LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:41/97 TETR TETRA - Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1997-2000 Ohjelman kuvaus Liikenneministeriö Helsinki, 1997
ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 1997
Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.12.1997 Julkaisun laji puheenjohtaja: Petri Jalasto sihteeri: Risto Kulmala VTT / Yhdyskuntatekniikka Traficon Oy Julkaisun nimi Toimeksiantaja Toimielimen asettamispäivämäärä 10.9.1997 Tiivistelmä Liikennetelematiikka on tärkein yksittäinen liikenteen alueen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä lähivuosina tietoyhteiskunta-suomessa. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joissa kehitetään liikennetelematiikan osa-alueita. Kehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko hajanaista ja järjestelmien toteutus on ollut hidasta. Kehitystä on erityisesti hidastanut tietoinfrastruktuurin puute, vaikka maamme teleinfrastruktuuri onkin maailman huippua. Julkisen sektorin roolina liikennetelematiikan kehittämisessä onkin luoda telemaattisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiselle optimaaliset mahdollisuudet samalla edistäen sitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käyttöön tulevat laitteet ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä. Liikenneministeriö on jo aiemmin selvittänyt, minkälaisia liikennetelematiikan järjestelmiä Suomessa tarvitaan vuonna 2005. Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma tähtää vuoden 2005 tavoitetilan saavuttamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Pyrkimyksenä on kehittää eri liikennemuodot kattavia ja yhteiskäyttöisiä palveluita ja järjestelmiä tuottamalla niiden vaatimia telematiikan rakenteita ja perustietojärjestelmiä sekä edistää suomalaista osaamista ja teollisuuden tuotekehitystä. Ohjelmaraportissa kuvataan ohjelman toimintaperiaatteet organisoinnin, hankkeiden hallinnan, sisäisen ja ulkoisen viestinnän, osaamisen kehittämisen ja muihin ohjelmiin tapahtuvan yhteydenpidon osalta. Toimintaperiaatteita leimaa avoimuus, korkean laadun tavoittelu ja innovatiivisuuden suosiminen. Ohjelma keskittyy yhdeksään ydinhankkeeseen, joiden yhteislaajuus on noin 63 miljoonaa markkaa seuraavien kolmen vuoden aikana: 1. Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmien kehittäminen 2. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen 3. Älykkäät liikennevaloetuisuudet 4. Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen 5. Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta 6. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen 7. Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä 8. Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen 9. Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta Avainsanat (asiasanat) Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita Kokonaissivumäärä 64 Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN 1237-7449 Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen
The publisher Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) DESCRIPTION Date of publication December 31, 1997 Type of publication Transport telematics management group Research report Chairman: Petri Jalasto Assigned by Secretary: Risto Kulmala Ministry of Transport and Communications VTT Communities and Infrastructure, Date when body appointed Traficon Ltd. September 10, 1997 Name of the publication TETRA - Research and Development Programme on Transport Telematics Infrastructures 1997-2000. Programme description. Abstract Telematics is the single most important factor changing and developing the transport operations in the near future in the Finnish information society. At this moment, several national and international projects are working to develop specific transport telematics systems. Development has, however, been diverse and only slowly led to implementations. The main obstacle slowing down implementations has been the lack of the information infrastructure despite the high quality telecommunications infrastructure. In fact, the role of the public sector is to provide optimal platforms for the development of telematics products, systems and services while ensuring the benefits from these systems and services to the society as a whole. The Ministry of Transport and Communications has earlier established what kind of telematics systems and services will probably be needed in 2005. This R&D programme on transport telematics aims at reaching the objectives of 2005 as efficiently as possible. The objective is to move from separate development projects to integrated development of transport telematics, and to promote multimodal and interoperable services and systems by producing the necessary telematics infrastructure and information systems. A further aim of the programme is to promote Finnish expertise and product development in this field. The programme report described the programme's operational principles in terms of organisation, project management, communications and information dissemination, and connections to other programmes. The approach aims at ensuring the transparency, openness, high quality and innovativion of the programme. The programme contains nine main tasks with a total cost estimate of ca. 63 million FIM during the next three years: 1. Development of traffic and environmental monitoring systems 2. Development of port operations management systems 3. Intelligent signal priorities 4. Development of telematics for small and medium-sized road haulage companies 5. Impact evaluation of transport telematics systems 6. Development of traffic management systems 7. Transport information system covering all modes 8. Promotion of the development of transport telematics systems 9. Co-ordination of system architecture and standardisation activities Keywords Transport, passenger transport, logistics, goods transport, telematics, research Serial name and number Reports and Memoranda of the Ministry of Transport and Communications ISSN 1237-7449 ISBN Pages, total Language Finnish 64 Distributed by Ministry of Transport and Communications Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications
ESIPUHE Liikennetelematiikka on tärkein yksittäinen liikenteen alueen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä lähitulevaisuudessa tietoyhteiskunta-suomessa. Telematiikkaa hyödynnetään osana mm. kansalaisten liikennepalveluja, liikennejärjestelmän hallintaa, kulkuneuvotekniikkaa, kuljetusten hallintaa ja operointia sekä logistisia prosesseja. Liikenneministeriön hanke Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen (Liikenneministeriö 1997b) selvitti liikennetelematiikan kehittämisen painopisteet ja keskeiset toimenpiteet vuoteen 2005. Jotta hankkeen perusteella määritetty tavoitetila vuonna 2005 voitaisiin saavuttaa, Liikenneministeriö katsoi parhaaksi käynnistää liikennetelematiikan rakenteiden kolmivuotisen tutkimus- ja kehittämisohjelman mahdollisimman pian. Julkisen sektorin toimiin painottuva ohjelma pyrkii erityisesti liikenteen telematiikan perusrakenteiden toteuttamiseen, jotta yksityinen sektori voisi nopeasti kehittää ja toteuttaa liikenteen telematiikan tuotteita ja palveluja näiden rakenteiden muodostamalle perustalle. Ohjelman tulisi olla sellainen, että se edistää liikennetelematiikan kehittämistä Suomessa kokonaisvaltaisesti erillisten hankkeiden sijasta. Pyrkimyksenä oli kehittää eri liikennemuodot mahdollisimman hyvin kattavia ja integroituja järjestelmiä sekä edistää suomalaista osaamista ja teollisuuden tuotekehitystä. Liikenneministeriö asetti 10.9.1997 erillisen Liikennetelematiikan johtoryhmän suunnittelemaan liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Petri Jalasto liikenneministeriöstä ja jäseninä neuvotteleva virkamies Lassi Hilska, yli-insinööri Jussi Sauna-aho ja tutkimusjohtaja Martti Mäkelä liikenneministeriöstä, apulaisjohtaja Kari Karessuo Tielaitoksesta, yli-insinööri Seppo Rossi Merenkulkulaitoksesta, apulaisjohtaja Markku Nummelin Ratahallintokeskuksesta, kehittämispäällikkö Jarkko Varjo Ilmailulaitoksesta, liikennesuunnittelupäällikkö Heikki Salmivaara Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta ja projektipäällikkö Marja Erola Teknologian kehittämiskeskuksesta. Johtoryhmän sihteerinä toimi erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikasta ja hänen lisäkseen suunnittelutyön tekijöiden edustajina johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat diplomi-insinööri Jari Oinas Traficon Oy:stä ja tutkija Jukka Lähesmaa VTT Yhdyskuntatekniikasta. Ohjelman kuvauksesta on vastannut työryhmä, jonka asiantuntijat on koottu VTT Yhdyskuntatekniikan tutkimusyksiköstä ja Traficon Oy:stä. VTT Yhdyskuntatekniikasta työhön ovat osallistuneet erikoistutkija Risto Kulmala, tutkija Jukka Lähesmaa, erikoistutkija Risto Hyppönen ja johtava tutkija Matti Roine. Traficon Oy:stä mukana ovat olleet diplomi-insinööri Jari Oinas, toimitusjohtaja Kristian Appel ja diplomi-insinööri Tomi Ristola. Helsingissä joulukuun 31. päivänä 1997 Petri Jalasto Neuvotteleva virkamies Yksikön päällikkö, Henkilöliikenneyksikkö
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...9 2 OHJELMAN TAVOITTEET...11 3 OHJELMAN TOIMINTAPERIAATTEET...12 3.1 Organisointi...12 3.1.1 Ohjelman johtoryhmä...12 3.1.2 Koordinaattori...13 3.1.3 Hankkeen johtoryhmä...14 3.1.4 Hankevastaava...14 3.2 Hankkeiden hallinta...14 3.2.1 Sopimusmenettely...14 3.2.2 Laadunvarmistus...15 3.2.3 Tulosten hyödyntäminen...16 3.3 Sisäinen ja ulkoinen viestintä...16 3.3.1 Sisäinen viestintä...16 3.3.2 Ulkoinen viestintä...17 3.4 Osaamisen kehittäminen...17 3.5 Kytkentä muihin ohjelmiin...17 3.5.1 Kansalliset ohjelmat...17 3.5.2 Kansainväliset ohjelmat...19 4 HANKKEET JA ALUSTAVA RAHOITUSKEHYS...20 4.1 Hankkeet...20 4.2 Alustava rahoituskehys...21 5 JATKOTOIMENPITEET...24 6 KIRJALLISUUSLUETTELO...25 LIITTEET 1. Ohjelman tilanneraportin malli 2. Ehdotukset hankkeiden johtoryhmien aloituskokoonpanoksi 3. Hankekuvaukset
1 JOHDANTO Euroopan Unionin (1997) mukaan liikennetelematiikka voi hyödyttää kansalaisia, liikennöitsijöitä, kuljetusyrityksiä, tienpitäjiä, liikenneviranomaisia ja ympäristön tilaa sekä luoda uusia markkinoita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle ja palveluiden tuottajille. Euroopan liikennejärjestelmässä vuonna 2010 liikennetelematiikalla arvioidaan olevan elintärkeä rooli vastattaessa kasvavaan liikkuvuustarpeeseen (ERTICO 1997). Myös Suomen tulevaisuuden liikennejärjestelmässä liikennetelematiikalla on Liikenneministeriön mukaan tärkeä osa mm. liikenteen toimintojen yhdistämisessä muihin yhteiskunnan toimintoihin (Liikenneministeriö 1997c). Liikenneministeriön toimeksiannosta tarkasteltiin 1997 laajasti liikennetelematiikan nykytilaa ja sen tulevaisuuden visioita työssä Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen 2005 (Liikenneministeriö 1997a ja 1997b). Vuonna 1997 on käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, joissa kehitetään liikennetelematiikan osa-alueita. Tällaisia ovat mm. kansainvälisen tavaraliikenteen TEDIM-hanke, lukuisat maksujärjestelmiin liittyvät hankkeet (Liikenneministeriö 1997a), liikenteen ja matkailun tietopalvelut kattava FIST (Liikenneministeriö 1996), Pohjois-Euroopan liikenteen hallintaa kehittävä VIKING-ohjelma (Leviäkangas 1997), ja EU:n neljännen T&K-puiteohjelman hankkeet (European Commission 1996). Kehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko hajanaista ja järjestelmien toteutus on ollut hidasta. Kehitystä on erityisesti hidastanut tietoinfrastruktuurin puute, vaikka maamme teleinfrastruktuuri onkin maailman huippua. Suomesta puuttuu mm. koko liikennejärjestelmän kattava digitaalinen kartta, joita on Keski-Euroopassa tehty yksityisten toimesta. Samoin kukin väylänpitäjä ja liikennemuoto pitävät yllä omia tietojärjestelmiään oman toimintansa vaatimassa muodossa. Tavarakuljetusten huomattavimmat viiveet aiheutuvat eri kulkumuotojen ja toimijoiden yhteistoiminnan jähmeydestä, mitä voisi huomattavasti vähentää mm. telemaattisin keinoin satamissa. Eri liikennemuodot saumattomasti toisiinsa liittävän liikennejärjestelmän luominen samoin kuin kansalaisia ja elinkeinoelämää hyvin palvelevien telemaattisten järjestelmien ja palvelujen tuottaminen vaatii koko liikennejärjestelmää koskevan tietoinfrastruktuurin toteuttamista. Liikennepolitiikan tavoitteina ovat mm. elinkeinoelämän ja kansantalouden kilpailukyvyn turvaaminen, liikenneturvallisuuden parantaminen, kansalaisten liikkumisoikeuden turvaaminen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen. Liikennetelematiikka on erät lupaava keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisen sektorin roolina liikennetelematiikan kehittämisessä onkin luoda telemaattisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiselle optimaaliset mahdollisuudet samalla edistäen sitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käyttöön tulevat laitteet ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä. Julkisen sektorin tulee erityisesti huolehtia järjestelmien vaikutuksesta turvallisuuteen, ympäristöön ja tasa-arvoon, sillä yksityinen sektori huolehtii markkinakysynnän kannalta tärkeistä tekijöistä liikenteessä kuten sujuvuus, tehokkuus ja palvelutaso. Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen 2005 tunnisti joukon kehitystoimenpiteitä ja -hankkeita, joiden avulla tulevaisuuden tavoitetila voidaan saavuttaa vuoteen 2005 mennessä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Näitä liikennesektorin telematiikkapal- 9
veluiden kehittymistä edistäviä lähiajan toimenpiteitä varten Liikenneministeriö on katsonut tarpeelliseksi käynnistää liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman TETRA. TETRA on alkusysäys liikennetelematiikan kehityksen nopeuttamiseksi Suomessa. Liikennetelematiikan kehitys ilmeisesti jatkuu voimakkaana seuraavan vuosisadan toiselle vuosikymmenelle. 10
2 OHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman suunnitteluvaiheen tavoitteena on laatia liikennetelematiikan tutkimus- ja kehittämisohjelma, joka edistää liikennetelematiikan kehittämistä Suomessa Liikenneministeriön Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen 2005 -työn antamien suuntaviivojen mukaisesti. T&K-ohjelma suunnitellaan siten, että Liikenneministeriö, Tielaitos, Ratahallintokeskus, Ilmailulaitos, Merenkulkuhallitus, suurimmat kaupungit ja Tekes alan tärkeimpinä viranomaistahoina sitoutuvat ohjelman toteuttamiseen. Ohjelman hankkeet valitaan Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen - hankkeessa määritellyiltä painopistealueilta ottaen huomioon myös Euroopan Unionin suuntaviivat. Ohjelman tavoitteeksi on asetettu siirtyminen erillisten hankkeiden sijasta kehittämään liikennetelematiikkaa Suomessa kokonaisvaltaisesti. Pyrkimyksenä on kehittää eri liikennemuodot mahdollisimman hyvin kattavia ja yhteiskäyttöisiä palveluita ja järjestelmiä. Ohjelman tavoitteena tältä osin on kehittää sellaista telematiikan infrastruktuuria ja perustietojärjestelmiä, joiden muodostamalle perustalle yksityinen ja julkinen sektori voivat rakentaa uusia telemaattisia yhteentoimivia tuotteita ja palveluita. Ohjelman tavoitteena on lisäksi edistää suomalaista osaamista ja teollisuuden tuotekehitystä. Lisäksi tavoitteena on, että TETRA-ohjelman päätulokset esitellään laajalti sekä esitelmien että oman osaston muodossa liikennetelematiikan maailmankongressissa ITS World Congress syksyllä vuonna 2000 Torinossa. 11
3 OHJELMAN TOIMINTAPERIAATTEET 3.1 Organisointi TETRA-ohjelman organisaatio käy ilmi kuvasta 1. Alla selvitetään yksityiskohtaisemmin organisaation eri osien tehtävät. Ohjelman johtoryhmä Koordinaattori H a n k k e i t t e n j o h t o r y h m ä t H a n k e v a s t a a v a t O h j e l m a n o s a h a n k k e e t Hanke 1 Hanke2 Hanke 3 Hanke 4 Hanke 5 Hanke 6 Hanke 7 Hanke 8 Hanke 9 Kuva 1: Liikenteen telematiikan tutkimus- ja kehittämisohjelman organisaatio. 3.1.1 Ohjelman johtoryhmä Ohjelman johtoryhmä on koko ohjelman ylin päättävä elin. Johtoryhmän tehtävinä ovat: vastata koko ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta päättää rahoituksen ja erityisesti Liikenneministeriön rahoitusosuuden suuntaamisesta ohjelman eri hankkeille päättää tarvittaessa ohjelman tavoitteiden, sisällön ja rahoituksen muutoksista päättää hankkeiden hankesuunnitelmasta ja niiden muutoksista päättää ohjelman tiedotuksesta TETRAn johtoryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Kokouksissa seurataan ohjelman hankkeiden toteuttamista niiden tilanneraporttien ja ohjelman koordinaattorin kuvausten perusteella. Johtoryhmä päättää toimenpiteistä (ei puuttumista hankkeeseen / hankkeen sisältöön tai rahoitukseen puuttuminen / keskeytys) kunkin hankkeen suhteen. Johtoryhmän kokousten välisenä aikana kiireellisissä tapauksissa päätökset tekee johtoryhmän puheenjohtaja. 12
TETRAn johtoryhmä vastaa siitä, että liikenneministeriö ja sen hallinnonalan laitokset, Tekes ja Suomen Akatemia osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhdessä sovitulla tavalla. Tämä tarkoittaa mm. ohjelman sisällön ja rahoituksen sisällyttämistä laitosten tulostavoitteisiin ja budjetteihin vaadittavalla tarkkuudella. Johtoryhmän ehdotetaan sisältävän lähinnä päärahoittajatahojen edustajat, joiden asema kunkin organisaatiossa sisältää valtuudet ohjelman ja sen hankkeiden rahoituksesta päättämiseen: Liikenneministeriö, kansliapäällikkö (puheenjohtaja) Liikenneministeriö, Henkilöliikenneyksikkö, yksikön päällikkö Liikenneministeriö, Tavaraliikenneyksikkö, yksikön päällikkö Liikenneministeriö, Tietoverkkoyksikkö, yksikön päällikkö Liikenneministeriö, Tutkimusyksikkö, yksikön päällikkö Tielaitos, T&K-toiminnasta vastaava johtaja Merenkulkuhallitus, T&K-toiminnasta vastaava johtaja Ilmailulaitos, T&K-toiminnasta vastaava johtaja Ratahallintokeskus, T&K-toiminnasta vastaava johtaja Teknologian kehittämiskeskus Tekes, liikennetelematiikan tuotekehityksen rahoituksesta vastaava Suomen Akatemia, liikennealan T&K-toiminnasta vastaava Teollisuus, kaksi edustajaa Suuret kaupungit, edustaja Liikenneliitto, edustaja Lisäksi johtoryhmään kuuluu sihteeri, jona toimii ohjelman koordinaattori. Ohjelman johtoryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa, suositeltavimmin helmi-, kesä- ja lokakuussa. Tällöin ovat käytettävissä hankkeiden kolmannesvuosiraportit. 3.1.2 Koordinaattori Liikenneministeriö asettaa tutkimusohjelmalle koordinaattorin. Koordinaattori vastaa ohjelman seurannasta ja tiedonkulusta ohjelman johtoryhmältä eri hankkeiden johtoryhmille ja päinvastoin sekä eri hankkeiden välillä. Koordinaattori vastaa hankkeiden jatkuvasta seurannasta ja laatii ohjelman johtoryhmälle ohjelman kolmannesvuosiraportit. Koordinaattori vastaa yhteydenpidosta muihin liikenteen telematiikkaan liittyviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin Suomessa ja ulkomailla. Koordinaattori vastaa ohjelman tiedottamisesta yhdessä Liikenneministeriön tiedotusyksikön kanssa. Koordinaattori toimii ohjelman johtoryhmän sihteerinä ja osallistuu ohjelman hankkeiden johtoryhmien kokouksiin ilman päätösvaltaa, mutta huolehtien ohjelman johtoryhmän päätösten ja näkökulmien saattamisesta hankkeen johtoryhmän tietoon. Koordinaattori huolehtii siitä, että hanke tuottaa ohjelman kannalta oikeita tuloksia ja toimii ohjelman kannalta tehokkaasti. 13
3.1.3 Hankkeen johtoryhmä Ohjelman hankkeiden toteuttamisesta vastaavat varsinaisesti kunkin hankkeen omat johtoryhmät. Johtoryhmään kuuluvat hankkeen rahoitukseen osallistuvien tahojen edustajat. Liitteessä 2 esitetään ehdotus eri hankkeiden johtoryhmien aloituskokoonpanoksi. Ohjelman johtoryhmä nimittää hankkeitten johtoryhmät ja niiden vastuulliset puheenjohtajat. Johtoryhmän puheenjohtaja tekee kiireellisissä tapauksissa päätökset johtoryhmän kokousten välisenä aikana. Hankkeen johtoryhmän tehtävinä ovat: hankkeen (osahankkeineen) projektisuunnitelman laatiminen tarkistuspisteineen, aikatauluineen, kustannusarvioineen ja vaadittuine tuloksineen päättäminen hankkeen ja sen osahankkeiden hankinta- ja sopimusmenettelystä esimerkiksi tarjouskilpailuna, ja vastaaminen tarjouspyyntöjen laatimisesta vastaa kotimaisen osaamisen kehittämisestä hankkeen yhteydessä hankkeiden toteuttaminen projektisuunnitelman mukaisena hankkeitten seuranta kolmannesvuosiraporttien muodossa mahdollisen EU-tuen vaatimien raporttien laatiminen tarvittaessa Ohjelman hankkeet voivat muodostua yhdestä tai useammasta osahankkeesta, joista osa voidaan toteuttaa LM:n hallinnonalan laitoksen omana tilauksena, kunhan se on sisällöltään ohjelman tavoitteita vastaava. Tällaisten osahankkeiden tilaajan edustaja vastaa hankkeen johtoryhmässä osahankkeen toteuttamisesta. Osa toteutetaan suoraan johtoryhmän alaisina osahankkeina. Kunkin osahankkeen tekijät vastaavat luonnollisesti osaltaan osahankkeen toteutuksesta tilauksen mukaisella tavalla. 3.1.4 Hankevastaava Kunkin hankkeen johtoryhmä asettaa keskuudestaan tai käynnissä olevien osahankkeiden tekijöiden puolelta hankevastaavan, joka huolehtii tiedonkulusta hankkeen johtoryhmän ja osahankkeiden tekijöiden välillä, toimii hankkeen johtoryhmän sihteerinä ja laatii hankkeen tilanneraportit hankeen johtoryhmälle sekä edelleen ohjelman johtoryhmälle ja mahdollisesti EU:lle koordinaattorin välityksellä. Hankevastaava on velvollinen osallistumaan ohjelman sisäisiin tiedotustilaisuuksiin. 3.2 Hankkeiden hallinta 3.2.1 Sopimusmenettely Hankkeen johtoryhmä päättää osahankekohtaisesta sopimusmenettelystä ja pyytää tarvittaessa toteutusta koskevat tarjoukset tai julkistaa avoimen haun osahankkeen tavoitteita palvelevien tutkimus- ja tuotekehitysprojektien tukemiseksi. Kirjalliset tarjouspyynnöt tai hakukuvaukset sisältävät tiedot hankkeen kohteesta, vaatimuksista ja tavoitteista, tarjouksen tai hakemuksen käsittelyperiaatteista, vastausajasta ja tilaajan yhteyshenkilöstä. Tarjouspyynnössä rohkaistaan tekijöiden innovatiivisuutta ja rajataan 14
mahdollisimman vähän hankkeen toteutustapaa. Hankkeen avulla ratkaistava ongelma, tavoitteet ja odotettujen lopputulosten muoto esitetään selkeästi. Hankkeen tekijäehdokkaat esittävät tarjouksessaan tai hakemuksessaan hankesuunnitelman, joka sisältää hankkeen yleiskuvauksen, taustan, tavoitteet, lopputulokset, asiakkaat ja tulosten alustavan hyödyntämissuunnitelman, hankkeen rajauksen, riskien hallintasuunnitelman, vastuullisen henkilön ja muut henkilöresurssit, tehtäväjaon, aikataulun tarkistuspisteineen, kustannusarvion, liitynnät muihin hankkeisiin, raportointi- ja tiedotussuunnitelman. Hankkeen johtoryhmä päättää tarjousten hyväksymisestä ottaen huomioon ohjelman koordinaattorin välittämät ohjelman johtoryhmän suositukset. Tekes ja Suomen Akatemia päättävät hakemusten hyväksymisestä omien menettelytapojensa mukaisesti. Tekes rahoittaa yksittäisiä soveltavan teknisen tutkimuksen hankkeita, teknologiaohjelmiin liittyviä hankkeita, kansainvälisiä tutkimusprojekteja ja yritysten tuotekehityshankkeita. Viimeksi mainittuihin hankkeisiin voi hakea tukea mihin aikaan tahansa, mutta muissa noudatetaan erillisiä hakuaikoja (Tekes 1997a). Suomen Akatemialta voi hakea määrärahoja, tutkimusvirkoja ja apurahoja ja valtionavustuksia korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin ja muuhun tieteen edistämiseen, kuten tutkijankoulutukseen, kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja tutkimustulosten julkaisemiseen ja muuhun tieteestä tiedottamiseen. Haut ovat tammi-, touko- ja syyskuussa (Suomen Akatemia 1997). 3.2.2 Laadunvarmistus Hankkeen johtoryhmä seuraa hankkeen etenemistä tarkistuspisteiden ja tilanneraporttien avulla. Hankevastaava laatii tilanneraportin kolme kertaa vuodessa, tammi-, touko- ja syyskuun alussa, hankkeen johtoryhmälle ja koko ohjelman johtoryhmälle koordinaattorin välityksellä. Tilanneraportissa esitetään yhteenveto saavutetuista tuloksista ja jatkonäkymistä sekä aikataulun ja kustannusarvion pitävyys (liite 1). Ohjelman koordinaattori laatii vastaavan yhteenvetoraportin hankkeiden raporttien ja oman seurantansa perusteella ohjelman johtoryhmälle. Kehityshankkeissa olennainen osa on hankkeen onnistumisen arviointi toimivuuden ja vaikutusten arvioinnin muodossa. Arvioinnin tekeminen tulee erottaa muusta kehityshankkeesta esimerkiksi siten, että kehitystyöstä riippumaton taho vastaa arvioinnista. Hankkeen johtoryhmä päättää tarvittaessa hankkeeseen tehtävistä muutoksista ohjelman johtoryhmän antamin valtuuksin. Hankevastaava tiedottaa hankkeen suunnitellun mukaista toteutusta uhkaavista ongelmista välittömästi hankkeen johtoryhmän vetäjälle ja ohjelman koordinaattorille. Ohjelmassa hanke- ja ohjelmatasolla tuotettavien julkisten raporttien on oltava ulkomuodoltaan Liikenneministeriön julkaisuohjeiden mukaisia. Ohjelman tulokset ovat julkisia, ellei hankkeen johtoryhmä toisin päätä, esimerkiksi yrityssalaisuuksien vuoksi. Hankkeen johtoryhmä vastaa raporttien sisällön ja hankkeen muiden tulosten laadusta. Hankkeen päätyttyä sen johtoryhmä laatii hankkeesta jälkiarvion tutkimusohjelman koordinaattorille. Jälkiarvio sisältää kuvauksen saavutetuista tuloksista verrattuna tavoitteisiin, aikataulun ja kustannusarvion pitävyydestä, kohdatuista ongelmista ja tulosten vaikuttavuudesta. Riippumaton taho laatii vastaavan jälkiarvion koko ohjelmasta. 15
3.2.3 Tulosten hyödyntäminen Hanke on saavuttanut tavoitteensa, kun asiakkaat ovat ottaneet hankkeen lopputulokset käyttöönsä toiminnassaan. Tämän vuoksi kussakin hankkeessa laaditaan hankkeen tulosten hyödyntämissuunnitelma. Hyödyntämissuunnitelma sisältää yleensä seuraavat osat: hankkeen päätulosten kuvaus markkinointi- tai tiedotussuunnitelma käyttöönottosuunnitelma Tuotekehityshankkeessa hyödyntämissuunnitelma tai liiketoimintasuunnitelma sisältää yleensä seuraavat osat (Tekes 1997b): yrityksen toimiala ja tuotteet kehitettävän tuotteen tai palvelun kuvaus tuotekehitystoiminta markkinatilanne markkinointisuunnitelma tuotantosuunnitelma patentit riskit Hankkeen keskeisistä tuloksista tiedotetaan projektitiedotteella hankkeen päättyessä ja hankkeen johtoryhmän päättäessä myös muulloin. Koordinaattori huolehtii aineiston toimittamisesta Liikenneministeriön tiedotusyksikölle, joka laatii yleisötiedotteet. Tulosten markkinoinnissa käytetään tarvittaessa hyväksi artikkeleita ammattilehtiin, seminaareja ja kongresseja. Tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa ja ohjelman päätulosten valmistuttua järjestetään ohjelman omia seminaareja. 3.3 Sisäinen ja ulkoinen viestintä 3.3.1 Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän kohteena ovat ohjelmassa mukana olevat tahot, rahoittajat ja tekijät. Tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikilla mukana olevilla on riittävät tiedot ohjelman hankkeiden sisällöstä, tuloksista ja tilanteesta omien hankkeittensa toteuttamista ja suunnittelua varten. Päivittäinen viestintätapa on ohjelmalle perustettava Internet-sivu, jossa on kustakin hankkeesta lyhyt kuvaus kontaktitietoineen, kuvaus saavutetuista tuloksista, julkisten raporttien tiivistelmät ja mahdollisuus raporttien poimimiseen sähköisessä muodossa. Osa sivusta on julkinen ja osaan on pääsy vain ohjelmaan osallistuvilla tahoilla. Ohjelman koordinaattori vastaa Internet-sivusta ja sen ylläpidosta. Ohjelman koordinaattori järjestää kolme kertaa vuodessa, ennen johtoryhmän kokousta hankevastaavien ja osahankkeiden vastuuhenkilöiden tapaamistilaisuuden. Tilaisuudessa hankevastaavat esittelevät tuloksensa ja jo edellä kuvatun tilanneraporttinsa. 16
3.3.2 Ulkoinen viestintä Ulkoisessa viestinnässä käytetään hyväksi TETRA-ohjelman Internet-sivua. Kustakin hankkeesta valmistetaan hankkeen käynnistyessä esite, joka sisältää hankkeen tavoitteen, odotetut tulokset, kuvauksen ja tekijät sekä muut osallistujatahot. Esitteen sisältö sijoitetaan ohjelman Internet-sivulle, samoin kuin hankkeiden tulokset. Ohjelman koordinaattori laatii lyhyitä lehdistötiedotteita ohjelman tärkeimmistä tuloksista johtoryhmän määrittäminä ajankohtina. Ohjelmasta ja sen tuloksista laaditaan ohjelman johtoryhmän niin päättäessä paperi-, CD-rom- tai videoesitteitä. Hanke- ja ohjelmatason raportit julkaistaan pääsääntöisesti Liikenneministeriön julkaisusarjassa ja varustetaan aina ohjelman mahdollisella logolla sekä maininnalla siitä, että raportti on TETRA-ohjelman tulos. 3.4 Osaamisen kehittäminen Ohjelman kaikki hankkeet tähtäävät suomalaisen osaamisen sekä elinkeinoelämän uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Hankkeilla valmistetaan sellaista perusinfrastruktuuria, jonka päälle voidaan rakentaa liikenteen telematiikan palveluita, järjestelmiä ja tuotteita. Hankkeiden toteuttamisessa kiinnitetään myös erityistä huomiota hankkeiden innovatiivisuuteen. Liikennetelematiikan uutuuden vuoksi suomalaisten tekijöiden osaaminen kehittyy pääasiassa hankkeisiin osallistumalla. Tämän vuoksi on tärkeä rohkaista hankkeiden tekijöitä muodostamaan laajoja yhteenliittymiä, jossa alan tietoutta ja osaamista levitetään mahdollisimman laajalti. Osaamisen kehittämistä voidaan tukea myös toteuttamalla osahankkeita opinnäytetöinä. Osaamisen kehittämistä tukee myös ohjelman tuloksien helppo saatavuus Internetin välityksellä ja korkeakoulujen/yliopistojen mukanaolo ohjelman hankkeissa ja niiden johtoryhmissä. Tekes ja Suomen Akatemia tukevat osaltaan alan osaamisen kehittämistä rahoittamalla alan innovatiivista tuotekehitystä sekä perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta, vaikka nämä projektit eivät suoraan liittyisikään ohjelman hankkeisiin. 3.5 Kytkentä muihin ohjelmiin 3.5.1 Kansalliset ohjelmat Hallinnonalan laitosten (Tielaitos, Ratahallintokeskus, Merenkulkuhallitus ja Ilmailulaitos) omiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin ohjelma liittyy suoraan siten, että ohjelman osahankkeiden laitoskohtaiset osuudet sisältyvät laitosten T&K-ohjelmiin. Liikenneministeriön omista ohjelmista läheisimmin ohjelmaan liittyvät vuonna 1998 käynnistyvät Liikenteen kysyntä ja Intermodaliteetti, edellinen etenkin liikenteen 17
tietovaraston kautta ja jälkimmäinen tavaraliikenteen järjestelmien kautta. Ohjelmien hankkeissa varmistetaan kehitettävien järjestelmien yhteensopivuus ja hyödynnetään rinnakkaisten ohjelmien tulokset omissa hankkeissa. Suomen kuljetusvälineteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi, verkottumisen edistämiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi käynnistyy vuoden 1998 alussa monivuotinen Kuljetusvälineteollisuuden kehitysohjelma 2000, joka ilmeisesti sisältää myös liikennetelematiikan kehityshankkeita (YTL 1997). Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto SITRA määrittää vuonna 1998 tietoyhteiskunnan visioita lähtien liikkeelle tietoyhteiskunnan ydinprosesseista, joista yhdeksi on nimetty "liikkuminen ja kuljetus" (SITRA 1997). Liikennetelematiikalla on tässä ydinprosessissa keskeinen osuus. Liikenteen ja matkailun informaatio FIST-ohjelma keskittyy erilaisten tiedotuspalvelujen kehittämiseen. Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma TETRA tuottaa sellaista liikenteen tietoinfrastruktuuria, jonka päälle voidaan kehittää erilaisia informaatiopalveluita kuvan 2 mukaisesti. FIST-ohjelman sihteeristön ja TETRA-ohjelman koordinaattorin on pidettävä kiinteää yhteyttä ohjelmien monien liityntäpintojen vuoksi. TIEDONVAIHTOJÄRJESTELMÄ Pilotti 1 Pilotti 2 Pilotti 1 Pilotti n Palvelu 1 Palvelu 2 Liikennetelematiikan T&K-ohjelma Pilotti 2 FIST-ohjelma Palvelu n Kuva 2: FIST-ohjelman hankkeiden kytkeytyminen liikenteen telematiikan tutkimus- ja kehittämisohjelman yhteydessä kehitettävään liikenteen tiedonvaihtojärjestelmään. Tekes rahoittaa teknologiaohjelmia, joista lähimmin liikennetelematiikkaan liittyvät erilaiset informaatioteknologian ohjelmat: Digitaalinen media Kansallinen multimediaohjelma 1995-1997 Elektroninen painoviestintä 1995-1999 Digitaalisen median sisältötuotteet 1996-1999 Terveydenhuollon digitaalinen media 1996-1999 Multimedian teolliset sovellukset 1996-1999 Tietoliikenne ja elektroniikka Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa - ETX 1997-2001 18
Tietoliikenteellä maailmalle 1997-2000 Nanoteknologian tutkimusohjelma 1997-1999 (yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa) INWITE - langattoman tietoliikenteen avainteknologiat Tietotekniikan sovellukset Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset 1994-1999 Avaruusteknologia Space 2000 avaruuslaitetekniikka 1995-2000 Kaukokartoitus 1996-2000 Liikenteen telematiikan rakenteiden T&K-ohjelman osahankkeet voivat tapauskohtaisesti olla myös Tekesin teknologiaohjelmien hankkeita. Yhteys teknologiaohjelmiin ohjelmatasolla tapahtuu ohjelman johtoryhmässä Tekesin edustajan kautta. 3.5.2 Kansainväliset ohjelmat Käynnissä olevista kansainvälisistä ohjelmista tärkeimmät ovat EU:n eri tutkimus- ja kehittämisohjelmat, mm.: IT Information Technology INFO2000/MLIS Telematics Applications Programme Transport Research Programme TEN Telecom TEN Transport ACTS Advanced Communication Technologies and Services Liikenteen telematiikan rakenteiden T&K-ohjelma TETRA liittyy läheisimmin TEN Transport-ohjelmaan euroalueellisen VIKING-hankkeen kautta, sillä pääosa Tielaitoksen ja Liikenneministeriön rahoittamista osahankkeista on osa VIKING-hanketta (Leviäkangas 1997). Muihin ohjelmiin yhteys on lähinnä välillinen TETRA-ohjelman pyrkiessä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti EU-projektien tulokset. Tavaraliikenteen projektien osalta merkittävin eurooppalainen hanke on TEDIM (Telematics in Foreign Trade Logistics and Delivery Management), jonka kansainvälisen kaupankäynnin ja logistiikan kehitysprojekteista moni liittyy TETRAn hankkeisiin (TEDIM 1997). Liikenteen tetelematiikan rakenteiden T&K-ohjelma tuottaa Suomeen sellaista liikenteen tietoinfrastruktuuria, jota kyetään käyttämään hyväksi EU:n tulevissa tutkimusohjelmissa ja etenkin suunnitteilla olevassa 5. Puiteohjelmassa. Ohjelman koordinaattori pitää kiinteää yhteyttä puiteohjelman valmisteluun ja siihen osallistuviin suomalaistahoihin. Ohjelman johtoryhmä ja koordinaattori pyrkivät vaikuttamaan puiteohjelman ja sen alaohjelmien sisältöön siten, että suomalaiset yritykset ja tutkijat voisivat hyödyntää TETRA-ohjelman tuloksia mahdollisimman hyvin. 19
4 HANKKEET JA ALUSTAVA RAHOITUSKEHYS 4.1 Hankkeet Hankkeet muodostavat kokonaisuuden, jonka myötä pyritään saavuttamaan ohjelmalle asetettuja tavoitteita, joita ovat mm. liikennetelematiikan rakenteiden kehittäminen kokonaisvaltaisesti eri liikennemuodot kattavien yhteiskäyttöisten palveluiden ja järjestelmien synnyttämiseksi, kestävän perustan luominen kehittyneiden ja kilpailukykyisten kaupallisten palveluiden syntymiselle ja sen myötä suomalaisen osaamisen ja teknologiakehityksen edistäminen. Ohjelma koostuu yhdeksästä tärkeäksi katsotusta hankkeesta (kuva 3): 1. Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmien kehittäminen kehitetään Suomen oloihin soveltuvia liikenne- ja ympäristöolosuhteiden tosiaikaisen seurannan menetelmiä ja niiden yhteiskäyttöisyyttä 2. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen tehostetaan satamien kautta kulkevia toimituksia kehittämällä tavaraerien seurantaa ja hallintaa toimitusketjun terminaali-, maakuljetus-, satama- ja merikuljetusvaiheessa 3. Älykkäät liikennevaloetuisuudet joukkoliikenteen liikennevaloetuisuuskokeilujen perusteella laaditaan suunnitteluohjeet sekä tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, joiden avulla mahdollistetaan etuisuuksien hallittu toteuttaminen eri kokoisissa kaupungeissa Suomessa 4. Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen määritellään pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten tarpeisiin pohjautuvien telematiikkajärjestelmien sisältö ja toimintaperiaatteet 5. Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta laaditaan liikennetelematiikkahankkeiden vaikutusten arviointiohjeet, joita käytetään ohjelmaan sisältyvien ja muiden telematiikkakokeilujen vaikutusten arvioimiseen yhtenäisillä perusteilla 6. Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen laaditaan liikenteen hallinnan eri osapuolten yhteistyön toimintamallit erilaisten liikennetilanteiden hallintaa varten laaditaan liikenteen hallintakeskuksen tietoliikenne- ja fyysisen arkkitehtuurin kuvaus sekä toteutetaan liikenteen tieto- ja hallintajärjestelmien pilotti tai pilotteja kaupunkiseudulla 7. Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä tiedon yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi määritellään ja kehitetään hajautettu (virtuaalinen) tiedonvaihtojärjestelmä, jonka välityksellä eri osapuolet voivat hakea / saada muilta osapuolilta tarvitsemiaan tietoja toteutetaan pilottijärjestelmä pääkaupunkiseudulla ja mahdollisesti myös pienemmällä kaupunkiseudulla 8. Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen määritetään toimijaympäristö ja selvitetään toimijoiden nykyisten järjestelmien ja palveluiden ominaisuudet ja niiden kehittämistarpeet 20
laaditaan em. perusteiden ja lähtökohtien sekä ylemmän tason (hanke 9) määrittämien kehysten perusteella liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuri 9. Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta muodostetaan liikenteen eri sektoreiden tärkeimmistä toimijoista korkean tason työryhmä, joka koordinoi liikennetelematiikan arkkitehtuuri- ja määrittelytyötä ylimmällä tasolla, seuraa EU:ssa, Pohjoismaissa ja Suomessa tehtävää kehitystyötä, ohjaa kotimaan järjestelmien kehittämistä kokonaisuuden kannalta järkevään suuntaan sekä organisoi arkkitehtuuri- ja standardointityötä koskevan tiedotuksen Hankekuvaukset, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin hankkeiden taustaa ja tavoitteita, on esitetty liitteessä 3. Kuhunkin hankkeeseen voidaan sisällyttää erilaisia osahankkeita ja projekteja, jotka edesauttavat hankkeen ja ohjelman tavoitteiden toteutumista. Nämä osahankkeet ja projektit voivat olla eri osallistujatahojen erillisiä projektia silloin, kun tällaisen projektin ottaminen mukaan ohjelmaan tuo lisäarvoa sekä ohjelmalle että ko. osapuolen omien palveluiden ja tuotteiden kehittämiselle. Useimmat ohjelman hankkeista jakautuvat kolmeen päävaiheeseen: määrittelyvaihe ja pilottikohteiden suunnittelu (1998-1999) mahdollisten prototyyppien kehitys ja pilottien toteutus (1998-2000) kokeilujen / pilottien vaikutusten arviointi (1999-2000) 4.2 Alustava rahoituskehys Tutkimus- ja kehitysohjelman alustava ohjeellinen rahoituskehys vuosille 1998-2000 on suuruusluokkaa 63 miljoonaa markkaa. Kustannukset tarkentuvat ohjelman aikana ja ne voivat laskea tai nousta riippuen siitä, miten eri hankkeisiin osallistuu eri tahoja ja millaisia osaprojekteja hankkeissa lopulta toteutetaan. Tärkeimpien osallistujatahojen alustavat rahoitusosuudet on esitetty hankkeittain taulukossa 1. Taulukossa esitetyt rahoitusosuudet ohjeellisia suuruusluokka-arvioita. Arvioihin sisältyy tutkimus- ja kehittämisresursseja, joita eri tahojen arvioidaan panostavan osallistumalla ohjelman hankkeisiin joko suoralla rahoituksella tai omien ohjelmaan liitettävien tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. Eri tahojen panostus ohjelmaan voi tapahtua suoran hankekohtaisen rahoituksen sekä esim. omien henkilöresurssien ja/tai omissa piloteissa tehtävien laite- ja ohjelmistohankintojen kautta. On huomattava, että taulukon lukujen lisäksi osallistujatahot suuntaavat muutakin rahoitusta liikennetelematiikkaan. Osallistujatahojen muu liikennetelematiikkaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta koskee lähinnä omien telemaattisten palveluiden kehittämistä. Mittavia panostuksia tehdään myös telemaattisten järjestelmien toteuttamiseen (esim. muuttuvat nopeusrajoitukset, liikenteen valo-ohjaus, automaattinen liikennevalvonta) ja operointiin (liikenne- ja ohjauskeskukset). 21
LIIKENNETELEMATIIKAN ARKKITEHTUURIN JA STANDARDOINNIN KEHITTÄMISEN HALLINTA LIIKENNETELEMATIIKAN PALVELUIDEN EDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN Järjestelmäarkkitehtuuri Kysynnän hallinta Kuljetusten hallinta Liikenteen ohjaus Tiedotuspalvelut Kaluston hallinta SATAMATOIMINTOJEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN Toiminnan seuranta LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖ- OLOSUHTEIDEN SEURANTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Yhteiskäyttöiset havaintoasemat Liikkuvat mittausyksiköt Kuvatulkinta Kaupunkialueen liikennetilanteen seurannan pilotti LIIKENTEEN HALLINTA- JÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Yhteistyön toimintamallit Liik. hallintakeskusten tietoliikenne- ja fyysinen arkkitehtuuri Hallintajärjestelmän ja käyttöliittymän pilotit KAIKKI LIIKENNEMUODOT KATTAVA LIIKENTEEN TIETOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän perusteiden määrittely Järjestelmäarkkitehtuuri Tiedonvaihtojärjestelmän pilotti tunnistaminen sekä tunnistamisvaiheiden ja -tietojen hallinta Toiminnan hallinta terminaali-, maakuljetus-, satama- ja merikuljetusvaiheiden hallinta Tiedon hallinta ja välitys tietojärjestelmän kehittäminen logistiikan kannalta ÄLYKKÄÄT LIIKENNEVALOETUISUUDET Joukkoliikenne-etuisuuksien suunnitteluohjeet LIIKENNETELEMATIIKAN VAIKUTUSTEN SEURANTA Pilotit eri kaupungeissa Arviointiohjeet Toimijat Palvelut Pilottien ja kokeilujen vaikutustutkimukset PIENTEN JA KESKISUURTEN KUORMA-AUTO- YRITYSTEN TELEMATIIKAN KEHITTÄMINEN Kuva 3: Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRA) hankkeet.
Taulukko 1: Liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman alustava ohjeellinen rahoituskehys vuosille 1998-2000. Arvioihin sisältyy myös osallistujatahojen omia tähän ohjelmaan liitettäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita tai niiden osia. Alustava rahoitusosuus (Mmk) Tärkeimmät osallistujatahot Ohjelman koordinaattori ja tiedotus Liikenne- ja ympäristöolosuhteiden seurantamenetelmien kehittäminen Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen Älykkäät liikennevaloetuisuudet Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen Liikennetelematiikan vaikutusten seuranta Liikenteen hallintajärjestelmien kehittäminen Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta Yhteensä 1 2 Liikenneministeriö 1,80 0,30 3,00 0,50 0,50 1,50 0,30 1,00 0,40 1,50 10,80 Sisäasiainministeriö 0,30 0,30 Ympäristöministeriö osallistumisesta neuvotellaan myöhemmin Tielaitos 1,50 0,50 3,00 4,00 1,00 0,80 0,10 10,90 Ilmailulaitos 0,20 0,60 1,00 0,50 0,10 0,10 2,50 Ratahallintokeskus 0,60 0,50 0,20 0,10 1,40 Merenkulkuhallitus 1,00 0,60 0,50 0,10 0,10 2,30 Tullilaitos 1,00 1,00 Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) 0,50 7,00 0,50 0,60 2,00 10,60 Suomen Akatemia osallistumisesta neuvotellaan vuoden 1998 alkupuolella Ilmatieteen laitos 0,20 0,20 Kaupungit ja kunnat 0,50 7,00 0,50 0,50 0,50 9,00 YTV 0,50 0,50 VR osallistumisesta neuvotellaan vuoden 1998 alkupuolella Matkahuolto / linja-autoliikennöitsijät 0,50 0,50 1,00 Yritykset ja palveluiden tuottajat 0,50 4,00 0,50 0,50 2,50 8,00 EU - DGVII Viking 0,30 0,50 1,50 0,30 1,00 0,40 4,00 Yhteensä 1,80 4,00 16,00 10,00 1,60 8,80 6,40 10,00 2,00 1,90 63,00 3 4 5 6 7 8 9
5 JATKOTOIMENPITEET TETRA-ohjelma käynnistyy alla kuvatulla tavalla. Liikenneministeriö asettaa ohjelmalle koordinaattorin ja johtoryhmän. Johtoryhmän ja koordinaattorin nimeämisen jälkeen Liikenneministeriö kutsuu koolle ohjelman johtoryhmän ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksen päätehtävänä on järjestäytymisensä lisäksi nimetä ohjelman hankkeille johtoryhmät aloituskokoonpanon (alustavat ehdotukset liitteenä 2) ja johtoryhmien vastuulliset vetäjät (puheenjohtajat) sekä vahvistaa ohjelman toimintaperiaatteet. Koordinaattori järjestää liikenneministeriön tuella TETRA käynnistystilaisuuden, jossa esitellään ohjelma ja sen hankkeet osallistujatahoille, osahankkeiden mahdollisille tekijöille, tiedotusvälineille ja muille kiinnostuneille tahoille. Samanaikaisesti käynnistetään TETRAn Internet-sivut. Näin eri tahot voivat valmistautua osahankkeiden käynnistymiseen mahdollisimman varhain. Hankkeiden johtoryhmien vetäjät vastaavat tämän jälkeen johtoryhmien järjestäytymisestä ja kokoontumisesta. Hankkeiden johtoryhmien ensimmäisen kokouksen tärkeimmät tehtävät ovat hankevastaavien nimeäminen ja hankkeen suunnitteleminen. Hankkeiden käynnistyttyä johtoryhmiä täydennetään tarvittaessa osallistuvien tahojen edustajilla. Hankevastaavat tarkentavat suunnitelmat osahankkeiksi ja laativat hankesuunnitelman, minkä jälkeen kunkin hankkeen johtoryhmä päättää haku/sopimusmenettelyistä osahankkeittain. Hankevastaavat valmistelevat tarvittavat haut ja tarjouspyynnöt. Hankkeiden johtoryhmät päättävät hakemusten ja tarjousten hyväksymisestä, minkä jälkeen hankevastaavat käynnistävät osahankkeet. Tämän jälkeen ohjelmassa edetään luvussa 3 esitettyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. 24
6 KIRJALLISUUSLUETTELO ERTICO 1997. Our future mobility depends on Intelligent Transport Systems. A shared vision for Europe. 12 s. European Commission 1996. Telematics applications for Transport. Project summaries. Telematics Applications RTD&D Programme (1994-1998). 190 s. European Commission 1997. Community Strategy and Framework for the deployment of Road Transport Telematics in Europe and Proposals for Initial Actions. Brussels, 20.5.1997, COM(97) 233 final. 32 s. Leviäkangas, P. 1997. Tielaitoksen VIKING-ohjelma. Tieliikenteen telematiikan euroalueellinen ohjelma 1997-1999. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 19/1997. 19 s. + liitt. 10 s. Liikenneministeriö 1996. FIST - Liikenteen ja matkailun informaatio. Esiselvitys. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B:22/96. 38 s. + liitt. 14 2. Liikenneministeriö 1997a. Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen. Osaraportti 1. Liikennetelematiikan tila vuonna 1996. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B:37/97. 82 s. + liitt. 6 s. Liikenneministeriö 1997b. Liikennetelematiikan kehittämisen suuntaaminen. Osaraportti 2. Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen 2005. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B:38/97. 111 s. + liitt. 50 s. Liikenneministeriö 1997c. Liikenteen toimintalinjat vuoteen 2020. Keskustelun pohjaksi tarkoitettu luonnos 1.9.1997. 26 s. SITRA 1997. Tietoyhteiskunnan ydinprosessit. Muistio. 3 s. Suomen Akatemia 1997. Suomen akatemian Internet-sivu http://www.aka.fi/fin/ hakuopas/hakeminen.htm. TEDIM 1997. Telematics in Foreign Trade Logistics and Delivery Management TEDIM-projektin Internet-sivu http://www.tedim.com Tekes 1997a. Tekniikka etenee tutkien. Tekesin rahoittamat julkiset tutkimusprojektit 1997. Teknologian kehittämiskeskus Tekes, syyskuu 1997. 80 s. Tekes 1997b. Teknologian kehittämiskeskus Tekesin Internet-sivu http://www.tekes.fi/ rahoitus/lomake/ YTL 1997. Kuljetusvälineteollisuuden kehitysohjelma 2000. KULTEK Tiedote 1, Joulukuu 1997. YTL Yleinen teollisuusliitto, Ajoneuvovalmistajien jaosto. 2 s. 25