RAAHEN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Nuorisolautakunta 3.5.2016
1 LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Toimintaa ohjaavat lait 3 1.1.1 perustuslaki 3 1.1.2. kuntalaki 4 1.1.3 nuorisolaki 4 1.1.4 lastensuojelulaki 4 1.2 Strategiassa huomioitavat muut asiakirjat 5 1.2.1 Raahen kaupunkistrategia 5 1.2.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 5 1.2.3 Raahen seudun hyvinvointisuunnitelma 5 1.3 Raahen nuorisotoimen toiminnallinen nykytila 6 1.3.1 Nuorten määrän kehityksen arviointia 6 1.3.2 Muutokset toimintaympäristössä 7 2 TAHTOTILA VUOTEEN 2020 8 2.1 Toimintaedellytysten kannalta keskeiset tavoitteet 9 2.1.1 Hallinnollinen asema 10 2.1.2 Henkilökunta ja osaaminen 10 2.1.3 Käyttövarat 10 2.1.4 Toimitilat 10 3 TOIMINNAN KOHDENTAMINEN 11 3.1 Kaikille nuorille suunnattu toiminta 12 3.2 Kohdennettu työ 13 2
1 LÄHTÖKOHDAT Tutkija Juha Nieminen toteaa Nuorisotutkimuslehden 32 (2014):2 kommenttipuheenvuorossa nuorisotyön kehyksistä seuraavaa: Nuorisotyöllä on oltava jatkossa riittävä yhteinen käsitys tehtävistään ja menettelytavoistaan. Muutoin se ei kykene täyttämään tarkoitustaan, vaan ajelehtii ajopuuna ristivetoisten ja alati suuntaa vaihtavien poliittisten tuulien mukaan. Tuuliajolla nuorisotyö on altis jäämään yksittäisten vaikuttajien henkilökohtaisten pyrkimysten lautaksi tai poliittisten irtopisteiden kannattelijaksi. Vasta tehtävistään ja menettelytavoistaan tietoinen nuorisotyö kykenee tarjoamaan uskottavia toimintaympäristöjä nuorille ja totettamiskelpoisia toimintamalleja hyväksyttäville yhteiskuntapoliittisille linjauksille. Nuoren ihmisen yhteisöön kuulumista ja siinä aktiivisena kansalaisena toimimista on pidetty niin tärkeänä ja arvokkaana asiana, että sen eteen on haluttu tehdä töitä. Motiiveina ovat olleet esimerkiksi suomalaisen kansakunnan rakentaminen, äänioikeuden sisältävään valtiokansalaisuuteen varttuminen, yhteiskuntarauhan turvaaminen, tasaarvo ja yhdenvertaisuus sekä nuorten ihmisten oikeudet. (Nieminen 2014, 55.) Raahen nuorisotyön lähihistoriassa voidaan helposti nähdä merkittävä aikakausi, jossa edellä mainitut teemat ja tavoitteet on toteutettu kiitettävällä tavalla. Nuorten oma aktiivisuus asemansa puolustamisessa on ollut merkittävää. 1.1 Toimintaa ohjaavat lait Nuorisotoimiala on perinteisesti ollut varsin väljästi säädelty, mutta tämä ei tarkoita sitä, että sen piirissä tapahtuva toiminta ei olisi eri lakien tavoitteiden ja päämäärien toteutumisen kannalta merkityksellistä. 1.1.1 Perustuslaki Suomen perustuslain 731 /1999 6 :ssä todetaan, että lapsia on kohdeltava tasaarvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Edelleen perustuslain 16 todetaan, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lain 18 :n mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Nuorisotyön tavoitteena on turvata kaikille Suomessa asuville lapsille ja nuorille mahdollisuudet itsensä kehittämiseen oman ajankäytön puitteissa siten, että heille tarjotaan samalla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavalla ta- 3
valla. Nuorisotoimi myös edistää työllisyyttä parantamalla nuorten työmarkkinavalmiuksia. 1.1.2. Kuntalaki Kuntalain 410 /2015 mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. 1.1.3 Nuorisolaki Tällä hetkellä voimassa olevan nuorisolain 72 / 2006 tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolakia on uudistettu vuoden 2015 ja 2016 aikana siten, että uuden lain on tarkoitus näillä näkymin astua voimaan 1.1.2017. Hallitusohjelman linjausten samoin kuin lain valmisteluprosessin valossa nuorisolain merkitys nuorisotoimialaa tukevana normina jäänee edelleen vähäiseksi ja lähinnä se linjaa nuorisotyön arvopohjaa sekä mahdollistaa valtionrahoituksen saamisen joihinkin toimintamuotoihin. 1.1.4 Lastensuojelulaki Lastensuojelulain 417/2007 tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 4
Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nuorisotoimialan näkökulmasta lastensuojelulaissa on merkityksellistä turvallisen kasvuympäristön luominen ja tuottaminen sekä ehkäisevän lastensuojelun tarkoittama lapsen kasvun edistäminen ja turvaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. 1.2 Strategiassa huomioitavat muut asiakirjat Nuoret ja heidän hyvinvointinsa mainitaan lähes poikkeuksetta eri toimijoiden toimintaohjelmissa. 1.2.1 Raahen kaupunkistrategia Raahen kaupunginvaltuuston 27.1.2014 hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaupungin arvoperustan muodostavat avoimuus, kuntalaislähtöisyys, kestävä kasvu ja uudistumisvalmius, joiden pohjalta on määritelty kaupungin strategiset päämäärät. Erityinen huomio on haluttu kiinnittää lapsiin ja nuoriin. 1.2.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma lähestyy nuorisoteemaa lähinnä nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen näkökulmasta antaen kuitenkin nuorille merkityksen alueen elinvoimaisuuden mahdollistajana. Maakuntaohjelma kiinnittää myös huomiota lasten ja nuorten elinympäristön merkitykseen. Maakuntaohjelmassa todetaan että tutkimusten mukaan se, miten nuori selviää nuoruuden haasteista voittajana, hyvinvoivana, aktiivisena toimijana aikuisuuteen, on seurausta siitä, onnistutaanko nuoren läheisissä kasvu- ja kehitysympäristöissä (koti, koulu, kaverit, harrastukset) vahvistamaan nuori terveellä itsetunnolla, aktiivisella toimivuudella, rakentavilla vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilla sekä uskolla tulevaisuuteen. Toimenpidetasolla maakuntaohjelma on sangen yleispiirteinen. 1.2.3 Raahen seudun hyvinvointisuunnitelma Raahen seudun hyvinvointisuunnitelmassa nuorten hyvinvointia käsitellään mm. osana lasten, nuorten ja perheiden tukemista, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa, kuntalaisten yleisen turvallisuuden ja terveellisten elämäntapojen edistämistä. Suunnitelma sisältää tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arvioinnin. 5
1.3 Raahen nuorisotoimen toiminnallinen nykytila Toimintamuotoina ovat nuorisotilatoiminta, nuorisovaltuuston ja muiden osallisuutta edistävien ryhmien toiminnan tukeminen, nuorisotiedotus, järjestötyö, kulttuurinen ja liikunnallinen nuorisotyö, ehkäisevä ja erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä muut paikallisiin tarpeisiin soveltuvat toimintamuodot. Nuorisotoimessa työskentelee seitsemän nuoriso-ohjaajaa, kaksi etsivää nuorisotyöntekijää, kaksi työvalmentajaa, kaksi osa-aikaista kerho-ohjaajaa sekä nuorisotoimenjohtaja. Lautakunnan talousarvion toimintakate v. 2016 on 792 000. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat -Oma lautakunta toimii tukena -Oma johtaja -Hyvä henkilökunta -Paljon toimivia käytäntöjä -Rapistuvat tilat -Sijaiskierre -Asiat olleet liian hyvin -Jatkuva säästäminen -Tyydytty liian vähään -Muun julkishallinnon tuki vähäistä -Nuorisotyön toimintakenttä on laaja, toimintamahdollisuuksia on paljon -Laadunhallinnan hyödyntäminen -Toimialan tarpeita ja mahdollisuuksia ei huomioida muualla hallinnossa -Asioiden painoarvo on liiaksi sidoksissa niiden kustannuksiin -Nuoret huomioidaan vain silloin kun he aiheuttavat ongelmia tai tuottavat erityistä kunniaa -Henkilöstön jaksaminen jatkuvassa muutoksessa ja kasvavissa odotuksissa 1.3.1 Nuorten määrän kehityksen arviointia Nuorten määrä vähenee valtakunnallisesti melko dramaattisesti lähitulevaisuudessa. Kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahessa nuorten määrä säilyy melko korkeana edelleen muuhun maahan verrattuna. 6
Tilastokeskuksen Statfin- tilastotietokannan ennusteen mukaan esimerkiksi Raahen nuorisotoimen avoimen tilatoiminnan pääkohderyhmään kuuluvien 12-17 vuotiaiden nuorten määrä kasvaa vuoden 2015 1734 nuoresta noin sadalla vuoteen 2020 mennessä 1841 nuoreen. Kasvu on aikavälillä n. 6%. 1.3.2 Muutokset toimintaympäristössä Valtiovarainministeriön 18.4.2016 julkaiseman esityksen mukaan työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä näyttäisi 2019 seuraavalta. Muutoksessa tällä hetkellä kunnan toimialaan keskeisesti kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastuslaitokset siirtyvät uuteen hallinnolliseen organisaatioon. Muutoksella on taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten lisäksi vaikutusta myös siihen, miten poliittinen mielenkiinto jakaantuu kuntiin jäävien ja maakuntiin siirtyvien toimintojen kesken. Myös peruskuntien ja niiden asukkaiden välinen suhde kokenee muutoksia. Palvelujen ja etuuksien hakemisen siirtyminen sähköisesti hoidettavaksi lisää nuorisotyön kaltaisten henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvien ohjaus, neuvonta ja tiedotuspalvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Talousalueelle suunnitteilla olevien hankkeiden odotetaan vaikuttavan alueen elinvoimaisuuteen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen ainakin hetkellisesti kohentavasti. 7
2 TAHTOTILA VUOTEEN 2020 Vuonna 2020 Raahen kaupungin nuorisotoimi ON itsenäinen, ammattitaitoisista kasvatusalan asiantuntijoista, tarkoituksenmukaisista ja turvallisista toimintatiloista sekä tehokkaista toimintaprosesseista koostuva palvelukokonaisuus, joka LUO kaupungin nuorille mahdollisuudet uuden oppimiseen, sosiaalisten taitojen kehittämiseen, yhteisöllisyyden ja yhteisvastuun kokemiseen sekä itsemääräämiseen liittyvän vapauden ja vastuun harjaantumiseen oman ajankäytön piirissä. MINKÄ JOHDOSTA nuorten elinolot ja kaupungin elinvoimaisuus paranevat. Tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää toiminnan jatkuvaa parantamista, toi Minnan tulosten mittaamista ja esille tuomista, virheistä ja onnistumisista oppimista, aktiivisuutta ja oikeuksien puolustamista. Toiminnan jatkuva parantaminen Jatkuva parantaminen on ajattelutapa ja toimintaorientaatio, joka sisältää pyrkimyksen tehdä asiat oikein täydellisyyteen pyrkien. Tämä ei tarkoita sitä, että jotain tehtäisiin tällä hetkellä huonosti tai että virheitä ei sallittaisi. Pyrkimyksenä on analysoida toimintaa, toimintaympäristöä, toimintatapoja, saavutettuja tuloksia ja niiden saavuttamiseen tarvittuja panoksia. Toiminnan tulosten mittaaminen ja esilletuominen Nuorisotoimi tuottaa aineetonta hyödykettä, joka ei näy samalla tavalla kuin vaikka kaupungin vesilaitoksen myymä vesikuutio. Nuorisotoimen tulos näkyy nuorten käyttäytymisen muutoksena, parantuneina kansalaisvalmiuksina, vähentyneitä negatiivisina lieveilmiöinä, sosiaalisten taitojen paranemisena, torjuttuna sosiaalisena tai taloudellisena ongelmana jne. Nämä seikat, varsinkaan positiiviset eivät yleensä näy tai tule esille asiaa tuntemattomalle suurelle yleisölle tai päätöksentekijöille suoranaisesti, vaan toiminnan ja sen tulosten syy-yhteys tulee voida näyttää toteen. Nuorisotyöhön käytetyt taloudelliset panostukset ovat usein häviävän pieniä, mistä syystä tulosten mittaamiseen ei ole ollut samankaltaista ulkoista painetta kuin varoja enemmän vaativilla toimintasektoreilla. Toisaalta tämä on johtanut siihen että toiminnan tuloksiin vetoamalla ei ole voitu vaatia tarpeellisia lisäpanostuksia toimialalle. Laajennetaan käyttöön otettua nuorisotilatoiminnan laadunarviointia kaikkiin mahdollisiin toimintamuotoihin 8
Virheistä ja onnistumisista oppiminen Toiminnan jatkuvaan parantamiseen liittyy aktiivinen oppiminen, joka voi tapahtua sekä työyhteisön sisällä kollektiivisena tai yhteisöllisenä oppimisena kuin myös yksilötasolla. Ammattitaitoisella henkilökunnalla on luonnollisesti käytössään kasvatusalan teoreettinen perustieto, mutta sen käytäntöön soveltamisessa kokemusperäinen oppiminen on välttämätön taito. Nuorisotoiminnan perusluonteeseen kuuluu kokemusten tuottaminen eri tavoin tapahtumissa, tilaisuuksissa jne. Jotkin toimintamallit toimivat hyvin, toiset taasen huonommin. Näitä kokemuksia reflektoiden ja analysoiden on mahdollista tuottaa paikallisiin olosuhteisiin käyttökelpoista uutta tietoa. Tiedon hyödyntämisessä oleellista on kokemusten dokumentointi. Aktiivisuus ja oikeuksien puolustaminen Nuorisotoimi pienenä toimialana ja ammattikuntana ei voi asettaa tavoitteidensa saavuttamiseksi samankaltaisia uhkavaatimuksia kuin vaikkapa terveydenhuolto tai opetustoimi. Ammattikunnalle on lisäksi luonteenomaista avuliaisuus ja tietynlainen altruismi. Näillä ominaisuuksilla on hyödyllinen vaikutus suhteessa varsinaiseen kohderyhmään, mutta toisaalta ne mahdollistavat selkeiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamatta jäämisen ja siten heikentävät työn tuloksellisuutta. Tämän asiantilan korjaaminen edellyttää rohkeutta tuoda oikeaksi katsotut tavoitteet ja vaatimukset päätöksentekijöiden tietoon ja asiallisin perusteluin vaatia toteutettavaksi se mikä nuorisotoimelle kuuluu. 2.1 Toimintaedellytysten kannalta keskeiset tavoitteet Keskeisenä osana strategista ajattelua ovat organisaation arvot. Arvot tulevat näkyviksi erilaisissa käytännön toiminnan valintatilanteissa. Raahen kaupungin nuorisotoimen arvoiksi on vuonna 2012 määritetty: Henkinen, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus Luotettavuus ja rehellisyys Aikuisuus Kohtaaminen Yhteisöllisyys Osallisuus Jatkuva parantaminen Tuloksellinen toiminta Arvot ilmentävät kolmea teemaa. Turvallisuus, luotettavuus ja rehellisyys sekä aikuisuus ovat perustavia ammattieettisiä arvoja, joita ilman ei voida puhua nuorisotyöstä. Kohtaaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus ilmentävät toiminnan sisällöllisiä periaatteita ja jatkuva parantaminen ja tuloksellinen toiminta toiminnan tehokkuutta ja rationaalisuutta ilmentäviä periaatteita. Luetelluista arvoista tinkimättömin on turvallisuus kaikissa muodoissaan. Arvojen välinen logiikka rakentuu siten, että tuloksellinen toi- 9
minta on mahdollista kun kaikki ennen sitä esitetyt arvot ovat toteutuneet. Tässä mainittujen arvojen lisäksi toiminnassa noudatetaan nuorisotyön ammattieettistä ohjeistusta. 2.1.1 Hallinnollinen asema Nuorisotoimi säilyy hallinnollisesti itsenäisenä, kaupunginvaltuustolle tilivelvollisena toimijana. Nuorisotoimen toimintaa ohjaa nuorisolautakunta. 2.1.2 Henkilökunta ja osaaminen Nuorisotoimen henkilöstömitoitus (13,15 HTV) riittää tällä hetkellä käsillä oleviin tarpeisiin välttävästi. Henkilöstön koulutustasoa pyritään kohottamaan vakituisen henkilökunnan rekrytointien yhteydessä sekä mahdollistamalla työn ohessa opiskelu ja osallistuminen alan henkilöstökoulutuksiin. Keskeisimpänä henkilöstötilanteeseen liittyvänä tavoitteena on tällä hetkellä valtionavustuksella rahoitettujen määräaikaisesti työskentelevien etsivien nuorisotyöntekijöiden tehtävien (2 HTV) vakinaistaminen siten, että uusien vakanssien valtionavustuskelpoisuus ja nuorisotoimen kokonaishenkilöstömitoitus säilytetään. 2.1.3 Käyttövarat Nuorisotoimen käyttömenot ovat olleet suuruusluokaltaan noin 0,6 % kaupungin kokonaiskäyttömenoista. Tavoitteena on käyttömenojen nostaminen vuoteen 2020 mennessä 1 % kaupungin kokonaiskäyttömenoista kaupungin tämän hetkisen kustannusrakenteen mukaan laskettuna. 2.1.4 Toimitilat Nuorisotoimen toimitilat muodostuvat eri asuinaluilla ja kaupungin keskustassa sijaitsevista nuorisotiloista, Lännenrannan leirikeskuksesta sekä seittihalli Puljusta. Raahen kaupungin nuorisotilaverkosto käsittää tällä hetkellä nuorisokeskus Paradisen, nuorisokahvila Cupin, Ollinsaaren nuorisotilan, Pattijoen nuorisotila Hengarin, Vihannin nuorisotila Olotilan sekä Antinkankaan nuorisotilan. Strateginen linjaus: Nuorisotoimen henkilöstömitoitus vakiinnutetaan nykyiselleen ja määräraharesurssia kasvatetaan 1 % kaupungin kokonaiskäyttömenoista vuoteen 2020 mennessä tämän hetkisen kustannusrakenteen mukaan laskettuna. Nuorisotilaverkosto säilytetään nykyisellään ja nuorisokeskus Paradisen peruskorjaus toteutetaan. Omaa toimintaa järjestetään nuorisokeskuksessa, Honganpalon nuo- 10
risotilalla, Pattijoen nuorisotilalla, Vihannin nuorisotilalla sekä nuorisokahvila Cupissa. 3 TOIMINNAN KOHDENTAMINEN Nykyisen nuorisolain ikämääritelmän mukaan nuoria ovat alle 29 -vuotiaat. Määritelmällä on merkitystä lähinnä kunnille tulevan valtionosuuden määräytymisessä sekä (valtakunnallisten) nuorisojärjestöjen avustuskelpoisuuden määrittelyssä. Käytännössä mm. kunnallinen nuorisotyö kohdentuu tätä suppeammalle ikäryhmällä, tyypillisesti 7-25 vuotiaisiin. Raahessa ikäryhmittäisiä linjauksia on tehty lähinnä tilatyön ja työpajatoiminnan kohderyhmien osalta. Tilatyö kohdennetaan 12-17 vuotiaisiin ja työpajatoiminta pääosin 15-25 - vuotiaisiin. Liikennepuistotoiminta on tarkoitettu alle 12- vuotiaille. Muutoin nuorisotyön kentällä käydään keskustelua ja rajanvetoa akselilla yleinen yksilöllinen, ennaltaehkäisevä korjaava mukaellen OKM maaliskuu 2015 Nuorisotyön eetos yksilökeskeistä suppea /täsmällinen toimenkuva ryhmämuotoista ohjaavaa työtä nuorten parissa korjaavaa auttavaa työtä nuorten parissa ennalta ehkäisevää laaja toimenkuva perusnuorisotyötä Nuorisotyön sankaritarinat Esitetty kuvaus sisältää ristiriidan sen suhteen, että nuorisotyön perinteiseen eetokseen kuuluu toimiminen ryhmien ja yhteisöjen kautta esimerkiksi nuorisotiloilla tai leireillä ja tapahtumissa, mutta viimeaikoina julkisuudessa nuorisotyö on näyttäytynyt lähinnä yksilökeskeisen toiminnan sankaritarinoina, kuten etsivä työ. Nuorisotyöhön on myös kanavoitunut viime laman (1990 luvun alku) jälkeen valtion varoja erityisesti yksilökeskeisiin toimintoihin, joilla on pyritty lieventämään nuorisotyöttömyydestä johtuvia elämänhallinnan ongelmia. Jaottelulla on merkitystä myös nuorisotyön palveluihin osallistumisen kannalta. Ryhmämuotoiset toiminnot perustuvat korostetusti nuoren omaan tahtoon osallistua toimintaan kun taas yksilökeskeisemmille toimintamuodoille on ominaista asiakkuuden syntyminen enemmän tai vähemmän nuoren elämäntilanteen pakottamana tai jonkin viranomaistahon ohjaamana. 11
Jaottelu tuo esille myös toiminnan tulosten mitattavuuden ongelman. Ryhmämuotoisessa toiminnassa voidaan helposti mitata osallistujamääriä tai aukiolotunteja, mutta toiminnalla tuotettu yhteiskunnallinen hyöty ei näy suoraan toiminnan tuloksissa. Yksilökeskeisissä toiminnoissa voidaan osallistujamäärien lisäksi varsin helposti tilastoida mm. toimenpiteet, joihin nuori on toiminnan tuloksena saatettu ja onko toimenpiteellä ollut haluttu vaikutus, esim. opiskelupaikan saaminen ja siinä pysyminen. 3.1 Kaikille nuorille suunnattu toiminta Huolimatta siitä, että toiminta on periaatteessa suunnattu kaikille nuorille tulee toiminnan järjestämisessä huomioida osallistujien ikä, sukupuoli, asuinpaikka, etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen tausta. Toimintaa ohjaavat myös tilannesidonnaiset kasvatustavoitteet ja käyttökelpoiset toimintamenetelmät. Ikä: Nuorisotoimen toiminnan ydinkohderyhmää ovat 12-17 -vuotiaat Sukupuoli: Järjestetty toiminta on tarkoitettu molemmille sukupuolille. Jotkin tapahtumat tai toiminnot voivat olla ns. sukupuolisensitiivisiä. Tällöin toiminnan tarkoituksena on esimerkiksi sukupuoli-identiteetin vahvistaminen. Asuinpaikka: Toimintoja pyritään järjestämään koko kaupungin alueella ainakin taajamissa. Etninen, kulttuurinen ja sosiaalinen tausta: Nuorisotoimen järjestämät toiminnat ovat yleisesti sellaisia, että niihin on mahdollista osallistua kulttuurisesta, etnisestä tai sosiaalisesta taustasta riippumatta. Jotkin tapahtumat tai toimintamuodot voivat olla erityisesti suunnattu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille nuorille. Tällöin tarkoituksena on esimerkiksi havaitun toiminnallisen puutteen korjaaminen tai mikäli on ilmeistä, että jollain väestöryhmällä on rajoituksia yleisiin toimintoihin osallistumiselle. Toiminnan järjestämisen peruste ei kuitenkaan voi olla syrjivä. Kaikille suunnattuja toimintoja toteutetaan tilatoiminnan, kulttuurisen- ja liikunnallisen nuorisotyön, järjestötyön, leiritoiminnan, nuorisotiedotuksen sekä koulutus- ja kurssitoiminnan kautta. Toimintojen maksuttomuudella tai vain nimellisellä maksullisuudella pyritään siihen, että nuoren tai hänen vanhempiensa varallisuus ei vaikuta osallistumismahdollisuuksiin. Kaikille suunnattua toimintaa arvioitaessa on huomioitava nuoren vapaan tahdon merkitys osallistua toimintoihin tietäen niihin sisältyvät vaatimukset ja rajoitteet. Strateginen linjaus: Kaikille suunnatun työn keinoin nuorisotoimi pyrkii olemaan läsnä nuorten omaan harkintavaltaan kuuluvan ajankäytön piirissä ja tuolloin järjestettävillä toiminnoilla pyritään lisäämään nuorten kykyä ja mahdollisuuksia toimia itsen 12
3.2 Kohdennettu työ ja muiden hyväksi sekä vaikuttamaan erityisesti paikkakunnan elinvoimaisuuden ja myönteisten kasvuolojen kohenemiseen. Kohdennetun työn tavoitteena on nuorisotyön menetelmien ja toimintatapojen avulla toteuttaa yksittäisen nuoren tai nuorisoryhmän elämänhallintaa parantava interventio tai toimintajakso. Kohdennetun nuorisotyön muotoja ovat erityisnuorisotyö, ennaltaehkäisevä päihdetyö, työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Näiden työmuotojen toteuttamisessa keskeisiä yhteistyötahoja ovat aikuissosiaalityön, lastensuojelun, oppilashuollon sekä päihdehuollon palvelut, työvoimahallinnon ja kansaneläkelaitoksen palvelut, poliisitoimi, puolustusvoimat sekä asumisneuvonta. Joidenkin palveluiden kohdalla on nähtävissä palveluntuottajan etääntyminen asiakkaan henkilökohtaisesta kohtaamisesta. Tässä tilanteessa nuorisotoimen roolina on näiden tahojen palveluiden kanavointi, nuoren edun ajaminen ja nuoren avustaminen palvelujen käyössä. Yleisenä periaatteena myös kohdennetussa työssä on nuoren vapaaehtoisuus ja siihen perustuva asiakaslähtöinen työote. Strateginen linjaus: Kohdennetun työn kautta pyritään nuorisotyön menetelmin ja keinoin vahvistamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevan nuoren toimintakykyä ja kanavoimaan eri palveluntuottajien toiminnallisia resursseja nuoren elämäntilanteen parantamiseen. 13