Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot



Samankaltaiset tiedostot
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu

Pääjohtaja Erkki Liikanen

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Mikä indeksissä muuttui

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Pitääkö korkojen nousua pelätä?


Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS

EKP:n rahapolitiikasta, Euroopan talous- ja rahaliitosta sekä Suomen taloudesta

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry


Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Pääjohtajan tervehdys

Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, Helsinki Puhelin (keskus) Puhelin (viestintä)

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Makrotaloustiede 31C00200

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

(1) Katetuottolaskelma

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Globaaleja kasvukipuja

Öljyn hinnan romahdus

Eurojärjestelmän perusteista

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Valloita finanssikaupunki

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Valloita finanssikaupunki

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Inflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouskasvun edellytykset

Ajankohtaista taloudesta

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

TALOUSENNUSTE

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Korkojen aikarakenne

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset

Makrotaloustiede 31C00200

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

31 Korko määräytyy maailmalla

Kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas

SUOMEN PANKKI SUOMEN PANKKI

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Hyvän vastauksen piirteet

Talouden mahdollisuudet 2009

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1

Raha ja rahapolitiikka

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

Transkriptio:

Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki

Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät Rahapolitiikka Rahoitusmarkkinat Pankkitoiminta Rahahuolto

Mitä teen työkseni Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto (RP) Ennuste ja mallit RPEN Seuranta ja selvitykset RPSE Kirjasto ja tietopalvelut RPTP Siirtymätalouksien tutkimuslaitos RPST Tutkimusyksikkö RPTU BOFIT

Inflaatio Suomessa 14728 25 Kuluttajahintaindeksin muutos vuotta aiemmasta, % 20 15 10 5 0-5 1960 1970 1980 1990 2000

Osuudet kuluttajahintaindeksissä Hyödykepainot, KHI 2005 = 100 Studia monetaria.xls Asuminen, vesi, sähkö ja muut Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholitt. juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Muut tavarat ja palvelut Ravintolat ja hotellit Kalusteet, kotitalouskoneet ym. Alkoholijuomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Terveys Viestintä Koulutus 0 5 10 15 20 25 Prosenttia

Rahajärjestelmä Rahajärjestelmällä tarkoitetaan - Mitä käytetään rahana - Miten sen liikkeeseen lasku ja arvon määräytyminen on järjestetty

Keskeiset rahajärjestelmät Metallikanta - Rahan arvo määritelty jalometallin avulla - Paperista tehtyjä seteleitä käytössä Paperirahajärjestelmä - Paperirahan arvo irtosi jalometallista - Ongelma: miten arvoon voi luottaa?

Korko Korko kertoo hinnan, jolla nykyistä rahaa voi vaihtaa tulevaan rahaan. - Voi vaihtaa säästämällä tai tallettamalla. - Mitä korkeampi on korko, sitä enemmän tulevaa rahaa saa nykyisellä.

Reaalikorko Reaalikorko on nimellinen korko miinus odotettu inflaatiovauhti. - Toisin sanoen se kertoo tulevien hyödykkeiden odotetun hinnan nykyisissä hyödykkeissä mitattuna. Reaalikorko vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien päätöksiin.

Rahan liikkeeseen lasku ja korko Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä pankeille. Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille. Näin keskuspankin pankeilta vaatima korko määrää yleisen lyhyen korkotason.

Rahavero 1 Rahan liikkeeseen laskeminen tuottaa keskuspankille niin sanottua rahaveroa. Pankit maksavat keskuspankkivelastaan korkoa. Osa keskuspankkiin kohdistuvista vaateista taas ei tuota korkoa: käteinen. Rahaveron vuotuinen tuotto = liikkeessä olevan käteisen arvo kertaa korkotaso.

Rahavero 2 Rahaveroa maksaa jokainen, joka pitää hallussaan käteistä rahaa. Nopea inflaatio merkitsee yleensä korkeaa korkoa ja suurta rahaveroa. Hyvin nopea inflaatio on usein seurausta valtion pyrkimyksestä kerätä rahaveroa.

Rahaveron Lafferin käyrä Rahaveron tuotto Dollarisaatio Inflaatio

Eri mittaiset korot Keskuspankki pystyy vaikuttamaan suoraan vain lyhyeen korkoon. Mikä määrää pitkän koron? Vastaus 1: Se heijastaa odotettuja tulevia lyhyitä korkoja. Vastaus 2: Se riippuu lainojen kysynnästä ja tarjonnasta.

Euroalueen pitkä ja lyhyt korko 10 vuotta 3 kuukautta 14799 12 Prosenttia 10 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006

Korko, kasvu ja inflaatio 1 Korkopäätös vaikuttaa lyhyeen reaalikorkoon. Koronnosto tekee lainaamisen kalliimmaksi. Se lykkää yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuspäätöksiä. Korkomuutos vaikuttaa talouteen myös - valuuttakurssien ja varallisuushintojen välityksellä ja - ns. varallisuusvaikutuksen välityksellä

Korko, kasvu ja inflaatio 2 Koronnosto tyypillisesti hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Koronnosto vaimentaa inflaatiota. Korkojen muutokset vaikuttavat inflaatioon noin ½ 2 vuoden viiveellä.

Korko, kasvu ja inflaatio 3 Keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat talouskasvuun vain lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä kasvun määräävät teknologinen kehitys ja talouden instituutiot. Holtiton rahapolitiikka kuitenkin hidastaa pitkän aikavälin talouskasvua.

Saksalaisia postimerkkejä vuosilta 1921-1923

Nopean inflaation haitoista 1 Nopea inflaatio aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille. Jos inflaatio on nopeaa - se pitää ottaa erikseen huomioon taloudellisissa suunnitelmissa - se yleensä myös vaihtelee voimakkaasti ja on vaikeasti ennustettavissa - rahan hallussapitoa pyritään välttämään

Nopean inflaation haitoista 2 Nopea inflaatio merkitsee epävakautta raha- ja rahoitusjärjestelmässä. - Nopean inflaation vallitessa korot ovat korkeat, usein myös reaalikorot. - Inflaation vaihtelu siirtää varallisuutta rahoitusmarkkinaosapuolten välillä. - Nopean inflaation seuraukset ovat usein pahimmat tavallisille kotitalouksille.

Deflaatio 1 Deflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen yleistä alenemista. Deflaatio on haitallista silloin, kun - se heijastaa talouskasvun vaimeutta - siihen liittyy varallisuushintojen lasku - sen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa

Deflaatio 2 Deflaatio rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia vaikuttaa reaalikorkoon. Nimellinen korko ei voi olla nollaa alempi. Siten deflaatio-odotusten vallitessa keskuspankki ei voi painaa reaalikorkoa odotettua deflaatiovauhtia alemmaksi. Deflaatiokierteessä varallisuushinnat laskevat ja talouskasvu on vaimeaa.

7 Japanin deflaatio Inflaatio Prosenttia Keskuspankin ohjauskorko 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 1986 1990 1994 1998 2002 2006

8 6 4 2 0-2 Japanin deflaatio: onko se jo ohi? BKT:n vuotuinen kasvu (vasen ast.) Pörssikurssit: Nikkei 225-indeksi (oikea ast.) Prosenttia Indeksi, 1949 = 100 40000 30000 20000 10000-4 1986 1990 1994 1998 2002 2006 0

Rahapolitiikan tavoitteista Metallikantajärjestelmässä rahan arvo oli määritelty jalometallimääränä. Mitä käyttää ankkurina paperirahajärjestelmän vallitessa? - Valuuttakurssin kiinnittäminen - Inflaatiotavoite Eurojärjestelmän tavoite: hintavakaus.