Raitiotien kehitysohjelma OHJELMASUUNNITELMA

Raitiotien kehitysohjelma OHJELMASUUNNITELMA Luonnos 8.9.2016 Sivu 1 / 23

Versiohistoria Versio Tehnyt Kommentoinut tai tarkastanut ja päivämäärä Kommenttien ja muutosesitysten lyhyt kuvaus 0.9 Ville-Mikael Tuominen 20.5.2016 Mikko Nurminen, Taru Hurme, Mika Periviita, Ari Vandell, Petri Kantola, Janne Salonen, Sakari Koivisto, Ulla Tiilikainen 23.5.- 26.5.2016 Täsmennyksiä tehtäväjakoon ja resursseihin, tekstin muotoilu ohjelmasuunnitelman formaattiin 1.0 Ville-Mikael Tuominen 27.5.2016 Mikko Nurminen 28.5.2016 Ohjelman nimi, täsmennyksiä 1.1 Ville-Mikael Tuominen 30.5.2016 Käsittely kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa muiden kehittämisohjelmien rinnalla: 20.6.2016 jätetty pöydälle 22.8.2016 palautettu uudelleen valmisteluun 20.6.2016 22.8.2016 1.2 Ville-Mikael Tuominen 8.9.2016 Täydennyksiä ja täsmennyksiä 5.9.2016 julkaistun toteutussuunnitelm an ja vaikutusten arvioinnin yhteenvedon mukaisesti Sivu 2 / 23

Sisällysluettelo 1 Ohjelman yleiskuvaus, tausta ja tarve... 4 1.1 Ohjelman lyhyt kuvaus... 4 1.2 Ohjelman tausta ja strategiset lähtökohdat... 5 1.3 Perustelut ohjelman ja ohjelmajohtamisen tarpeelle... 6 2 Nykytila ja visio ohjelman kohdealueella... 6 2.1 Nykytila ohjelman kohdealueella... 6 2.2 Visio tulevasta tilasta ohjelman kohdealueella... 6 3 Ohjelman sidosryhmät... 7 4 Ohjelman hyötytavoitteet ja vaikutukset sekä niihin liittyvät mittarit... 8 5 Ohjelman osiot sekä tuotokset (laajuus) ja niille asetetut vaatimukset... 9 5.1 Ohjelman osiot... 9 6 Ohjelman etenemissuunnitelma ja tarvittavat resurssit... 11 7 Kustannukset ja rahoitus... 13 8 Ohjelman organisaatio ja vastuut... 13 8.1 Ohjelman omistaja... 13 8.2 Ohjelman ohjausryhmä... 13 8.3 Ohjelmajohtaja... 13 8.4 Ohjelmatoimisto... 14 8.5 Kaupungin perusyksiköiden tuki raitiotieohjelmalle... 14 8.6 Osakeyhtiön organisaatio... 15 8.7 Raitiotieallianssin organisaatio... 16 8.8 Ohjelman yhteistyökumppaneiden vastuut, roolit ja valtuudet... 18 9 Viestintä ja vuorovaikutus... 19 10 Riskit... 19 10.1 Riskien hallinnan käytännöt ohjelmassa... 19 10.2 Suurimmat riskit ja niiden toimenpidesuunnitelmat... 20 11 Ohjelmajohtamisen käytännöt... 21 11.1 Raportointi ja ohjaus... 21 11.2 Muutosten hallinta... 21 11.3 Laadunvarmistus... 21 12 Muutoksen johtaminen ja hyötyjen varmistaminen... 22 13 Ohjelman ulkoiset riippuvuudet ja yhteydet... 22 Sivu 3 / 23

1 OHJELMAN YLEISKUVAUS, TAUSTA JA TARVE 1.1 OHJELMAN LYHYT KUVAUS Raitiotiehanke on mittava rakentamishanke, jonka toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi kuntalaisten arkeen, elinkeinoelämään ja kaupungin talouteen ja imagoon. Hanke on Suomessa ennen kokematon ja monimuotoisuutensa ja lukemattomien rajapintojen vuoksi erittäin haastava urakka. Raitiotiehanke muodostuu useista kaupungin rinnakkaisista hankinta- ja kehitysprojekteista. Raitiotiehankkeessa onnistuminen edellyttää tilaajalta, Tampereen kaupungilta riittävää panostusta tilaajatehtäviin. Hankkeen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä selkeä vastuunjako ja valtuudet, nopea päätöksenteko ja organisaation selkeys. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi niin, että peruskaupungin, kaupunkiympäristön palvelualueen alainen kehittämisohjelma vastaa raitiotieradan suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta. Ja raitiotiejärjestelmän omistaja ja hallinnoitsija, kaupungin 100 % omistama Raitiotie Oy vastaa vaunuhankinnasta, operaattorin hankinnasta ja varikon toiminnallisuuden suunnitteluttamisesta. Raitiotien kehittämisohjelman tehtävänä on suunnitteluttaa ja rakennuttaa yleissuunnitelman 2014 ja siihen liittyvien valtuuston tarkentavien päätösten mukainen raitiotiejärjestelmä Tampereen Raitiotie Oy:n omistukseen ja hallinnoitavaksi. Hankkeen osasta 1 on julkaistu Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma 5.9.2016. Ohjelma aloittaa viimeistään kaupunginvaltuuston toteuttamispäätöksen jälkeen. Valtuuston päätöskokoukseksi on arvioitu 24.10.2016. Ohjelman raportointikäytännöt alkavat välittömästi ohjelman hengen mukaisesti, heti kun ohjelma on hyväksytty perustettavaksi. Ohjelma päättyy yleissuunnitelman mukaisen kokonaisuuden rakennustöiden päätyttyä. Raitiotieallianssin osasta 2 on tavoite tehdä tarkempi suunnittelu kehitysvaiheessa, joka ajoittuisi vuosille 2019-2021. Mikäli kaupunki päättää, että Raitiotieallianssi ei jatka kehitysvaiheeseen 2 tai toteutusvaiheeseen 2, niin ohjelma päättyy toteutusvaiheen 1 päättymiseen tai kehitysvaiheen 2 päättymiseen. Mikäli raitiotien rakennesuunnitelman mukaisia jatkolinjoja tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan heti Raitiotieallianssin perään, niin ohjelma voi jatkua jatkolinjojen suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen osalta. Ylläpitoallianssin sopimuksen valmistelusta vastaa Tampereen Raitiotie Oy. Ylläpitoallianssista on tavoite käynnistää kehitysvaihe, ennen kuin raitiotierataa luovutetaan kaupungin ylläpidettäväksi. Tavoitteena on, että mm. koeliikennettä Hervannan varikon ja Itsenäisyydenkadun välillä ajetaan jo vuonna 2019. Valmistelun lähtökohtana on, että kaupunki lunastaa raitiotieallianssin ylläpitovaiheen option. Tämä kannustaa järjestelmän rakentajia ottamaan huomioon myös järjestelmän elinkaarikestävyyden. Ohjelma vastaa raitiotien toteuttamisen kokonaisaikataulun ylläpidosta ja seurannasta. Ohjelma raportoi raitiotiehankkeen etenemisestä kaupunginhallitukselle, kaupungin sisäiselle raitiotiehankkeen ohjausryhmälle, kaupunkiympäristön palvelualueen johtoryhmälle sekä valtion suuntaan. Raportointikäytännöistä tullaan sopimaan tarkemmin. Ohjelman oma henkilöstö tekee projektijohto-, koordinointi- ja yhteistoimintatehtäviä. Kaupungin eri yksiköistä, pääosin kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen yksiköistä, kohdistetaan työpanosta raitiotien toteuttamista tukeviin tehtäviin. Työpanosta tarvitaan vuosien 2015-2016 kehitysvaiheen tavoin maankäytön suunnittelusta, joukkoliikenteen Sivu 4 / 23

suunnittelusta, yleisten alueiden suunnittelusta, kiinteistötoimesta, viestinnästä sekä tilakeskukselta. Tavoitteena on, että Raitiotieallianssi rakentaa raitiotieinfran vuosien 2017-2024 aikana. Tähän urakkaan tarvitaan merkittävästi erityisen kaupungin katu- ja kunnallistekniikan rakennuttamisyksikön kokemusta. Lisäksi raitiotiehanke toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri palvelualueiden yksiköiden kesken. Raitiotien toteuttaminen edellyttää yhteensovitusta mm. palveluverkkosuunnittelun, keskustan kehittämishankkeiden, esimerkiksi Asemakeskuksen kehittämisen sekä Hiedanrannan aluekehityshankkeen kanssa. Ohjelman sisällä ja rinnalla perustetaan erillisiä projekteja, joita käynnistetään ja lopetetaan ohjelman eri vaiheissa. Näillä projekteilla on omat ohjaus- ja projektiryhmänsä. Keskeinen ohjelmaa jäsentelevä kokonaisuus on Raitiotieallianssin eteneminen kehitys- ja toteutusvaiheina. Ohjelma käyttää hyödyksi kaupungin omia asiantuntijoita sekä ulkopuolisten palveluntuottajien palveluja. Ohjelma hyödyntää kaupungin puitesopimuksia ja erilaisia kilpailuja ja kilpailutuksia. Ohjelma ostaa merkittävissä määrin palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Ohjelmalle on oma henkilöstö-, käyttötalous- ja ostopalveluiden budjetti. Raitiotien toteuttamisen tavoitteena on avoin vuorovaikutus ja viestintä kuntalaisten, päättäjien, sidosryhmien, viranomaisten ja allianssikumppanien suuntaan. Vuorovaikutusta, osallistamista, viestintää, tiedottamista ja markkinointia tehdään raitiotiehanke -ohjelman, allianssin ja kaupungin perusyksiköiden toimesta. Toiminta eri tahojen kesken on toisiaan täydentävää ja tukevaa, ei päällekkäistä. Vastuut sovitaan yksiselitteisesti. Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on kilpailuttanut vuoden 2016 syyskuuhun mennessä raitiovaunujen toimittajan ja ylläpitäjän. Vaunukilpailutukseen ovat osallistuneet myös kaupungin rahoitus- ja lakimiesyksiköt. Lähtökohtana on, että mikäli kaupunginvaltuusto päättää lokakuussa 2016, että raitiotieallianssin toteutusosa 1 käynnistetään välittömästi, niin vaunuhankinnan voittanut tarjous lunastetaan ja valmiin raitiotiejärjestelmän hallintaan ja omistamiseen perustetaan välittömästi Tampereen Raitiotie Oy. Toteutusvaiheen alussa vuoden 2017 aikana kilpailutetaan tai ratkaistaan raitiotiejärjestelmän operaattori. Sekä vaunutoimittaja että operaattori osallistuvat Raitiotieallianssin toteutusvaiheeseen mm. varikon määrittelyyn. 1.2 OHJELMAN TAUSTA JA STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki 2025 raitiotie on nimetty kestävä yhdyskuntarakenne -osassa joukkoliikenteen kärkihankkeeksi. Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa 2016 2019 (allekirjoitettu 9.6.2016) on kirjattu, että: Tampereen raitiotie on yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Se luo edellytyksiä palveluliiketoiminnan kasvulle ja kampuksia yhdistävälle tiede-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle. Tampereen kaupunki päättää raitiotien rakentamisesta syksyllä 2016. Valtio Sivu 5 / 23

osallistuu raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. eurolla. Sopimuskaudella kunnat laativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä. Raitiotie on keskeinen osa kaupunkiseudun kuntien valtuustoissa alkuvuonna 2015 hyväksymän rakennesuunnitelman sisältöä. 1.3 PERUSTELUT OHJELMAN JA OHJELMAJOHTAMISEN TARPEELLE Raitiotiehanke esitetään toteutettavaksi kehitysohjelman muodossa hyödyntäen systemaattista ohjelmajohtamista ja näin varmistetaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen. Ohjelmajohtaminen tarjoaa systemaattisen tavan johtaa tehokkaasti ja joustavasti laajaa, ainutkertaista kehityskokonaisuutta. Kehitysohjelmana hankkeen toteuttamisessa pystytään hyödyntämään tehokkaasti kaupungin resursseja ja monella hankkeen osa-alueella parasta kaupungilla itsellä olevaa asiantuntemusta. Kehitysohjelmalla koordinoidaan rinnakkaisia projekteja, joiden toiminta kytkeytyy toisiinsa ja raitiotien toteuttamiseen. Ohjelmajohtamisen mallilla hankkeen johtamisketju on mahdollisimman suora kaupungin ylimpään virkamies- ja poliittiseen johtoon asti. Ohjelmamuotoisena toteutettuna hankkeessa tunnistetaan paremmin yhteydet, riippuvuudet ja päällekkäisyydet, vältetään osaoptimointia ja saadaan synergiaa rinnakkaisten projektien ja toimenpiteiden välille. 2 NYKYTILA JA VISIO OHJELMAN KOHDEALUEELLA 2.1 NYKYTILA OHJELMAN KOHDEALUEELLA Kaupunki kasvaa keskimäärin 2 100 asukkaalla vuodessa ja kaupunkiseutu yhteensä 4 200 asukkaalla/v. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu, että raitiotiehen tukeutuville alueille on Tampereella kohdistettavissa 70 % ja koko kaupunkiseudulla 50 % tulevien vuosikymmenien uudisasuntotuotannosta. Kaupungin sisäinen ja seudullinen joukkoliikenne perustuu linja-autoliikenteeseen. Joukkoliikenne keskittyy keskustassa Hämeenkadulle. Hämeenkadulla kulkee nykyisin ruuhkatunnin aikana 240 linja-autoa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Tampereella on 19 %. Matkustajia kaupunkiseudun joukkoliikenteessä on 35 milj./v ja joukkoliikenteen subventioaste on 21 %. 2.2 VISIO TULEVASTA TILASTA OHJELMAN KOHDEALUEELLA Syyskuussa 2016 valmistuneiden kehitysvaiheen vaikutusten arviointien perusteella vuonna 2025 raitiotiellä tehdään 55 000 matkaa/vrk. Joukkoliikenteen vuotuinen matkustajamäärä 2025 on raitiotien toteuduttua 1,26-kertainen nykytilanteeseen verrattuna. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus v. 2025 on 1,8 % prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi, nykyisin 15,7 % ja v. 2025 raitiotien toteuduttua 17,5 %. Sivu 6 / 23

Vuonna 2040 Tampereella on 277 000 asukasta ja kaupunkiseudulla 482 000 asukasta. Vuonna 2040 raitiotiellä tehdään 110 000 matkaa/vrk, mikäli rakennesuunnitelman mukaisesti jatkolinjat on toteutettu Koilliskeskukseen, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Vuonna 2040 raitiotiejärjestelmän toteuduttua joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on 18,6 %. Joukkoliikenteen käyttö on vuonna 2040 arviolta 1,5-kertaista nykytilanteeseen verrattuna. Vuoteen 2025 mennessä Tampereen sisäisestä bussiliikenteestä 40 % on sähköistä. Ja vuoteen 2040 mennessä Tampereen sisäinen ja seudullinen joukkoliikenne on kokonaan sähköistä. 3 OHJELMAN SIDOSRYHMÄT Tärkeimmät ohjelman onnistumiseen vaikuttavat sidosryhmät ja yhteistyökumppanit ovat: Raitiotiekatujen asukkaat, yrittäjät ja muut toiminnanharjoittajat sekä kiinteistöjen omistajat edellyttävät jatkuvaa, aktiivista ja ennakoivaa vuorovaikutusta ja viestintää mm. siitä, mitä tehdään, koska tehdään ja kuka tekee. Tarvetta on tiedottaa ja sopia muutoksista ja rakentamisen aikaisten haittojen minimoinnin keinoista. Yhdistykset, keskusliikkeet ja korkeakoulut ovat edunvalvojia, joilla on intressiä raitiotien toteuttamiseen. Keskeisiä tahoja kuullaan, osallistetaan ja toimitaan yhteistyössä. Päätöksentekijöiden tulee olla jatkuvasti selvillä, missä hankkeessa mennään. Kuntalaisten ja elinkeinoelämän palaute kohdentuu paljon myös päätöksentekijöiden suuntaan. Raitiotiehanke - ohjelma raportoi suoraan kaupunginhallitukselle. Valtuutetuille ja lautakunnan jäsenille ylläpidetään kaupungin sisäistä Virta-projektipankkia, josta löytyy keskeinen hankkeen aineisto. Hankkeen internet-sivut on kaikille oiva tapa saada tietoa. Kaupunginvaltuutetut ja lautakuntien jäsenet voidaan ottaa myös mm. Raitiotieallianssin viikkotiedotteiden jakelulistalle. Valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset ovat mm. luvanantajia. Liikennevirasto koordinoi valtion investointitukea hankkeelle. Raitiotiehankkeen tiimoilta käydään jatkuvasti neuvotteluja valtion viranomaisten kanssa. Yhteistoiminta on avointa ja jatkuvaa. Valtion tuen maksatuspyyntö lähetetään 1-2 vuodessa liikennevirastoon. Raitiotieallianssin johtoryhmässä ja projektiryhmässä on liikenneviraston edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. Myös kaupungin raitiotiehankkeen ohjausryhmässä on edustus mm. Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja seututoimistosta. Kunnallistekniikan johto-omistajat, kiinteistösijoittajat ja urakoitsijat ovat keskeisiä tahoja, joiden kanssa Raitiotieallianssi yhteensovittaa rakennustöitä. Mm. kunnallisteknisten johtojen ja tietoliikennekaapelien omistajilla on myös omia saneeraus- ja investointitarpeita, joita tehdään raitiotieradan rakentamisen rinnalla. Erityisesti kaupungin omien investointien ja kaupungin liikelaitosten ja yhtiöiden rinnakkaisten hankkeiden yhteensovittamisessa kaupungin rakennuttajat ovat Raitiotieallianssin tukena. Kaupungin omat hankkeet on keskeinen ohjelman sidosryhmä. Raitiotien toteuttaminen nivoutuu mm. Hämeenkadun, Asemakeskuksen, Hiedanrannan, Hervantajärven, Hervannan keskusakselin ja Särkänniemen kehittämiseen. Pelastuslaitoksen merkitys rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaiheissa edelleen kasvaa. Pelastustoiminnan tulee olla sujuvaa rakentamisen aikana ja raitiotien käyttöönoton jälkeen. Sivu 7 / 23

Raitiotiejärjestelmän pelastussuunnitelma laaditaan pelastusviranomaisten kanssa ja rutiineja harjoitellaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on keskeinen kumppani Kaupin kampuksella ja Tampere3 - korkeakoulut kampusalueiden läheisyydessä. Hankkeita on tarve koordinoida yhteen. Sidosryhmänä myös oppilaitokset, yrityshautomot ja yritykset, joille raitiotien toteuttaminen ja ylläpito luo kehitys-, tutkimus- ja yhteistyöalustan. Digitalisaation mahdollisuuksia raitiotiejärjestelmä luo mittavan määrän sovelluskehittäjille. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus uudistaa Tampereen joukkoliikenteen lippujärjestelmä ja maksamiskäytäntö. Raitiotiejärjestelmän data, mm. vaunun sijainti ja vaunun havainnot radasta ja radan havainnot vaunusta voidaan antaa avoimena yrityksille ja sovelluskehittäjille. Pysäkkejä on mahdollista brändätä ja elävöittää digitalisaation keinoin. Digitaide on yksi mahdollisuus. Raitiotie luo erinomaisen alustan kokonaisvaltaiselle kaupunkilaisten liikkumistarjonnalle, johon voi kuulua esimerkiksi kaupunkipyörät, sähköautojen latauspisteet ja liityntäpysäköintipaikkojen varausjärjestelmä. Raitiotiejärjestelmän kolmiulotteista tietomallintamista voidaan hyödyntää mm. ylläpitotoiminnassa, viestinnässä ja henkilöstön kouluttamisessa. Raitiotie on kytkettävissä sähköbussijärjestelmään. Automaattinen kutsuohjattu syöttöliikenne raitiotiepysäkeille on yksi tulevaisuuden mahdollisuus. Raitiovaunuissa voidaan tarjota kattava wifi koko reitillä. Raitiovaunut ja hälytysajoneuvot voivat kommunikoida keskenään. Liikennevalo-ohjaukseen on mahdollista kehittää uudenlaista älykkyyttä. Myös uudet palvelukonseptit voivat olla mahdollisuus, esimerkiksi kaupungin sisäiset materiaalikuljetukset ja lähettipalvelu hyvinvointikeskusten välillä on mahdollista. 4 OHJELMAN HYÖTYTAVOITTEET JA VAIKUTUKSET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT MITTARIT Ohjelmalla tavoitellaan toimivaa raitiotiejärjestelmää ja onnistunutta raitiotiejärjestelmän toteutusprosessia. Raitiotiehankkeen vaikutusten arvioinneista on 5.9.2016 julkaistu yhteenveto ja sen liiteraportit, jotka löytyvät osoitteesta www.tampere.fi/raitiotie. Vaikutuksia on aineistossa tarkasteltu kohdistuvana ihmisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön ja maisemaan, ympäristöön, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kaupungin elinvoimaan, vetovoimaan ja imagoon sekä talouteen. Raitiotieallianssin kehitysvaiheen työtä ohjasivat mm. seuraavat kaupungin raitiotiejärjestelmälle asettamat päätavoitteet: - Sujuvoittaa kuntalaisten arkea - Tukea kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä - Luoda elinvoimaa ja yhteistyötä - Edistää kestävää kehitystä - Hankkeen taloudellinen kannattavuus - Tarjota kaupunkilaisille uusi ylpeydenaihe. Raitiotieallianssin suorituskykyä mitataan kannustinjärjestelmällä. Normaali suoritus ei oikeuteta bonukseen. Selkeä läpimurto oikeuttaa täyteen bonukseen. Raitiotieallianssin bonuspooliksi on osalle 1 määritetty 3,75 milj. euroa ja osalle 2 se on 1,25 milj. euroa. Kaupungin budjettivaraus bonuspoolin osalta on puolet em. summista. Sivu 8 / 23

Taulukko. Raitiotieallianssin osan 1 kannustinjärjestelmän avaintulosalueet sekä positiiviset ja negatiiviset kannustimet. 5 OHJELMAN OSIOT SEKÄ TUOTOKSET (LAAJUUS) JA NIILLE ASETETUT VAATIMUKSET 5.1 OHJELMAN OSIOT Ohjelman alustavat osiot ja toimenpidekokonaisuudet on kuvattu seuraavassa. Raitiotieallianssi, infran suunnittelu ja rakentaminen kahdessa toteutusosassa. Raitiotieallianssin ylläpito-optio määritellään ja lunastetaan toteutusvaiheen 1 aikana. Ylläpito-optio voi alkaa koeliikenteestä vuonna 2019 ja päättyä osan 2 käyttöönoton jälkeen viiden vuoden päästä eli vuonna 2029. Ohjelmatoimiston rinnalle perustetaan Tampereen Raitiotie Oy:n, joka ottaa hallintaan ja omistukseen valmiin raitiotiejärjestelmän ja joka valmistelee ylläpito- ja operointivaiheen sopimukset. Osakeyhtiö vastaa vaunuhankinnasta ja operaattorin hankinnasta. Raitiotieliikenteen operaattori kilpailutetaan osakeyhtiön toimesta, joukkoliikenneyksikön tuella osan 1 toteutusvaiheen aikana. Operaattorin tehtäviin voi kuulua vaunuhankinnan ylläpitosopimuksen isännöinti ja liityntäbussiliikennettä. Raitiotien toteuttaminen toimii alustana uusille älykkäille sovellus- yms. ratkaisuille. Tämä edellyttää yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Sivu 9 / 23

Lainsäädännön vaatima turvallisuusjohtamisjärjestelmä on laadittava rataverkon haltijan ja operaattorin toiminnasta. Alustavia keskusteluja on käyty syksyllä 2016 Trafin kanssa. Raitiotiejärjestelmän toteuttaminen edellyttää mittavaa vuorovaikutusta ja viestintää. Vuorovaikutusta ja viestintää tehdään erityisesti ohjelmatoimiston, Raitiotieallianssin ja kaupungin perusyksiköiden toimesta. Lisäksi on tarkoituksenmukaista harjoittaa yhteistoimintaa ja kokemusten vaihtoa Helsingin, Espoon, Turun ja muiden pohjoismaisten raitiotiekaupunkien kanssa. Suomalainen raitiotiekaupunkien verkosto on vuoden 2016 aikana kokoontuva kolmesti. Keskustan kehittämisohjelman 2015-2030 hankkeista raitiotien toteuttamiseen kytkeytyvät mm. Asemakeskus (matkakeskus), älykäs pysäköinti -konsepti, Kunkun parkki, bussiliikenteen laatukäytävät, keskustan opastuskonsepti, Kyttälän katujen uudistaminen, keskustan kehän kehittäminen, Hämeenkadun joukkoliikennekatu, Kansi ja Areena, Tammelan täydennysrakentaminen, Särkänniemen kehittäminen, Tullin alueen kehittäminen, Tampereen taidemuseon ja Pyynikintorin ympäristön kehittäminen, Keskustorin kehittäminen, keskustan liikekorttelisuunnitelmat, Tammelan stadion, Hämeenpuiston kehittäminen, Suomen pankin aukio, kaupunkivalaistuksen uudistaminen, Tuomiokirkonkadun kävelykatu, Kuninkaankadun kävelykadun kehittäminen ja keskustan palveluverkko. Raitiotien kehittämisohjelman aikana syntyy useita ohjelman alaprojekteja ja edellä kuvatun mukaisesti ohjelma tulee toimimaan myös kehitysalustana erityyppisille muiden kuin kaupungin johtamille hankkeille. Esimerkiksi matkustamiseen ja tiedottamiseen liittyviä mobiilisovelluksia luodaan hyvin todennäköisesti eri toimijoiden toimesta. Kaupungin ohjelmaorganisaatio ja Raitiotieallianssi toimivat näissä lähinnä mahdollistajina, jakamalla tietoa ja tarjoamalla raitiotieympäristön avoimeksi kehitysalustaksi. Tässä vaiheessa on tunnistettu seuraavia kaupungin vastuulla olevia rinnakkaisia projekteja tai alaprojekteja: Raitiotiepysäkkien katokset kilpailutetaan mainosrahoitteisesti. Erityiskohteiden suuremmat katokset, jotka toteutetaan mahdollisesti yhdessä ko. alueen päätoimijoiden kanssa, tunnistettu: o Elämänaukio, TaYS / kumppani Pirkanmaan sairaanhoitopiiri o Rieväaukio, Rieväkatu, Kalevanrinne o Insinöörinkadun vaihtopysäkit: Opiskelijankadun ja Orivedenkadun välinen pysäkki ja Duon kohdalla / kaupungin oma hanke Taiteen ottaminen osaksi raitiotien toteuttamista Matkustajainformaatiojärjestelmän uudistaminen Raitiovaunujen ja runkobussien avorahastuksen käyttöönotto Liityntälinjaston suunnittelu ja kilpailuttaminen Autojen liityntäpysäköintijärjestelmän kehittäminen Sivu 10 / 23

6 OHJELMAN ETENEMISSUUNNITELMA JA TARVITTAVAT RESURSSIT 6.1. OHJELMAN AIKATAULU Valtuusto päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa 2016. Ohjelman mukainen toiminta on jo käytännössä ollut kehitysvaiheessa käynnissä. Ohjelma alkaa virallisesti valtuuston myönteisen raitiotiehankeen toteuttamispäätöksen myötä. Osan 1 rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2016 2017. Koeliikenne osalla 1 on tavoite aloittaa syksyllä 2019. Kaupallinen liikenne osalla 1 on tavoite aloittaa vuonna 2021. Kehitysvaihe osalla 2 ajoittuu vuosille 2019 2020. Kehitysvaiheen käynnistämisestä päättää kaupunginhallitus. Toteutusvaihe osalla 2 kestää 2021 2024. Toteutusvaiheen käynnistämisestä päättää valtuusto. Ohjelma päättyy vuoden 2021 loppuun mennessä, mikäli osan 2 toteutukseen ei ryhdytä. Mikäli osa 2 toteutetaan, ohjelma päättyy osan 2 kaupallisen liikenteen alkaessa. Ohjelman toimintaa voidaan jatkaa, mikäli ilmenee tarve suunnitteluttaa ja rakennuttaa raitiotiejärjestelmän jatkolinjoja. 6.2 RESURSSIT Ohjelman henkilöresurssit ja vastuut jakaantuvat kaupungilla kolmelle taholle: 1. Raitiotien kehittämisohjelma, ohjelman johto ja tukihenkilöt ja käyttötalousbudjetti 2. Tampereen Raitiotie Oy 3. Kaupungin palvelualueiden yksiköiden henkilöstön allokointi ohjelman toteuttamiselle ja yksiköiden omat hankinnat Vastuut ohjelmassa jakaantuvat karkeasti seuraavasti: 1. Ohjelman johto ja tukihenkilöstö (ohjelmatoimisto) Sivu 11 / 23

a. Raitiotiehankkeen koordinointi b. Kaupungin sisäiset kokouskäytännöt (koollekutsuja, esittelijä ja sihteeri) c. Raitiotieallianssin työn ohjaaminen ja tukeminen d. Aikatauluhallinta, ostolaskut, tilaukset, laskutusseuranta e. Raitiotiehankkeeseen liittyvien konsulttitoimeksiantojen tilaus ja ohjaus f. Vastaa tai koordinoi tilaajan hankintoja ja riskivarausta Raitiotieallianssissa g. Raitiotiehankkeeseen liittyvän päätöksentekomateriaalin valmistelu, esittelijä on kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja h. Vuorovaikutus, viestintä ja tiedotus yhteistyössä muiden kaupungin yksiköiden kanssa i. Sidosryhmäyhteistyö, vierailut, raitiotiekaupunkien verkosto j. Raitiotiehankkeen koordinointi: viikkopalaverit, ohjausryhmä ja raportointi päätöksentekoelimille ja valtion suuntaan, valtiontuen hakeminen k. Vaikutusten seuranta ja arviointien täydentäminen yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa l. Turvallisuuskoordinointi, vastuuhenkilö voidaan myös palkata tarvittaessa heti osakeyhtiön palvelukseen m. Kehitysalustana toimiminen, yhteistyö kaupungin sisällä sekä yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa 2. Tampereen Raitiotie Oy a. Rahoitus, lainat b. Asiantuntemus, joka tarvitaan operointi- ja ylläpitovaiheessa valmiin raitiotiejärjestelmän hallintaan ja omistukseen c. Vuokrasopimukset kaupungin kanssa maa-alueista d. Yhteistoimintasopimukset mm. sähkölaitoksen ja pelastustoimen kanssa e. Ylläpitovaiheen sopimus Raitiotieallianssin kanssa f. Vaunuhankinnan ja vaunujen ylläpidon sopimuksen hallinta g. Raitiotieoperaattorin kilpailutus (yhteistyössä joukkoliikenneyksikön kanssa) h. Varikon toiminnallisen määrittelyn koordinointi i. Ylläpitovaiheen tilaajan omistamien koneiden ja laitteiden hankinta j. Raitiotiepysäkkien, -alueiden ja -kaluston mainossopimukset (yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa) 3. Kaupungin perusyksiköt Tehtäväkokonaisuudet suhteessa raitiotiehankkeeseen: a. Budjetointi, talousohjaus b. Yleis- ja asemakaavoitus, maankäytön yleissuunnitelmat mm. täydennysrakentamiskohteista c. Maapolitiikka, kiinteistökehitys, maanhankinta d. Liikennejärjestelmäsuunnittelu e. Liikennesuunnittelu (pysäköinti, liikenneverkon kapasiteetti, pyöräliikenne, liikenneturvallisuus, esteettömyys) f. Katujen yleissuunnitelmat ja katusuunnitelmat g. Kaupunkikuva- ja maisemasuunnittelu h. Liikennevalojärjestelmän suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Sivu 12 / 23

i. Joukkoliikenteen linjasto- ja aikataulusuunnittelu, pysäkkien sijainnin määrittäminen j. Joukkoliikenteen paikannus-, ohjaus-, maksu- ja informaatiojärjestelmien uudistaminen k. Allianssin rinnakkaishankkeiden rakennuttaminen 7 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Infrarakentamisesta vastaa Raitiotieallianssi, jossa on Tampereen kaupungin kumppaneina VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Infrainvestoinnin osan 1 Raitiotieallianssia sitova kokonaiskustannus on 238,8 miljoonaa euroa. Tämä kustannusarvio muodostuu palveluntuottajia sitovasta tavoitekustannuksesta 229,5 miljoonaa euroa ja tilaajan hankinnoista, riskivarauksesta ja bonuspoolin budjettivarauksesta. Lisäksi kaupunki hankkii tavoitekustannuksen ulkopuolisesti n. 1,2 milj. eurolla luonnonkivimateriaalia Hämeenkadulle ja Tampereen Veden vesijohtojen ikähyvitystä 5,0 me on erotettu tavoitekustannuksesta. Osan 2 tarkennettu kustannusarvio on Hiedanrannan lyhyimmällä reitillä 44,1 miljoonaan euroa. Osan 2 kustannusarvio yleissuunnitelman 2014 reitillä on 56,1 miljoonaa euroa. Vaunuhankinnan investoinnin kustannusarvio yleissuunnitelmassa 2014 oli 83 milj. euroa. Valittuun tarjoukseen perustuva vaunujen hankintahinta ja ylläpitopalvelu hinta selviävät, kun kaupunginhallitus päättää vaunutoimittajasta. Tavoitteena on, että päätös tehdään syyskuun 2016 aikana. Ohjelma tarve on 1,5 miljoonaa euroa vuodessa henkilöstömenoihin, käyttötalouskuluihin ja palvelutuottajien hankintoihin vuosina 2017 2021. Tampereen Raitiotie Oy:llä on omat henkilöstö- ja käyttötalouskulut. Investoinnit rahoitetaan Tampereen kaupungin tai Tampereen Raitiotie Oy:n ottamilla lainoilla. Lainoista on kaupungin rahoitusyksikkö neuvotellut Euroopan investointipankin ja Pohjoismaisen investointipankin kanssa. Valtion tuki kattaa infrainvestoinnista arviolta 30 %. Valtion tuki perinteisesti maksatetaan esimerkiksi vuosittain jälkikäteen toteutuneisiin laskuihin perustuvana. 8 OHJELMAN ORGANISAATIO JA VASTUUT 8.1 OHJELMAN OMISTAJA Ohjelman omistaja on kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen. 8.2 OHJELMAN OHJAUSRYHMÄ Raitiotien toteuttamista ohjaa pormestarin nimeämä ohjausryhmä, joka on kokoontunut raitiotiehankkeen kehitysvaiheen ajan vuosina 2015-2016 kuukausittain. Ohjausryhmässä on edustus laajasti kaupungin eri perusyksiköistä sekä kaupunkiseudulta ja valtiolta. Ohjausryhmän kokoonpanoa on tarkoituksenmukaista tarkistaa uudelleen hankkeen edetessä rakentamisvaiheeseen. 8.3 OHJELMAJOHTAJA Sivu 13 / 23

Raitiotiehankkeen yleissuunnitelma-, allianssikilpailutus ja allianssin kehitysvaiheiden 2012-2016 johtamisesta on vastannut projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen kaupunkiympäristön palvelualueelta. Varsinaisesti ohjelmajohtaja nimetään, kun kaupunginvaltuusto on tehnyt raitiotien toteuttamisesta myönteisen päätöksen. 8.4 OHJELMATOIMISTO Ohjelman oma organisaatio pidetään mahdollisimman suppeana. Ohjelmatoimiston organisaatioon kuuluu ohjelmajohdon ja tukihenkilöstön lisäksi pelkästään raitiotiehanketta palvelevia asiantuntijoita. Mikäli mahdollista, raitiotietekniikkaan erikoistuneet asiantuntijat palkataan suoraan Raitiotie Oy:n palvelukseen. Ohjelmatoimistoa tukevat kaupungin perusyksiköistä, erityisesti kaupunkiympäristön palvelualueelta, allokoidut ja oman tehtävän ohella toimivat asiantuntijat. Ohjelmatoimisto ostaa merkittävissä määrin ulkoisia asiantuntijapalveluja mm. järjestelmien testaukseen ja hyväksyntämenettelyihin liittyviin tehtäviin. Hankkeen onnistuminen edellyttää useita rakennuttajataustaisia tilaajan vastuuhenkilöitä sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän ammattilaisia. Nämä resurssit saadaan ohjelman tarpeisiin kaupungin perusyksiköiltä allokoituna. Alustavasti ohjelmatoimisto käsittää ohjelman alussa kaupunginvaltuuston raitiotien toteuttamispäätöksen jälkeen seuraavat henkilöresurssit: a. Hankejohtaja (ohjelmajohtaja) tilaajan edustaja allianssin projektiryhmässä, ohjausryhmän esittelijä, raitiotiehankkeeseen osallistuvien kaupungin työntekijöiden työnjohdollinen esimies b. Hankeinsinööri c. Hankesihteeri d. Turvallisuuskoordinaattori Ohjelman tarvitsemat resurssit vaihtelevat eri vaiheissa. Esimerkiksi jaettuna resurssina hankintavastaava voidaan tarvita ohjelman tarpeeseen hieman myöhemmin. 8.5 KAUPUNGIN PERUSYKSIKÖIDEN TUKI RAITIOTIEOHJELMALLE Kaupungin perustehtäviin liittyvä asiantuntemus, ohjelman tarvitsemat resurssit osoitetaan kaupungin perusyksiköistä ohjelmalle allokoituina henkilöinä ja oman tehtävän ohella osallistuvina asiantuntijoina. Raitiotiehanke on koko kaupungin yhteinen ponnistus. Kaupungin perusyksiköt osallistuvat hankkeeseen omien toimialojensa näkökulmasta. Raitiotiehanke vaikuttaa läpäisyperiaatteella kaupungissa fyysisesti sekä kaupungin organisaatiossa. Raitiotiehanke otetaan huomioon eri yksiköiden toiminnassa. Raitiotiehanke hyödyntää mm. kaupungin vakiintuneita vuorovaikutus- ja viestintäfoorumeja ja käytäntöjä. Raitiotiehanke -ohjelmaa tukemaan allokoidaan kaupungin perusyksiköistä henkilöitä mm. seuraaviin tehtäviin: a. raitiotiekäytävän asemakaavoituksen koordinointi b. rakennuttajatukihenkilöt allianssin lohkovastaaville Sivu 14 / 23

c. joukkoliikenneyksikön raitiotiehankevastaava d. katutilavalvonnan tukihenkilö Raitiotieallianssille e. liikennesuunnittelu: liikenneturvallisuus, pyöräily, pysäköinti, liikennevalo-ohjaus, erityisesti työnaikaisten liikennejärjestelyiden suunnitteluun asiantuntija-apu f. viheralueiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen asiantuntija g. design ja kaupunkikuvallisten näkökulmien varmistaja h. ympäristö- ja maisemaselvityksien teettäjä i. vuorovaikutuksen ja viestinnän ammattilaisia j. paikkatieto, raportointi, taittaminen, grafiikka, näyttelyvalmistelut k. palautejärjestelmä, kyselyt ja asiakaspalvelupisteet l. kiinteistötoimi, mm. maanomistajan sopimukset ja luvat m. rakennusvalvonta n. kiinteistöjen huolto ja hallinnointi o. sidosryhmäyhteistyö p. elinkeinotoimi ja yritysyhteistyö q. korkeakouluyhteistyö r. muut tukitehtävät 8.6 OSAKEYHTIÖN ORGANISAATIO Lähtökohtana tämän ohjelmaluonnoksen laadinnassa on ollut, että kaupunki perustaa 100 % omistamansa Tampereen Raitiotie Oy:n syksyn 2016 aikana heti raitiotien toteuttamispäätöksen jälkeen. Raitiotie Oy tulee omistamaan ja hallinnoimaan raitiotiejärjestelmää. Raitiotie Oy ottaa lainat, jotka tarvitaan infrainvestoinnin ja vaunuinvestoinnin hankintaan. Valtion investointituki kohdistuu Tampereen kaupungille. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa Raitiotie Oy vastaa vaunutoimituksesta sekä operaattorin hankinnasta toteutusvaiheen suunnitteluun. Raitiotie Oy ei suunnitteluta eikä rakennuta katuverkon raitiotieratoja. Linjaraiteiden suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta vastaa raitiotien kehitysohjelma, jonka tukena on kaupungin, erityisesti kaupunkiympäristön palvelualueen tuki. Alustava arvio osakeyhtiön henkilöstöresursseista on seuraava. Toimitusjohtaja vastaa sopimuksista ja osakeyhtiön toiminnasta. Vaunutoimituksen valvontaan ja varikon toiminnalliseen määrittämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan vastuuhenkilöt tilaajalta. Vaunuja varikkotoimitusten tilaaja- ja omistajatehtäviin sopisi esimerkiksi kokeneen projektipäällikön ja nuoremman projekti-insinöörin muodostama työpari. Liikennöinti- ja ylläpitovaiheessa osakeyhtiöllä tulee olla turvallisuuspäällikkö. Mahdollisesti turvallisuuspäällikkö voi olla sama henkilö, joka on toiminut rakentamisvaiheessa tilaajan turvallisuuskoordinaattorina. Turvallisuuspäällikkö vastaa jatkossa turvallisuusjohtamisjärjestelmän laadinnasta ja sen mukaisen toiminnan varmistamisesta. Turvallisuuspäällikön tehtävä on keskeinen mm. järjestelmän käyttöönottovaiheessa. Raitiotiejärjestelmän käyttöönotto ajallaan ja virheettömänä on merkittävä haaste. Käyttöönottoprosessille tarvitaan vastuuhenkilö rakennusvaiheen alusta lähtien. Keskeisenä tehtävänä on tunnistaa kriittisiä rajapintoja ja valvoa eri osatekijöiden aikataulujen pitävyyttä. Raitiotieallianssi tarvitsee tuekseen tilaajaresursseja myös raitiotietekniikan osalta, jota peruskaupungilla ei ole. Tilaajalla tulisi rakentamisvaiheen alkuvaiheesta lähtien olla ratatekniikasta, tietoliikennejärjestelmistä ja ratasähköjärjestelmästä vastaavat Sivu 15 / 23

asiantuntijat, jotka ylläpitovaiheessa tulevat olemaan osakeyhtiössä näiden osa-alueiden vastuuhenkilöitä. 8.7 RAITIOTIEALLIANSSIN ORGANISAATIO Tilaajan, Tampereen kaupungin organisaatiota tulee vahvistaa allianssin siirtyessä toteutusvaiheeseen. Kaupungin puolelta allianssissa tarvitaan useampi tilaajan henkilö, jotka katsovat kokonaisuutta ja ovat valmiita ehkäisemään ongelmia ja tekemään tarvittavia päätöksiä tai ovat valmistelemassa niitä päätöksentekoon riittävän ajoissa. Tampereen kaupungin edustus Raitiotieallianssin johtoryhmässä on ollut kehitysvaiheessa 2015-2016 vahva. Vastaavasti myös projektin toteutustasolla tulee olla toteutusvaiheessa vastaava panostus. Allianssimaisen toiminnan kannalta on tärkeää, että myös tilaajalla on projektiorganisaatiossa henkilöitä erilaisissa tehtävissä. Osa on projektin johdossa eli projektiryhmässä, mutta myös tilaajalle luonteenomaisissa suorittavissa tehtävissä, kuten suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa, yhteistoiminnassa, yhteensovittamisessa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Riittävillä tekijäresursseilla kaupunki osoittaa haluaan olla allianssikumppani. Tilaajaresurssien puute vähentäisi allianssimallista toimintaa ja ohjaisi kaikkien osapuolien suhtautumista ja asennoitumista perinteisen urakan suuntaan. Tilaaja vastaa allianssissa päätöksenteosta, joka liittyy hankkeen laajuuteen ja laatutasoon sekä muiden hankkeiden rajapintoihin. Toteutusvaiheessa tilaajalla tulee olla riittävästi resursseja allianssin operatiivisessa työssä, jotta saadaan tehdyksi nopeasti pienempiä päätöksiä päivittäin suurempien linjausten rinnalla. Allianssin organisaatio valitaan hankkeen parhaaksi -periaatteen mukaisesti. Hyvässä allianssissa ei ole merkitystä, mistä organisaatiosta kukin tulee. Kaupungilla on monella osaalueella parasta osaamista, jota ei voi löytyä kaupungin allianssikumppaneilta tai ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tehtäviä, joissa kaupungilla on parasta osaamista, ovat mm. johto- ja putkisiirtojen koordinointi johto-omistajien kanssa, katurakentamisen rakennuttamistehtävät, viestintä ja vuorovaikutus, kaavoitus, ympäristöselvitykset, lupavalmistelu, joukkoliikenteen suunnittelu ja liikenteen ohjaus. Tärkeintä on allianssin organisaation määrittelyssä löytää osaavat, motivoituneet ja vastuulliset ihmiset oikeille paikoille. Raitiotieallianssiin on tarvetta roolittaa useampia tilaajan, kaupungin asiantuntijoita, joilla on vastuu ja valtuudet tehdä päätöksiä oman asiantuntija-alan asioissa. Allianssilla tulee olla yhtenäinen tehokas ja tarkoituksen mukainen organisaatio, joka elää ja muuttuu hankkeen edetessä. Tavoitteena on mm., että muutaman vuoden päästä Raitiotieallianssin osan 2 kehitysvaihe käynnistyy toteutusvaiheen 1 rinnalle. Tämä on jälleen uusi tilanne myös kaupungin resurssitarpeen näkökulmasta. Raitiotieallianssi on laatinut kehitysvaiheen 2015-2016 aikana toteutussuunnitelman ja kustannusarvion hankkeen osasta 1. Toteutussuunnitelma ja kustannusarvio perustuvat oletukseen, että tilaaja osoittaa Raitiotieallianssiin oheisen taulukon mukaiset henkilöresurssit. Sivu 16 / 23

Taulukko 1. Raitiotieallianssin osan 1 toteutussuunnitelman ja tavoitekustannuksen mukainen tilaajan, Tampereen kaupungin panostus allianssiorganisaatioon. Tehtävä Kaupungin edustus toteutusvaiheessa Johtoryhmä Puheenjohtajuus säilyy ja jäsenenä on lisäksi 2-5 kaupunkiympäristön palvelualueen yksiköiden vetäjää. Lisäksi johtoryhmässä on liikenneviraston edustaja läsnäolo- ja puheoikeudella. Projektiryhmä Projektiryhmään on nimetty kaupungilta tilaajan projektipäällikkö, rinnakkaishankkeiden koordinaattori, johtosiirtojen ja katutilavalvonnan asiantuntija ja joukkoliikenteen asiantuntija kaupunkiympäristön palvelualueelta. Lisäksi projektiryhmässä on liikenneviraston edustaja. Rakentamisen lohkot 5 kpl Palveluntuottajien lohkopäälliköiden tukihenkilöitä on nimettynä kolme kaupungin rakennuttamisyksikön rakennuttajaa. Varikkolohkon tukihenkilö talo- ja tekniikkavaiheessa 4/2018 alkaen ja suunnittelun osalta aiemmin tulisi olla Raitiotie-Oy:stä. Suunnittelun johto Palveluntuottajilla on neljä suunnittelun johdon vastuuhenkilöä (infrasuunnittelu, tekniset järjestelmät, tietomallinnus, ympäristö), joille on nimetty kaupungilta yhdyshenkilöt. Tekniikkalajivastaavat Tekniikkalajeja on kymmenen. Palveluntuottajilta on nimetty tekniikkalajivastaavat sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Lisäksi kaupungilta on tarve olla tekniikkalajivastaavat. Maanrakennuksen, johtosiirtojen, kadunrakentamisen, siltojen ja taitorakenteiden, liikennevalojen sekä radan turva- ja ohjauslaitteiden ja vahvavirran osalta kaupungin tekniikkalajivastaavat on nimetty kaupunkiympäristön palvelualueelta ja tietoliikenteen tekniikkalajivastaava Tilakeskuksesta. Keskeisiä projektiallianssin tehtäviä Ratatekniikan, varikkorakentamisen, sähkönsyötön ja ajolankajärjestelmän osalta kaupungilla ei ole osaamista. Näihin tehtäviin tekniikkalajivastaava on luontevaa tulla Raitiotie Oy:stä. Kaupunkiympäristön palvelualueelta on nimetty asiantuntijoita kaavoituksen, rinnakkaishankkeiden yhteensovituksen, vuorovaikutuksen, kaupunkikuvaasioiden, maisemasuunnittelun ja joukkoliikennesuunnittelun tehtäviin. Turvallisuuskoordinaattori on lakisääteinen tilaajatehtävä, johon ei ole toistaiseksi nimettynä kaupungin vastuuhenkilöä. Käyttöönottovastaavan ja vaunuhankinnasta vastaavan tehtäviin kaupungilla ei ole osaamista. Näihin tehtäviin tilaajan asiantuntemus tulisi saada Raitiotie Oy:stä. Sivu 17 / 23

Raitiotieallianssin johtoryhmän jäseninä on kehitysvaiheessa 2015-2016 toimineet seuraavat kaupungin edustajat: a. Mikko Nurminen raitiotieohjelman omistaja, allianssin johtoryhmän ja kaupungin ohjausryhmän puheenjohtaja b. Taru Hurme jäsen, kaupunkisuunnittelun vastuualue c. Mika Periviita jäsen, joukkoliikenteen vastuualue d. Ari Vandell jäsen, yleisten alueiden suunnittelun vastuualue e. Milko Tietäväinen jäsen, rakennuttamisen vastuualue f. Ville-Mikael Tuominen - tilaajan edustaja allianssin projektiryhmässä, läsnäolo- ja puheoikeus johtoryhmässä Kuva. Raitiotieallianssin osan 1 toteutusvaiheen organisaatio. 8.8 OHJELMAN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN VASTUUT, ROOLIT JA VALTUUDET Ohjelman keskeisiä kaupungin organisaation ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Raitiotie Oy, vaunutoimittaja, operaattori, liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne - vastuualue, Trafi, lupaviranomaiset ja pelastuslaitos. Sivu 18 / 23

Tampereen raitiotiehanke on mukana suomalaisten raitiotiekaupunkien verkostossa, jossa tehdään yhteistoimintaa sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia mm. Raide-Jokeri -hankkeen, Kruunusillat -hankkeen ja Turun pikaraitiotie/superbussi -hankkeen kanssa. Benchmarking tietoa on hankittu erityisesti Bergenistä, Göteborgista, Odensesta, Lundista ja Uppsalasta. Pohjoismaisissa raitiotiehankkeissa, kuten Bergen ja Odense on käytetty seurantaryhmää, joka on hankejohtajan tai hankkeen ohjausryhmän tukena ulkopuolisena auditoijana. Tämänlaiselle arviolta 3-5 yhteiskunnallisesti kokeneesta henkilöstä muodostuvalle ryhmälle hankkeen johto raportoi hankkeen etenemisestä ja tulevista suunnitelmista. Seurantaryhmä toimii myös hankkeen ulkopuolisena ja mahdollisesti rakennusalan ulkopuolisena toiminnan arvioijana ja sparraajana. 9 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS 10 RISKIT Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on keskeinen rooli raitiotiehankkeen onnistuneessa läpiviennissä. Viestinnän ja vuorovaikutuksen keskeisiä tavoitteita raitiotiehankkeessa ovat avoimuus, oikea-aikaisuus, ennakointi, kohdentaminen, säännöllisyys, monikanavaisuus ja osallistaminen. Raitiotiehanketta on toteutettu näillä periaatteilla ja toimintaperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Toteutusvaiheessa palautteen, tiedustelujen, mediamielenkiinnon ja vierailupyyntöjen määrän arvioidaan olevan suuri. Raitiotieallianssilla on oma toteutusvaiheen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma. Siinä viestinnän keinoja ovat mm. tiedotteet, esitteet, yleisötapahtumat, lehdet, sosiaalinen media, internet ja viikkoraportit. Vuorovaikutuksen keinoja ovat yleisötilaisuudet, ratikkakahvilat, teematyöpajat, sidosryhmätapaamiset, ryhmävierailut Big Roomissa, bussikierrokset raitiotiereitillä, esittelypäivystykset, Ratikka-Nysse ja neuvottelut. Raitiotieallianssin rinnalla ohjelma, Raitiotie Oy ja kaupungin perusyksiköt viestivät ja vuorovaikuttavat oman raitiotiehankkeeseen liittyvän toimintansa näkökulmasta. Mm. matkustajainformaatio- ja maksujärjestelmien uudistamisesta tiedottaa joukkoliikenneyksikkö ja vaunuhankinnan asioista tiedottaa Raitiotie Oy. Raitiotiehankkeessa viestinnän ja vuorovaikutuksen kohderyhmät ovat erittäin laajoja. Kohteena on allianssitiimi, kaupungin työntekijät, päättäjät, sidosryhmät, raitiotieradan varren asukkaat, kaikki tamperelaiset, lähikuntien asukkaat, yritykset ja media. Esimerkiksi raitiotieradan rakentamisella Hämeenkadulle on merkittävä vaikutus koko kaupunkiseudun joukkoliikenteen ja ihmisten arjen sujuvuuteen. Häiriötilanteet, koeliikenne ja raitiotiejärjestelmän käyttöönottovaihe tarvitsevat oman viestintä- ja vuorovaikutussuunnittelun. Esimerkiksi häiriötilanteissa tärkeää on selkeä vastuunjako sekä tiedon luotettavuus, nopeus ja aktiivisuus. 10.1 RISKIEN HALLINNAN KÄYTÄNNÖT OHJELMASSA Raitiotieallianssilla on omaan toimintaansa liittyvä riskienhallintasuunnitelma. Raitiotieohjelma ylläpitää täydentävää koko raitiotiehanke -ohjelman riskienhallintasuunnitelmaa, joka käsittää mm. vaunuhankinnan, operaattorin kilpailutuksen ja kaupungin perusyksiköiden raitiotiehankkeeseen liittyvien projektien vaikutukset raitiotiehankkeeseen. Sivu 19 / 23

10.2 SUURIMMAT RISKIT JA NIIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMAT Raitiotiehankkeen, ohjelman keskeisiksi riskeiksi on tunnistettu syyskuussa 2016 seuraavia tekijöitä. Tilaajan, kaupungin henkilöresurssit, käyttötalous ja hankkeen rajaus on minimoitu. Häiriötilanteissa, mm. yllätykset, sairastumiset, työpaikan vaihdot jne., ohjelma on haavoittuva. Monissa suurissa infrahankkeissa tilaajaresurssien vähyys on aiheuttanut merkittäviä ongelmia. Päätöksiä ei saada riittävän nopeasti tai ei ollenkaan. Alimitoitetut tilaajaresurssit saattavat aiheuttaa hankkeen viivästymistä sekä lisäkustannuksia kaupungille. Henkilöresurssien varmistamiseen tarvitaan varahenkilösuunnitelma ja ohjelmalle riittävä hankkeen laajuus huomioon ottava käyttötalousbudjetti. Asemakaavoihin ja viranomaislupiin liittyy valitusriski. Oikeusprosessit saattavat aiheuttaa tiettyjen rakentamiskohteiden töiden aloittamisen viivästymisen kuukausilla tai jopa vuodella. Kriittisten kohteiden viivästyminen voi aiheuttaa koko hankkeen kokonaisaikataulun viivästymisen. Raitiotieallianssissa kaupunki vastaa valituksista aiheutuvien aikatauluviiveiden riskistä. Raitiotieallianssin, vaunutoimituksen ja operaattorin toiminnan yhteensovittamisessa on omat haasteensa. Keskeistä on, että allianssin palveluntuottajat, vaunutoimittaja ja operaattori saadaan tekemään hanketta yhdessä. Sekä allianssin palveluntuottajia ja vaunutoimittajaa velvoitetaan ja kannustetaan yhteistoimintaan. Mutta lopulta yhteistoiminnan riski, rajapintojen hallinta on tilaajan vastuulla. Lähtökohtana on, että vaununtoimituksesta ja operaattorin hankinnasta vastaa Raitiotie Oy. Tämä edellyttää, että osakeyhtiöllä on riittävästi omaa asiantuntemusta vaunutoimittajan ja operaattorin toiminnan ohjaamiseen. Useiden samaan aikaan käyttöönotettavien ja uudistettavien teknisten järjestelmien yhteensovittamisessa voi tulla merkittäviä haasteita. Kaupunki uudistaa raitiotiehankkeen rinnalla mm. joukkoliikenteen matkustajainformaatio- ja maksujärjestelmät. Allianssi ja vaunutoimittaja velvoitetaan yhteistoimintaan ja yhteensovittamiseen, mutta keskeinen yhteensovittamisen riskin kantaja on kaupunki. Hiedanrannan alueen, hankkeen osan 2 eteneminen tulee tapahtua ripeästi osan 1 rakentamisen rinnalla. Mikäli Hiedanrannan osalta mm. kaavoituksen sekä liikenneverkon ja kunnallistekniikan suunnittelun osalta ei päästä vuoteen 2019-2020 mennessä allianssin kehitysvaiheen suunnitteluvalmiuteen ja arviolta vuosiin 2021-2022 mennessä toteutusvaiheen rakentamisvalmiuteen, niin vaarana on, että Raitiotieallianssi ei voi osaa 2 toteuttaa tai Raitiotieallianssin uudelleen mobilisointi voi tulla kaupungille merkittävästi arvioitua kalliimmaksi. Kansainvälisten esimerkkien perusteella uuden raitiotiejärjestelmän toteuttaminen saattaa aktivoida raitiotiepysäkkien vaikutusalueen kiinteistökehittämistä. Tästä on odotuksia myös Tampereella mm. kiinteistötaloudellisen vaikutusarvioinnin perusteella. Rakennuttajien mielenkiinto saattaa kohdistua erityisesti raitiotiekäytävään. Tämä voi näkyä mm. hankkeiden aloituksen nopeutumisena. Raitiotien rakentamisen rinnakkaishankkeet voivat edetä ennakoimattoman nopeasti, ja todennäköisesti ilmaantuu uusia hankkeita, joista aiheutuu ylimääräistä yhteensovitustarvetta tai muutoksia myös raitiotiehankkeen sisältöön. Tämänlaisia muutoksia voivat olla mm. pysäkkivarauksen käyttöönotto ennakkoitua aikaisemmin. Sivu 20 / 23

11 OHJELMAJOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT 11.1 RAPORTOINTI JA OHJAUS Ohjelman omistaja raportoi säännöllisesti kaupungin johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle ohjelman etenemisestä. Ohjelmajohtaja raportoi hankkeen kokonaistilanteesta viikoittain kaupunkiympäristön palvelualueen johtoryhmälle ja kuukausittain ohjelman ohjausryhmälle. Kaupunkiympäristön palvelualueen yksikön johtajat raportoivat oman yksikön vastuulla olevien projektien etenemisestä allianssin johtoryhmälle, kaupunkiympäristön palvelualueen johtoryhmälle ja ohjelman ohjausryhmälle. Projektien ohjaus ja raportointi tapahtuu Tampereen kaupungin projektiohjeiden mukaisesti. Raitiotiehankkeen kokouskäytännöt jatkuvat kehitysvaiheen 1 mukaisesti: Raitiotien viikkopalaveri kerran viikossa 1 tunti Raitiotiehankkeen ohjausryhmä, kerran kuussa, laajalla tiedoksi-jakelulla Allianssin johtoryhmä säilyy nykyisellä kokoonpanolla tai tarpeen mukaan muutetaan Allianssin projektiryhmää vahvistetaan - mukaan rakennuttamisen, joukkoliikenneyksikön ja liikenneviraston edustajat. 11.2 MUUTOSTEN HALLINTA Ohjelmasuunnitelman muutoksista päättää ohjelman ohjausryhmä. Muutokset merkitään versiohistoriaan. Muutoksia voivat olla mm. ohjelman organisaatioon ja laajuuteen tehtävät muutokset. Muutoksia ohjelmasuunnitelmaan saattaa aiheuttaa kaupunkistrategiassa, lainsäädännössä, toimintaympäristössä tai muissa lähtökohdissa tapahtuvat muutokset. Ohjelman kokonaisaikatauluun tulevat muutokset hyväksytetään kaupunginhallituksessa. Ohjelman sisäiset esimerkiksi osaprojektien aikataulu- tms. muutokset käsitellään ohjelman ohjausryhmässä. Ohjelman ohjausryhmä tai ohjelman omistaja arvioi, milloin muutos on tarve viedä ylemmälle tasolle organisaatiossa, esimerkiksi kaupungin johtoryhmään tai kaupunginhallitukseen päätettäväksi. 11.3 LAADUNVARMISTUS Laadunvarmistus tapahtuu pääsääntöisesti projektitasolla tai perustehtävissä ja toimenpiteissä Tampereen kaupungin laatukäytäntöjen mukaisesti. Raitiotieallianssiin ostetaan kustannus- ja talousasiantuntijoiden palveluja, jotka varmistavat hankkeen hinnoittelun ja laskutuksen oikeellisuuden. Raitiotiealliassin infran rakentamiseen ja vaunuhankintaan liittyen ohjelma ja osakeyhtiö hankkivat monenlaisia mittaus-, laadunvarmistus ja arviointipalveluja. Laadunhallintasuunnitelma sisältyy projektien projektisuunnitelmiin. Laadun hallinta on osa riskien hallintaa. Toiminnassa noudetaan standardeja, normeja ja Tampereen kaupungin käytäntöjä. Sivu 21 / 23

12 MUUTOKSEN JOHTAMINEN JA HYÖTYJEN VARMISTAMINEN 13 OHJELMAN ULKOISET RIIPPUVUUDET JA YHTEYDET Raitiotien vaikutusalueelle kohdistetaan voimakkaasti täydennysrakentamista Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti. Merkittäviä täydennyskohteita sijoittuu mm. Hervantaan ja Hiedanrantaan. Lisäksi reitin varrelle sijoittuu kehitettäviä julkisia kaupunkitiloja. Raitiotiekaduille kohdistuu raitiotien toteuttamisesta riippuvia ja riippumattomia kadun- ja kunnallistekniikan rakentamistarpeita. Vuosien 2017-2024 aikana on arvioitu osan 1 raitiotiekatujen investointitarpeeksi 56,6 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy hyväksyttyjen asemakaavojen ja sopimusten mukaisten katujärjestelyjen toteuttamista, kohteita, jotka on pakko tai kannattavaa toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä ja muita katuympäristön tavoitetilaa toteuttavia raitiotiestä riippumattomia toimenpiteitä. Raitiotiehanke -ohjelmalla on mittava määrä riippuvuuksia ja yhteyksiä kaupungin muihin ohjelmiin ja projekteihin. Keskustahanke kytkeytyy monella tavalla raitiotiehankkeeseen, erityisesti ratalinjan varren katuihin rajautuvien projektien osalta. Hiedanrannan kehittämisessä keskeinen tavoite on, että raitiotie linjataan Raitiotieallianssin osan 2 aikana alueen kautta. Raitiotiepysäkkien yhteydessä olevien torien ja aukioiden kehittäminen todennäköisesti aktivoituu. Näitä kohteita ovat mm. Hämeenpuisto ja Asema-aukio. Täydennysrakentamista, uusia asemakaava-alueita on ratalinjan varrella mittavasti. Yhteensovittamisen tarvetta kunnallistekniikan ja liikenneverkon suunnittelun ja rakentamisen osalta on mm. Hervantajärven, Hervannan keskusakselin, Turtolan, Hakametsän, Kalevanrinteen, Tammelan stadionin, Särkänniemen, Santalahden, Niemenrannan ja Lentävänniemen alueilla. Pyörätieverkon ja pyöräpysäköinnin kehittäminen on todennäköistä kaupungin rinnakkaishankkeena Raitiotieallianssin rakennustöiden rinnalla. Autojen liityntäpysäköintijärjestelmän kehittäminen erityisesti raitiotielinjojen päätepysäkeille on mahdollisuus, jota ei ole toistaiseksi yksityiskohtaisesti suunniteltu. Keskeiset kohteet on tunnistettu mm. maakuntakaavan valmistelun yhteydessä. Tunnistettuja kohteita ratalinjalla on mm. Hervannassa, Turtolassa, Ruotulassa ja Lielahdessa. Pääkaupunkiseudulla valtio tulee osallistumaan MAL-sopimuksen mukaisesti kuntien toteuttamien liityntäpysäköintijärjestelyjen kustannuksiin 30-50 prosentin osuudella. Resurssit Muut projektit Ohjelman ja sen alaprojektien eteneminen vaatii merkittäviä resurssivarauksia Tampereen kaupungin oman henkilöstön osalta. Ohjelman ohjausryhmän jäsenet ovat merkittävässä roolissa varmistettaessa resurssien riittävyys. Yhteydet kaupungin muihin projekteihin otetaan huomioon erityisesti aikataulutuksessa ja viestinnän ja vuorovaikutuksen suunnitelmassa. Raitiotiehankkeen rinnalla Tampereen kaupunki uudistaa mm. joukkoliikenteen matkustajainformaatio-, maksu- ja ohjausjärjestelmät ja liikennevalo-ohjauksen järjestelmiä, toteuttaa jalankulkuopastusta, laajentaa sähköbussien latausjärjestelmää sekä uusii ja kehittää katuvalaistusta. Näiden projektien vastuuhenkilöt kaupungilta osallistuvat myös raitiotiehankkeen Sivu 22 / 23