Eläke kaupan päälle vai kaupasta? Esitelmä Työeläkepäivillä 14.11.2012 Professori Olli-Pekka Ruuskanen Vakuutustiede Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
2 Sisällöstä Saadaanko työeläkettä sittenkin kaupan päälle? Pakottaako järjestelmä jotkut hankkimaan eläketurvansa kaupasta? Ketkä hyötyvät järjestelmästä? Keitä nykyinen järjestelmä rankaisee? Onko taloudelliseen kestävyyteen pyrkiminen johtanut sosiaalisen kestävyyden heikkenemiseen? Järjestelmänäkökulmasta eläkkeensaajan näkökulmaan. Eri väestöryhmien väliset kuolleisuuserot. Uusien tariffitekijöiden käyttö. Rooli vapaaehtoiselle varautumiselle?
Vakuutusperiaate eläkkeissä
4 Kokonaiseläketurva koostuu. I. Pilari: Kansaneläkkeestä II. Pilari: Työeläkkeestä III. Pilari: Vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta
5 Vakuutusperiaatteen hyödyt (Ewald,1986) Vakuutuksen periaatteelle rakennettu järjestelmä tekee läpinäkyväksi sekä toimintalogiikan että sisäiset rahavirrat. Rationaalisuus korvaa empatian. Vakuutusperiaate on tekninen ei sisällä arvostelmia. Vakuutus liittää suurimman mahdollisen yhteisöllistämisen suurimpaan mahdolliseen yksilöllistämiseen. Vakuutuksessa toteutuu tapahtumasolidaarisuus. (Lehtonen and Liukko, 2010).
6 Vakuutusperiaate on läpinäkyvyyden tae Sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen vahingoittaa moraalisia periaatteita koska se johtaa solidaarisuuden vähenemiseen paljastamalla järjestelmään sisältyvät tulonsiirrot. (Julkunen, 2001)
7 Työeläke on konservatiivinen järjestelmä Perusperiaatteet: ( kulmakivinä tulee säilyä ) Kulutustason säilyminen Ansaintaperiaate Eläke kattaa sosiaalisia riskitekijöitä Indeksiturva Koskemattomuus Katottomuus Erillinen, itsenäinen rahoitus. Järjestelmää tarkastellaan keskimääräisen yksilön kautta. Bertola et al. (2006) Income distribution in macroeconomic models Uusintaa tulonjaon rakennetta ja tulo-eroja eläkkeellä. Sosiaalipolitiikka ja tulonjako ulkoistettu valtiolle.
Kaupasta: Vapaaehtoinen eläkevakuutus
9 Vapaaehtoinen eläkevakuutus Yleisin periaate: Maksut verovapaita, tuotot verovapaita, nostettaessa verotus. (EET = exempt, exempt, taxed) Vastaava periaate on työeläkkeessä. Verosäännökset eivät osa sopimusehtoja. Maksujen verovähennys pääomatuloista enintään 5000 euroa vuodessa eli 417 euroa kuukaudessa. Eläkeajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja tasainen takaisinmaksu. Siirrytty samassa asemassa kun työeläke tilanteeseen, jossa selvästi huonommassa asemassa kuin työeläke.
10 Muutokset ja niiden vaikutukset Viimeisen 10 vuoden aikana muutettu vähennysoikeuden enimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia. Myös takautuvasti jo olemassa oleviin sopimuksiin. Asiakkaat äänestävät jaloillaan: 2005 pääomatuloista vähennys ja aloitus 62-vuotiaana -30% 2010 aloitus 63 vuoteen -20% 2011 uusia sopimuksia enää 5.000 kpl 2012 ehdotus että alaikäraja 68.1 vuoteen -> loppu
11 Tietoa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista FK:n kyselytutkimus 2007: 75 % täydentää työeläkettä. 70 % vähemmän kuin 100 euroa kk. 16 % akateemisia tai korkeampi koulutus. 60 % alle 30.000 euron vuositulot.
Aikaulottuvuus: eläkeikä ja elinaikakerroin
13 Työeläkejärjestelmän ja ajankäyttö Vaikka eläke sisältää yksilön ajallisen ulottuvuuden, se ei näy työeläkejärjestelmän periaatteissa. Goodin et al. (2008) Discretionary Time Ajankäyttötutkimukset. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kysymykset. Value-of-life-kirjallisuus. Hyvinvointi- ja onnellisuustutkimus. Yksilöiden välisellä epätasa-arvolla yhä enemmän ajallinen ulottuvuus. Esim. mikä on lisäelinvuoden arvo?
14 Työeläkejärjestelmän kestävyys pitenevän eliniän vallitessa Kestävyys kahdella tavalla: Lisätään työn tarjontaa. Leikataan eläke-etuja: Myöhennetään eläkkeelle siirtymistä. Alennetaan eläkkeitä. Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit. 2005 eläke riippuu koko työuran ansioista. 2009 elinaikakerroin.
15 Elinaikakerroin Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeisiin ja työkyvyttömyyseläkkeen karttuneeseen eläkeosaan. Eläke pienenee koko ikäryhmällä elinaikakertoimen verran. Kerroin lasketaan työntekijöiden keskimääräisen eliniän kasvuvauhdilla. Käytössä eri muodoissa useassa maassa.
16 Elinaikakerroin ja sukupolvien välinen tasa-arvo Nopeasti pitenevä elinikä leikkaa voimakkaasti eläkkeitä. Tulevien sukupolvien eläketasot alas. Maksavat enemmän kuin saavat. Vuonna 1987 syntyneen eläke vain 80% ansaitusta eläkkeestä. Pitää työskennellä kolme lisävuotta, että saa korvattua menetyksen. Uusitalo, 2010
Kaupan päälle: elinaikaodotteen erot
18 Elinaikakertoimen reiluus On reilu, jos elinajanodote kunakin vuonna syntyneille on satunnaisprosessi. Ei ole reilu, jos kunakin vuonna syntyneet muodostavat ryhmiä, joiden elinajanodote eroaa ei-satunnaisesti toisistaan. Tällaisessa tilanteessa keskimääräistä elinajanodotetta lyhyemmän elinajanodotteen ryhmät joutuvat maksamaan pienempinä eläkkeinä pidempään elävien ryhmien eläkkeet. Esim. Sukupuolesta riippuva kuolleisuus tarkoittaa, että miehet subventoivat naisia.
19 Tarkempi tilastointi; huolestuttavammat tulokset Tilastot puutteellisia; useimmiten väestölaskentojen pitkittäisaineistot. Aluksi kuolleisuus vuosiluokittain. Seuraavaksi tietoja eroista väestön kuolleisuudesta koulutuksen ja ammattiaseman mukaisesti. Nyt myös tuloluokittain. Suomessa kansainvälisesti suuret erot, jotka jyrkentyneet. Sosiaaliryhmien erot kuolleisuudessa: miehet +6,1 vuotta naiset +3,3 vuotta Terveyserot sosioekonomisten ryhmien välillä ovat selvät, hierarkkiset ja syvään juurtuneet STM-raportti 2007
20 Mitä tämä sosiaaliryhmään perustuva ero tarkoittaa? Työntekijämies eläkkeellä 9,7 vuotta. Akateemisesti koulutettu mies 15,8 vuotta. Eläkkeellä 60 % kauemmin. Työntekijänainen eläkkeellä 16,7 vuotta. Akateemisesti koulutettu nainen 20,1 vuotta. Eläkkeellä 17 % kauemmin. 60 % elinikäeroista miehillä muodostuu ennen 65-ikävuotta. 30 % naisilla.
21 Viime aikojen tutkimus keskittynyt tuloeroihin 1988 2007 kuilu kasvanut 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ylimmän ja alimman viidenneksen välillä miesten joukossa. 1988 2007 kuilu kasvanut 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen ylimmän ja alimman viidenneksen välillä naisten joukossa. Tarkiainen et al. (2012) Mutta alin viidennes eroava ryhmä työeläkkeiden mielessä: vaikutus 6.5 vuotta miehissä, -3 vuotta naisissa. Alin viidennes ei juurikaan työmarkkinoilla.
22 Vakuutusmatemaattisesti epäoikeudenmukaisen järjestelmän seurauksia Vakuutusmatemaattisesti hyötyvät ryhmät (=korkea SE-asema) haluavat eläkkeelle aikaisemmin. Joten luodaan superkarttuma, joka entisestään lisää epätasa-arvoa. Lyhyen elinajanodotteen ryhmät eivät halua lisätä työntekoa. Jos työeläke olisi vapaaehtoinen, alemmat sosioekonomiset ryhmät eivät suostuisi mukaan. Vapaaehtoinen eläkkeen kysyntä tulee sosioekonomisesti alemmissa ryhmissä olevilta kuin paremmassa olevilta ryhmiltä. Koska järjestelmä leikkaa jo ennestään pieniä eläkkeitä. Blinder (1981): Köyhät tarvitsevat korkeampaa tuottoa, jos pyritään vakuutusmatemaattisesti tasa-arvoiseen eläkeeseen.
23 Elinaikakerroin perustuu keskimääräisen elinajanodotteen kasvuun Lähtökohtavuoden epätasa-arvoa elinajanodotteessa ei oteta huomioon. Elinaikakerroin on entistäkin epäreilumpi tulevaisuudessa, jos erot elinajanodotteiden erot ryhmien välillä kasvavat. Elinaikaodotteen muutos kasvoi 1983-2000 50% nopeammin akateemisilla kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneilla. (3,9 vuotta versus 2,4 vuotta)
Vaihtoehtoja
25 Laskennallinen annuiteetti Voidaan laskea tietylle ryhmälle tai yksilöllisesti. Yksilöllinen/ryhmän elinaikaodote otetaan huomioon eläkkeessä. Jos elinaikaodote < keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke suurempi. Jos elinaikaodote > keskimääräinen elinaikaodote, niin eläke pienempi. Jos sosioekonominen asema korreloi elinaikaodotteen kanssa, huonommassa asemassa olevat saavat vakuutusmatemaattisesti reilumman eläkkeen. Kustannusneutraali. Sukupolvittain oikeudenmukainen Lisää suurituloisten työn tarjontaa suhteessa pienituloisiin.
26 Puolesta ja vastaan Annuiteetit eivät toimi yksityisvakuutuksessa. Tässä annuiteetti pakollinen. Vain muutos otetaan huomioon. Jos kaikkien elinaikaodote kasvaa, kerroin kaikille sama. Perusvuoden elinaikaodotteen erot pitää ottaa huomioon. Entä jos elävät pidempään. Katetaan sen hetken maksuilla.
27 Vapaaehtoinen täydentäminen Jos eläkejärjestelmän kestävyys vaatii työurien pidentämistä ja eläketason alentamista, vapaaehtoinen eläkevakuutus sopii huonosti tähän suunnitelmaan. Mutta milloin elinaikakerroin ja koko työuraan perustuva eläke johtaa alempien sosioekonomisten ryhmien tippumisen eläkeköyhyyteen? Pitäisikö vapaaehtoista täydentämistä sittenkin tukea?
28 Siis kaupasta vai kaupan päälle? Nykyjärjestelmässä kaikkia rangaistaan, mutta alempia sosioekonomisia ryhmiä eniten. Osa vapaaehtoisten tuotteiden kysynnästä tulee alemmilta sosioekonomisilta ryhmiltä, jotka joutuvat hankkimaan entistä niukemman eläkkeensä päälle lisäeläkettä kaupasta. Tämä tehty ja tehdään koko ajan vaikeammaksi. Hyvin koulutetut, ylemmissä ammattiasemissa toimivat ja hyvätuloiset saavat työeläkettä kaupan päälle. Onko järjestelmä sosiaalisesti kestävä?
Kiitos. e-mail: olli-pekka.ruuskanen@uta.fi twitter: @opruuskanen linkedin: Olli-Pekka Ruuskanen