Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin
Jussi Saarinen 6.4.2016
Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa visuaalinen haku.
Millä rivillä on K-kirjain?
Onko komerossa putkipihdit?
Visuaalinen haku ja suunnattu tarkkaavaisuus Treisman, A.M. & Gelade, G. (1980). A feature-integration theory of attention. Cognitive Psychology 12, 97-136.
Suunnattu tarkkaavaisuus Oletus kahdesta laadullisesti erilaisesta tiedon käsittelytavasta: Attentiivinen Kontrolloitu Seriaalinen Rajoitetut re- surssit Preattentiivinen Automaattinen Paralleelinen Ei resurssirajoituksia
Treismanin hypoteesi Jos etsittävä ärsyke (target) on määritelty vain yhden piirteen (feature, disjunktio ) avulla niin haku on paralleelia, nopeaa ja preattentiivista (ei vaadi suunnattua tarkkaavaisuutta).
Treismanin hypoteesi Jos etsittävä ärsyke on määritelty kahden tai useamman piirteen avulla ( konjunktio ) niin haku on seriaalista, hidasta ja attentiivista (vaatii suunnattua tarkkaavaisuutta).
Treismanin hypoteesi Suunnattu tarkkaavaisuus liimaa piirteet yhteen havaintoobjekteiksi.
Termejä Target (kohdeärsyke) Distractor (häiriö- tai taustaärsyke) Target-present trial (ärsyke on näytössä) Target-absent trial (ärsyke ei ole näytössä
Termejä Conjunction search, Serial search, Attentive search (kohdeärsyke määritelty kahden tai useamman piirteen avulla) Pop-out search, Parallel search, Disjunction search (kohdeärsyke määritelty yhden piirteen avulla)
Termejä Set-size, Display size, Number of elements (ärsykeelementtien lukumäärä) Slope (kulmakerroin kuvaa haun nopeutta / tehokkuutta)
Target: R Distractors: O, Q ja P Seriaalinen haku
Set-size = 70 Target-present trial P Q P O P P O Q P Q O O P P P Q O Q Q P O P O P O Q O P O Q P O P P Q P P O Q P Q O Q O P R O Q P P O Q P P O P P O O Q P O O Q P O P P O Q
Set-size = 70 Target-absent trial P Q P O P P O Q P Q O O P P P Q O Q Q P O P O P O Q O P O Q P O P P Q P P O Q P Q O Q O P P O Q P P O Q P P O P P O O Q P O O Q P O P P O Q
Set-size = 3 Target-present trial P Q R
Set-size = 3 Target-absent trial P Q O
Set-size = 70 Target-present trial Pop-out O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O R O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O
Treisman & Gelade (1980) Miten aistitiedon käsittelyä koskevat neurofysiologiset tutkimustulokset eroavat subjektiivisesta psykologisesta kokemuksesta?
Treisman & Gelade (1980) Miten reaktioaikatuloksista näkee, onko visuaalinen haku seriaalista vai paralleelista?
Treisman & Gelade (1980) Tukevatko kuvan 1 ja taulukon 1 tulokset piirteiden yhdistely -teoriaa?
Treisman & Gelade (1980) Kyllä ja ei vastausten reaktioaikoihin sovitettujen regressiosuorien kulmakertoimien suhde oli n. 0.5. Miten tämä seikka tukee sitä, että konjunktio-haku oli seriaalista ja itsepäättyvää (selfterminating)
Treisman & Gelade (1980) Piirreintegraatio-teoriaa tukevaa evidenssiä: Illusoriset konjunktiot (Illusory conjunctions)?
Treisman & Gelade (1980) Muuttuiko seriaalinen haku paralleeliksi harjoittelun jälkeen?
Post Treisman & Gelade (1980) Visuaalisen haun nopeuden (eli tehokkuuden) kannalta kriittistä on se (1) kuinka samankaltaisia target ja distraktorit ovat ja (2) kuinka samankaltaisia distraktorit ovat.
Post Treisman & Gelade (1980) Jos target ja distraktorit ovat samankaltaisia niin haku on hidasta. Jos target ja distraktorit ovat erilaiset niin haku on nopeaa ( pop-out ).
Post Treisman & Gelade (1980) Jos distraktorit ovat keskenään samankaltaisia niin haku on nopeaa. Jos distraktorit ovat keskenään erilaisia niin haku on hidasta.
Post Treisman & Gelade (1980) Guided search : Visualinen haku ei tapahdu randomisti vaan haussa valitaan subset jossa haku suoritaan.
Post Treisman & Gelade (1980) Nykynäkemyksen mukaan myös piirrekonjunktiot prosessoidaan paralleelisti ja kapasiteettirajoitukset (haun seriaalisuus) syntyy päätöksenteko-vaiheessa. => Decision integration -teoria
Visuaalinen haku ja suunnattu tarkkaavaisuus arkikokemuksessa Wolfe, J.M., Horowitz,T.S. & Kenner, N.M. (2005). Rare items often missed in visual searches. Nature 435, 439-440.
Wolfe et al. (2005)
Wolfe et al. (2005) Miten on mahdollista, että hakuajat target-absent -tilanteessa ovat huomattavasti nopeampia kuin target-present -tilanteessa? Miten koe eroaa tavallisesta vigilanssi-tehtävästä (vigilance task)?
Wolfe et al. (2005) Miten tutkimuksessa kontrolloitiin se mahdollisuus, että suuri virheiden määrä target-present - tilanteessa johtuikin vain siitä, että KH ei tiennyt, mitä pitää etsiä?
Harjoitus ja visuaalinen haku Polk, T.A. & Farah, M.J. (1994). Late experience alters vision. Nature 376, 648-649.
Polk & Farah (1994) Mikä on Category ilmiö (kategoria-efekti) Miten pop-out hakua ja kategoria-efektiä käytettiin sen tutkimiseen, että vaikuttaako harjoittelu automaattisiin kognitiivisiin toimintoihin? Mikä oli kokeen tulos?
Polk & Farah (1994) Mikä on lattia- ja katto-efekti (floor-effect, ceiling-effect)? Miten lattia-efekti olisi voinut selittää kokeen tuloksen? Miten tutkimuksessa todettiin kontrollikokeiden ja analyysien avulla, että kokeen päätulos ei johtunut lattiaefektistä?