LUOTTOMEHET - KREDTMANNEN R.Y:N JASENLEHT Esko Tirovisesta yhdistyksen kolmas kunniajisen s. 4 T[tkintokuulumisia s. 17
Luottomiehet - Kreditmiinnen ry:n jiisenlehti lmestyy neljii kertaa vuodessa Piiiitoimittaja Jari Nuorinko Toimituksen osoite Luottomiehet ry PL 891 00101 Helsinki Toimitusneuvosto Jari Nuorinko puh. (90) 144 055 Pertti Pennanen puh. (921) 131 l0l Ahti Nuutinen puh. (90) 733 2309 Jukka Marttila puh. (90) 162 9212 Petri Carpen puh. (90) 69 641 Mikko Parj anne puh. (90) 147 611 hitto Pressman/ Jorrna Yrjdlii puh. (90) 878 5080 Uudelle vuosikvmmenelle 8oJuku on jaanyt taakse, elak66n 90-luku! Uudelle vuosikymmenelle siirrlttaessa tulee v5isumatta mieleen vuosiluku 1992 ja Euroopan yhdentyminen. ta-euroopassa viime vuonna tapahtuneiden muutosten johdosta yhdentymiskeskustelu on vaikeutunut. EFTA:n ja EYn neuvottelut vaativat suuria ponnistuksia, jotta yhteinen talousalue, EES saataisi aikaan. Keskustelut Suomen yhdentymispolitiikasta ka''vat kuumina. Kaikki tiehvat, etta yhdentyminen tulee joka tapauksessa jossakin muodossa ja nyt tehdaan tyota sen eteen, etu itse oltaisi yrityksissamme valmiita siihen. Onko Sinun yrityksesi jo valmiina? Pankkilakko sulkee oven Tata kirjoittaessani Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa erilaisiin ongelmiin. Yritysmaailmassa joudutaan turvautumaan lomautuksiin ja ajaudutaan jopa konkursseihin. Tiettavasti ainoatakaan pankkilakon vuoksi konkurssiin mennltta ydtysu ei viela ole, mutta vaara kasvaa joka paiva. Kuluttajat repivat hiuksia paastaan, sillii jokapaiviiisten asioiden hoito vaikeutuu. Sympatiat olivat ensin tydntekijoiden puolella, mutta koska vaikea tilanne jatkuu, alkaa tuo suuren yleisdn tuki jo rakoilla. Hyvan asian puolesta taistellaan, hinta vain on kova. Luottolinkki Uuden vuosikymmenen alussa Linkki jatkaa hyviiksi koeruilla linjoillaan. odottelemme edelleen Teidiin kaikkien kirjoituksia Teidiin kaikkien lehteen. Koko toimitusneuvoston puolesta oikein mukavaa uutta vuosikymmenta. Jari Nuorinko Paino Helsingin Liikekirjapaino Oy Helsinki
Toimitusjohtaja Mikko Parjanne esitteli uuden talousarvion ja kertoi, etta yhdistys saa mahdollisesti uuden puolipiiiv?isihteerin. Uudeksi Luottomiesten puheenjohtaj aksi valitriin Thomas Feodoroff perimistoimisto Credit-Justitia Oy:sta ja varapuheenjohtajaksi luottopa, likktt Pekka Tiilikainen Valtameri Oy:sta. 3. kunniajiisen Mikko Parj anne esitteli seuraavaksi yhdistyksemme 4 Esko Tuovisesta yhdistyksemme kolmas kunniajisen Luottomiehet-Kredimiinnen ry:n varsinaiseen syyskokouks n 30.11.1989 Katajanokan kasinolle oli saapunut n. seitsemiinkymmentii osanottajaa. Pitkiiii esityslistaa kiiytiin liipi luottopiiiillikkii Tom c. Ahlroosin johdolla. kolmannen kunniajasenen, Ennen varsinaista puheenvuoroaan Es- toimitusj ohtaj a Esko Tirovisen Suomen Luotonantajayhdistyksestataja Mikko Parjannetta uutteko Tirovinen kiitti puheenjoh- Kunniajiisenen tulee olla rasta tyostaan yhdistyksen hyvaksi. "Yhdistysu on johdet- erityisen ansioitunut luottoalalla ja nidn voidaan todella tu ennennakemattoman jantevasti", kertoi Tirovinen. Hiin Esko Tirovisesta sanoa. Han on ollut Luottomiehet r.y:n rnainitsi poikkeuksellisistansioistaan viela Pekka Tiilikai- yksi perustajajasen, toiminut vuosina 1962, 1965, 1968 ja sen ja sanoi, etta Luottotutkinto tulee antamaan yhdis- 1975-1977 hallituksen jasenena ja yhdistyksen puheenjohtajana kahdesti vuosina "Seuraava askel koulutuksestykselle pitkajanteisyytta. 1968 ja 1976. Ensimmdinen sa tulee olemaan yhteisty6 kunniaj iisen oli Sylvesier Perret vuonna 1967. Tirovinen kauppaoppilaitosten kanssa", sanoi. Luottomrcsten enstmmiiinen kunniajiisen S-A- Perret ojoi sotainvalidien asiaa keriiiimtillii varoja hyviiiin torkoitukseen. Kolmas kunniajiisen Esko Tirovinen: - Yleensii kun joku henkilo saa kunniajasenen arvon ja aseman tulee mieleen hyllylle pantava tltppi. tse tunnen, etten viel?i ole hyllltavaraa. Nlt ta[aisessa tilanteessa kai kuuluisi esittaa noyrat kii tokset, omalta osaltani sanon, etta kiva kun huomasivat. T2illaisessa tilanteessa sita joutuu pohtimaan omaa rooliaan Luottomiehet-yhdistykseen ja vallalle nousee sellainen ise ja poika -ajattelu. On ollut kiva olla mukana yhdistyksessa. Silloin kun yhdistys oli nuori ei j2isenhankinta ollut niin yksinkertaista, kuin mita se on tana paivana. Tirolloin menetelmana o[ se, etta jos joku Luottomiehiin kuuluva jasen luennoi jossakin, jiirjesti han ko paikassa samalla myds "varvaystilaisuuden". Omaan toimintaani on osaltaan vaikuttanut se, etta S.A. Perret keksi varuata minut aikoinaan 60luvulla Stockmannin luottokonttoriin. Tuolloin yhdistyksessa tarvittiin proosallisesti tyorukkasta, jolloin hoidin mm. kokoonkutsukirjeiden postituksen. S.A. Perret'n ja minun viihsta suhdetta voi kuvata oppiisii ja oppipoika vertauksella. Jos Luottomiehet r.y:ta verrattaisi armeijaan, olisi Perret Suomen Marski. Tasta paiistaan aasinsillalla seuraavaan asiaan, veteraaniasiaan. 30.11. viisikymmenta vuotta sitten nuo silloiset nuoret miehet antoivat kaikkensa. Nyt meidan piha auttaa heita. Kiitos. Esko TiroYinen
[!i,ii:ii;f.liff'*fr,-jhi: nflaatio ja korot saatav alas taan seuraavaan listaan: l. nflaatio 2. Vaihtotasevajaus 3. Korkotaso ja sen alentaminen.1. Valuutan epavarmuus ja sen poistaminen 5. Kannattavuus 6. Luottotappioiden vahentamlnen - \'erotus 6. Kilpailu ja sen edistaminen Teksti: Eero Tuomainen Kokosi: Jari Nuorinko a la e ns im m ri is e n ti puhujana oli Postipankin pqnkinjohtaja Eero kaiseksi havaittu". Anna-Riitta Wallinin pitaisi puuttua tii_ han vanhaan kaannostapaan, koska se voi toimia mallina yksityista henkil<ia loukkaavalle huonolle kaytdkselle. Lausuntoa riittaa. Ennusteita ja selityksia laa_ Titomqinen. Hiin puhui tinee asiantuntijat palkittiin polttaristo diheistq, vanhalla ajalla ainakin yhta inflaatiosta ja hyvin kuin Kaikki erilaiset ongelmat konsultit eivat ratkea )htzi aikaa, joten Danie- korkeista meidiln piiivinzimme. tarkasrellaan kolmea koroisto. lille Belsassar tarjosi kultaa, ensimmaista. purppuraa ja paikkaa yhdeksi \iksi naiden asioiden kuntoon valtakunnan kolmesta saattamisella valtamiehesu, mika on kiire? Siihen fienee on monta tarkoir sylta. Meidan tulee ottaa huomioon an- tapahtumasta tanut valtionyarainministerin karat varoitukset, jotka ovat Babylonian taulun, jonka tuolia. vaihtotasevaje Belsassarin seuraaja voi nahda National Galleryssa Daarejaves oireita talouselamzin ajatteli pahoinloinnista. Danielia io l-ontoossa. Museoon ei peritii piiiiministeriksi. Ministerito_ Tallaisia varoituksia Raamattu ei kuvaa yksityiskohtaisesti niita syita, joihin den suomalaisten liikemiesnittelemaan ja sisaanpaasymaksua, joten nii- verit kuitenkin rupesivat juo- ovat Mancon, WArtsilA, Bensow, niinpa turkistarhat, rakennusala, kotitaloudet, jotka Belsassar ja Daniel kaldealaiset kaatuivat Babylonian hallitsijoikirjauksille, ei siella kannata mika ten, jotka ovat persoja kulu- joutui jalopeurojen luolaan, eivat on ministerille selvia luotoistaan... varmaankin yhtii na. Minulla on kyllii vankka kayda. Taulussa on nahtavilla Nama kova asiat koettelemus ovat hedttaneet huomiota, jopa usko siihen, etta talouspoliittlsena sltna oli suureen vane, Mene, Tekel, Ufarsin,,. lounas- ratingtoimiston teksti:,,me- kuin poliittisten toimittajien siin?i maann, etu puheet Suomen jaukseen ajettu vaihtotase, Teksti juoksee oikealta vasemmalle, kuten Lahi-dassa Danielin luottokelpoisuudesta uraputki ei nousultaan ollut ainutlaatuinen. ovat tul- kuten niin usein on asianlaita eet uudelleen on arvioitavaksi. kun valtiollisiin kriiseihin tapana. Oljykriisin jalkeen, Kohosihan juutalainen TamA tilanne ei voi pitkaan joudutaan. ekonomisti Joosef jo jatkua, sheikkien pelossa, tama nurja esim. varhaisemmin korkeaan inflaatiovauhrimme on Vajeen taustalla taas oli esitystapa otettiin kayttddn virkaan nopeampaa Egyp- Hanhan oli eteva ennus- vastaan ollut peraisin Belsassarin isiil- tulosesittelyissa numerosarakteiden kuin suuruudenhulluus, joka lienee monien kilpailijamaiden (7 qo suomalaisyhti<iidentissa. 5 9o selittaja. kilpailijamaat). ta ja Ennusteiden edeltajalta Nebukadnessarilta, joka keiden jarjestyksen Kuvaavaa osalta. selittaminen on Suomen kansaintunnetusti antoi rydstaa ja Nestekin kayttaa \ tli'ta alisesta hpaa, paljon vaikeampaa tilasta talouspuolella kuin niiden laatiminen. raiskata Jerusalemin sen jalkeen kun oli valloittanut sen Babyloniasta tai Persiasta. Babylonian vaikka ei useinkaan tuo on oljyii eraan amerikkalaisen paikallisradion vaihtotasekriisista ei h).vaa uutiskynnyksen vuonna 586 ekr. Myrihemrnin Rembrandtin taulua katsellessa saa kaytua aika tavalla sassar tapettiin. llittanyt kommentti: seunnnut. Bel- suomalaiset eivat vielii han pani kiiyntiin Baabelin Kaldealaiset ole devalvoineet tornin rakennustydt ja kaiketi mielikuvitusta, jos aikoo markkaansa. saada keskushenkildn muistuttadialaisille, menettiviit vallan ensin mee- kuvitteli, etta Babylonia on Finanssipoliittinen sitten pian tilanne viela joku oersialaisille, myrihemmit tulevaisuuden Japani tai muu ihme. henkiloiden Pertti paasiota ja nialaisille, maan Harri Holkeria ja on aaflmmaisen sivu- kirei; makedo- inflaatio on myrkkyli turkkilaisille jne... saastamiselle, Kriisin puhkeamisesta on Anna-Liisa Kasurista. korot ovat pilviss:i, joten Paljon Palatkaamme vaihtotasevajeen syihin. ei seikkaperainen raamatun kuvaus. Kuningas Belsassarin tii ia hallitsemisesta pitaisi naiden viela lenkkeilys- ole mikaan Syitahan ihme etteivat on kolme: kulutusjuhla, luorot mene kalvakoitua, laihtua ja vanhettua kaupaksi. jiirjestamissa investointi suurissa kulutusjuhlissa, juuri Tassa ennenkuin yhdennakoisyys rieha ja viestintiisotku. tilanteessa valtakunnansovittelija NaistA kun viini oli iillistlthisi. Ratingtoimiston niiklrrin ja yleisimmin paheksuttu on epailematu Kallion esitys rnakeimmillaan ja sivuvaimot rarkaisuksi teksti kuitenkin vie ajatukset olisi helpotus. kulutusjuhla, symbolinaan Belsassa- Taman esityksen hehkeimmillaan, kuninkaalle Suomeenrin pidot. voimaantulo tuotiin arvovaltaisen ulkopuolisen ratingtoimiston sanoma, Mita se teksti sitten ratkeaa keskusj?irjestdjen Merkitykseltaan kokouksissa. merkitsee? - Belsassarin asiantunt! tarkeampi Palkat nousisivat joka on kuitenkin investointien huono suunnittelu yksityiskohdiltaan oli 0,7 % maaliskuussa ja 0,39o melko ia arvoituksellinen, mutta jat selvittelivat asiaa pitkaan, yltidpainen lokakuussa. NAPA-(naistenpalkat) ja jo mitoitus, misia viestintatavaltaan pelottava. Oli kuin piru olisi maalattu ennen juutalaisen mutta kunnon tolkkua ei saa- Baabelin torni MAPA-(matalapalkat)lisAt tekisivat 0,6 qo. ekono- on oivallinen esimerkki. Vies- sortumisineen tu seinalle. Kuninkaan kasvot mistin Danielin konsultointia tin*isotkun Ekonomistit aiheutti laskevat, Baabelin etta kalpenivat, lanteitten nivelet ja jos lausunnon antoa. tama Taman kielten sekamelska. toteutuisi, niin inflaatio putoaisi '7 herposivat ja Toinen ei polvet tutisivat. lausunnon qo:ista sisaltdhan on nykykielella: "Tase on tutkittu Sekaisin lienevat tajunnut, mita toinen Duhui. n. 3 qo:iin Kuningas huusi hataansa ia muutamassa menneet vuo- kiiski tuoda paikalle tulopoliitikot, puoluesihteerit ja ekokien tuntema kaannds ja velkaiseksi havaittu,,. Cessa. Kaik- preesensit, futuurit ja muut Lopuksi pohdittavaksenne menee tempaukset, peruskorot, oman nomistit. henkil60n, loukkaa raihtotasevaje intimiteettisuojaa ja kuuluu: Babylonialaiiittain: ',Sinut paaoman tuotot ja vierailta Rembrandt van Rijn on lainassa olleet rahat ja tavarat. vuonna 1635 maalannut tasta on vaa'alla punnittu ja kdy-
,,KORKO TA KONKURSS!" TERVETU-/OA AAMUKAHVLLE! Aamiaispriytii odottaa kira 26.04.1990 klo 08.00 Hotelli Ramada Presidentin Evergreen-ravintolassa, Eteliinen Rautatiekatu 4, Helsinki. Tilaisuudessa haluamme tarjota Teille kiiltiinnonliiheisti ja ajankohtaista tietoa oikeasta viiviistyskorkotasosta ja korkojen perimismahdollisuuksista. Lisriksi esitiimme niikemyksemme siita, mitka tulevat olemaan vuoden 1990 riskitoimialal. 08.00 lmoittautuminen ja hotellin aamiainen 09.00 Oikea viiviistyskorkotaso - kohtuullisen korkokannan yliiraj a - markkinarahan hinta - maksuehtopolitiikka Varatuomari Risto Suviala, Contant Oy 10.00 Viiviistyskoron perimismahdollisuudet - mita korkolaki sanoo? - korkosopimukset - maksun oikea-aikaisuus - viiviistyskoron perintii Varatuomari Timo Miiki, Contant Oy 11.00- Riskitoimialat vuonna 1990 12.00 - miten perimistoimisto ntikee asian? - mita toimialoja tulee seurata erityisen tarkasti? - mita voidaan tehda luottoriskien hallitsemiseksi? Kauppat.maist. Roland Lillqvist, Contant Oy Varaa paikkasi soittamalla heti meille puhelinnumeroon (90) 602966/ Ulla Vainikka rai (921) 330300/Tarja Lahesaari. lmoittautumisaika piiiittyy 20.04.1990. Veloitamme aamupiiiviin ohjelmasta 580 mk/henkil<t. Tervetuloa! CONTANT OY
Tervetuloa 90-luku Teksti: Thomas Feodoroff Tuoko uusi vuosikymmen jo- Toivottavasti jasenistd suhtautuu mydnteisesti tutkimuk- rain erikoisra muisrerravaa sel- viaa vasla seuraavalla vuositu- seen niin, etta voimme luoda hannella. Toivorravasli! Luot- ponnahduslaudan alalle. Ta- asti luottomiehet eivat ole tomiesten lyhyessa hi5loriassahan 60-luku oli jarjesraryrym isen ajaneet jasentensa palkkaetuja, vaan yhdistys on toiminut ja perustamisen vuosikym- men, 70-luku yhdistyksen ase- alan ja jasentensammattitaidon kohottajana. Toivon, etta man vak iintumisen, 80-luku kansa invalist y misen ja 90-lu- yhdistys tulevaisuudessa paremmin ajaa myds jasentensa ku? Minulle on erirrain mie- luisa aloiltaa uusi vuosikym-taloudellisia etuja. Tietenkin men puheenjohtajana, koska luottotutkinto jo sinansa antaa parempaa ammattitaitoa riime vuosien hyv?it aloitreet poikivatuloksia nyr. Ensim- Ja nostaa arvostusta, mutta maisen luotrorurkinnon suo- yhdistyksen on 90Juvulla jiirjestelmaltsesti ajettava luot- rittaneer valmistuvar. Yhdis- tykselle ollaan palkkaamassatohallinnon asiaa. Tirtkimuksesta saamme varmasti my6s sihteeriapua niin. errii hallitus roi k_eskitryii todellisiin tehta- mielenkiintoista tietoa luottopaa ikdiden nykyisestii roo- vunsa paremmrn. Luortoalan rutk imus nayr. lista yrityksessa. On vanhanaikaista, etta luottopaallik- raa toteutuvan kevaan aikana, f Voin vain todeta, e a yhdistys ko toimii taloushallinnossa - ainakin aloittaa uuden vuosi md/nnin mielesta - kaupan jarruna. Luottopaallikdn kymmenenmielenkiintoisesti. Luortoalan r utkimus, jota luonnollinen paikka organisaatiossa on toimia mark- odoretaan mielenkiinnolla ei ainoastaan tutki palkkatasoa. kinointipaauikdn aisaparina myynnin suunnittelussa. Tielenkin on hy.vii saada pe- rustietoja. jotra ulevaisuu-luottopa5l[kdn on oltava dessa yhdisrys voisi vaikutraa mukana myynnin kohderyhmien valinnassa ja luottobud- kuin Ranskasta. Ne, jotka saa lupia mydnnetaan jatku- niiden kehitykseen. Englantilainen CM (lnsti- jettinsa turvin valmistettava rohkeasti mydntavat luotoja, vasti. Ongelmana on luotettavien luottotietojen saanti, pu- rute of Credit Management) hallittu riskinotto. Luottopaatdkset kuuluvat markkinoin- Kehitys ta-euroopassa on humattakaan, etta pankkijar- keraiivat potin. teki toista vuotta sitten tutki- muksen palkoista ja vastuista, tiin - perinta taloushallintoonden aikana, mutta kuinka ke- tehokkaasti tai pakkoperinta ollut uskomaton viime vuojestelma toimisi liinsimaisen jolloin he totesivat. etta alan palkkataso ei vastannut vel- goluku tuo myos tullessaan hitys jatkuu? Luottoalan ammattilaisille riittaa haasteita. saada. onnistuisi, jos maksua ei vollisuuksia. Vuosikymmenenmaagisen vuoden -92, jolloin johdonmukainen vaikuttami- Eurooppa yhdentyy, kauppa Neuvostoliittolaiset yritykset Jiisenillii ei koskaan yhdistyksen historiassa ole ollut nen aikaansai noin kaksinker-vapautuu ja luottohallinnolle voivat taman vuoden aikana aisen palkkakehityksen ver- tulee valtavasti uusia haasteita. Avoin luotto on 90-luvun moni on siihen varautunut? haasteita kuin nyt. mennii konkurssiin, kuinka yhta paljon mielenkiintoisia tailuammatteihin. Tanaiin luotroalan henkildita arvoste- tapa toimia. Ranskalaisen ostajan on voitava ostaa suoma- k:iyda kauppaa suoraan liinsi- tryetuloa 12000 yritystd voi tanaan taan aivan toisella tavalla, k uin T0Juvun Englannissa. go-luku! laisia tuotteita yhtii helposti maisten yritysten kanssa ja li- L
Lasihelmi Kaikenlaisia pettymyksiii sattuu, murhe llista on pettyii erinomaiseksi uskomaansa asiaan. Kun luule ltiyteneensii oikean helmen, joka paljastuukiq lasiseksi. Teksti: J Marttila Kaunis kuva Kotimaan perinua hoitavista toimistoista ei taida olla muuta pulaa kuin runsauden. Joukosta erottuu muutamia nimekkaita ja patevan tuntuisia. Aina lehdissii on niiiden mainoksia. mutta varsinainen tunnettuisuus ja yrityskuva muodostetaan joko esiintymaa perintaseminaareissa tai asiantuntevalla kirjoittelulla. Nama huipputoimistot suosittelevat erityisesti yhdistettya konkurssi- ja haasteperinha. Seminaarin estraadilla selostetaan vakuuttavasti ta aisen menettelyn etuja. Tiihdennetaan my6s nopeuden merkitysta - 60 paiivaa mydhassa oleva saatava ei usein enaa kotiudukaan taysimaaraisena. teet jne? Kai jotakin k5tta saatavan turuaamistoimenpi- Ajan karttuessa riski kasvaa pidempaa olsi ldltynyt? Kai rajusti. Omasta ammattitaidosta maalataan kaunis kuva. si saatu tiukattua edes va- keti konkurssiuhkauksella oli Keyunnossa saattaa kuitenkin tapahtua kerrassaan lut helppo prosessata. kuusvekseli. Silliihiin olisi ol- muuta. Velkoja - ensin "kupattuaan" ja kuunneltuaan velallistaan parisen kuukautta lopulta hataantyi. H'.va neuvo ei ole kallis. se kaivetaan suoraan muistin lokerosta: liihetetaan saatava toimisto X:lle perittiivaksi. Ovat varmaan reippaan dpeita, nopeudesta ovat aina kertoilleet. Tirrvautunevat ilman muuta mainostamaansa konkurssija haastepednt5an, saatava kun on sentean 70000 mk. kauksen velallisella. Tahdensi erityisesti velkojan ilmoitusvelvollisuutta, mikiili velallinen ottaisi yhteytta. Aika kului, velkoja O. tiedusteli kolmen viikon kuluttua mita asialle kuului. Toimisto X. kertoi sopineensa velallisen kanssa, eth tama maksaa velkansa kuukausittaisin erin, ensimm,iisen kerran puolentoista kuukauden kuluttua konkurssiuhkauksen lahettemisesta! Ei puhettakaan, etta toimisto olisi ensin neuvotellutoimeksiantajansa kanssa tai edes tiedottanut asiasta. Sitapaitsi osasihan O. itsekin vetkuttelun taidon, ei siitii olisi toimistolle kannattanut maksaa. Enta muut juridiset keinot: Tarkka toimeksianto moin on pidetteva huoli, ettei toimisto haaskaa aikaa turhien lupausten kuunteluun. Velkoja O. luuli kerran olevansa nokkelakin ja p1rysi toimistolta nimenomaan konkurssi- ja haasteperintaa kiirellisenii. Ns. kahdeksan ptiivan uhka laihtikin toimistolta valittdmasti. Viidennes saatavasta kertyi sisaan kymmenessa paivassa, aivan hyvii alku. Kuukauden kuluttua O. tiedusteli asian vaiheita. Haastehakemus olikin Yiritetty vasta edellisenii peivana. Ripea alku oli lopahtanut kesken. Eiki turvaamistoimenpiteisukaen o ut edes puhetta. Toki tiedetaan, ettei turvaaminen useinkaan onnistu. mutta tiedetaan my6s, etta se on joskus oiva painostuskeino. Toimisto tilittaa kertomansa mukaan kahdesti viikossa. Raporttilomakkeessa ilmoitettiin velallisen osasuoritus. Velkojan pankkitililla sira ei nakynlt. Soitto toimistolle paljasti heidan saaneen suorituksen jo yhdeksiin paivbii aiemmin. Tallessahan raha oli, mutta t,illainen huolimattomuus vaikuttaa epakohte- Toimeksiantoa laadittaessa liaalta. lienee sylta hrkasti yksildida Perintaalan koulutusta jaellaan runsain mitoin. Kaiketi mita halutaan. Ei laheteta saatavaa umpimahkaan vain johonkin viiliin saataisiin sopimaan toimeksianto-opas- perittav5ksi, vaan pyydetaan vaikka konkurssi- ja haasteperintaa, turvaamistoimia tms. antaja ja toimisto puhuisivat tusta. Olisi hyva, etta tehtevan Mita enemman jatetaan toi- samaa kielta ja ymmartaisivat miston itsensa harkittavaksi toisiaan. Tehtaven antajan on Toimisto X. vastaanotti ja paatettavaksi, sen suuremmalla todenndkdistrydelli jolipiteensd saamastaan palve- my6s uskallettava esittaa mie- tehtavan. lmotti lahetteneensa valittomasti konkurssiuh- kin keino jaa kalttamatta. Salusta.
Luottomiesten hallituksen uudet jflsenet esittdytyvdt 1. Missii yrityksessd tyiiskentelet, t htiiyiisi ja laustasi? 2. Toimintasi yhdistyksessii; koska tullut jiiseneksi jne. Oy Philips Ab, P,iivi Kousa, reskontrap,iiillikkii 3. Mitii asioita yhdistyksen tulisi kehitteii toiminnassaan ja mitkii ovat alan yl isel kehitystarp et? 4. Onko luottoalan arvostus riittiivii? Ellei, mitkii olisi- Luoltokunta, Petri Carp6n, luottopaiillikkit Yat keinoja s n kohentamiseen? 5. Miti ongelmia niet luottoalalla olevan tiillii hetk ll,i? Ahti Nuutinen hin on yhdistystoiminnan keskeista antia. Henkiloiden tunteminen helpottaa ammatillista kanssakeymista. Kansainvalisten yhteyksien luominen ja yllapitaminen on valttamatonta. Kokoustemmesitelmoitsijat ovat olleet korkeatasoisia asiantuntijoita, mika osaltaan ilmentda alan arvostusta. Uskon, etu lainseadiintdhankkeiden yhteydessakin yhdistyksemme kannanottoja kuunnellaan. 4. Kustannustietoisuus ja tulosajattelu on useimmilla aloilla tunnustettu. Koron merkityksen kasvaminen, uudet rahoitusinstrumentit ja saienndstelyn purkautumista seurannut luottotappioiden olennainen lisaentyminen aiheuttavat suuria vaatimuksia luottoalan kehittamiselle. Arvostus naikyy meikalaisten palkkauksesta, sijoittumisesta 1. Vedan konsernimme luotto-osastoa vastuualueenani luo- olen ollut Luottokunnan ja Euro- Oy:n vara. Toi- l. Viime vuoden alusta lahtien l. Olen Perimistoimisto Contant tonanto, uotonvalvonta ja perinta. Tirlin taloon v. -87. SitA ennen Aiemmin olen ollut vastaavissa konttorin johtajana. Johtoryh- tdsvallan raameista. Kun julkicard Oy:n luottopaellikkdna. min TLrussa Liinsi-Suomen alue- yrityksen organisaatiossa ja pa5- toimin vahittaiskaupan puolella tehtavissa Kaukomarkkinat man jaisenena vastaan lahinna senkin sektorin palkkaus on ajanut kauttaaltaan edellemme, on kuusi vuotta kodinelektroniikka-alan liikeketjussa konttori- - sekzi koko luottoalalle - Lisaksi osallistun edelleen koulu- pakko todeta, etta arvostusta il- Oy:ssa seke Oy Pukevassa, jonne perintatoiminnan juridiikasta. paallikkdna kulutus- ja kertaluottojen sek?i uusien maksuviili- Koulutustaustana minulla on ju- Ennen tahain mennessa kym kannaltamme parempikin. "ajauduin" opiskeluaikanani. tustilaisuuksien jarjestelyihin. mentiivii vertailutulos voisi olla neiden parissa. ristin tutkinto vuosimallia -83. menen vuotta kestanytta Contan Luottoalan tarkeys on liseantynyt samassa suhteessa kun tulok- 2. Jaseneksi liityin v. 87. En voi 2. Luottomiesten jasenena olen tin kau ani pallelin!li kymmenen vuotta laltiota, suurimman seen suoraan vaikuttavat luotto- sanoa toimineeni yhdistyksessaseitsemattai vuotta, mutta aiemmin en ole ollut yhdistyksen luot osan ulosottomiehenii eri piireistappiot. Kehittakaamme osaa- ennen hallituksen jesenyytteni. Kokouksissa olen kyllii kaiynyt. tamustehtavissa. sa Lounais-Suomessa. mistamme, taitoamme ja kykyamme. Ottakaamme rohkeasti 3- Yhteistyd luottoalan henkildiden kanssa on mutkatonta. Tar- koulutuksen kehittaminen. Luotvijiisenene olen melko ahkerasti kantaa tydymparistdssamme ja 3. Tarkeimpizi alueita on alan 2. Luoftomiehiin liityin 1984. RikeaZi olisi kuitenkin kartoittaa totutkinto -koulutuksen kayntiin kaynyt kokouksissa ja kotimaisilla retkilla. Lakihankkeist annetveliaalla tavalla tasmellista ja tu- yhdistyksena. Vaatikaamme so- kentan tarpeet. Siella olisi varmasti paljon annettavaa paatdk okasta, ja nyt on huolehdittava tavien lausuntojen valmisteluun loksekasta palvelua esimerkiksi saattaminen on ollut varsin ansi- sentekijdille. siita, ette koulutusohjelmalla on olen aikaisemmin osallistunut tuomioistuinlaitoksen ja hallinnon moninaisilta palvelutasoilta, Yrityksessamme myynti alkaa jatkuvuutta. Luottomiesten tulee parissa projektissa. Vilkkaampaa aina luotto-osastosta, ja tavaraluotonantajana kaipaan tydvali- kantaa alan lainsaadantdhanknan perustamisen jalkeen vuoden olemme. my6s edelleen ottaa aktiivisesti toiminta on ollut lakitoimikun- joiden merkittiivan asiakasryhma neisiin lisaa faktoja arvioiden ja keisiin. 1989 alusta. 5. Kansainvalisen yhteisdn mammuttimaiset direktiivimassat ei- budjettien sijasta. Tilinpaatdstiedot, paatoimittajakohtaiset makmalla myds luottotoimintojen nen, joka helpottaa sopeutumista vat kakistelematta uppoa mones- 4. Koko rahoituskentan ja sa- 3. hmisten jatkuva kouluttamisutapalausunnot, ajankohtaiset merkitys on tullut liike-elziman yhteiskunnan nopeaan muuttu- on nostettu huomion liike- ja oikeuskulttuuriimme. sa suhteessa erityislaatuiseen maksuvalmiustiedot, vakuusvarantotiedot jaettuna kaltettlyn si. Taman seurauksena myds alan kohteeksi mm. hallitusohjelmas- Myos umpion sisalla naen huo- eri alueilla entista keskeisemmiik-miseen, ja vapaaseen, samat tiedot myds arvostus on kohonnut. sa, Luottoalan kehitys ei ole hitaampaa kuin tekniikan aloilla. sien kayttaminen harskisti piiylestuttavaa kehitysta: Konkurs- sisar- ja tydryhtidista jne, ovat Mielestani yritykselle tulee olla kova sana. selkee luottopolitiikka, johon TamAn johdosta voimakas panostus koulutukseen saa varauk- sysiiaminen tavarantoimittajien dan puhdistukseen ja velkojen 4, En omaa riittavaa perspektiivizi viela kommentoidakseni alaa Kaupallisten yksikdiden ja settoman kannatukseni. Koke- niskoille on perin tavallista ja alt- myiis myyntijohto on sitoutunut. yleisesti. luotto-osaston valiselle yhteistydlla tulee pyrkie hallittuun ristuminen opetustehuvaan ja kou- asiantuntevaa ekonomista ja jurimuksesta tiedan, etta valmentautiit velalliset saavat tempuilleen 5. Mielenkiintoista kehitettavaa olisi paljonkin. Nykyinen etuoikeusasetus etuoikeudettomien optimointiin - ei velttiimatta opettajalle ainakin yhte paljon korostetaan ehka liiaksi kinottoon ja luottotappioiden lutustapahtuman toteutus antaa dista ohjausta. Velallisen suojaa velkojen osalta kaipaisi tasapainoitusta. Yrityskiinnityksen pa- Riittavaa arvostusta luottohen- Ajatusten ja kokemusten vaiheilla samoin kuin ulosoton tuo- niiden minimointiin. kuin oppilaille. kuluttajan- ja tietosuojelun alurempi etuoikeus irtaimistokiinnitykseen oli askel eteenpiiin. Va- se on tarpeeksi ammattitaitoista. hoitavien kesken ja myds tutustuset rekisterit ja tiedoksiantopalkil<istd voi saada vain silloin, kun to samankaltaisia tydtehtavia reissa uudistuksissa. Eraat julkikuudet ja vakuutus toimivat pelastajana osittain. Samaan asiaan on perehdyttava myris mahdollivistaan. Oman alan tuntemuksen lisaksi minen elinkeinoelziman yksikdila toimiville yrityksille. Luotonkyaikaisessa yhteiskuntaelzim:issa velut eivat suoriudu palvelutehd- liittyen pelaankuuluttaisin osakeyhtidssa osakkaiden ja hallikdiden toimintaan; niiden tavoitsimman laajalti kaupallisten yksi- Etuoikeussaenndt eivat ole nytuksen laajempaa taloudellista teisiin, tuotteisiin, jakeluverkkoon jne. luonnollisesti nakymaen saata- karkeaa eriarvoisuutta velkojien antajien puolella tama tulee perusteltavissa yllapitaessaan vastuuta toiminnastaan. 5. Nykyinen korkotaso tulee aivien kierron hidastumisena seke kesken. Akordimenettelya tulisi l0 heuttamaan ongelmia monille erityisesti paaomavaltaisillaloil- 'l; a- l"; Contant Oy, Timo Miiki, vara myos seina. asiakasyritysten konkurs- kehittea ja saada sovittelua myds ka).tanndssa toimimaan.
LUOTTOMEHET - KREDMANNEN RY:N TOMELMET VUODELLE 1990 HALLTUS Puheenjohtaja THOMAS FEODOROFF toimitusjotaja Credit-Justitia Oy puh. (90) 144 055 varapuheenjohtaja PEKKA TLKANEN luottopealikkd Valtameri Oy puh. (90) 654 7l Sihteeri Rahastonhoitaja Kerhomesrari Varsinainen jasen Varsinainen jzisen varsinainen jasen Varsinainen jasen ALA OMLA luotonvalvoja Hoover Oy puh. (90) l63t FREDLMON osastopae ikktt Kansallis-Osake-pankki puh. (90) 1631 TLULKK VARTO luortopaallikki, ndependent Rahoitus Oy puh. (90) 693 031 HANNU MARKKANEN talousjohtaja Helsingin KTK-yhdistys puh. (90) 756 8l PETR CARPEN luottopaiillikkd Luottokunta puh. (90) 696 4l pam KOUSA luottopaaltikkd Oy Philips Ab puh. (90) 502 6l TMO MAK perintajohtaja Contant Oy puh. (931) 330300 KOULUTUSTOMKUNTA Puheenjohtajai PEXKA TLKANEN luottopaallikkd Valtameri Oy Jisenet: JAA{O POHJANPETTO Perimistoimisto lainvoima Oy MAJA SAKSLN Helsingin Yliopisto,/ Julkisoikeuden laitos ESKO TUOVNEN Suomen Luotonantajayhdistys r.y. NLS WECKSTRoM vara Tietoperind Oy LUOTTOALAN NEUVOTTELUKUNTA Puheenjohtaja: THOMAS FEODOROFF Credit-Justitia Oy Jiisenet: TroM AHLROOS luottopazillikkd Asea Skandia Oy LASS KANTOLA osastopaii ikkd Suomen Yhdyspankki Oy AULS LNDELL Oy Union-dljy Ab MKKO PARJANNE Suomnen Asiakastieto Oy JAAXKO POHJANPELTO tomitusjohtaja Perimistoimisto Lainvoima Oy VEKXO SEM luottopaellikkd Oy StockmannAb RSTO SUVALA Credit Management -konsultti Cashplan Consulting Oy ESKO TUOVNEN Suomen Luotonantajayhdistys ry. LAKT()MKUNTA Puheenjohtaja: TMO MAK perintajohtaja Contant Oy Jsenet: REJO AARNO hallintojohtaja Suomen Asiakastieto Oy ERKK MKONSAAR osastopaalkkd Eliikevakuutus Oy llmarinen MATT RHMAK luottojohtaja Finansor-Rahoitus Oy ANTERO TETTNEN luottopaallikkd EKA-Yhtyma Oy PERTT PENNANEN luottopaallikkd Oy Kontino Ab PAAVO J. HAMALANEN perintalakimies TApiola-yhti6t ULK()MAANOMKUNTA Puheenjohtaja: THOMAS FEODOROFF Credit-Justitia Oy Jiisenet: RAO JARVSA) osastopiiallikkd Suomen Luotonantajayhdistys r.y. KAJ LUNDSTROM l mreefl Suomen Yhdyspankki Oy PRJO NURM 'rottop:iallikktt Oy Philips Ab TLNTARKASTAJAT Valsinaiset SEPPO PALMU osastopaallikkd Korpivaara Oy JYRK OKSANEN laskentapaallikkd Oy Hartwall Ab Varalle JYRK PEXKALA Suomen Luottotutkimus Oy JUKKA LUMAHO luottop:iallikkd Suomen LV-Tukku Oy LUOTTOLNKN TOMTUSNEUVOSTO Piietoimitraja JAR NUORNKO CJ Jelkiperintii Oy PERTT PENNANEN luottopaallikkd Oy Kontino Ab AHT NUUTNEN ETP-pziallikkd Eka-yhtyma Osuuskunta MKKO PARJANNE Suomen Asiakastieto Oy PETR CARPEN luottopaalikkd Luottokunta JUKKA MARTTLA luotropaallikkd Enso-Cutzeit oy
Perimistoimisto Credit-Justitia Ov 80-vuotta Perimistoimisto Credit-Justitia Oy, aikaisemmin Oy Credit Ab, tiiytti tiinn vuonna 80 vuotta ollen vanhin suomalainen perimistoimisto. Tapahtuman kunniaksi j,irjestettiin 4,1.1990 juhlaseminaari ja jo perinteiksi muodostuneet pakkaspaukut, Teksti: Jermu Laine Koonnut: Jari Nuorinko Oy Credit Ab sai alkunsa siis 1910. Tuolloin se palveli Suomen Luotonantajayhdistyksen Pa:ijohtaja Jemu Laine kerroi xluksi, ettd kun annetaan pyyntd puhua ajankohtaisista aiheista, \ aistam:itt:i tulee mieleen puhua Euroopan yhdentymisesrd. Hanelle integraatio on harastus ja hiin py*ii tarkastelemaan asioita hieman uudessa valossa. Laineen mukaan yhdentymiskeskusteluissa taryitaan uusia puheessaan, etta lansi ja ita voivat luodajopavaltioyhteisdnkesken:ian. Taman kehityksen piiatepisteenii tulisi olemaan Euroo- luotto-osastona. Toiminta jatkui varsin vireiinii, 1930luvullatydn- tekjjriitzi oli tusinan venan. Sota sitten oikea tai vaara, fakrahan pan Yhdysvallat. Oli tuo arvio keskeytti toiminnan ja kun sitten kuitenkin on, etta hyvin terkeassa asemassa oleva henkilti ei jalleenrakennuskautena tavaroidcn saanti oli yleisesti vaikeata, puhunut pelk:istaen Ldnsi-Euroopanpan yhdentymisesta. ei perimistoimistoa tarvittu, Toim inta liihti riijiihdysmaiseen kasvuun vuonna 1978, kun Oy Cre- Euroopan murrosvaiheessa, jo1, "Tiillii hetkellii eliimme Liinsidit Ab ostettiin ruotsalaiseen loin kehitystii tulee ohjata laajempaan suuntaan", kertoi Laine omistukseen. Tuolloin toimisto sai kiiyttdainsa mm. edistykseliiien atk-jarjestelman. Tana pai- Kun Lrinsi-Euroopassa puhu- Mitterandin sanoneen. r iinii Credit-Justitia Oy kuuiuu taan integraatiosta. nakee Jermu osana Euroopart suurimpaan Laine, etta ta-euroopassa tapah perintdalan konsemiin, ntrumiin. tuu disintegraatio. Vaikka liitos Toimitusjohtaja Thomas Feodoroff toivotti juhlaseminaari- suunnitelmatalouden puitteissa, E to o op a r t y h d e ru rn mi s e s t d. tii-blokin maissa suunniteltiin Tullihdl liuksen pcicijohtaja Jermu Laite puhui juhlaseminaarissa \ ieraat tervetulleeksi ja kertoi, se oli sittenkin pakkoliitos, mirk:i Moskova silloin paarti roreut- siryaleina nama maat eivat voisi kahdeksantoista maan EES:n, ettd tamd toimistomme kehitys ei tulevaisuudessa menestyii, vaan Euroopan yhteis<!n", kertoi Laine ja jatkoi: "Tdllaisena voimak- olisi ollut tallaista ilman osaavaa taa, kertoi h:in. Nyt elet?iiin voi taryitaan yhteistydtii henkildkuntaa ja kokoamaan hyviii asiakassuhteita. Han esitteli seminaa n kulkua poispiiin keinotekoisesta makasta vapautumisvaihetta, tietoa ja taitoa kaikista maista. kaana liittym?inii saamme aanemme kuuluviin." Pitiia jarkuvasti Kehitys tuolloir oli verkkaistaja larsinaisen puhujan, Tullihalliruksen p?i?ijohtaja integraatiosta. Laine niikee kuitenkin, ettei t;istai ta-euroopan todellisia toimia yhteisty<in rakentamiseksi oli vahan. protektionismia, vaan nimen- muistaa, ettii yhdentyminen ei ole Jermu Laineen. kehityksesta voi suoraan seurata Vasta 80-luvun puolivlilissii omaan vientisuuntautunutta kehitysta, keftoi Laine. liittyminen Ldnsi-Eurooppaan. Euroopassa alkoi varsinainen Jermu.Laine Euroopan Avaimet integraatioprosessiin Tuloksena Laineen mukaan ei vhdentymisestd koskaan kuitenkaan voi olla sama oiisivat tuotannon nostaminen, hyvinvoinnin kasvattaminen ja kansallisen vapauden kehittaminen. Silloin mkennettaisi kestav:ia Ja pysyva:i yhteistydta, luennoi Laine. td-eurooppa kehirtyy sillii vauhdilla, kun talous muuttuu EY;n kaltaiseksi markkinataloudeksi. Kuinka kaikki alkoi raltavia ponnisfuksia nopeasti muuttuvan ta-euroopan tilanteen vuoksi. Ranskan presidentti pan kehittiiminen sai alkunsa jo Viimeaikainen voimakas Euroo, Mitterand lausui uuden vuoden vuonna 1958,jolloin nahtiin, etta hurmosliike. Tuolloin nahtiin, etta Eurcoppa ei voi jaiidii paikoilleen, vaan sen tulee kaikin keinoin kilpailla sellaisten kehittyneiden mahtien kanssa kuin USAja Japani. Jermu Laine kertoi, etta Eurooppa ei voinut j?iiidii jiilkeen ja ett:i yksi ratkaisu nimenomaan oli rajojen piiattaiviii- C r e di t -J us t b i a O y : n t o imitu sj o hr aj a Thomas Feodoroff kehitys kuin USA:n liittovaltioilla, silla ne eivat ole kansallisia valrioita, eika niillii ole kulttuurieroja eika perinne-ercja. Vastavoimina Euroopan kehityksessa ovat kansallistunteet. Suomen kohdalla konkrcettinen kysymys sempi aukaisu, jolloin saatiin 1is?i?ion se, miten oman kielemme kiiy. kilpailua, ideoita ja rekniikkaa. Laine paatti puheenvuoronsa Halu yhdentymiseen kasvoi yhteenvetoon, jossa han kertoi, sita mukaa, kun havaittiin, mitka etta paljon tehdaan oikeita asioita tiilia hefte a siihen suun- v o imav ar at n dma n aapurimaat jo katkevat sisalleen. "Tiima mydnteinen intohimo on johhmassa yhteistii on jo luotu. taan, etta vuonna 1992 jotakin siihen, ettii EY ja Efta luovat l3
Terveisii Fecmasta ja Milanosta marraskuussa 1989 Markkinointi-instituutin ja yhdistyksen luottotutkinto on h,ryin lahella CBOK:n periaatteita. Osloon kesiikuussa 1990 suunnitellun seminaarin teemana on koulutus. Oslon seminaari puhutti kokousta enemmankin. Piiiiorganisaattorina toiminut Tore Molzau oli lahinna ruotsalaisten ja suomalaisten pyynndsu yrittiinyt siiftaa ajankohtaa juhannusaatosta kahta viikkoa aikaisemmaksi. Tama taas ei sopinut englantilaisille ja ruotsalaisille, joilla monella oli muita paallekkaisia seminaareja. Pohjoismainen korkea hintataso sai myos kritiikkia. Norjalaiset edellyttivat sadan (100) henkildn osallistumista. Eri maiden delegaattien vastausten jalkeen voitiin yhteisesti todeta, etta osallistujamaara naytuisi jaavdn molempina ajankohtina alle sadan. Seminaarijarjestelyt jiiiviit avoimeksi. Teksti: Mikko Parjanne Fecma kaipaa rahaa ja resursseja Selvasti Fecman Council'in kokouksessa nakyy, etta toimintaan olisi panostettava li- Fecman Council'in talvikokous pidettiin nyt taliassa, kesakuussa. asettaa se toiminnalle ja mycis saa. Se luonnollisesti vaatii taan myos Oslon seminaarissavuonna 1990 hyvaksyttya, Milanossa. Kokouksen jiirjestelyista vastasi Fecma ja tali- ja kenties hsakustannuksia. haa osallistua eri tyoryhmien meille tarkempia vaatimuksia paikallisilta yhdistyksilta raan paikallinen yhdistys Fecman eri maiden jiisenista koostuva hakemisto oli kotemus eri osa-alueilta saatai- tydhdn, jotta paras asiantun- A.C.M. eli Assoziazione Credit Managers talia. talialaipiovaiheessa nahuvana kosiin tehokkaimmalla tavalla Fecma rekisteraiideen sia ei aikaisemmin yhteisissa Varsinaisessa Council'in kouksessa. Suomalaisia tihan kayttoon. Euroopan markkinoilla toimivia aktiivisia luot- kokouksissa ole nakynlt. kokouksessa puhetta johti hakemistoon on sisallytetty Osallistujia ulla kertaa oli yhteensa 20 edustaen kahdeksaa nen Jean Pierre Marin. Lahes vain tiedot joiltakin osin ovat aikoina my<is vakituista hen- Fecman presidentti, ranskalai- parisensataa. Valitettavasti topaal[kdita ja kenties liihi- (8) eri maata. Varsinaista kokousta edeltavana ilena ko- Fecman saantojen tarkentamiston tekeminen on kestanlt maan. Fecmassa on puhuttu puolet kokouspaiviist?i kului jo vanhentuneet, sillii hakekildstda Fecma tulee tarvitsekoontui jo Advisory Committee belgialaisen Jan Pierre pyorinyt ikaankuin englantilossa my6s oma esite, kiksi vuonna 1997 olisi vain miseen. Toistaiseksi Fecma on melko kauan. Fecmalle on tu- tavoitteesta, jolloin esimer- Vandernootin johdolla. Kokouksessa maariteltiin vastuupien suojassa. Nyt Fecma repaallikk6organisaatio, jonka laisen jarjestdn, CM:n sii- yksi eurooppalainen luottohenkildt keraamaan tietoja ja kisterdidaan Brysseliin, Belgian lakien ja EC:n edellytta- set eurooppalaiset luottoalan jaseninii kaikki yksittai laatimaan Fecman yhteiset ehdotukset EC:n komissiolle malla tavalla. Koulutus ja kesiiseminaari henkildt olisivat. Paljon ty6- seumavist asioista: Fecmaan kuuluu kahdenlaisia jasenia: hiin mahdolliseen tavoittee- keskustelun kohteena maata on viela tehtavana ta- maksuk'.vlttdmyyslainsaadant6, tilinpaatostietojen vertailtavuus, vientiluotot ja nii- l. Kussakin maassa toimiva naari kesiikuussa 1990 olivat Kokouksen jiilkeinen piiivii Koulutusasiat ja Oslon semi seen paasemiseksi. den ehdot, erilaiset perintiitekniikat. Toinen tarkea asia, seka kohteena. Tarkeanii euroopnimisen italialaisen rahoitus- luottopiizillikriiden yhdistys mycis vilkkaan keskustelun kului Mediolanum Factoring- josta kokouksessa puhuttiin, 2. Fecmaan osallistuvat yksityishenkilottiin, etta luottoalan peruskou- Protton kanssa Milanon nahpalaisena tavoitteena pidetyhtion luottopaallikon Walter oli uuden maksujenviilityssysteemin kehittaminen Eurooppaan. Nykyinen SWFT ei Belgian laki asetti omat rustuen samoihin Fecmassa tustuttaessa. Allekirjoittalutus jarjestyisi eri maissa peuvlyksiin ja ymparistdon tu- t)ryd)'ta kaikilta osin. Uuden vaatimuksensa jiisenyyksille, hyvaksyttyihin koulutustavoitteisiin. Fecmassa puhu- Councilin kokouksen toinen neen lisiiksi Walter oli Fecman hankkeen takana on EACHA- mutta maksujen ja aanioi European Automated Clearing Houses Associations. vat h!'\i aksltyksi yleiseuroopla CBOK eli Common Body nut Suomessa Somerolla rei- keuksien osalta saanndt tulitaan naista asioista lyhenteel- suomea puhuva. Hiin on asu- Uudesta mahdollisesta EU- palaisesta nak0kulmasta. Kun Of Knowledge. T6han asiaan lun vuoden ja hiinen vaimonsa on ROPAY-jarjestelmasta puhu- saanndt Yirallisesti saadaan peruslettiin oma tydryhma. suomalainen. t4
Euroopan yhdentymiseen riittyvdfl sanastoa BS = KansainvEilinen iaries_ telypankki (Bank for nternational Settlements), Basel CECCN-raportti = Eykomission kevai la 1988 teettama tihustyd, jonka tutkimusprojektin johtajana oli Paolo Ceccini. COOKEn raportti = BS:n valvontakomitean puitteissa aadittu raportti, jolla pyrit6an mm. yhtenaistamaan eri maiden pankkien vakavaraisuutta. DRE(TMT : ohiesaanndt Euroopan sisemaikkinoiden aikaansaamiseksi ECU = EY-maiden EMSjArjestelmAn laskentayksikkd @uropean Currency UniO ECU = 4.80 FM EEC = Euroopan talousyhteisd (European EY, EC (ruorsiksi EG) = G 10 = Group Economic of Ten Euroopan yhteisd (European Countries Community) (Belgia, Kanada, Community), organisaitio, EFTA = Ranska, L:insi-Saksa. Euroopan vaoaakauppaliitto Hollanti, Ruotsi, leuropean'free not, perustuu kolmeen erilli- Sveitsi, jolla talia. on ylikansalliset saan- Japani, Tiade Englanti, Associaton) USA) seen sopimukseen: Euroopan EMS = ROOMAN EY-miden SOPMUS = valuuttayhteistyojarjestelm2i hiili- ja rerasyhteisoa (ESCS 1957 allekirjoitettu (Euro_ : sopimus, CECA) koskeva sooimus pean Monetary Jossa sovittiin EurooDan System) ta_ 1951, Euroopan talousyhteisoa (EEC) koskwa sopimus RATOMin perustamisista. lousyhteisdn, EUROMARXKNAT EEC:n la EU- KansainvAliset rahoitusmarkkinat. : Rooman sopimus 1957, VALKONEN Euromarkkinoiden KRJA = Euratom-sopimus (EuroDeair osla Euroopan yhrcisossa ovat eurobond-, eurova_ sisamarkkinoiden Atomic Energy Comisiion) luutta ja eurolainamarkkinat. toteutusohielma, 1958. Euromarkkinoiden Rooman sopimusta arvopaderit on laskettu iiiydentaiva Valtioneuvosto kawtaa lvhenneua EC, kielitoimisio miiariin:i "white paper,,. paii- muualla- kuin europaperin on valuutan synnlttaa sisamarkkinat kotimaassa. suosittaa lyhenneth Ey. vuoteen 1992 mennessa. GATT = kauppaa ia tullitariffeja koskeva-yteissopim EUROOPAN NTEGRAA. TO = us sisiimarkkinoiden luomrnen and (General Agreement of Tariffs Tiade)
Haluatko huokeista hinnoista vieldi alennusta? Nyt se on mahdollista! Pdidtepalvelumme k iyttaijiit saavat nyt alennusta k iyttdiessiiiin ELEKTRONSTA POSTA. Taim?i merkitsee mm. sitd, ettti eritttiin kiireellisten kirjallisten luottotietojen hinta on viime vuotista huokeampi. Lis iksi toimitusaika nopeutuu 1-3 tyop iivailldi. Liittyminen elektronisen postin keiyttdijdksi on pddteasiakkai lemme ilmaista. Melkein ilmaista on myos idsenyytemme. Vertai le jdsen maksuja! Uusia tuotteita on pddteasiakkaille tarjona o viitetietoruutu kertoo nopeasti ja huokealla yrityksen/ yritttijtin sidokset muihin yrityksiin ja yritttijiin. tilinpddtiisanalyysin tunnuslukuruutu on asiantuntijan ty6kalu luotonvalvonnassa SUOMEN LUOTONANTAJAYH DSTYS Ldkkisepiinkuia 2 A,02600 ESPOO PL 386,00101 HELS NK Puh. (90) 513711, telex 123197 Telefax (90) 513707
fuo,,orurtiorolaisia pikahaaslauelussa l "Utkinnolla enemmfln itsevarmuutta tytltetrtdvien hoitamiseen' ' Teksti: Thula Jaakkola 2. Luotonvalvoja tr eila Korja, Helsingin Laakeri Oy Helsingin Laakeri Oy:ssa luotonvalvojana tydskenteleva kila Korja uskoo tutkinnon suorittamisen jiilkeen pystyvansa hoitamaan tydtehtavansa entista paremmin ja varmemmin. Oppiaineista Korjan sydanta liihena ovat- = kin luotonvalvontaan liittyvat asiat, silla niista on apua kaytannon tydtilanteissa. Yksi asia tutkinnossa kaipaa Korjan mielesta paran- Ị- llhif nusta. ''Opintokirj eiden vastausten korjaukset saattavat olla niin epiiselviii, ettei niista ymmarra, mika vastauksessa on pielessa. Pelolla ajattelen niita tentteja, joissa naita epaselviksi jaaneiu asioita tentiraanl Luottomiehet r.y:n ja Markki- joilla kerrataan ja tentitaan jo vuoksi kurssilaiset on jaettu nointi-instituutin yhteistydlta opiskeltua materiaalia. Kyse- kahteen eri ryhmaan. Kinnu- 3. Luotonvalmistelija jarjestama Luottotutkinto limme kurssilaisilta heidan sen mielesta tama jako olisi Reetta Palonen, kiiynnistyi 9.10.1989. Luotto- tunnelmiaan neljiin opiskelu- pitanlt suorittaa jo ennen miesten koulutustoimikunnan kuukauden jiilkeen. avajaispaivaa. Finansor Rahoitus Oy vetajan. luorropaallikko Pek- "Avajaispaivana ryhmii ka Tiilikaisen mukaan kurssil- runlui niin suurelta elei siina "Odotan saavani entista le osallistuu 86 opiskelijaa, oikein paassyr turusrumaanenemman itsevarmuutta tyd- Fhtavieni hoitamiseen tutkinnon suorittamisella. Opiske- 1;;"u "u"uo'u eri5 on i"': r. ruo.*"r"oi" n"ir" '"dill,:li:j':i::,1'1u,0,,,u,,u "Yli puolet kurssilaisista Kinnunen, Kesko Oy ja pilautusri Kinnunen kiitte- lun tassa vaiheessa on jo tullut esiin asioita, joista en ole on tauariluotonantajien pal-.oensuu iej nopeaksi. Mittavasta tyd- veluksessa ja noin 20 prosent- kokemuksestaan han uskoo aikaisemmin kuullut tai joista ria toimii vakuutusyhtidissa, l0 vuotta Keskossa luoton- olevan hytityii esirnerkiksi en ole ollut tietoinen. Uskon pankeissa sekii rahoitus- ja valvojana tydskennellyt Maila luottokelpoisuuden arviointia tutkinnon suorittamisen jiilkeen pystyveni entista katta- luottokorttiyhtioissa. Am- Kinnunen lahti hakemaan tut- kasittelevan jakson suoritta- mattiryhrr:ista tutkinto on kinnosta uutta potkua tyo- misessa. Erityisen kiinnosta- vammin tekemaan luotonvalmistelutdita", P.ilonen kertoo. kiinnostanut eniten luotonval- hcin. vaksi aiheeksi Kinnunen mai- vojia, mutta joukossa on "Uskon, etta tutkinnon nitsee "rahoitusmuodot", sil- Opetusmateriaalia Palonen myds reskontran- ja kassan- avulla pystyn omaksumaan l?i hiinen vastuualueeseensapit5a hieman vanhentuneena hoitajia sekii kirjanpitajid. Yl- niiihin luottoasioihin laajem- kuuluu myos K-kauppojen ra- ja han odottaakin jatkossa lattavaa kyllii, kurssilaisista man nakdkannan. Aikaisem- hoitusneuvonta. mm. koulutuspaivilla saavansa alan tuoretta tietoa. vain 43 prosenttia on Luotto- min olen kaynyt Keskon jar- Kysymykseen onko ty6n miehet r.y:n jasenia". Tiilikai- jestaman rottotoimen laki- ohella opiskelu raskasta, Kin- "Kiinnostavimmalta aiheelta tala hetke a tuntuu va- nen kertoo ja lisaa, etta uusi asiat -nimisen kurssin, mutta nunen heittaa: "Ky ahan se kurssi alkaa jalleen ensi syk- sillii kurssilla kasiteltiin asioi- haukkaa ison palan vapaa- kuuksien arviointi ja oikeudellinen pednta, joka on mi- syna. ta vain oman yrityksemme ajasta. Kerran on tullut mie- Kurssilaisilla on parhail- kannalta. Lls-tutkinnossa leeni, ette kaikkeen sita tulee nulle kurssiohjelman oudointa aluetta", kertoo 3,5 vuotta laan menossa etaisopiskelu- taas asioita pohditaan yleisel- lahdettya mukaan. Otan ta- vaihe. Kevaalla ovat tulossa la tasolla", toteaa Kinnunen. men kuitenkin mahdollisuu- luotonvalmistelij ana tydskennellyt! ensimmiiiset koulutuspaivat, Suuren osanottajamaaran tena enka rasitteena!" Palonen. L 17