotaan kaikille asiakkaille. Jos järjestyksenpito tms. vaikeutuu (virka-apu), voidaan palveluita rajoittaa. Tässä tilanteessa palveluita tarjotaan ensisijaisesti viranomaisille ja sähköverkkoyhtiöiden korjaushenkilöstölle. 3.8 Miten huoltoaseman vesi- ja lämpöhuolto hoidetaan sähköhäiriön aikana? Kaikki Pilot - kohteet saavat veden kunnan verkosta. Veden saannin varmistaminen ja jätevesihuolto on keskeistä ravintolapalvelujen toiminnan kannalta. Toiminta on varmistettava vesihuoltoyhtiön kanssa. Pilot kohteissa lämpöhuollon osalta on erilaisia ratkaisuja (kiinteistökohtainen öljylämmitys Shell Siilinjärvi, Versowoodin sahalta lämpöputki Neste Oil Vierumäki). Teboil Oulu ja ABC Forssa ovat kaukolämmössä. Keskeistä on varmistaa lämpöhuolto. 4 Hankkeen tulosten raportointi ja hyödyntäminen Osahankkeiden tulokset raportoitiin ohjausryhmälle väliraporttina tammikuussa 2014. Projektin tulokset esiteltiin jokaisessa Pilot - kohteessa pidetyssä infotilaisuudessa syksyllä 2014. 5 Aikataulu ja vastuut Osahankkeet toteutettiin 1.1.2013 31.1.2015 välisenä aikana. Varavoimakoneiden hankinnasta tehtiin päätös lokakuussa 2013. Varavoimakoneiden kokoaja ja toimittaja oli kw-set Oy, Tuusulan Nuppulinna. Huoltovarmuuskeskuksen tilaus varavoimakoneista tehtiin lokakuussa 2013. Hankkeen loppukustannukset muun muassa liittäminen huoltoasemaan, kaapelointi, varavoimakontin maapohjan tasaus yms. tulivat öljy-yhtiöiden hoidettavaksi. Verkkoyhtiön ja öljy-yhtiön/huoltoaseman välisestä kustannusten jaosta sovittiin kohteittain erikseen. Varavoimakoneet asennettiin kesäkuusta 2014 alkaen. Alkuvuoden aikana kohteet valmisteltiin varavoimakoneiden asennusta varten (konsulttina Jari Takki, Turvatakki Oy). 5 (15)

6 Kohteet ABC Forssa, Matkailijankatu 2, 30100 Forssa. Neste Oil Vierumäki, Tervalammentie, 18100 Heinola. Teboil, Kaakkurinkulma 1, 90410 Oulu. Shell Siilinjärvi, Golftie 11,71800 Siilinjärvi. 7 Hankkeen kustannukset Hankkeen kustannuksiksi muodostui noin 100 000 /kohde. 8 Öljy- ja verkkoyhtiöiden yhteystiedot ABC Forssa, Matkailijankatu 2, Forssa, Jari Takki Neste Oil Vierumäki, Tervalammentie, Heinola, Petri Parikka Teboil, Kaakkurinkulma 1, Oulu, Timo Heiskanen, Jouni Taskila Shell Siilinjärvi, Golftie 11, Siilinjärvi, Risto Kuparinen Verkkoyhtiöiden yhteyshenkilöt varavoimakohteissa olivat Eero Paananen (Siilinjärvi); Matti Lehto (Oulu), Markku Vänskä/Hannu Leppämäki (Vierumäki), Jyrki Tulander (Forssa). 9 Ohjausryhmä Ohjausryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Jörgen Dahlqvist, Caruna Oy, Arto Nieminen Järvi Suomen Energia Oy, Jukka Rajala, EPV Alueverkko Oy, Markku Vänskä Elenia Oy, Arto Pahkin Fingrid Oyj, Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskus, (Matti Jauhiainen Huoltovarmuuskeskus), Jukka Lemmetyinen Neste Oil, Petri Parikka Neste Oil, (Antti Huurre Neste Oil), Timo Heiskanen Teboil, (Simo Näränen Teboil), Risto Kuparinen St1, Jari Takki ABC-ketju ja Jorma Venäläinen Öljyalan Keskusliitto. 10 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Yhteiskunnan kriisivarautumisen kannalta olisi tärkeää toteuttaa alustavasti kartoitettu 70 varavoimakohteen kokonaisuus polttoaineenjakelun turvaamiseksi. Lisäksi olisi varmistettava polttoainejakeluterminaalien toimivuus sähkökatkoissa. Toimijoiden (polttoaineenjakeluyhtiöt, kunnat, pelastuslaitokset, poliisi, sähköyhtiöt, tietoliikenneyhtiöt jne.) toivotaan yhdessä hankkivan varavoiman yhdessä sovittuihin paikkoihin ja näin varmistavan polttoaineenjakelun pitkittyneessä sähkökatkoissa. Toivottavaa olisi, että varavoima varmistukset toteutuisivat markkinaehtoisesti. 6 (15)

Puhelinliikenteen toiminta kriisitilanteessa on varmistettava. On sovittava ennakkoon menettelytavat toimijoiden kesken millaisilla puhelinjärjestelmillä liikennöidään ja kuinka liikennöinti varmistetaan sähkökatkon varalta. Maksuliikenteen toimivuus Suomessa kriisitilanteessa on selvitettävä paremmin ja sovittava varmistusjärjestelmät, jotta maksut voidaan hoitaa myös korteilla. Vaihtoehtoisia maksujärjestelyjä on myös ennakkoon mietittävä. Logistiikan toiminta kriisitilanteissa polttoaineiden ja tarvikkeet (nestekaasu, voiteluaineet jne.) lisäyksien osalta on sovittava ennakkoon ja varmistettava niiden saatavuus ja toimivuus. Vesi- ja lämpöhuollon toiminta kriisitilanteissa on selvitettävä ja varmistettava ko. kohteissa yhteistyössä. Voisiko huoltoasemakiinteistö toimia kriisitilanteessa tarvittaessa kunnan johtokeskuksena? Tämä on kunnan valmiussuunnitteluun liittyvä asia, joka on selvitettävä erikseen. Jos kuntaan on palkattu riskienhallinnan ammattilainen, on kyseinen henkilö kytkettävä mukaan varavoimahankkeeseen. Kriisiharjoituksia on järjestettävä ko. kohteissa systemaattisesti (mukaan kunnat, pelastuslaitokset, sähköyhtiöt, öljy-yhtiöt, puolustusvoimat jne..). Harjoitukset voisivat olla pelastuslaitoksen johtamia. Pilotti kohteisiin on laadittava toimintakansio, joka sisältää toimintakortin sähköhäiriötilanteeseen. Kansio laaditaan yhteistyössä. Öljy-yhtiö toimii kokoon kutsujana. 7 (15)

LIITE 1: Sopimus varavoimakontin sijoittamisesta KUNTA SIJOITTAJAN NIMI Sijoittajan nimi, puhelinnumero ja Y-tunnus KIINTEISTÖ, jonka alueelle laitteet sijoitetaan Kaava-alue Kylä Kiinteistön nimi RN:o SIJOITETTAVAT LAITTEET Kiinteistön omistajan nimi, osoite ja puhelinnumero Kiinteistön haltija, ellei sama kuin omistaja, ja hänen osoitteensa Tämän sopimuksen perusteella saadaan edellä mainitulle kiinteistölle sijoittaa sijoittajalle kuuluva varavoimakontti seuraavasti : RAKENNUS-/TOIMENPIDELUVAN MUKAINEN VARAVOIMAKONTTI. (RAKENNUS-/TOIMENPIDELUPA SOPIMUKSEN LIITTEENÄ). KORVAUS Kiinteistön omistaja/haltija sitoutuu luovuttaessaan kiinteistön tai sen osan omistus- tai hallintaoikeuden toiselle luovutuskirjassa pysyttämään tässä sopimuksessa tarkoitetut sijoittajan oikeudet varavoimakontin sijoittamiseen luovutuksensaajaa sitovina. Laitteet pysyvät sijoittajan omaisuutena ja saadaan ne sijoittajan toimesta poistaa. Sijoittajalla on myös oikeus korjata, uusia ja huoltaa em. laitteita. Maasto on sijoittajan toimesta töiden suorituksen jälkeen tasattava ja siistittävä. LAITTEIDEN SIJOITTAMISESTA EI MAKSETA KORVAUSTA. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/ HALTIJAN ALLEKIRJOI- TUKSET Paikka ja aika Kiinteistön omistajan 2014 allekirjoitus Todistavat Kiinteistön haltijan allekirjoitus (Täytetään vain siinä tapauksessa, kun kiinteistö on muun kuin omistajan hallinnassa.) SIJOITTAJAN HYVÄKSYMINEN Paikka ja aika Allekirjoitus HUOLTOVARMUUSKESKUS xxx xxxx yyy yyyy 8 (15)

LIITE 2: Linkit ET ry:n sähköntuotannon liitymis- ja verkkopalveluehtoihin http://energia.fi/sites/default/files/tuotannon_liittymisehdot_tle_2014_0.pdf http://energia.fi/sites/default/files/verkkopalveluehdot_vpe_2014_0.pdf 9 (15)

LIITE 3: Huolenpitosopimus Tässä sopimuksessa sovitaan sopijaosapuolten kesken varavoimalaitoksen ylläpidosta ja tehtävävastuista. 1. Sopijaosapuolet Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7A 00130 Helsinki ja 2. Sopimuksen kohde "KAUPPIAS" ( Operaattori/Toimija(t) ) ( Osoitetiedot ) Varavoimalaitoksen ylläpito ja tehtävävastuut. Varavoimakone xxx xxx (yksilöintitiedot) 3. Sopimuksen voimassaolo 4. Sopimuksen ehdot 5. Muut ehdot Tämä sopimus astuu voimaan sopijaosapuolten allekirjoitettua sopimuksen ja on voimassa toistaiseksi. Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen 6 kuukauden irtisanomisajalla. Tämä sopimus purkautuu ilman eri toimenpiteitä, jos "KAUPPIAS" lopettaa toimintansa XXX liikenneasemalla. Huoltovarmuuskeskus ja sen valtuuttama palveluntuottaja vastaa varavoimalaitoksen teknisestä ylläpidosta sekä huollosta. Huoltovarmuuskeskus vastaa em. ylläpidosta ja huollosta syntyvistä kustannuksista ml huollon aikana syntyvistä polttoainekuluista. Sähköjakeluverkossa tapahtuvan jakeluhäiriön (sähkökatkon aikana) Operaattori/Toimija vastaa varavoimalaitoksen polttoainetäydennyksistä ja niistä syntyvistä kustannuksista. Varavoimalaitoksessa on käytettävä laitevalmistajan ilmoittamaa polttoainelaatua. Operaattoria/toimijaa ei veloiteta siitä energiasta, joka tuotetaan varavoimalaitoksella operaattorin/toimijan kiinteistölle/liiketoiminnalle. Varavoimalaitoksen sijoituksesta on laadittu oma sopimus. Huoltovarmuuskeskus vastaa siitä, että varavoimalaitos on liitetty sähkönjakeluverkkoon paikallisen sähköverkkoyhtiön ohjeiden mukaisesti. 10 (15)

Varavoimalaitos käynnistyy automaattisesti, kun sähköjakeluverkossa tapahtuu jakeluhäiriö ja varavoimalaitos pysähtyy automaattisesti, kun sähköjakeluverkko palautuu normaalitilaan. Varavoimalaitos toimittaa sähköjakeluverkossa tapahtuvassa häiriössä sähköä vain polttoainejakelua harjoittaville toimijoille. Tällöin sähköä ei toimiteta kantaverkkoon. Varavoimakoneen omistaja Huoltovarmuuskeskus vastaa laitteiston alkutäytöstä ja kuukausittaisista koekäytöistä sekä vuosihuolloissa kuluvasta polttoaineesta. Operaattori/Toimija laskuttaa näistä täytöistä Huoltovarmuuskeskusta. Operaattori/toimija vastaa siitä, että liikenneasema siirtyy mahdollisimman nopeasti ympärivuorokautiseen aukioloon sähkönjakeluhäiriön sattuessa, että polttoaineen ja muiden palveluiden jakelu on mahdollista, kuitenkin niin että velvollisuus liikenneaseman ympärivuorokautiseen aukioloon alkaa viimeistään 36 tunnin kuluttua sähkönjakeluhäiriön alkamisesta. 6. Vahingonvastuu osapuolten kesken ja suhteessa kolmasiin osapuoliin Huoltovarmuuskeskus on vastuussa varavoimakoneen käytöstä, koekäytöstä ja toimintahäiriöstä aiheutuneista vahingoista Operaattorille/Toimijalle tai kolmansille osapuolille. 7. Sopimuksesta syntyneet erimielisyydet Tästä sopimuksesta syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan erimielisyydet XXX käräjäoikeudessa. 8. Sopimuksen allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu saman sisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. (paikkakunta) OPERAATTORI/TOIMIJA. päivänä kuuta 20 Huoltovarmuuskeskus Allekirjoitus Titteli Allekirjoitus Titteli 11 (15)

LIITE 4: Käyttö ja kunnossapitosopimuksen liite 1 Kuukausikoeajo Dieselgeneraattorin ja varavoimalaitteen toimintakunnon ja luotettavuuden ylläpitämiseksi tulee sitä koeajaa määräajoin. Koeajon tarkoituksena on varmistaa laitteiston (myös ilmanvaihto) sekä mekaaninen että sähköinen toimintavalmius sähkökatkon varalle. Määräaikaistestit eivät vähennä määräaikaishuoltojen tai kuormitustestien tarvetta. Tyhjäkäyntiajo (15 30 min) Tyhjäkäyntiajon tarkoituksena on varmistaa, että laitteiston yleiskunto on hyväksyttävä ja ettei laitteistossa ilmene mitään vuotoja tai ylimääräisiä ääniä. Tyhjäkäyntiajossa koneen lämpötila nousee lähes normaaliin käyttölämpötilaan. Tyhjäkäyntiajo tehdään erillään valtakunnan verkosta eikä aiheuta häiriöitä asiakkaan sähkönjakeluun. Koeajo (0,5-1 tunti) Koeajossa laitteistoa ajetaan kiinteistön varavoimakuormalla. Riippuen laitteiston automatiikasta ja varustuksesta tämä suoritetaan joko tahdistaen verkon kanssa tai katkon kautta. A. Tahdistaen verkon kanssa, kiinteistön kuormalla: Laitteisto käynnistetään ja tahdistetaan verkon kanssa Verkkokatkaisija avataan ja laitteisto kuormittuu kiinteistössä olevan kuorman mukaisesti Laitteiston käyntiä sekä parametreja tarkkaillaan ja ne kirjataan varavoimalaitoksen käyttöpäiväkirjaan Koneen lämpötilan tasaannuttua koeajoa jatketaan vähintään 30 minuuttia, jonka jälkeen tahdistutaan takaisin verkkoon (verkkokatkaisija sulkeutuu) ja kuorma pudotetaan asteittain ja laitteisto pysäytetään takaisin varavoimatilaan. Koeajossa tahdistaen verkon kanssa ei aiheudu sähkökatkoa. B. Katkon kautta kiinteistön kuormalla: Laitteisto käynnistetään ja kuorma siirretään verkolta varavoimalaitteistolle Laitteisto kuormittuu kiinteistössä olevan kuorman mukaisesti Laitteiston käyntiä sekä parametreja tarkkaillaan ja ne kirjataan varavoimalaitoksen käyttöpäiväkirjaan Koneen lämpötilan tasaannuttua koeajoa jatketaan vähintään 30 minuuttia, jonka jälkeen kuorma siirretään takaisin verkolle. Koeajo aiheuttaa katkon sekä siirryttäessä varavoimalle että takaisin verkolle. C. Rinnan verkon kanssa Erityistapauksissa voidaan koeajo suorittaa myös rinnan verkon kanssa. Tähän on saatava lupa paikalliselta verkkoyhtiöltä. Laitteisto käynnistetään ja tahdistetaan verkon kanssa Laitteiston tehoa nostetaan joko esiohjelmoidun asetuksen mukaan tai käsin kunnes se saavuttaa sovitun arvon ( 30% - 100% nimellistehosta). Laitteiston käyntiä sekä parametreja tarkkaillaan ja ne kirjataan varavoimalaitoksen käyttöpäiväkirjaan 12 (15)

Koneen lämpötilan tasaannuttua koeajoa jatketaan vähintään 30 minuuttia, jonka jälkeen kuorma pudotetaan asteittain ja laitteisto pysäytetään takaisin varavoimatilaan. Koeajossa tahdistaen verkon kanssa ei aiheudu sähkökatkoa. Koeajon jälkeen varmistetaan, että kaikki laitteiston osat jäävät valmiustilaan. Varavoimakoe (1 tunti), suoritetaan kerran vuodessa Varavoimakokeen tarkoituksena on simuloida sähkökatkosta ja varmistaa laitteiston käynnistyvyys tositilanteessa. Varavoimakokeessa sähkönsyöttö kiinteistöön katkaistaan, jolloin laitteisto käynnistyy ja kuorma siirtyy laitteistolle. Kytkettäessä sähkö takaisin siirtyy kuorma laitteiston automatiikan mukaisesti takaisin verkolle. 2 Määräaikaishuolto (ns. vuosihuolto) Dieselgeneraattorin ja varavoimalaitteen toimintakunnon ja luotettavuuden ylläpitämiseksi tulee sitä huoltaa ja koeajaa määräajoin. Suoritamme kaikkien valmistajien varavoimalaitteiden määräaikaishuollot kertaluontoisesti tai huoltosopimuspohjaisesti. Huoltosopimusasiakkaiden koneiden huoltoraportit voidaan tallentaa huoltojärjestelmässämme ja muistutamme tulevista huolloista tarvittaessa automaattisesti. 250 tunnin välein tai vuosittain suoritettava huolto: Moottori Öljynvaihto Öljynsuodattimien vaihto Ilmansuodattimen tarkastus ja vaihto tarvittaessa Käyttöhihnojen tarkastus, säätö ja vaihto tarvittaessa Pakoputkiston kunnon visuaalinen tarkastus (liitokset ja eristys) Jäähdytysjärjestelmä Esilämmittimen toiminnan tarkastus Putkiston ja letkujen tarkastus Jäähdytysnesteen pinnan tarkastus ja täyttö tarvittaessa Jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden tarkastus Jäähdytysnesteen visuaalinen kunnon tarkastus Kennon visuaalinen kunnon tarkastus Suodattimien (mikäli on) vaihto Varavoimakoneissa moottoriohjattujen ilmapeltien toiminnan tarkastus Akkuhuolto Akkukenkien kunnon silmämääräinen tarkastus Akkukenkien puhdistus ja voitelu tarvittaessa Nestepinnan tarkastus ja täyttö tarvittaessa Latausjännitteen tarkastus Kapasiteettikoe 13 (15)

Polttoainejärjestelmä Polttoainesuodattimien vaihto Polttoaineputkiston ja liitosten tarkastus Generaattori ja säätölaitteet Kytkentäkopan sekä säätäjän johtojen ja liitosten tarkastus Silmämääräinen tarkastus kaapeleille, johdoille ja ohjauskeskukselle Automaatiojärjestelmä Mittareiden toiminnan tarkastus koeajossa Aktiivisten hälytysten tarkastus Koekäyttö Koekäyttö käyttölämpötilaan ( >30 min). Mikäli mahdollista, koekäyttö suoritetaan kuorman kanssa Käyttöpäiväkirjan täyttäminen Raportointi Kaikille huolletuille koneille tehdään konekohtainen huoltoraportti Huoltoraportit lähetetään asiakkaan nimetyille henkilöille sähköpostitse Huoltosopimusasiakkaiden huoltoraportit kirjataan huoltojärjestelmäämme 14 (15)

LIITE 5: Sopimus polttoaineiden hankinnasta Tässä sopimuksessa sovitaan sopijaosapuolten kesken polttoaineiden ostosta ja myynnistä sähköverkkoyhtiön korjauskaluston tarpeisiin sähköjakeluverkon häiriötilanteessa. 1. Sopijaosapuolet ( Myyjä ) ( Osoitetiedot ) ja 2. Sopimuksen kohde ( Ostaja(t) ) ( Osoitetiedot ) 3. Sopimuksen voimassaolo 4. Sopimuksen ehdot Polttoaineiden osto ja myynti sähköjakeluverkon häiriötilanteessa. Tämä sopimus astuu voimaan sopijaosapuolten allekirjoitettua sopimuksen ja on voimassa toistaiseksi. Ostaja tai ostajan yhteistyöorganisaatio on etuoikeutettu tankkaamaan sähköyhtiön korjauskalustolle polttoaineita myyjän jakeluasemalta/asemilta sähköjakeluverkon häiriötilanteessa, jos myyjän jakeluasemalla/asemilla on mahdollista suorittaa tankkausta. Myyjä veloittaa ostajan tai ostajan yhteistyöorganisaation hankkimat polttoaineet laskua vastaan kyseisen ajankohdan mukaisilla polttoainehinnoilla, jos maksujärjestelmät eivät toimi kyseisellä hetkellä. 5. Sopimuksen allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu saman sisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. (paikkakunta) OSTAJAORGANISAATIO Allekirjoitus Titteli. päivänä kuuta 20 MYYJÄORGANISAATIO Allekirjoitus Titteli 15 (15)