Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 142/2011 vp Ruotsin- ja suomenkielisten opiskelijoiden yhdenvertaisuus yliopistoihin haettaessa Eduskunnan puhemiehelle Tuoreiden tietojen mukaan ruotsinkieliset opiskelijat on asetettu yliopistovalinnoissa edullisempaan asemaan suomenkielisiin hakijoihin verrattuna. Ruotsinkielisistä pyrkijöistä pääsee arvioiden perusteella noin puolet yliopistoihin, kun suomenkielisistä hakijoista vain kolmannes tulee hyväksytyksi. Tämä epätasa-arvoinen kohtelu on korostunut erityisesti aloilla, joilla sovelletaan äidinkielen mukaan säädettyjä kiintiöitä, kuten oikeus- ja lääketieteellisillä koulutusaloilla. Lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliselle linjalle opiskelijat pääsevät jopa kahdeksan pistettä alhaisimmilla tiedoilla kuin suomenkieliselle puolelle. Lisäksi oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsia taitavien hakijoiden hyväksymisprosentti on viisi prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna suomea äidinkielenä puhuviin. Tulevalla hallituskaudella kaavaillut suuret eri opiskelualojen aloituspaikkojen vähennykset eivät tule myöskään koskemaan ruotsinkielisiä koulutusohjelmia. Kiintiöpaikkoja ollaan yhä lisäämässä kaksikielisyyden turvaamisen nojalla. Tämä tulee tarkoittamaan ruotsinkielisten yliopistoon pääsyn helpottumista entisestään, sillä jo nykyään mm. ruotsinkielisen lääketieteellisen linjan kiintiöpaikkoja ei saada täytettyä liian alhaisten pääsykoesuoritusten takia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomenkieliset ja ruotsinkieliset pyrkijät asetetaan yhdenvertaiseen asemaan yliopistoihin haettaessa ja aikooko hallitus harkita koko kielikiintiöjärjestelmän korvaamista, sillä kaksikielisyyden nojalla ei voida loukata kansalaisten oikeustajua yliopistoihin haettaessa? Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2011 Vesa-Matti Saarakkala /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 142/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomenkieliset ja ruotsinkieliset pyrkijät asetetaan yhdenvertaiseen asemaan yliopistoihin haettaessa ja aikooko hallitus harkita koko kielikiintiöjärjestelmän korvaamista, sillä kaksikielisyyden nojalla ei voida loukata kansalaisten oikeustajua yliopistoihin haettaessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yliopistolain 36 :n 2 momentin mukaan jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Tämä yliopistolaissa säädetty mahdollisuus muodostaa kielitaitokiintiöitä taikka myöntää kielitaidon perusteella lisäpisteitä perustuu suomen ja ruotsin kielen osalta perustuslain 17 :n 2 momenttiin, jonka mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, turvataan lailla. Saman perustuslain säännöksen mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista, esimerkiksi ruotsinkielisten lääkäripalveluiden saatavuudesta. Kieliryhmän perusteella voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista poiketa kuitenkin vain rajoitetusti, mikä tarkoittaa sitä, että kiintiöiden koko taikka myönnettävien lisäpisteiden määrä on suhteutettava tarkasti kyseisen kieliryhmän erityistarpeisiin ja toteuttamismahdollisuuksiin. Helsingin yliopistolle on yliopistolaissa säädetty vastuu mm. ruotsin kieltä taitavien lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta. Tätä tehtävää hoitaessaan sen tulee arvioida tarve yliopistolain 36 :n 2 momentin mukaisille kiintiöille tai lisäpisteille sekä mitoittaa ne vastaamaan kyseisen kieliryhmän erityistarpeita. Ruotsin kieltä taitavien kiintiöitä ei olla laajentamassa. Kysymyksessä viitattujen aloituspaikkojen vähennysten osalta opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa esittäneensä ammattikorkeakouluille antamansa kirjallisen palautteen yhteydessä näkemyksensä siitä, miten ammattikorkeakouluihin vuonna 2013 kohdentuva aloituspaikan vähennys tulisi kohdentaa. Vähennyksiä esitettiin myös ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulutukseen. Lisäksi sivistyspoliittisen ministeriryhmän tekemän linjauksen mukaisesti ruotsinkielinen ammattikorkeakoulutus tulisi keskittää pelkästään ruotsinkielisiin ammattikorkeakouluihin. On selvää, että kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia. Ruotsinkielisen koulutuksen kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan kuitenkin ruotsinkielisten palveluita ja kaksikielisyyttä. Yliopistojen koulutuspaikat ovat koko väestön käytettävissä. Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, eivät opiskelijan äidinkieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tänä syksynä aloittaneista ruotsin kieltä taitavien kiintiöstä valituista 26 opiskelijasta 10 oli äidinkieleltään suomenkielisiä opiskelijoita. Ruotsin kieltä taitavien kiintiöt eivät ole suomenkielisten syrjintää, eikä asiaan ole tarvetta puuttua. 2

3 Ministerin vastaus KK 142/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 142/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Vesa-Matti Saarakkala /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att finskspråkiga och svenskspråkiga sökande ska behandlas likvärdigt när de söker till universitet och ämnar regeringen överväga att ersätta hela systemet med språkkvoter eftersom man inte på basis av tvåspråkighet kan såra medborgarnas allmänna rättskänsla när det gäller ansökan till universitet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 36 2 mom. i universitetslagen får avvikelse från de likvärdiga antagningsgrunderna i begränsad utsträckning göras för att utbildningsbehovet hos någon språkgrupp ska kunna tillgodoses. Denna möjlighet enligt universitetslagen att bilda kvoter på basis av språkkunskaper eller att bevilja extra poäng på basis av språkkunskaper grundar sig i fråga om finska och svenska språket på 17 2 mom. i grundlagen, enligt vilket vars och ens rätt att hos domstol och andra myndigheter i egen sak använda sitt eget språk, antingen finska eller svenska, ska tryggas genom lag. Enligt samma bestämmelse i grundlagen ska det allmänna tillgodose landets finskspråkiga och svenskspråkiga befolknings kulturella och samhälleliga behov, t.ex. tillgången till läkartjänster på svenska. Avvikelse från de likvärdiga antagningsgrunderna på grund av språkgrupp kan likväl göras endast i begränsad utsträckning, vilket betyder att storleken på kvoten eller antalet extra poäng som beviljas noggrant måste sättas i relation till språkgruppens särskilda behov och möjligheterna att tillgodose dessa. I universitetslagen föreskrivs det att Helsingfors universitet ska svara för utbildningen av bl.a. läkare och jurister som behärskar svenska. Vid skötseln av denna uppgift ska universitetet bedöma behovet av en sådan kvot eller sådana extra poäng som avses i 36 2 mom. i universitetslagen samt dimensionera dessa så att de motsvarar de särskilda behoven hos språkgruppen i fråga. Det finns inga planer på att utvidga kvoten för sökande som behärskar svenska. När det gäller den minskning av antalet nybörjarplatser som avses i spörsmålet konstaterar undervisnings- och kulturministeriet att det i anslutning till sin skriftliga respons av den 5 oktober 2011 till yrkeshögskolorna har framfört sin uppfattning om hur minskningen av antalet nybörjarplatser vid yrkeshögskolorna med år 2013 bör fördelas. Enligt förslaget ska minskningarna också gälla den svenskspråkiga yrkeshögskoleutbildningen. Enligt de riktlinjer som kulturpolitiska ministerarbetsgruppen lagt upp den 29 september 2011 bör den svenskspråkiga yrkeshögskoleutbildningen dessutom koncentreras enbart till de svenskspråkiga yrkeshögskolorna. Det är klart att alla ska ha jämlika möjligheter att bli antagna till ett universitet, och att inga grupper kan prioriteras. Syftet med kvoten för svenskspråkig utbildning och lättnaderna i fråga är emellertid att trygga dels tillgången till tjänster på svenska, dels tvåspråkigheten. Utbildningsplatserna vid universiteten är tillgängliga för hela befolkningen. De eventuella kvoterna gäller endast det språk som används i studierna, inte studerandens modersmål. Av de 26 studeran- 4

5 Ministerns svar KK 142/2011 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps de som denna höst inledde sina studier vid Helsingfors universitets medicinska fakultet inom kvoten för studerande som behärskar svenska hade 10 finska som modersmål. Kvoten för studerande som behärskar svenska är inte diskriminering av finskspråkiga, och därför finns det inget behov att vidta åtgärder i saken. Helsingfors den 25 oktober 2011 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5