1 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Näyttötutkintomestari 25 op koulutusohjelma Osa 3 kehittämistehtävä 22.4.2014 Anna Leena Tuomisto Kuokkamiehentie 21 65300 VAASA p. 040 757 2285 anna leena.tuomisto@sci.fi VIDEOINNIN KÄYTTÄMINEN TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINNISSA Aiheen valinta Olen valinnut harjoittelutyön aiheen sillä perusteella, että seuratessani tutkintotilaisuuksia heräsi kysymys, kuinka voidaan havainnoida laadukkaasti tutkinnonsuorittajan toimintaa tutkintotilaisuudessa. Tilanne on ainutkertainen ja siihen palaaminen on mahdotonta, mikäli tutkintotilaisuudesta ei ole mitään muuta kuin kirjalliset muistiinpanot. Aiheen valintaan vaikuttivat, myös Pohjois Suomessa olevat pitkät etäisyydet oppilaitoksen ja opiskelijan kotipaikkakunnan välillä ja näyttötutkintomestareiden saavutettavuus pitkien välimatkojen vuoksi. Oulaisten ammattiopistossa ei ole aikaisemmin käytetty arvioinnin apuna videointia tai arviointikeskusteluja ei ole käyty videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Katsoin, että työni hyödyntää konkreettisesti myös oppilaitosta. Omassa työssäni olen käyttänyt videointia paljon lisätiedon saamiseksi eri tilanteissa niin opetuksessa kuin dokumentoinnissa. Olen kokenut videoinnin hyvänä lisätyövälineenä asiakastilanteissa. Aikaisemmissa työpaikoissa olen ollut kehittämässä laatujärjestelmiä jo 1990 luvun alkupuolelta lähtien, joten harjoitustyö, mikä liittyy laadunkehittämiseen tuntui varsin mieluisalta. Taustatietoja videoinnin käytöstä tutkintotilaisuuksissa Perehtyessäni jalkojenhoidon ammattitutkintoon ja tutkintotilaisuuksiin huomasin, ettei videointia käytetä niissä lisäarviointimenetelmänä. Oulaisten ammattiopistossa jalkojenhoidon ammattitutkinnon tutkintotilaisuudet järjestetään eri opiskelijoille lähes samanaikaisesti. Tämä toiminta ei tue tutkinnon suorittajaa henkilökohtaistamisen näkökulmasta niin, että tutkinnon suorittaja voi suorittaa tutkintotilaisuuden hänelle sopivana aikana ja/tai tulla suoraan työelämästä suorittamaan tutkinnon. Nykykäytäntö on, että opiskelijat tulevat tutkintotilaisuuteen valmistavan koulutuksen kautta.
2 Keskustelin 3.4.2014 puhelimessa jalkojenhoidon tutkintotoimikunnan puheenjohtajan Eija Rosenbergin kanssa videoinnin käytöstä valtakunnallisesti jalkojenhoidon perus, ammatti ja erikoisammattitutkintojen tutkintotilaisuuksien arvioinnissa. Tällä hetkellä ei yhdessäkään oppilaitoksessa käytetä videointia tai videoneuvotteluyhteyttä tutkintotilaisuuksien arvioinnissa. Syynä tähän käytäntöön E. Rosenberg kertoi, että tutkintotilaisuudet suoritetaan pääsääntöisesti oppilaitoksissa jonne asiakkaat tulevat. Tässä tavassa toimia huomasin selvän ristiriidan Opetushallituksen määräyksissä ja ohjeissa (OPH Määräykset ja ohjeet 2010:31) näyttötutkinnon perusteisiin Jalkojenhoidon ammattitutkinnossa. Ohjeissa on kirjattu, että tutkinnon suorittamispaikka voi olla poikkeustapauksissa oppilaitos, mutta muutoin tutkinnot tulee suorittaa aidoissa ympäristöissä ja aidoilla potilailla. Tässä kohtaa rikotaan ainakin osassa oppilaitoksia OPH:n määräyksiä ja ohjeita ja mielenkiintoiseksi seikan tekee myös se, että tutkintotoimikunnan puheenjohtajan työpaikassa on käytössä kyseinen käytäntö. Kysellessäni eri oppilaitoksista vallitsevia käytäntöjä oli selvästi havaittavissa se, että Etelä Suomessa toimivat oppilaitokset ja tutkinnonjärjestäjät pitävät tutkintotilaisuudet oppilaitoksissa ja Pohjois ja Keski Suomessa olevat oppilaitokset järjestävät tutkintotilaisuudet aidoissa työympäristöissä ja aidoilla potilailla. Tähän taustaan peilaten en yhtään ihmettele, ettei tutkintotoimikunnan puheenjohtaja näe kovinkaan tärkeänä videoinnin tai videoneuvotteluyhteyden käyttöä tutkintotilaisuudessa. Lisäksi Etelä Suomessa etäisyydet ovat lyhyet ja näyttötutkintomestareiden saaminen tutkintotilaisuuksienarviointiin on huomattavasti helpompaan, joten videoinnin käyttöä työvälineenä ei mielletä tarpeelliseksi. Keskustellessani 3.4.2014 Oulaisten ammattiopiston jalkojenhoidon koulutuksesta vastaavan Laura Mettovaaran kanssa hän näki videoinnin käytön tutkintotilaisuuksissa hyvänä apuvälineenä. Tällä hetkellä Suomessa on menossa luonnonvara alalla tutkintojen arviointimenetelmien kehittämistyö (1.8.2013 31.12.2014), missä on mukana 5 oppilaitosta ja luonnonvara alojen tutkintotoimikuntia. Päävastuu on koulutuskeskus Salpauksella ja sieltä on hankekoordinaattori Niklas Lankisch. Hankkeessa kehitetään näyttötutkintoihin sopivia arviointimenetelmiä, kuten tutkintotilaisuuksien videointia. Lisäksi Hankkeessa testataan videoneuvottelutekniikoiden hyödyntämistä arviointikeskustelussa. Mielenkiintoista kyseisen hankkeen kohdalla on, että lähtökohdat sen aloittamiselle ovat olleet samat perustelut kuin itselläkin kehittämistyössäni. Seuraavassa suora lainaus kehittämistyöstä koulutuskeskus Salpauksen www sivuilta: Eläin- ja kalastusalat ovat Suomessa aloina vielä pieniä, pienyritysvaltaisia ja maantieteellisesti hajallaan. Alan oppilaitoksilla on omia alueellisia arvioijaverkostojaan. Koska tutkinnon suorittajat voivat olla työssä eri puolilla Suomea, joutuvat arvioijat matkustamaan pitkiäkin matkoja. Olisi taloudellista ja järkevämpää käyttää tutkinnonsuorittajaa lähinnä olevaa, ammattitaitoista ja koulutettua arvioijaa. Soitin 9.4.2014 Niklas Lankischille ja keskustelin heidän kehittämishankkeesta. Hän kertoi kuinka uutta kehittäessä on törmännyt ennakkoluuloihin siitä, että tutkintotilaisuuden arviointi tapahtuisi videon tai videoneuvotteluyhteyden perusteella. Tutkintotoimikunnassakin on ollut ennakkoluuloja, ettei arviointia voida tehdä videoinnin pohjalta. Hän on kokenut, ettei ymmärretä niitä aika ja taloudellisia säästöjä, mitä järjestelmä tuo. Tällä hetkellä heillä on kokeiltu videointia mm. Kalaoppaan ammattitutkinnossa ja kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Hän
3 kertoi kuinka tutkintotilaisuudessa käytetään mm. kypäräkameraa, jonka kuvakulma on 180 astetta. Veneessä tutkintoa suorittaessa, tulevat luonnonolosuhteet voimakkaasti mukaan, eikä pieneen veneeseen mahdu välttämättä kolmea arvioijaa, tutkinnon suorittajaa ja kalastajia, joille opastetaan kalastusta, näin kypäräkamera on oiva apuväline tutkintotilaisuuden arviointiin. Savonlinnan ammatti ja aikuisopistolla (SAMIEDU) hiusalan tutkinnoissa on kokeiltu videoinnin käyttöä tutkintojen arviointiin. Toiminnan kehittäjänä oppilaitoksessa on ollut Pirjo Paasonen. Videointi tutkintojen arvioinnissa on käynnistetty keväällä 2014. Hiusalalla on aikaisemmin käytetty kameralla otettuja kuvia esim. hiusten värjäyksestä ja kampauksesta lopputulosta arvioitaessa. Videoinnin käyttäminen tuli ajankohtaiseksi mietittäessä kuinka arvioida eri pään ja niskan alueen hierontaotteiden käyttöä ja toteuttaako tutkinnonsuorittaja häneltä vaadittavat hierontaotteet. Oppilaitoksessa on käytetty Modle oppimisympäristöä, mitä tällä hetkellä mietitään kyseisten videoiden tallentamisympäristöksi. SAMIEDU:ssa on käytetty hiusalalla jo Modlea verkkokurssien toteutusalustana. Pirjo Paasonen kertoi, kuinka uuden kehittely on opettajien keskuudessa herättänyt vastustusta varsinkin sosiaali ja terveysalalla. Pirjo Paasonen kertoi kuinka erityistä tukea vaativalla opiskelijalla videointi tutkinnon suorittamisen arvioinnissa ja opiskelun ohjauksessa on toiminut paremmin kuin perinteinen opetus ja tutkinnon arviointi. Sosiaali ja terveydenhuollon tutkintotoimikunnat ovat olleet hyvin konservatiivisia tutkintojen uudistuksille ja myös niissä käytettävistä teknisistä välineistä, joihin myös videointi ja videoneuvotteluyhteyden käyttäminen tutkintotilaisuudessa on kuuluneet. Nyt Sote puolen tutkintotoimikunnat ovat tehneet päätöksen, että videointia voidaan käyttää tutkintotilaisuuksissa arvioinnin välineenä. Tämä mahdollistaa arvioinnin kehittämistä hyödyntäen videoinnin käyttöä tutkintotilaisuudessa. Miten laatua voidaan määritellä? Laatua voidaan määrittä hyvin monesta näkökulmasta riippuen kohteesta mille laatu määritellään. Laatuajattelu on tullut teollisuudesta ja se on vuosien kuluessa levinnyt terveydenhuoltoon, koulutukseen/opetukseen, palvelualoille. Nykyään voidaan sanoa, että ei ole alaa, missä ei puhuttaisi laadusta ja laadittaisi laatukäsikirjoja. Yleensä laadun kehittämisessä pyritään säästöihin, toiminnan selkeyttämiseen, virheiden vähentämiseen ja tyytyväisempiin asiakkaisiin. Laatukustannukset on yksi keskeinen toiminnan hyvyydenmittari. Tuotekeskeinen näkökulma tarkastelee laatua tuotteiden tai palvelun ominaisuuksista, kiinnittäen huomiota toimintaprosessien kustannusvaikutuksiin ja tehokkuuteen (Kuusela 2000, 120). Näkökulma korostaa ennen kaikkea laadun teknisyyttä ja vakiointia (Lämsä & Uusitalo 2002, 25). Tuotantokeskeinen näkökulma puolestaan korostaa tavaran ja palvelun tuotantoprosessia. Tämän laatunäkemyksen mukaan pyritään vähentämään palveluprosessien kustannuksia ja virheitä, sekä sitä kautta tyytymättömien asiakkaiden määrää. (Kuusela 2000, 120 121.). Tuotekeskeinen ja tuotantokeskeinen näkökulma laatuun toimii myös opetusalalle ja terveydenhuoltoon, koska
4 toiminnassa on pyrittävä mm. säästöihin kiristyvässä kilpailussa, nopeuttamaan hoitoprosesseja ja lisäämään tyytyväisiä asiakkaita. Määriteltäessä laatua puhutaan myös prosesseista. Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja toimittaminen nähdään joukkona toimintoketjuja. Organisaation toiminnan tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle on ratkaisevaa se miten toimintaketjut on organisoitu ja miten niitä kehitetään. Tämä pätee mielestäni erittäin hyvin myös näyttötutkintojärjestelmään ja tutkintotilaisuuksiin. Mielestäni tutkintotilaisuus voidaan nähdä toimintaketjuna, joka koostuu eri osista. Tätä toimintaa ei ole mielestäni avoimesti kehitetty nykytekniikkaa hyödyntäen. Näyttötutkinnoissa laatua on kehitetty mm. AIPAL palautteiden pohjalta oppilaitoksissa. Tietoa tuotetaan sekä oppimistuloksista että ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Uudistetut opetussuunnitelman perusteet eli ammatillisen perustutkinnon perusteet ohjaavat näyttöjen toteuttamista ja arviointia. AIPAL palautejärjestelmä on sekä oppilaitoksille, että tutkinnon suosittajille ja vastaaminen tapahtuu sähköisesti. Tutustuessani saamiini AIPAL palautteisiin huomioin, että Oulaisten ammattiopiston vastausprosentti suhteutettuna valtakunnallisiin vastausprosentteihin on selvästi korkeampi. Oulaisissa vastausprosentti ryhmäkohtaisesti saamissa palautteissa oli yli 90 % kun se valtakunnallisesti oli 63 %. Henkilökohtaistamisen palautteissa tuli selvästi esille se, että opiskeluun ohjautumisvaiheessa ja opiskelun aikana siinä osiossa on oppilaitoksissa tehostamisen varaa. Nyt tutkintoja seuranneena itselleni on myös muodostunut se käsitys, että tutkinnonsuorittajan kaikkia opiskeluun vaikuttavia tekijöitä (esim. sairaudet, sosiaaliset tekijät) ei välttämättä ole riittävästi selvitetty. Tämä saattaa aiheuttaa turhia opiskeluiden keskeyttämisiä, mikäli tarvittavia ja käytettävissä olevia tukimuotoja ei ole osattu käyttää. Tutkintotilaisuuden videointi tai videoneuvotteluyhteyden käyttö tutkintotilaisuudessa Videointia ja videoneuvotteluyhteyttä voidaan hyödyntää ja käyttää hyvin monissa tutkintotilaisuuksissa. Videoinnin käyttö tutkintotilaisuudessa ei ole sidottuna vain tiettyyn alaan. Videoinnin toteutus tutkintotilaisuudessa on nykytekniikalla varsin helppoa. Videokamerat ovat varsin kevyitä ja tallennusjälki on laadultaan hyvä. Toteuttamisen kannalta on hyvä olla videokameralla jalusta, mille videokamera kiinnitetään. Näin kameraa ei tarvitse kannatella koko ajan käsissä. Hyvä vaihtoehto on myös ns. kypäräkamera, jolla saadaan kuvaa kohdistetusti kädet vapaana. Kypäräkameran huonopuoli on, ettei kameraa voi tsuumata/tarkentaa. Videointia ennen, akkujen ja vara akkujen tulee olla ladattu tai videokamera tulee olla kytkettynä verkkovirtaan. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, ettei kamera toimisikaan. Tutkintotilaisuutta videoitaessa tulee aluksi selvittää sen hyödyt ja mahdolliset haitat. Videotallenteet tulee säilyttää huolellisesti samoin kuin tutkintoon liittyvät kirjalliset asiakirjat. Videoinnin käyttöön tutkintotilaisuudessa tulee pyytää kirjallinen lupa tutkinnonsuorittajalta. Lisäksi lupa tulee olla asiakkailta, jotka ovat videolla kuvattuna ja työpaikan edustajalta tulee olla myös lupa videoinnin käyttöön työpaikalla. Paras ja selkein tapa on tehdä kirjallinen sopimus videoinnin käytöstä tutkinnon arvioinnista. Työpaikkojen kanssa voi törmätä siihen ongelmaan, että videointi evätään. Tämän vuoksi on tärkeää painottaa, että videointi tehdään nimenomaan
5 tutkinnonsuorittajan työskentelyn ammatillista arviointia varten eikä työpaikan arviointia varten (Liite: Kirjallinen sopimus tutkintotilaisuuden videointiin). Tällä hetkellä Oulaisten ammattiopistolla on käytössä WebLi yhteys videoneuvotteluihin. Yhteyttä ei kumminkaan ole käytetty tutkintotilaisuuksissa. Joitakin kertoja arviointi on hoidettu puhelinneuvottelun avulla. WebLi on helppokäyttöinen Internet palvelu, jonka avulla voi järjestää verkkokokouksia, tapaamisia ja koulutustilaisuuksia. Reaaliaikaisten verkkokokousten avulla voi tehostaa sisäistä viestintää, ajankäyttöä ja säästää huomattavasti matkakuluissa. WebLi yhteyden kanssa tarvitsee tietokoneen Internet yhteydellä, lisäksi web kameran ja kuulokemikrofonin, mikäli halutaan ääni kuuluviin ja kuva näkyviin. Tutkintotilaisuus voidaan käydä myös videoneuvotteluyhteyttä apuna käyttäen. Tällöin yhden arvioijan tulee olla laittamassa videoneuvotteluyhteys päälle tutkintotilassa. Muut arvioijat seuraavat tutkintoa omalta koneelta kotipaikkakunnalla web kameran ja mikrofonin välityksellä. Tämän järjestelmän hyvä puoli on se, että arvioija voi esittää tutkinnon jälkeen ja myös tarvittaessa tutkinnon aikana tarkentavia kysymyksiä. Tilaisuuden videointi vaatii toki erillisen järjestelmän. Videomateriaalin siirtäminen tutkintotilaisuuden jälkeen arvioijalle Tutkintotilaisuuden videon siirtämiseen toiselle arvioijalle voi tapahtua pilvipalvelun kautta. Vaihtoehtoina voi olla esim. Sky Drive tai Dropbox. Käyttäjä tekee oman kansion ja määrittää kenen kanssa sen jakaa. Jokainen käyttäjä kirjautuu kansioon omilla tunnuksilla ja voi ladata tiedoston näin omalla koneella katseltavaksi. Tässä palvelussa on se etu, ettei käyttäjä voi levittää tiedostoa eteenpäin. Dropbox on Dropbox, Inc. yhtiön ylläpitämä tiedostojen synkronointisovellus. Sovellus mahdollistaa tiedostojen synkronoinnin useiden eri laitteiden välillä. Tiedostoja on myös helppo jakaa muiden kanssa. Muita samankaltaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Googlen Google Drive, SygarSync, TeamDrive, Box, SkyDrive ja Ubuntu One. Dropbox on kehitetty Pythonohjelmointikielellä. Dropbox ohjelma on saatavilla useille alustoille, muun muassa Microsoft Windows, Mac OS X ja Linux sekä monille mobiilialustoille kuten Android, Windows Phone 7, iphone, ipad ja BlackBerry. Dropboxista on saatavilla sekä maksuton että maksullinen versio. Maksuttomassa versiossa käyttäjä saa tallennustilaa käyttöön 2 Gt ja kalleimmassa maksullisissa 1 Tt tai niin paljon kuin käyttäjä tarvitsee. Data tallennetaan käyttäen 256 bittistä AES salausta ja tiedonsiirrossa käytetään SSL salausta. Yksi vaihtoehto videon siirtämiseen toisen arvioijan katseltavaksi on YouTube ja siellä yksityinen alue, missä linkin käyttöoikeuden saavat henkilöt voivat sitä käyttää. Tässä on se riski, että jos joku arvioija lähtee jakamaan saamansa videon edelleen eteenpäin. Toki kaikkia arvioijia sitoo vaitioloja salassapitovelvollisuus, joten riski tietovuotoon on pieni. Tutkintotilaisuuden videomateriaalin voi toki polttaa DVD:lle ja laittaa se postin välityksellä muille arvioijille. Tämä järjestelmä on hidas ja vaatii eniten lisätyötä. Lisäksi tähän järjestelmään sisältyy tallenteen katoamis ja tuhoutumisriski kuljetuksen aikana. Lisäksi DVD:lle kopiointi aiheuttaa lisä jätteen kertymistä ja niistä tulevia hävittämiskustannuksia, mikä ei ole taloudellisesti järkevää.
6 Videoinnin hyödyt tutkintotilaisuudessa Videoinnin ja videoneuvotteluyhteyden käytölle löytyy monia niin taloudellisia kuin toiminnallisia perusteluita tutkintotilaisuuksissa. Videoitaessa tutkintotilaisuus jää aina dokumentti, johon voidaan myöhemmin palata arviointia tehdessä. Tutkintotilaisuus ei sido samanaikaisesti useita henkilöitä tutkintopaikkakunnalle, vaan arvioijat voivat katsoa tutkintotilaisuuden myöhemmin hänelle sopivana ajankohtana. Videotallenteeseen voi palata myöhemmin tutkintotilaisuuden eri vaiheisiin ja tarkistaa epäselvät kohdat. Videointia käytettäessä aikatauluttaminen on helpompaa, koska sovittavana on vain kahden henkilön (tutkinnon suorittajan ja yhden arvioijan) aikataulut neljän henkilön sijaan. Pohjois ja Keski Suomessa etäisyydet tutkintopaikkakunnan ja arvioijan kotipaikkakunnan välillä ovat yleensä varsin pitkät. Tämä aiheuttaa sen, että esimerkiksi Oulaisten ammattiopistossa nykyisellä käytännöllä yksi arvioija matkustaa noin 100 km yhteen suuntaan tutkintotilaisuuden arviointiin. Tämä tarkoittaa vähintään 2½ 3 h lisäaikaa, jokaiseen tutkintopäivään. Huonoissa sääolosuhteissa aika on vielä suurempi. Tämä tarkoittaa lisäkustannuksia arvioijan palkkakustannuksiin. Matkustaminen on myös työturvallisuusriski, koska Pohjois Pohjanmaan eteläosa on hirvitiheydeltään Suomen kärkialueita. Tämä näkyy myös ajettujen hirvikolareiden määrässä. Käytettäessä videointia tutkintotilaisuudessa säästetään huomattavia summia rahaa ajoaikaan käytetyn ajan ja kilometrikorvauksien vähentymisenä. Vähentynyt autolla ajaminen lisää myös arvioijan työturvallisuutta, kun tiepäällä ei tarvitse olla monia tunteja joka päivä. Edellisessä esimerkissä yhden päivän säästöt tulisivat olemaan seuraavat: Säästyneet kilometrikorvaukset 2x100 km x 0,45 /km (verottoman kilometrikorvauksen raja) = 90 /päivä Ajoaikaan käytetty aika 2½ 3 h x 45 /h = 112,50 135 /päivä Säästö päivässä yhteensä 202,50 225 Tutkintotilaisuuksia järjestetään keskitetysti saman viikon aikana yleensä useita, joten edelliset kustannukset tulevat olemaan viikon aikana helposti noin 1000 luokkaa. Tutkintotilaisuudet eivät ole niin haavoittuvia siinä tilanteessa, kun arvioija sairastuu tai hänelle tulee muu este, kun tutkintotilaisuus videoidaan. Tutkintotilaisuus voidaan näin suorittaa sovittuna aikana, vaikka kaikki arvioijat eivät olekaan läsnä. Näin tutkinnon suorittajan valmistuminen ei siirry arvioijalle tulleen esteen vuoksi. Tiukissa aikatauluissa uuden tutkintoajankohdan sopiminen kaikkien osapuolten aikatauluun sopivaksi olisi huomattava haaste ja aiheuttaa lisätyötä ja lisäkustannuksia.
7 Tutkintotilaisuus ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan, vaan tutkinnon suorittaja voi suorittaa näytön aidossa ympäristössä lähellä tutkinnonsuorittajan kotipaikkakuntaa. Näin toteutuu myös henkilökohtaistaminen OPH:n ohjeiden ja määräysten mukaan. Tehtäessä tutkintoja aidoissa ympäristöissä esim. hoitolaitoksissa tai asiakkaiden kotona tilat ovat välillä hyvin ahtaat. Tämä aiheuttaa sen ongelman, että useamman arvioijan, tutkinnon suorittajan ja asiakkaan läsnäolo aiheuttaa tilan ja ilmanvaihdon loppumisen ongelman. Tutkintotilaisuuden videointi vähentää pienen tilan käyttöongelmaa ja tutkinnon suorittajalle jää paremmin tilaa tehdä tutkintoa. Videointi lisää tutkintotilaisuuden laatua, koska arviointia voidaan tehdä usean dokumentointitavan avulla ja tutkintotilanteeseen voidaan palata myöhemmin. Videoinnilla turvataan tutkinnonsuorittajan ja arvioijien oikeusturvaa kiistatapauksissa, koska videoihin voidaan palata jälkeenpäin arviointia suoritettaessa. Mikäli tutkinnon suorittaja pyytää arvioinnin uudelleen arviointia, voidaan videota käyttää tilanteessa hyödyksi. Video voidaan myös laittaa kiistatilanteissa tutkintotoimikunnalle arvioinnin muutosta haettaessa. Tämä on selkeää laadun kehittämistä tutkintojen arviointiin, mitä aikaisemmin ei ole käytetty Sosiaali ja terveysalan näyttötutkinnoissa. Videoinnin ongelmat tutkintojärjestelmässä Videoinnilla on selvästi enemmän hyötyjä kuin haittoja tutkintojärjestelmässä. Ongelmat ilmenevät lähinnä tallenteiden säilyttämisessä ja niiden siirtämisessä toiselle arvioijalle. Käytettäessä suojattuja tiedonsiirtojärjestelmiä ongelmia ei ilmene. Säilytettäessä tallenteita tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muissakin tutkintoon liittyvissä asiakirjojen säilyttämisessä. Sähköisesti siirrettävillä tallenteilla on vähemmän sopivuusongelmia kuin aikaisemmin käytetyillä esim. VHS kaseteilla. Silloin, kun käytettiin perinteisiä videokasetteja tuli varmistaa, millaiset katselujärjestelmät materiaalin vastaanottajalla olivat ja sopivatko ne toisiinsa. Videokasetit olivat helpommin rikkoutuvia ja materiaalin toimittaminen toiselle paikkakunnalle kesti kauemmin, koska jouduttiin käyttämään postia. Kehittämistyön tiedottaminen Olen sopinut Oulaisten ammattiopiston näyttötutkintotoiminnasta vastaavan Eija Toivasen kanssa, että pidän toukokuussa 2014 oppilaitoksella tiedotustilaisuuden kehittämistyöni osalta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille opettajille ja näyttötutkintomestareille, jotka osallistuvat tutkintojen arviointiin Oulaisten ammattiopistolla.
8 LÄHTEET: Kuusela, H. 2000. Markkinoinnin haaste. Näkymätön näkyväksi. Helsinki: WSOY. Lämsä, A M. & Uusitalo, O. 2002. Palveluiden markkinointi esimiestyön haasteena. 2. painos. Helsinki: Edita. http://www.oph.fi/tietopalvelut/arviointi _ja_seurantatieto/aipal http://www.salpaus.fi/luonnonvara ala arviointimenetelmien kehittaminen/sivut/default.aspx http://fi.wikipedia.org/wiki/dropbox Liite 1. Videointilupa
9 JEDU Oulaisten ammattiopisto Kuntotie 2 86300 OULAINEN VIDEOINTILUPA Minä suostun, että tutkintotilaisuuteni xx.xx.2014 videoidaan ja tallennetta voidaan käyttää tutkintoni arviointiin. Videomateriaali saadaan lähettää tutkinnon arvioijalle/arvioijille. Videomateriaali säilytetään oppilaitoksessa opiskelun ajan ja 6 kk valmistumisen jälkeen. Määräajan jälkeen materiaali tuhotaan oppilaitoksen toimesta. Oulainen xx.xx.2014 Oppilaitoksen edustaja Tutkinnon suorittaja