KIRJALLINEN KYSYMYS 699/2012 vp Opettajien pätevyys erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille Eduskunnan puhemiehelle Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on asetuksissa 986/1998 ja 105/2012 kirjoitettu osa-aikaisesta eli niin sanotusta laaja-alaisesta erityisopetuksesta ja sen antamisesta, että opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Erityisopetusta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot, tai joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnon ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä monialaiset opinnot tai jolla on aineenopettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. Näitä lain tai asetuksen suuntaviivoja seuraten luokassa, jossa on erityisen tuen päätöksen saanut oppilas tai oppilaita, opettajalla tulee olla soveltuvan tutkinnon lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. Huoli siitä, että näin ei aina ole, on ilmeinen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus huolehtii siitä, että kouluissa on riittävästi päteviä erityisopettajan koulutuksen saaneita opettajia ja miten taataan, että koulutuksen järjestäjät noudattavat pätevyysvaatimuksia silloin, kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita on lähikouluissa lähiluokissa? Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2012 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 699/2012 vp: Miten hallitus huolehtii siitä, että kouluissa on riittävästi päteviä erityisopettajan koulutuksen saaneita opettajia ja miten taataan, että koulutuksen järjestäjät noudattavat pätevyysvaatimuksia silloin, kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita on lähikoulussa lähiluokissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Erityisopettajien koulutusta lisättiin huomattavasti opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen turvin Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa osana vuosina 2001 2009 toteutettua Opettajankoulutuksen laajennusohjelmaa. Koulutuslisäys oli tuolloin 1 360 henkilöä. Koulutuslisäykset perustuivat opettajatiedonkeruun ja opettajatarve-ennakointien tietoihin. Lisäykset kohdistuivat erityislastentarhan-, erityisluokan- ja erityisopettajakoulutukseen. Koulutusta painotettiin kuntien toivomusten mukaisesti erityisluokanopettajakoulutukseen. Koulutuslisäysten ansiosta kelpoisten erityisopettajien osuus on lisääntynyt selvästi sekä suomenkielisessä että ruotsinkielisessä koulutoimessa. Kun vuonna 2002 kelpoisia suomenkielisiä erityisopettajia oli 68,8 % erityisopetuksen tehtäviä hoitavista henkilöistä, oli vuonna 2010 kelpoisten erityisopettajien osuus 76,1 % näitä tehtäviä hoitavista henkilöistä. Ruotsinkielisessä koulutoimessa erityisopettajien kelpoisuustilanne parani myös selvästi. Kun vuonna 2002 kelpoisia ruotsinkielisiä erityisopettajia oli 62,6 % erityisopetuksen tehtäviä hoitavista henkilöistä, oli vuonna 2010 kelpoisten erityisopettajien osuus 74,8 % näitä tehtäviä hoitavista henkilöistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää kuntien opettajatilannetta ja tulevia opettajankoulutustarpeita säännöllisin väliajoin valtakunnallisen opettajatiedonkeruun ja ennakoinnin avulla. Opettajankoulutustarpeita on ennakoitu viimeksi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen projektissa, jonka tulokset julkaistiin vuoden 2012 alussa kirjassa Nissinen, K. & Välijärvi, J. "Opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia". Ennakointi ulottui vuoteen 2025 asti. Se kattoi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön opettajatarpeet. Erityisopetuksen opettajatarpeet sisältyivät tähän ennakointiin. Seuraava valtakunnallinen opettajatiedonkeruu toteutetaan vuonna 2013. Opettajatiedonkeruun ja ennakoinnin tuloksia on hyödynnetty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluissa opettajankoulutuksen määrällisiä tavoitteita asetettaessa. Erityisopetuksen strategia (OKM 2007:47) asetti tavoitteeksi viidensadan erityisopettajan vuotuisen koulutuksen. Opettaja- ja opettajankoulutustarve-ennakoinnin tulosten perusteella riittävä koulutettavien määrä voisi olla jonkin verran tätä alhaisempikin, mutta erityisopetuksen kelpoisuustilanteen parantamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisissä neuvotteluissa keväällä 2012 asetettiin yliopistoille erityisopetuksen opettajankoulutuksen vuotui- 2
Ministerin vastaus KK 699/2012 vp Sari Palm /kd seksi määrälliseksi tavoitteeksi viisisataa vuosille 2013 2016 em. strategian mukaisesti. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 23 :n mukaan epäpätevää henkilöä ei saa palkata opettajaksi yli kuuden kuukauden mittaiseen palvelussuhteeseen ilman, että ensin on selvitetty, onko kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita saatavilla. Selvittämisen tulee tapahtua esimerkiksi julistamalla tehtävä haettavaksi. Mikäli aktiivisesta etsimisestä huolimatta kelpoisuusvaatimukset täyttävää opettajaa ei ole tarjolla, epäpätevä voidaan palkata enintään vuodeksi, mutta tällöinkin edellytetään, että hänellä on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 699/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: På vilket sätt ser regeringen till att det på skolorna finns ett tillräckligt antal lärare som har genomgått en speciallärarutbildning och på vilket sätt garanteras att utbildningsanordnarna iakttar behörighetsvillkoren när det finns elever med beslut om särskilt stöd i närklasserna på en närskola? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Genom särskild finansiering från undervisningsoch kulturministeriet har utbildningen av speciallärare vid Helsingfors universitet, Östra Finlands universitet, Jyväskylä universitet, Åbo universitet och Åbo Akademi utvidgats ansenligt i samband med det program för utvidgning av lärarutbildningen som genomfördes 2001 2009. Utbildningen utökades då med 1 360 personer. Utvidgningen av utbildningen baserade sig på riksomfattande insamlingar av data om lärarna och prognostiseringar. Ökningen gällde specialbarnträdgårdslärar-, specialklasslärar- och speciallärarutbildningen. I enlighet med kommunernas önskemål har man prioriterat specialklasslärarutbildningen. Tack vare utvidgningen av utbildningen har andelen behöriga speciallärare ökat klart inom både det finskspråkiga och det svenskspråkiga skolväsendet. År 2002 var andelen behöriga finskspråkiga speciallärare av dem som skötte uppgifter inom specialundervisningen 68,8 procent, medan deras andel 2010 var 76,1 procent. Inom det svenskspråkiga skolväsendet förbättrades behörighetssituationen vad gäller speciallärarna också klart. År 2002 var andelen behöriga svenskspråkiga speciallärare av dem som skötte uppgifter inom specialundervisningen 62,6 procent, medan deras andel 2010 var 74,8 procent. Undervisnings- och kulturministeriet utreder lärarsituationen i kommunerna och de kommande behoven av lärarutbildning regelbundet med hjälp av riksomfattande insamlingar av data om lärarna och prognostiseringar. Behoven av lärarutbildning har senast prognostiserats i ett projekt som genomfördes av Pedagogiska forskningsinstitutet vid Jyväskylä universitet. Resultaten från projektet finns att tillgå i form av en publikation från början av 2012. (Nissinen & Välijärvi. 2011. Opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 43). Prognostiseringen sträckte sig fram till 2025. Den omfattade behovet av lärare och lärarutbildning inom den allmänbildande utbildningen och yrkesutbildningen samt det fria bildningsarbetet. Behovet av lärare inom specialutbildningen ingick i den här prognostiseringen. Följande riksomfattande insamling om data om lärare görs 2013. Resultaten från insamlingen av data om lärarna och prognostiseringarna har utnyttjats för att fastställa de kvantitativa utbildningsmålen för lärarutbildningen vid avtalsförhandlingarna med universiteten och yrkeshögskolorna. I strategin för specialundervisningen (UKM 2007:47) ställdes som mål att 500 personer årligen ska utbildas till speciallärare. På grundval av resultaten av prognostiseringen av behovet av lärare och lärarutbildning kunde antalet lärare som 4
Ministerns svar KK 699/2012 vp Sari Palm /kd utbildas vara något lägre än det här men för att behörighetssituationen när det gäller speciallärarna ytterligare ska förbättras, ställde man i förhandlingarna mellan undervisnings- och kulturministeriet och universiteten på våren 2012 som mål för utbildningen av lärare inom specialundervisningen för 2013 2016 vid de universitet som utbildar speciallärare det kvantitativa mål på femhundra som anges i strategin ovan. Enligt 23 i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998) kan en person som inte uppfyller behörighetsvillkoren inte förordnas att meddela undervisning för längre tid än sex månader utan att man först har utrett om personer som uppfyller behörighetsvillkoren står till buds. Utredningen ska ske genom att exempelvis ledigförklara uppgiften. Om det trots ett aktivt sökande visar sig att en lärare som uppfyller behörighetsvillkoren inte står till buds kan en person som inte uppfyller behörighetsvillkoren förordnas att meddela undervisning för högst ett år. Det krävs emellertid att personen har tillräcklig utbildning och den förmåga uppgiften kräver. Helsingfors den 11 oktober 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5