Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 1 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Aika 28.04.2015, klo 14:01-16:04 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 149 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 150 Pöytäkirjan tarkastus 151 Ilmoitusasiat 152 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset 153 Työllisyyden hoidon raportointi vuodelta 2014 154 Henkilöstöraportti 2014 155 Mikkelin Valokuvakeskus ry:n anomus Mikkeli - kaupunki muutoksessa -kirjan painokuluihin ja toimitilan vuokriin 156 Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon rahoitus 157 Visulahden pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos Lisäpykälät 158 Vastaus Markku Aholaisen oikaisuvaatimukseen
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 2 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Saapuvilla olleet jäsenet Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja, saapui 14:34 Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Markku Turkia, varajäsen Muut saapuvilla olleet Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö, sihteeri Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Reijo Turkki, poistui 15:43 Ilkka Tarkkanen, poistui 14:48 Kimmo Töttölä, poistui 15:45 Jouni Riihelä, saapui 14:44, poistui 15:43 - - Asiat, :t 149-155, 157, 156, 158 Allekirjoitukset Seija Kuikka Puheenjohtaja Satu-Mari Tolonen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Hannu Kilkki Jaakko Väänänen
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 3 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa 4.5.2015 Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 4 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 149 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 5 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 150 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Hannu Kilkki ja Jaakko Väänänen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa torstaina 30.4. ja se on nähtävänä maanantaina 4.5.02015. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Kilkki ja Jaakko Väänänen.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 6 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 151 Ilmoitusasiat Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1. Pöytäkirjajäljennöksiä: - Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus 20.4.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 7 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 152 Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat: - Ristiinan aluejohtokunta 8.4.2015 - Suomenniemen aluejohtokunta 15.4.2015 Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa, ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 8 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 153 Työllisyyden hoidon raportointi vuodelta 2014 MliDno-2015-823 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite työllisyydenhoidon raportti_2014 Työllisyyden hoidon raportointi Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut valmistelee kaupunginhallitukselle työllisyydenhoidosta puolivuosittain raportin. Edellinen raportti on koski ajankohtaa 1.1.-30.6.2014 (kh elokuu 2014). Nyt esiteltävässä raportissa on käsitelty koko vuosi 2014. Raportti pitää sisällään kaupungin oman työllisyydenhoidon. Raportissa on käsitelty työpajat, kuntouttava työtoiminta sekä työmarkkinatuen veloitus työttömyysajalta henkilöittäin ja euroineen. Yhteenvetoon on otettu myös kaupungin palkkatuen, oppisopimuksen ja kesätyön vertailut. Raportti on liitteenä (raportti kuvaa eri tietoja parhaiten värillisenä, tallennettu w-esityslistat ja liitteet-kaupunginhallitus 28.4.2015) Yhteenvedossa on nähtävissä, että kaupungin oma toiminta kuntouttavassa työtoiminnassa, kun myös työpajatoiminnassa, on kehittynyt myönteisesti. Työllisyyden hoidon riittävän hyvä toiminta edellyttää valmennusresurssia, aktivointisuunnitelmia sekä kokonaisuussuunnittelua ja ennen kaikkea rahaa. Työllisyydenhoito kuuluu vahvasti yleiseen elinkeinoelämän suhdanteisiin. Kunnan työllisyydenhoito on muutakin kun työpaikkojen etsimistä. Se liittyy myös koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun, työpajatoimintaan ja palkkatukityöllistämiseen sekä sosiaalityöhön ja näiden toimintojen mahdollistamiseen. Palkkatukimäärärahat ovat pienentyneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä on ollut vaikutusta kaupungin talousarvioon, määrärahasiirtoihin ja ennen kaikkea kaupungin omaan palkkatukityöllistämiseen. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut seuraa kuukausittain kaupungin työllisyyslukuja väestötietojen ohella. Kuukausitilastoon otetaan työllisyysluvut koko maasta ja Etelä-Savon seutukunnista ja verrataan Mikkelin työmarkkinaosuutta 11 kaupunkiin. Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen ja palkkatuen osalta on tullut
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 9 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Tämä on huomioitu kuukausitilastoinnissa. Tilastoinnin perusperiaate on vertailu. Tilastotiede on numeerisen tiedon keräystä, analysointia ja tulkintaa. Osa siitä on todennäköisyyslaskentaa. Tilastoinnin vertailu edellyttää aina samaa lähdettä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen tuottaman tilastoinnin lähteet ja tallennuspaikat on ilmoitettu liitteen lopussa. Tilastointi on tehty siten, että seuraaminen ja vertailu pysyy relevanttina sekä kuukausittain että vuosittain, tekee niitä kuka tahansa. Lisätietoja: Merja Airas, p. 044 7942071, sp. merja.airas@mikkeli.fi, Pekka Patama, p. 044 7942270, sp. pekka.patama@mikkeli.fi, Kepa Laitsaari, p. 044 7942435, sp. kepa.laitsaari@mikkeli.fi Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi esitetyn tilaston. Päätös Merkittiin tiedoksi. Tiedoksi elinvoima- ja kilpailukykypalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 10 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 154 Henkilöstöraportti 2014 MliDno-2015-814 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Töttölä Kimmo.Tottola@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Henkilöstöraportti_2014_korjattu Henkilöstöraportti 2014 Valmistelija: Kimmo Töttölä, 044 7942094 Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on koonnut Mikkelin kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2014. Henkilöstöraportti tarjoaa kaupungin luottamushenkilöille ja virkamiesjohdolle sekä muillekin asiasta kiinnostuneille tietoa henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta, työpanoksesta ja työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Vuosittainen henkilöstöraportti on keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstövoimavarojen tilaa ja kehitystä. Käytettävissä olevien vuosien tiedot antavat mahdollisuuden tarkastella henkilöstömittareiden valossa henkilöstövoimavarojen kehityssuuntia. Poikkileikkauspäivä on edelleen vuoden viimeinen päivä. Se ei kuvaa koko vuotta relevantisti, mutta toisaalta vertailu vuosien välillä mahdollistuu, koska poikkileikkauspäivä on joka vuosi sama Päähavainnot henkilöstössä tapahtuneista muutoksista voidaan tiivistää seuraavasti: Toukokuussa 2014 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut ja ilman lomautuksiakin henkilöstökulut alittivat 5,1 miljoonalla eurolla talousarvion. Henkilömäärä väheni vuoden 2014 aikana 128 hengellä, josta valtaosa kohdistui määräaikaisiin työntekijöihin. Luvussa ei ole mukana vuoden 2014 alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyneet ensihoitajat (47). Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Vuosittain noin 130 henkilöä. Sairauspoissaolot vaikuttavat olevan edellisiin vuosiin verrattuna hieman laskussa. Keskimääräinen sairauspoissaolojen lukumäärä työntekijää kohden on edelleen laskussa ja selkeästi alle kunnallisen keskitason. Sairauspoissaolojen määrä oli 14,5 päivää/ henkilö.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 11 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Työtapaturmien lukumäärän kasvu selittyy sillä, että 2014 on saatu ensimmäinen raportti, jossa on läheltä piti tilanteet. Tapaturmia, joista aiheutui 0 sairauslomapäivää, oli 58. Määräaikaisten määrä on selkeästi laskussa. Pitkissä määräaikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä on vakinaistettu hyvän henkilöstöpolitiikan mukaan ja lisäksi sijaiskäytäntöjä on kiristetty. Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 44 hyväksymän Mikkelin kaupungin ensimmäisen henkilöstöstrategian mukaisesti kaupungissa on aloitettu ja jatkettu useita henkilöstön työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttavia toimenpiteitä. Toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Tämä osoittaa, että systemaattista henkilöstön työhyvinvoinnin ja henkilöstön kehittämistä on tärkeää jatkaa. Mikkelin kaupunki on jatkanut hyvää yhteistyötään Kevan kanssa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tästä osoituksena on varhemaksujen aleneminen jo toista vuotta peräkkäin. Esimiesten kouluttamiseen panostettiin vuoden 2014 aikana ja Mikkeli hyväksyttiin osaksi valtakunnallista EKJ-ohjelmaa. Ohjelmaan myönnettiin Mikkelille noin 45 000,00 euron hankeraha Tekesiltä. Vuonna 2014 Mikkelin kaupunginhallitus päätti (19.5.2014 225) aloittaa yhteistoimintamenettelyn koko Mikkelin kaupungin organisaatiossa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin 26.5.2014. Toinen neuvottelu käytiin 16.6.2014 ja kolmas neuvottelu käytiin 22.8.2014. Neuvottelut päättyivät yksimielisinä 29.9.2014. Kuntarakennelain mukainen irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuvat irtisanomiset kustannusten säästökeinona eivät voineet tulla neuvottelujen kohteeksi. Kuitenkin henkilöstön lomauttaminen määräajaksi oli neuvottelujen kohteena. Neuvottelujen kohteina olevia toimenpiteitä olivat mm. prosesseihin, palveluihin ja toiminnan rakenteeseen liittyvät vireillä olevat uudistukset, kuten esim. palveluohjausyksikön perustaminen, Mipäpalvelut, Esper ja Esso hankkeisiin sekä asiakaspalvelukeskukseen liittyvät rakenteelliset muutokset palveluverkkojen kriittinen arviointi toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palveluiden ostojen tarkastelu tukipalveluiden uudelleen organisointi ja siihen liittyvät tehtäväjärjestelyt rekrytoinnin tiukentaminen tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 12 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu (osaamisen johtaminen) työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten tarkastelu henkilöstön valmius vapaaehtoisiin järjestelyihin Henkilöstöraportin lähteenä on käytetty pääasiassa kaupungin henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmiä. Henkilöstöraportin tiedot perustuvat palkkajärjestelmään. Tiedot ovat osittain koko vuodelta (laskennalliset tiedot), osittain poikkileikkauspäivältä 31.12.2014. Henkilöstöraportin muoto on toista vuotta peräkkäin yhteneväinen KT:n Henkilöstövoimavarojen arviointi raporttipohjan kanssa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee vuoden 2014 henkilöstöraportin tiedoksi sekä saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että kokouksessa asiaa selosti henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 13 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 155 Mikkelin Valokuvakeskus ry:n anomus Mikkeli - kaupunki muutoksessa -kirjan painokuluihin ja toimitilan vuokriin MliDno-2015-747 Valmistelija / lisätiedot: Merja Airas merja.airas@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Hakemus 13.4.2015 Mikkelin valokuvakeskus Mikkelin Valokuvakeskus ry:n anomus on liitteenä. Mikkelin kaupunki ja Mikkelin valokuvataide ry. ovat tehneet 22.3.2012 toimeksiantosopimuksen 3 vuodeksi. Sopimus on nähtävillä kokouksessa. Anomuksen liitteenä on toimitettu yhdistyksen tasekirja vuodelta 2014 ja vuoden 2015 talousarvio. Sopimuksessa on sovittu kustannuksista Muuttuva -Mikkeli kirjan toimittamisesta. Kokonaiskustannukset vuosille 2012-2014 olivat yhteensä 50 000 euroa. Sopimuksen perusteella kaupunki on maksanut kirjan toteuttamisesta 27 000 euroa 2.3.2012. Vuoden 2013 alussa on maksettu 10 000 euroa (28.1.2013). Vuoden 2014 osalta korvaus on 13 000 euroa, jota ei ole maksettu. Mikkelin Valokuvakeskus on toimittanut kehitysjohtajalle Muuttuva-Mikkeli sopimuksen muutosesityksen 5.12.2013. Muutosesityksessä todetaan kirjan toteuttamiseen liittyvät esteet ja esitetään sopimuksessa mainittu vuoden 2014 avustus 13 000 maksettavaksi vuonna 2015. Asiaa selostetaan tarvittaessa tarkemmin kokouksessa. Tuotettavan kirjan nimen muutos on tehty keväällä 2015. Nimenmuutoksen on hyväksynyt vt. kaupunginjohtaja. Nimen muutos on perusteltu, koska kaupungilla on olemassa historiateokset Entisajan Mikkeli ja Muuttuva Mikkeli. Kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta on myöntänyt Mikkelin Valokuvakeskukselle yleisavustusta 20 000 euroa ja vuokraavustusta 14 122 euroa vuodelle 2015. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut esittää lausuntonaan seuraavaa: Muuttuva Mikkeli -kirjan toimittamisesta on olemassa sopimus. Sopimusehdot tulee täyttää sekä tilaajan että tuottajan osalta. Kirjan tuottamiseen liittyvät viivästykset ovat perusteltuja. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista keskeyttää prosessia. Kustannuksia on aiheutunut kaupungille 37 000 euroa aikaisemmilta vuosilta. Esitetty kirjapainoalan kustannusten nousu on todellinen ja perusteltu. Mikkeli Kaupunki muutoksessa kirjan loppuun saattamiseksi kaupunki myöntää vuodelle 2015 lisäavustuksen 12 000 euroa.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 14 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Lisäksi maksetaan sopimuksen mukaisesti 13 000 euroa vuonna 2015. Kokonaiskustannus 25 000 euroa maksetaan elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen kustannuspaikalta kehittämistoiminta. Toimitilavuokriin lisäavustusta ei myönnetä. Kaupunginhallituksen jäsenille jaetaan kokouksessa kirja ja esitetty uudistus kirjan sisältöön sekä ulkoasuun. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen esityksen ja myöntää Mikkelin valokuvataide ry/mikkelin Valokuvakeskukselle vuodelle 2015 lisäavustuksena 12 000 euroa Mikkeli Kaupunki muutoksessa kirjan loppuunsaattamiseksi. Kokonaiskustannus 25 000 euroa maksetaan elinvoima- ja kilpailukykypalveluksen kustannuspaikalta kehittämistoiminta. Toimitilavuokriin lisäavustusta ei myönnetä. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin valokuvataide ry/mikkelin Valokuvakeskus/Olli Jaatinen, elinvoima- ja kilpailukykypalvelut/mirja Kauppinen, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut/marita Kajander
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 15 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 156 Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon rahoitus MliDno-2015-817 Valmistelija / lisätiedot: Arja-Leena Saastamoinen arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015 ja puhdistamo otetaan käyttöön alkuvuodesta 2019. Jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannusarvio on 35-37 miljoonaa euroa. Alunperin hanke oli tarkoitus rahoittaa vesiliikelaitoksen tulorahoituksella, mutta tarvittavaa puskuria ei ole veden hinnan korotuksista huolimatta saatu syntymään. Mikkelin kaupungin kokonaislainamäärä on noin 183 miljoonaa euroa ja koko konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 90 %, kun sen suositusten mukaan tulisi olla maksimissaan 50 %. Velkaantuneisuuden vuoksi talouspalvelut on antanut Inspira Oy:lle toimeksiannon selvittää alustavasti eri rahoittajien mahdollisuuksia ja halukkuutta rahoittaa jätevedenpuhdistamohanke joko osittain tai kokonaan leasing-rahoituksella. Käytännössä leasingin osuus voi olla laitteiden osuus, eli noin 30 % hankkeesta tai koko rakennushanke. Leasing tarkoittaa hankittavan kohteen pitkäaikaista vuokraamista ja summa ei siten tule kaupungin taseeseen. Sopimuskauden päättyessä vuokrakohteen voi lunastaa tai jatkaa vuokraamista. Leasingrahoituksessa rakennettavan kokonaisuuden omistaa rahoittaja leasingkauden ajan. Rakennuttajan kustannukset ohjataan ennalta sovitun maksupostikäytännön kautta rahoittajalle ja Mikkelin kaupunki puolestaan maksaa kuukausittaisen leasingvuokran rahoitussopimuksen mukaisesti. Alustavassa tiedustelussa on saatu seitsemän indikatiivista tarjousta.hankkeessa on kolme vaihtoehtoista rahoitusratkaisua. Vaihtoehto 1 leasingrahoitus Kilpailutetaan rahoitus 100 % leasingrahoituksena joko yhden tai useamman kaupallisen leasingrahoituksen yhdistelmänä. Leasingin rahoituksen määrä noin 40 MEUR. Vaihtoehto 2 laina- ja leasingrahoitusyhdistelmä Selvitetään tarkemmin miten kokonaisuus voidaan rahoittaa lainan ja leasingrahoituksen yhdistelmänä, eli mikä osuus investoinnista toteutetaan leasingrahoituksella ja mikä lainarahoituksella ja kilpailutetaan ao. kokonaisuus.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 16 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Leasing ja lainarahoituksen kokonaismäärä 40 MEUR. Vaihtoehto 3 lainarahoitus Kilpailutetaan 40 MEUR taselaina Rahoituspäätöksen aikataulu: kilpailutuspäätös kaupunginhallituksessa 28.4.2015, jonka jälkeen välittömästi lähtee virallinen tarjouspyyntö tarjousten jättöaika 11.5.2015 saakka tarjousten vertailu 12.5.2015 kaupunginhallituksen esitys valtuustolle rahoituksesta 18.5.2015 kaupunginvaltuuston päätös rahoituksesta 25.5.2015 Rahoitussopimukset tulee tehdä ennen rakennuttamisen aloittamista, koska leasing edellyttää kolmikantasopimusta rahoittajan, urakoitsijan ja Mikkelin kaupungin kesken. Rahoitussopimukset voidaan solmia valtuuston päätöksen lainvoimaisuuden saavuttamisen jälkeen, käytännössä heinäelokuussa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut kilpailuttamaan rahoituksen ja valmistelemaan kilpailutuksen lopputuloksen mukaisen edullisimman rahoitusvaihtoehdon mukaiset sopimusluonnokset. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki ja talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen esittelivät asiaa kaupunginhallitukselle.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 17 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 157 Visulahden pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos MliDno-2015-743 Tekninen lautakunta 21.4.2015 72 Valmistelija / lisätiedot: Kalle Räinä kalle.raina@mikkeli.fi Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 21. päivänä huhtikuuta 2015 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaavan suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Yksityisen maanomistajan 1 300 m² laajuinen maa-alue sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Kaavatyö käynnistyi 20.1.2014, jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 16.1.2014-20.2.2014 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Kaavatilanne Maakuntakaava (vahv. 4.10.2010) Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavaa merkintää Visulahdessa, mutta maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asemakaavoitetuilla alueilla.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 18 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Visulahden osayleiskaava, jonka maankäyttö on suunniteltu perustuen valtatien siirtoon uuteen maastokäytävään. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu (K) liike- ja toimistorakennusten korttelialue, (T) teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, (KTY) toimitilarakennusten korttelialue, (KM) liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä (AP) asuinpientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu (V) virkistys- sekä (M) maa- ja metsätalousalueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös (MA) maisemallisesti arvokas peltoalue. Liito-oravan elinympäristö jää osayleiskaavan länsilaitaan. Alueelle on osoitettu merkintä (MY) maa- ja metsätalousalue, jolla erityisiä luontoarvoja. Osayleiskaavaalueella ei ole valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksia Ajantasakaava: Suunnittelualueen eteläisimmässä osassa on Ympäristöministeriön 25.3.1986 vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavaratkaisu Kaava-alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on 47,57 hehtaaria ja loput erityis-, suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 10 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 224 514 k-m2, tästä on Liiketai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (KM/TY) yhteensä 54 290 k-m² tehokkuuden ollessa e=0,40. (KM/TY) merkintä sallii joustavasti toteuttaa kortteleita joko kaupan tai teollisuuden tarpeisiin, ensimmäinen rakennuslupa määrittää korttelin käyttötarkoituksen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta 170 224 k- m² tehokkuudella e=0,50. (KM/TY) alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää 2 000 k-m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen yksikön raja on 5 000 k-m². Uudessa maakuntakaavassa tavoitteena on nostaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön raja 10 000 k-m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0,50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 19 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Virkistysaluetta muutetaan erityisalueeksi (E-1) metsäkoneiden ajoharjoittelurataa varten yhteensä 2,6 hehtaaria. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Liito-oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät - huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem² - myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² - teollisuustilat 1 ap / 200 kem² - varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla http://www.mikkeli.fi/paatoksenteko/lautakunnat/ tekninen-lautakunta Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite on luettavissa Mikkelin kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi kohdasta Päätöksenteko/kaupunginhallitus/tulevan kokouksen esityslista 28.4.2015. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki)
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 20 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä- Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, Mikkelin Vesiliikelaitokselta ja Museovirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Olli Nepponen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Edelleen merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Tiedoksi Kaupunkisuunnittelu / Kalle Räinä, Kirsi Avelin
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 21 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Kaupunginhallitus, 90, 02.03.2015 Kaupunginhallitus, 158, 28.04.2015 158 Vastaus Markku Aholaisen oikaisuvaatimukseen MliDno-2015-206 Kaupunginhallitus, 02.03.2015, 90 Olli Nepponen pöytäkirjantarkastajana on edellyttänyt, että kaupunginhallituksen edellisen kokouksen pöytäkirja korjataan vastaamaan kokouksen kulkua siten, että siihen merkitään kokouksen puheenjohtajan alkuperäinen päätösehdotus muutetun päätösehdotuksen lisäksi. Koska kokouksessa valittu pöytäkirjan tarkastaja ei ole hyväksynyt pöytäkirjaa, on se tarkastettava kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallituksen tulee käydä keskustelu ja päättää pöytäkirjan sisällöstä. Tarvittaessa toimielin voi joutua äänestämään pöytäkirjan sisällöstä. Toimielimen kokouksen pöytäkirjasta tulee ilmetä asian käsittelytiedot. Asian käsittelytietoja ovat muun muassa asiaotsikkoa, asian selostusta, päätösehdotusta, esteellisyyttä, tehtyjä ehdotuksia ja niiden kannatusta, asiassa kuultavina olleiden lausumia, äänestyksiä (äänestystapaa, äänestysjärjestystä, äänestysesitystä sekä äänestyksen tulosta), vaaleja (vaalin tapaa ja vaalin tulosta), päätöksen toteamista sekä eriävää mielipidettä koskevat tiedot. Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Päätösehdotuksen muuttaminen tulisi hallintosäännön sanamuodon mukaisesti asian käsittelytietona ilmetä kokouksen pöytäkirjasta. Ehdotus Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää pöytäkirjan sisällöstä. Päätös Kaupunginhallitus päätti, että kaupunginhallituksen kokouksen 16.2.2015 75 pöytäkirja kirjoitetaan hallintosäännön mukaisesti seuraavasti: "Ehdotus: Puheenjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 22 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 - asia on loppuunkäsitelty Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon: "Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että - haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään ja - selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti 1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten; mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa. 2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta, sovitaan roolit ja pelisäännöt. 3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien viranhaltijoiden kautta. 4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt. 5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja kiusaamistilanteita. Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä." Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus, 28.04.2015, 158 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Aholaisen oikaisuvaatimus 2 Liite Turkian eriävä mielipide
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 23 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Markku Aholainen on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä koskien Mikkelin kaupungin työilmapiiriselvitystä. Aholainen vaatii, että kaupunginhallitus peruu päätöksensä. Aholaisen oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä. Kaupunginhallitukselle esitetään Aholaisen oikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa: 1. Siltä osin kuin Aholainen on esittänyt väitteitä kaupunginhallituksen 24.11. kokouksen päätökseen liittyen, oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi, koska oikaisuvaatimus on jätetty myöhässä. 2. Siltä osin kuin Aholainen on nostanut esille kaupunginhallituksen vastaanottaman työilmapiiriselvityksen hankintamenettelyn, todetaan asiassa seuraavaa: Selvitystyössä on ollut kyse palveluhankinnasta, joka ei ole ylittänyt kansallisia kynnysarvoja. Kansallinen kynnysarvo palveluhankinnoissa on 30 000 euroa. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintayksikölle hankintalain 81 :ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisusta tai kuntalain 89 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisua koskevan vaatimuksen voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Aholaista ei ole pidettävä asiassa asianosaisena. Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi päätöksestä lisäksi tehdä kunnan jäsen. Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi tehdä muun muassa sillä perusteella että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Aholainen on kunnan jäsen ja hänellä on oikeus tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus hankintapäätöksestä. Oikaisuvaatimusaika alkaa siitä, kun kunnan jäsen on saanut hankintapäätöksen tiedokseen. Aholaisen katsotaan saaneen päätöksen tiedokseen silloin, kun kaupunginhallituksen asian käsittelyä ja selvityksen vastaanottamista koskeva päätös (16.2.2015) on pantu nähtäville 5.3.2015. Kuntalain mukainen oikaisuvaatimus on tältä osin jätetty määräajassa (19.3.2015). Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 15 :n mukaan hankintalakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa. Tällöin kyseessä on niin sanottu pienhankinta, joiden osalta hankintalaki ei tule sovellettavaksi. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006) on todettu että kansallisten kynnysarvojen alittavat hankinnat rajattaisiin hankintalain
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 24 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin kynnysarvon alittavat hankinnat voitaisiin toteuttaa noudattamatta lakiehdotuksessa olevia menettelytapavaatimuksia. Hankintayksiköt voisivat siten toteuttaa pykälän soveltamisrajan alittavat hankinnat omien sisäisten hankintasääntöjen ja -ohjeiden mukaisesti. Koska hankintalaki ei sovellu kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin, lain esitöissä on myönnetty hankintayksiköille laaja harkintavalta sen suhteen, millaisia menettelytapoja noudattaen pienhankinnat toteutetaan. Hankintayksikkö voi harkintavaltansa mukaisesti päättää, julkaistaanko hankinnassa esimerkiksi vapaaehtoinen Hilma-ilmoitus tai julkaistaanko hankinnasta ilmoitus paikallislehdessä. Vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi osoittaa tarjouspyynnöt muutamalle ennalta valitsemalleen tarjoajalle tai pyytää tarjouksia ainoastaan yhdeltä tarjoajalta. Hankintayksiköllä on siten laaja valinnanvapaus sen suhteen, millä tavoin pienhankinnat toteutetaan, ja mikä on tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa hankinta huomioiden hankinnan koko ja laajuus. Tyypillisin tapa pienhankintojen suorittamiselle on osoittaa tarjouskyselyt suoraan sellaisille yrityksille, joilla hankintayksikkö arvioi olevan riittävät edellytykset toteuttaa hankinta. Pienhankintojen osalta hankintayksikön tulee myös noudattaa hankinnoissa yleisesti noudatettavia periaatteita, kuten tasapuolisen kohtelun ja suhteellisuuden periaatetta, julkisten varojen tehokasta käyttöä, ostotoiminnan tehokkuutta sekä tarkoituksenmukaisuusperiaatetta. Interniemi Oy:n selvitys on tilattu suorahankintamenettelynä sen jälkeen, kun asianmukaisia, riittävän kokemuksen ja referenssit omaavia selvityksen tekijöitä on kartoitettu laajasti internetin sekä asiantuntijan kanssa (sähköpostikirjeenvaihto 15.1.2015 Competest Oy/OTK, psykologi Minna Varis, Jyväskylä). Myös Competestin halukkuutta selvityksen tekemiseen on tiedusteltu. Yhtiö ei ole jättänyt tarjousta. Selvittäjän kartoittamisesta on vastannut kaupunginlakimies. Työilmapiiriselvitys on tilattu/ostettu tarjoukseen annetulla tilausvahvistuksella perusteellisen kartoituksen jälkeen. Hankinnasta ei tämän lisäksi ole tehty erillistä kirjallista hankintapäätöstä. Hankinnan alittaessa kansallisen kynnysarvon, ei hankintaa ole ollut myöskään välttämätöntä tämän laajemmin kilpailuttaa. Hankintamenettelyssä on valittu selvittäjä varsin perusteellisen selvitystyön jälkeen, ja hankinta on perustunut ennen kaikkea selvityksen tekijän pitkäaikaiseen ja laajaan kokemukseen julkisen sektorin työilmapiiriselvityksistä. Hankinnan lopputulosta ei voida pitää epätarkoituksenmukaisena. Ennen hankinnan tilaamista on tarjoajan kelpoisuus ja referenssit selvitetty perusteellisesti. Selvityksen tekijällä on mittavat referenssit julkisen sektorin työilmapiiriselvityksistä.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 25 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Näin ollen menettely on ollut pienhankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaista. Hankintayksiköllä on harkintavaltansa perusteella ollut oikeus lähettää tarjouspyynnöt ainoastaan valitsemilleen tarjoajille, eikä sillä ole ollut velvollisuutta järjestää hankintalain mukaista kaikille tarjoajille avointa hankintamenettelyä. Hankintayksikkö on laajalla kartoitustyöllään selvittänyt markkinoita ja valmistellut hankintaa asianmukaisella tavalla. Työilmapiiriselvityksen hankinnassa on myös noudatettu muita yleisiä julkisia hankintoja koskevia periaatteita, kuten tasapuolisen kohtelun periaatetta ja markkinoiden hyödyntämistä. Kaupunginhallitus on vastaanottaessaan selvityksen jälkikäteen hyväksynyt selvityksen tilaamisen. Puheenjohtajisto on käyttänyt kaupunginhallituksen puhevaltaa asian valmisteluprosessin kuluessa. Koska hankinta on tullut loppuun suoritetuksi, ei kuntalain mukaisella oikaisuvaatimuksella voida enää puuttua hankintaan. Asiassa voidaan hakea johtoa myös hankintalaista, vaikkei kyseessä oleva hankinta kuulukaan hankintalain soveltamisalaan. Hankintalain 80 :n 2 momentin mukaan päätöstä tai ratkaisua ei voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty. Näin ollen koska hankinta on jo toteutettu, ei hankintapäätöstä voida kumota. 3. Aholaisen oikaisuvaatimuksen muiden väitteiden osalta kaupunginhallitukselle esitetään, että oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä hallinnollisesta päätöksestä, jolla asia on lopullisesti ratkaistu. Kaupunginhallitus on kokouksessaan merkinnyt asian ja selvityksen tiedokseen sekä todennut käsityksensä asian tilasta sekä jatkotoimenpiteistä, joita selvitys kaupunginhallituksen käsityksen mukaan edellyttää organisaatiossa. Kaupunginhallitus on merkinnyt saamansa selvityksen tiedoksi. Päätöstä ei ole pidettävä sellaisena lopullisena asiaratkaisuna, josta olisi oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että se ei ota oikaisuvaatimusta tutkittavaksi, koska kyseessä on asia, johon ei voida hakea muutosta kuntalaissa säädetyssä järjestyksessä. Siltä osin, kun asiassa on kyse hankintapäätökseen tehdystä oikaisuvaatimuksesta, kaupunginhallitus toteaa, että jo toteutettua hankintaa koskevaa hankintapäätöstä ei voida enää oikaisuvaatimuksen johdosta kumota. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kyseessä olevassa pienhankinnassa on noudatettu voimassaolevia hankintoja koskevia oikeusohjeita siltä osin kuin ne koskevat kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Markku Turkia esitti, että asia jätetään pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.
Mikkeli Pöytäkirja 11/2015 26 (28) Kaupunginhallitus 28.04.2015 Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän esityksen. Markku Turkia jätti päätökseen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan liitteeksi 2. Tiedoksi Markku Aholainen
Kaupunginhallitus 28.4.2015 Liite 1 153 Mikkelin kaupungin työllisyydenhoidon seuranta vuodelta 2014 Sisällysluettelo: Mikkelin kaupungin yhteenveto vuodelta 2014 Työttömyysluvut Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne Työttömyysaikainen työmarkkinatuen veloitus Palkkatukivertailu Kuntouttava työtoiminta Työpajatoiminta Oppisopimus Kesätyöntekijät Yhteenveto
Työllisyydenhoidon kuvaus vuodelta 2014 Työttömyysprosentit 2014 Työttömyysprosentit on verrattu Etelä-Savoon ja koko maahan. Luvut antavat kontekstin jäljempänä mainittuihin lukuihin ja kuvauksiin. Mikkelin kaupungin osalta on laitettu prosenttiluku. 16,0 14,0 12,0 13,4 13,0 12,7 12,2 11,7 13,3 13,6 12,2 12,1 12,4 12,7 14,3 10,0 8,0 6,0 4,0 Mikkeli Etelä-Savo Koko maa 2,0 0,0 Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyystilanne 2012-2014 Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä Mikkelissä vuodesta 2012 lukien. Lukuun on laskettu myös alle 20-vuotiaat. Nuorten työttömyysaste suhteessa kaupungin työttömyysasteeseen kuvataan kuukausiraportoinnissa. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 493 498 502 472 434 422 430 425 433 442 459 420 392 372 390 409 406 lkm 555 545 583 567 559 543 508 524 447 412 389 387 758 730 581 539 597 561 667 Pitkäaikaistyöttömät 2014 Mikkelin kaupungin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut melko vakiintunutta. Tähän vaikuttanee työpaikkojen toimintastruktuurin muutokset viime vuosina. Vuoden 2014 loppupuolella on alkanut tasainen nousu. Tähän on kiinnitettävä huomioita.
1020 1000 980 960 940 920 900 880 860 926 tammik. 2014 1000 964 954 941 942 941 947 920 925 916 921 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen veloitus Mikkelin osuus työmarkkinatuesta ilmenee oheisesta taulukosta. Työmarkkinatuella olevista saadaan listaus Kelalta kuukausittain. Listaa käydään elinvoima- ja kilpailukykypalveluissa (työllisyyspalvelut) jatkuvasti läpi ja siellä oleviin henkilöihin ollaan yhteydessä jopa päivittäin. Myös yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tehdään jatkuvasti. Vuoden 2014 osalta on laitettu luvut. 700 630 646 630 649 634 633 650 684 682 658 647 615 613 560 490 420 350 280 210 140 230,6 209,84 215,29 225,41 204,71 212,59 241,02 233,7 207,75 236,95 192,85 218,95 2013 hlöt 2013 e 2014 hlöt 2014 e 70 0 Kaupungin palkkatukivertailu Kaupungin palkkatuen määrärahaan ja palkattavien määrään vaikuttaa valtion myöntämä palkkatuki. Lähes kymmenen vuoden aikana palkkatuki on vähentynyt merkittävästi. Tällä on merkitystä kaupungin palvelutuotantoon. 2 600 000 2 400 000 2 200 000 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 kaupunki työll.palkkamenot e/vuosi Te-toimisto palkkatuki e/vuosi 2 544 291 2 158 982 2 158 900 1 675 900 1 221 450 1 390 000 1 390 000 1 427 000 1 147 000 1 041 800 986 000 804 100 851 000 851 000 638 000 640 000 650 000 530 000 378 000 378 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Talousarviovertailu vuosilta 2011-2014 kaupungin palkkatuen käytöstä on seuraava. Käytettyihin menoihin ovat tuoneet oman lisänsä työllisyyden hoidon hankkeet. Eri vuosina tapahtuneet ylitykset eivät ole lisänneet kaupungin kokonaismenoja eivätkä elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen raamia. 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 palkkamenot määrärahat palkkamenot käytetty 1 640 272 1 639 389 1 427 000 1 200 000 1 147 000 1 138 000 1 039 923 727 825 600 000 400 000 200 000 0 2011 2012 2013 2014 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavaa työtoimintaa tehdään kaupungin työyksiköiden lisäksi eri yhdistyksissä ja kaupungin ostopalveluna. Merkittävämpiä yhteistyökumppaneita ovat Mikkelin Toimintakeskus ry (Ekotori), Etelä- Savon Liikunta ry, Mikkelin Työttömät ry ja Mikkelin Seudun Invalidit ry. Kuntouttava työtoiminta edellyttää aktivointisuunnitelmia eri viranomaistahojen kanssa. Kuntouttava työtoiminta edellyttää myös riittävää ohjausresurssia. 250 225 225 233 229 200 175 150 135 155 172 173 166 168 144 168 192 125 100 75 65 73 91 94 101 91 70 77 81 99 101 103 2013 2014 50 25 0
Kaupungin työpajatoiminta Teknikontien ja Rantakylätalon työpajatoiminnan maksimimäärä sijoitettaville on n. 80/kk. Sijoitettuja on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa, harjoittelussa ja muissa aktivointitoiminnoissa seuraavasti: 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 89 90 91 91 84 83 85 80 75 71 68 69 58 57 58 59 52 53 52 53 52 38 33 30 tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. 2013 2014 Kaupungin työpajatoiminnan taloutta kuvataan seuraavasti: Kaupungin työpajat määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 506400 457900 425808 440969 242900 180534 2012 2013 2014 Ristiinan työpaja määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi 80000 60000 64584 57800 57800 60605 40000 20000 0 0 0 2012 2013 2014 Suomenniemen työpaja 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0 määräraha e/vuosi käytetty e/vuosi 62828 63700 56300 0 2012 2013 2014 54541
Työpajojen asiakaskunnan ikäjakauma 2014 30 25 20 15 10 5 0 27 21 18 17 16 12 6 4 2 3 1 0 alle 17 v 17-20 v 21-24 v 25-28 v 29-49 v yli 50 v miehet naiset Työpaja asiakkaiden sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 15 10 11 koulutukseen työelämään muualle edelleen työpajalla 4 4 92 78 45 34 18 15 8 8 työttömäksi keskeyttänyt ei tietoa kaikki nuoret alle 28 v Tässä taulukossa on mukana myös ne asiakkaat, joilla on vuoden aikana ollut useampia kuty jaksoja. Oppisopimus Kaupungin oppisopimuksen määrärahaa nostettiin vuonna 2012. Määräraha katettiin palkkatuesta, mikä väheni valtion palkkatuen linjausten johdosta. Muutos ei aiheuttanut kaupungille lisäkustannuksia. Kysymyksessä oli määrärahojen uudelleen suuntaus. Kaupunki palkkaa vuosittain oppisopimukseen työntekijöitä palvelutuotannon tehtäviin. Oppisopimuksella vaikutetaan kaupungin rekrytointiin ja työllisyyden hoitoon. Oppisopimuksesta laadittiin prosessikuvaus ja järjestettiin henkilöresurssi sekä lisättiin yhteistyötä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen sekä Mikkelin Koulutus Oy:n oppisopimusyksikön kanssa. Näillä toiminnoilla on saatu oppisopimuksen maksimaalinen käyttö kaupungin palvelutuotannon ja työllisyydenhoidon tukemiseksi. Toiminnan kuvaus on seuraava: oppisopimus määrärahat e/vuosi oppisopimus käytetty e/vuosi 420000 400000 380000 360000 340000 320000 300000 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 389300 390900 392536 391040 385185 247827 170000 160000 2011 2012 2013 2014
40 36 32 28 24 20 16 12 8 4 oppisopimus hlöt/vuosi 20 19 15 9 2011 2012 2013 2014 Kesätyöntekijät Kaupunki palkkaa vuosittain kesätyöntekijöitä palvelutuotannon tukitehtäviin. Kesätyöntekijöiden palkkaamisella vaikutetaan syrjäytymiseen, ammatinvalinnan ohjaukseen ja yleiseen nuorten hyvinvointiin. Määrärahan käyttöön on vaikuttanut kuntaliitokset ja kesätyöntekijöiden ikä (alle 18-vuotiaista ei mene palkkamenoperusteista eläkemaksua, jonka kustannus palkkamenoon on vähentävästi n. 15 %). Vuosina 2011-2012 kesätyötä tukivat eri yritykset. Vuodesta 2013 lukien on mukana myös Ristiina ja Suomenniemi. Kaupunki lisäsi kesätyöntekijöiden määrärahaa vuonna 2013. Kesätyöntekijöiden palkkausta on nostettu Kvtes:n yleiskorotusten mukaisesti. Kesätyöntekijöiden panostusta on edelleen kehitetty eri projektien kautta. Näistä esimerkkeinä Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi. Seuratkaa blogeja www.mikkeli.fi, kesätyö2015. 440000 määräraha ja käytetty e/vuosi 420000 400000 380000 405000 406161 405306 388 300 403 260 370449 360000 340000 340 700 342 300 320000 300000 280000 2011 2012 2013 2014 400 390 380 370 360 350 340 330 320 310 300 290 280 kesätyöntekijät lkm/vuosi 386 378 372 364 2011 2012 2013 2014