Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-01039 POL-30 Kelhu Johanna(UM) 24.07.2015 JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Iranin ydinohjelmaa koskevien neuvottelujen lopputulos ja Irania koskevat rajoittavat toimenpiteet Kokous U/E/UTP-tunnus UTP 39/2006 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Iranin ydinohjelmaneuvotteluissa saavutettiin sopu 14.7.2015 Wienissä Iranin sekä E3/EU+3 (EU, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska, Iso-Britannia ja Saksa) neuvotteluosapuolten kesken. Seuraavat kriittiset askeleet ovat sopimuksen (eli Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) hyväksyminen, joka tapahtuu viimeistään 18.10.2015, ja sen toimeenpano. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 20.7.2015 yksimielisesti päätöslauselman 2231, jossa tuetaan Wienissä saavutettua sopimusta, vahvistetaan askeleet sen toimeenpanemiseksi, sitoudutaan purkamaan Iraniin kohdistetut pakotteet edellytysten täyttyessä sekä määritellään uudet mm. tavanomaisten aseiden kauppaa ja ohjusteknologiaa koskevat määräaikaiset poikkeussäännökset. EU:n ulkoministerit keskustelivat Iranin sopimuksesta ulkoasiainneuvostossa 20.7.2015. Kokouksessa hyväksyttiin päätelmät, joissa kiitetään saavutettua ydinsopimusta, vahvistetaan sopimus ja annetaan täysi tuki YK:n turvallisuusneuvoston samana päivänä hyväksymälle päätöslauselmalle 2231. Sopimuksen yhteydessä sovittiin Iranin ydinohjelman johdosta asetettujen EU:n autonomisten pakotteiden täytäntöönpanon osittaisen keskeyttämisen jatkamisesta 14.1.2016 saakka. Käytännössä pakotteet siis pysyvät toistaiseksi voimassa entisessä laajuudessaan. EU:ssa valmistaudutaan lähikuukausina Wienin sopimuksen mukaiseen pakotteiden purkamiseen. Suomen kanta Suomi on pitkäjänteisesti tukenut pyrkimyksiä saada aikaan neuvotteluratkaisu Iranin ydinohjelmaan. Sopimuksen merkitys Lähi-idän alueen kehitykselle sekä kansainvälisen yhteisön ja Iranin välisille suhteille on suuri, jos se pystytään toimeenpanemaan sellaisenaan. Suomi on korostanut, että Iranin tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa luodakseen edellytykset kansainvälisen asemansa normalisointiin. Suomi on tukenut IAEA:n Iranin monitorointitoimintaa 400 000 eurolla vuonna 2014 ja suunnittelee jatkotukea. Pääasiallinen sisältö Iranin ydinohjelmasta on neuvoteltu vaihtelevalla intensiteetillä jo 12 vuotta. Marraskuussa 2013 neuvotteluosapuolet sopivat ns. Geneven toimintaohjelmasta, jossa Iran sitoutui olemaan laajentamatta ydinohjelmaansa. Iran on toimeenpannut toimintaohjelmaa kansainvälisen
2(6) atomienergiajärjestön IAEA:n valvonnassa sovitusti ja on saanut vastineeksi rajoitettuja pakotehelpotuksia EU:lta ja Yhdysvalloilta. Neuvotteluosapuolet pääsivät 2.4.2015 sopuun raamisopimuksesta, joka oli nyt neuvotellun sopimuksen lähtökohta. Wienissä tehdyn sopimuksen tarkoituksena on estää Irania etenemästä ydinaseohjelmassa ja taata sen ydinohjelman rauhanomaisuus. Sopimus antaa kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle tärkeän roolin Iranin ydinlaitosten valvonnassa, mukaan lukien sotilaskohteet. Sopimuksen varsinainen toimeenpanopäivä on vasta, kun IAEA on raportoinut Iranin ydinohjelmaan liittyvien sitoumusten toimeenpanosta. On mahdollista, että tämä tapahtuu vasta vuoden 2016 alkupuolella. Liitteineen yli 150-sivuinen sopimus sisältää viisi teknistä yksityiskohtaista liitettä koskien ydinohjelmaa, pakotteita, rauhanomaiseen ydinvoimaan liittyvää yhteistyötä, perustettavaa yhteiskomissiota (Joint Commission) sekä sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa. Sopimus perustuu vahvalle monitoroinnille sekä verifioinnille, ja vasta sopimuksen implementointi tuo varmuuden Iranin ydinohjelman rauhanomaisuudesta. Sopimuksella osapuolet sopivat, että Iranin matala-aktiivisen uraanin varastoja vähennetään 300 kiloon seuraavaksi 15 vuodeksi. Iran vähentää uraanin rikastuskapasiteettiaan ja lopettaa Fordowin maanalaisen uraaninrikastustilan käytön uraanin rikastukseen. Arakin raskasvesireaktori suunnitellaan uudelleen vain rauhanomaiseen käyttöön sopivaksi niin, ettei sillä voi enää tuottaa merkittäviä määriä plutoniumia. Tämä merkitsee, ettei Iran kykene valmistamaan ydinasetta ainakaan alle vuodessa ja uraani- ja plutonium-polku ydinaseeseen sulkeutuu seuraavaksi 10-15 vuodeksi. Iran allekirjoitti lisäksi 14.7. erikseen tiekartan IAEA:n kanssa koskien ydinohjelmatarkastuksia. Tiekartassa Iran ja IAEA sopivat erillisestä järjestelystä, jossa tarkastellaan kaikkia menneitä ja nykyisiä avoinna olevia mahdollista sotilaallista ulottuvuutta koskevia kysymyksiä, jotka on kirjattu IAEA:n pääjohtajan raporttiin vuodelta 2011. Lopullinen raportti toimitetaan 15.12.2015 mennessä. IAEA:lla tulee olemaan keskeinen rooli sopimuksen valvonnassa. Sopimuksessa on runsaasti viittauksia IAEA:lta pyydettäviin tehtäviin, jotka menevät normaalia IAEA:n ydinmateriaalivalvontaa pidemmälle ja aikajana ulottuu jopa 25 vuoden päähän. Iran antaa IAEA:n tarkastajille pääsyn ydinlaitoksiin, mukaan lukien sotilaskohteisiin. Pääsy sotilaskohteisiin oli vaikea kohta neuvotteluissa, sillä Iran pelkää, että tarkastuksia voitaisiin käyttää tiedustelukeinona. Kompromissina sovittiin, että IAEA:n tarkastajien tulee pyytää erikseen pääsyä sotilaskohteisiin ja Iranilla on 24 päivää aikaa myöntää lupa. Tarkastajien on oltava vain niistä maista, joilla on diplomaattiset suhteet Iraniin (tämä sulkee pois mm. Yhdysvallat ja Israelin). Pakotteet Euroopan unioni on kohdistanut rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita) Iraniin sen ydinohjelman vuoksi vuodesta 2007 alkaen. Voimassa oleva Iranin ydinohjelman vastainen pakotejärjestelmä perustuu neuvoston päätökseen 2010/413/YUTP ja asetukseen (EU) N:o 267/2012 myöhemmin tehtyine muutoksineen. Päätös ja asetus panevat täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston määräämät pakotteet ja säätävät lisäksi laajoista EU:n autonomisista pakotteista. Tällä hetkellä voimassa olevat pakotteet koostuvat laajoista vientikielloista ja -rajoituksista (aseet ja muut puolustustarvikkeet, kaksikäyttötuotteet, ydinteollisuuden tuotteet ja teknologia, öljy-, kaasu- ja petrokemian alan keskeiset tuotteet ja teknologiat, öljyn ja petrokemian tuotteiden kuljetukseen tai
3(6) säilytykseen suunnitellut alukset, eräät laivanvarustusteollisuudessa käytettävät laitteet ja teknologiat, eräät ohjelmistot, kulta, jalometallit ja timantit sekä grafiitti, tietyt raakametallit ja puolivalmisteet); tuontikielloista ja -rajoituksista (aseet ja muut puolustustarvikkeet, öljy ja öljytuotteet, petrokemian tuotteet ja maakaasu sekä ydinteollisuuden tuotteet ja teknologia); kiellosta tarjota tuonti- ja vientikieltojen piirissä oleviin tuotteisiin liittyvää teknistä apua, välityspalveluita ja rahoitusta; finanssisektorin rajoituksista; liikenne- ja kuljetussektorin rajoituksista; sekä päätöksen ja asetuksen liitteissä lueteltujen henkilöiden ja yhteisöjen varojen jäädyttämisestä ja varojen luovutuskiellosta sekä näihin henkilöihin kohdistuvasta maahantulo- ja kauttakulkukiellosta. EU on lisäksi säätänyt Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä maan ihmisoikeustilanteen vuoksi. Nämä vuonna 2011 voimaan tulleet pakotteet perustuvat neuvoston päätökseen 2011/235/YUTP ja asetukseen (EU) N:o 359/2011. Niillä kielletään telekommunikaation tai Internetin valvontaan soveltuvien laitteistojen, teknologioiden ja ohjelmistojen vienti Iranin hallinnon käyttöön sekä näihin liittyvien palveluiden ja rahoituksen tarjoaminen. Lisäksi kielletään kansallisiin tukahduttamistoimiin soveltuvien välineiden vienti ja säädetään ihmisoikeusloukkauksista vastuullisten henkilöiden varojen jäädyttämisestä sekä matkustusrajoitteista. Iranin ja niin sanotun E3/EU+3 ryhmän väliset neuvottelut Iranin ydinohjelmasta tuottivat tulosta marraskuussa 2013. Genevessä 24.11.2013 solmitun alustavan sopimuksen (Joint Plan of Action) mukaan Iran sitoutui rajoittamaan ydinohjelmaansa neuvottelujen kestäessä. Vastineeksi ns. Geneven sopimuksen toimeenpanolle Iranin osalta E3/EU+3 sitoutui keskeyttämään 20.7.2014 asti joidenkin Iranin ydinohjelman johdosta asettamiensa autonomisten pakotteiden soveltamisen. Geneven sopimuksen mukaisesti 20.1.2014 alkaen keskeytettiin iranilaisten petrokemian tuotteiden tuontikiellon soveltaminen sekä iranilaisen raakaöljyn kuljettamista ja kuljetusten vakuuttamista koskevan kiellon soveltaminen. Raakaöljyn osalta keskeyttäminen koskee vain kuljettamista EU:n ulkopuolella, eikä iranilaisen raakaöljyn tuonti EU:hun siis ole sallittua. Myös iranilaisten öljytuotteiden tuominen EU:hun on yhä kiellettyä. Raakaöljyn kuljettamiskieltoon liittyen keskeytettiin myös kielto tarjota iranilaisten toimijoiden käyttöön öljyn kuljettamiseen tai varastoimiseen suunniteltuja aluksia. Niin ikään keskeytettiin määräajaksi kielto käydä Iranin kanssa kauppaa kullalla tai jalometalleilla. Lisäksi Iranista tulevien ja sinne suuntautuvien varainsiirtojen luvanvaraisuuden ehtoja kevennettiin. Geneven sopimuksen mukaisia toimia, mukaan lukien pakotteiden soveltamisen osittaista keskeyttämistä jatkettiin tämän jälkeen vielä 24.11.2014 ja 30.6.2015 saakka sekä sopimusneuvottelujen pitkittyessä vielä 13.7.2015 saakka. Wienissä tehdyn sopimuksen yhteydessä sovittiin Geneven sopimuksen mukaisten, Iranin ydinohjelman johdosta asetettujen autonomisten pakotteiden täytäntöönpanon osittaisen keskeyttämisen jatkamisesta 14.1.2016 saakka, jotta kattavan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edellyttämät tarpeelliset järjestelyt ja valmistelut saadaan toteutettua. Käytännössä pakotteet siis pysyvät toistaiseksi voimassa entisessä laajuudessaan. IAEA:n raportoitua YK:n turvallisuusneuvostolle Iranin ydinohjelmaansa liittyvien sitoumusten toimeenpanosta, tarkoituksena on purkaa suuri osa YK:n, EU:n ja
4(6) Yhdysvaltojen asettamista Iranin ydinohjelman vastaisista pakotteista. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2016 alussa puretaan osa Iraniin kohdistetuista laajoista vienti- ja tuontikielloista (muun muassa öljy-, kaasu- ja petrokemian tuotteet ja niihin liittyvä teknologia) sekä rahoitus- ja finanssisektoriin liittyvistä pakotteista. Aseita ja muita puolustustarvikkeita sekä ydinteollisuuteen liittyviä sensitiivisiä tuotteita ja teknologiaa koskevia rajoituksia sovelletaan kuitenkin vielä enintään kahdeksan vuotta. Jos Iranin todetaan rikkoneen sopimusta seuraavan kymmenen vuoden aikana, YK:n turvallisuusneuvosto voi palauttaa pakotteet yhdenkin pysyvän jäsenen sitä vaatiessa (ns. snap-back-mekanismi). Pakotteet pysyvät voimassa nykyisellään siihen asti kunnes Iranin on todettu täyttäneen sopimusvelvoitteensa, mahdollisesti siis vuoden 2016 alkupuolelle. On huomionarvoista, että EU:n Iraniin kohdistamat ihmisoikeuspakotteet ovat riippumattomia ydinohjelmaan liittyvästä pakotejärjestelmästä, joten ne jäävät sopimuksen ulkopuolelle. Myös Yhdysvallat on kohdistanut Iraniin muita pakotteita koskien ihmisoikeuksia, tukea terrorismille ja ohjustoimintaa, ja myös nämä pakotteet ovat sopimuksen ulkopuolella. Reaktioita sopimukseen YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa puheenvuoron käyttivät kaikki turvallisuusneuvoston jäsenet, Iran, Saksa ja EU. Sopimusta pidettiin diplomatian voittona ja sitä kiiteltiin kattavaksi ja uskottavaksi. Sopimuksen ja päätöslauselman katsottiin mahdollistavan Iranin ja turvallisuusneuvoston välisissä suhteissa uuden aikakauden. Parhaimmillaan saavutettu sopu voi lisätä vakautta koko Lähi-idän alueella ja myös laajemmin kansainvälisesti. Yhdysvaltain kongressi voi antaa sopimusta tukevan tai vastustavan päätöksen. Kongressilla on nyt syyskuun puoliväliin asti aikaa hyväksyä sopimus ja tänä aikana on odotettavissa kiivas median, konservatiivien ja republikaanien hyökkäys sopimusta vastaan. Myös sopimuksen kannattajat ovat aktivoituneet. Presidentti Obama on ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan, mikäli sopimus ei mene läpi kongressissa. Veton kumoamiseen tarvittaisiin 2/3 enemmistö sekä senaatissa että kongressissa. Iranissa sopimus vaatii vielä hyväksynnän parlamentilta ja Iranin korkeimmalta kansalliselta turvallisuusneuvostolta. Lopullinen päätösvalta Iranissa on korkeimmalla johtajalla Khameneilla, jonka tulee myös tukea sopimusta. Muiden neuvotteluosapuolien parlamenttien hyväksyntää sopimukselle ei kuitenkaan tarvita. Iranin yksityissektori ja etenkin nuori sukupolvi ottivat sopimuksen riemuiten vastaan ja tunnelma Iranissa säilynee optimistisen odottavana, kunnes sopimuksen lopullinen kohtalo selviää. Pakotteiden purkamisella on Iranille suuri sisäpoliittinen ja taloudellinen merkitys. Iranin sisäpolitiikkaa tulee syksyllä hallitsemaan helmikuun 2016 parlamenttivaalit, joissa sopimus on keskeinen teema. Sopimus voidaan nähdä voittona Iranin maltillisille ja uudistusmielisille voimille, erityisesti presidentti Rohanille ja ulkoministeri Zarifille. Korkea johtaja Khamenei on antanut tukensa neuvotteluille ja kiittänyt neuvottelutiimiä sopimuksen synnyttyä, mutta ei ole kuitenkaan ottanut vielä selvää kantaa sopimukseen. Lähi-idässä monet maat ovat olleet huolestuneita Iranin kasvavasta vaikutusvallasta alueella. Iran kykenee vaikuttamaan monella rintamalla, ja ydinohjelmapakotteiden lieventämisen myötä Iranin taloudelliset resurssit kasvavat. Iranin rakentavampi osallistuminen kansainvälisen yhteisön toimintaan toisaalta lisäisi turvallisuutta ja muuttaisi alueellista dynamiikkaa. Neuvottelujen ollessa käynnissä Iranin toiminta Irakissa, Syyriassa, Libanonissa ja Jemenissä sekä tuki Hizbollahille ja Hamasille on jäänyt vähemmälle huomiolle. Iran ei ole suostunut tunnustamaan Israelia, ja Israel näkee Iranin ydinohjelman uhkaavan olemassaoloaan. Israel on jo jyrkästi tuominnut sopimuksen historiallisena virheenä ja pyrkii estämään Yhdysvaltain kongressin hyväksynnän.
Pitkällisen neuvotteluprosessin saavutuksina voidaan pitää sopimuksen lisäksi myös Yhdysvaltain ja Iranin kahdenkeskisiä tapaamisia sen puitteissa. Arvioiden mukaan lähiaikoina tuskin tullaan kuitenkaan näkemään Iranin ja Yhdysvaltojen suhteiden normalisointia. Prosessissa on myös luotu hyvää pohjaa EU:n ja Iranin suhteiden laajentamiselle. Ulkoasiainneuvoston päätelmissä todettiin, että sopimuksen odotetaan vaikuttavan positiivisesti EU:n ja sen jäsenmaiden sekä Iranin välisiin suhteisiin. Euroopan unionia neuvotteluissa edustanut korkea edustaja Mogherini totesi, että Wienissä tehty sopimus merkitsee uutta lukua kansainvälisissä suhteissa ja osoittaa, että diplomatialla on tärkeä rooli. Ulkoasiainneuvoston päätelmissä korkeaa edustajaa pyydettiin tarkastelemaan keinoja, joilla EU voisi aktiivisesti edistää alueellista yhteistyötä. Asiasta raportoidaan ulkoasiainneuvostolle lähikuukausina. Pakotteiden helpottamisen myötä Iranin markkinat avautuvat. Ydinohjelmaneuvottelujen aikana kiinnostus Iranin markkinoita kohtaan on kasvanut ja moni Euroopan maa on jo kasvattanut vientiään Iraniin. Pankki- ja rahaliikenteen toimimattomuus pakotteiden johdosta on silti ollut edelleen suurin este myös pakoteregiimin puitteissa sallitulle kaupalle. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/ALI-10 Lotta Malmirinta, lotta.malmirinta@formin.fi, p. 0295 351707 UM/ALI-10 Vilma Virtanen, vilma.virtanen@formin.fi, p. 0295 351203 UM/ALI-01 Jarno Syrjälä, jarno.syrjälä@formin.fi, p. 0295 351891 UM/OIK-10 Verna Adkins, verna.adkins@formin.fi, p. 0295 351934 UM/POL-30 Johanna Kelhu, johanna.kelhu@formin.fi, p. 0295351 5(6) EUTORI-tunnus EU/2015/0087 Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi