Kemin kaupungin päihdeohjelma

Kemin kaupungin päihdeohjelma Luonnos 6.9.2016

1 Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3. Määritelmiä ja periaatteita 4. Päihdeongelman tunnistaminen 5. Menettelytapaohjeet 5.1. Päihtyneen työntekijän poistaminen työpaikalta 5.2. Alkoholi- ja huumausainetestauksesta kieltäytyminen 5.3. Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus 5.4. Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus 5.5. Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi 5.6. Palvelussuhteen päättäminen 5.7. Menettelytapaohjeesta poikkeaminen 6. Palvelussuhteen ehdot hoitoonohjauksen aikana ja muita ohjeita 6.1. Tietojen luottamuksellisuus ja arkistointi 6.2. Lääkärintodistus poissaoloista 6.3. Palkan pidättäminen luvattomien poissaolojen ajalta 6.4. Hoidossa käynti työaikana ja työajan ulkopuolella 6.5. Huumausainetestaus 6.5.1. Huumausainetestausta koskevat periaatteet 6.5.2. Todistuksen toimittaminen työhön otettaessa tai palvelusuhteen aikana 6.5.3. Testaus osana terveystarkastuksia 6.5.4. Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä 6.6. Rikosoikeudellinen vastuu 2 2 3 4 4 5 5 5 6 7 7 7 7 7 8 8 8 9 9 9 10 10 10 Keskeinen lainsäädäntö Lähteet Liitteet 1. Menettelytapaohjeet päihdeongelman käsittelyssä 2. Huumausainetestausta koskeva liite 3. Huumausainetestausta koskevat lainkohdat 4. Päihdeongelmaisten lähipalvelut Lomakkeet 1. Puheeksiottokeskustelu 2. Huomautus päihteiden väärinkäytöstä 3. Hoitoonohjaus 4. Varoitus päihteiden väärinkäytöstä 5. Mallilomake / Kutsu kuulemistilaisuuteen 6. Malli kuulemistilaisuuden muistiosta 11 11 12 14 15 18 20 22 23 24 25 26

2 1. Päihdeohjelman tarkoitus Kemin kaupungin tehtävänä on tarjota asiakkaille turvalliset, asianmukaiset palvelut ja toimintaympäristö sekä taata työnantajana henkilöstölleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikoilla. Ohjelmassa tarkoitetaan päihteiden väärinkäyttäjillä alkoholin, huumausaineiden ja/tai lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Päihdeohjelma on osa työpaikan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Päihdeohjelmalla luodaan työpaikoille selkeät pelisäännöt, joiden avulla päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Päihdehoito toteutetaan sovituissa päihdehoitoyksiköissä. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Koko henkilöstön on tunnettava päihdeohjelman sisältö ja siihen liittyvät velvollisuudet. Päihdeongelmaan reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu, työterveyslääkäri, työterveyshoitaja tai luottamusmies. Työntekijä voi myös itse tunnistettuaan päihdeongelmansa hakeutua työterveyshuoltoon, A-klinikalle tai kertoa asiasta esimiehelleen. Työnantajan tarjoama päihdehoito onkin yksilön kannalta mahdollisuus, tuki tiedostetun ongelman ratkaisemisessa. 2. Ennaltaehkäisevä toiminta Päihdeongelmien kehittymistä ehkäistään työyhteisössä jakamalla asiatietoa ja tarjoamalla koulutusta. Näillä toimenpiteillä edistetään työelämän kannalta suotuisten asenteiden muodostumista ja avoimen keskustelun käynnistymistä koko työyhteisössä. Esimiehet vastaavat päihdeohjelman tiedottamisesta. Tarvittaessa käytetään hyväksi työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon asiantuntemusta. Päihdehaittoja käsittelevissä koulutuksissa ja tietoiskuissa korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen merkitystä. Koko henkilöstön tulee olla tietoinen päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeasioista keskustellaan avoimesti yhdessä koko työyhteisön kanssa. Keskusteluissa selvitetään, esiintyykö salailua ja suojelua, jotka edistävät tai ylläpitävät haitallista päihteiden käyttöä. Lähtökohtana on, että kaikki ymmärtävät päihteiden olevan merkittävä riski toiminnalle ja koko työyhteisölle. Tavoitteena on päihteetön työpaikka, jossa jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuutena on ehkäistä työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy on osa työterveyshuollon toimintaa. Terveystarkastusten ja

3 sairauksien hoidon yhteydessä työterveyshuollon asiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet edistää terveellisiä elämäntapoja ja päihteettömyyttä. Päihdeohjelma, tiedot hoitopaikoista sekä muu työnantajan hankkima päihteiden käytön haitallisuutta ja päihdeongelmien ehkäisyä koskeva aineisto pidetään esillä niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus tutustua siihen. Kemissä noudatetaan aktiivisen tuen periaatetta. Tämä tarkoittaa, että työkyvyn ja tehtävissä suoriutumisen häiriöihin puututaan heti, kun hälytysmerkit käyvät ilmeisiksi. Keskeistä on asian puheeksiottaminen. 3. Määritelmiä ja periaatteita Työntekijällä tarkoitetaan päihdeohjelmassa sekä viranhaltijaa että työsopimussuhteista työntekijää. Palvelussuhteella tarkoitetaan tässä sekä virka- että työsuhdetta. Esimiehellä tarkoitetaan tässä sitä lähintä työnantajan edustajaa, joka ohjaa ja valvoo työntekijän työtä, vaikka esimerkiksi sairausajan palkkaetuisuuksista päättäminen voi kuulua tätä ylemmälle esimiestasolle. Tukihenkilöllä avustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka avustaa työntekijää päihdeongelmaa koskevassa prosessissa. Työntekijällä on aina oikeus pyytää tukihenkilökseen työsuojeluvaltuutettua, luottamusmiestä tai muuta henkilöä. Muu henkilö voi olla myös työpaikan ulkopuolelta. Asiantuntijatahot: A-klinikka, työterveyshuolto ja työsuojelu toimivat asiantuntijoina päihteisiin liittyvien asioiden käsittelyssä. He neuvovat, opastavat ja kouluttavat sekä tarvittaessa osallistuvat asian käsittelyyn asiantuntijaroolissaan. Päihdeongelmalla tarkoitetaan huumeiden käyttöä, alkoholin, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai näiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäytöllä tarkoitetaan huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärinmääräystä tai sen ohjeista poiketen. Hoitoon hakeutumisella tarkoitetaan työntekijän omaehtoista hoitoon hakeutumista hänen huomattuaan tarvitsevansa tukea päihdeongelman hoitamisessa. Myös esimies voi tehdä aloitteen työntekijän hoitoon hakeutumiselle. Hoitoonohjaus: Sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan viranhaltijan virkasuhteeseen tai työntekijän työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, työnantaja tekee aloitteen hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa työntekijää pääsemään eroon ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta päihteiden käytöstä. Huumeongelmaisen kohdalla hoidon tavoitteena on huumeiden käytön lopettaminen kokonaan. Hoitosopimus: Sopimus päihdeongelmaiselle annettavien hoitopalveluiden hankkimisesta, johon sisältyy hoitosuunnitelma jatkohoidon sisällöstä ja toteuttajasta. Hoitosopimus tehdään määräajaksi, jonka pituus on 12 kuukautta. Sopimuksen tekevät esimies työnantajan edustajana ja

4 työntekijä. Sopimusta tehtäessä ovat läsnä työterveyshuollon edustaja/t ja työntekijän niin pyytäessä työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai muu henkilö. Hoitosopimusta laadittaessa läsnä voi olla myös hoitopalvelun toteuttavan tahon edustaja. Huumausaineita ovat huumausainelain (1289/1993) tarkoittamat aineet ja valmisteet. Ne on luetteloitu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1993) ja erillisissä päätöksissä. Huumausainetesti: Näyte, jonka avulla arvioidaan, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. 4. Päihdeongelman tunnistaminen Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tai työterveyshuollon edustaja. Lähimmät työtoverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön yleensä ensimmäiseksi. Päihdeongelma voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: aiemmasta muuttunut käyttäytyminen tai tokkuraisuus henkilökohtaisesta hygieniasta ja ulkonäöstä välinpitämättömyys, hoitamattomuus toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot, runsaat poissaolot omalla ilmoituksella toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot töihin tulo tai työssä oleminen päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulassa työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä esimiesten välttely toistuvat tapaturmat rattijuopumus. 5. Menettelytapaohjeet Päihdeasioissa noudatetaan aktiivisen tuen toimintamallia. Aktiivisen tuen tavoitteena on lisätä henkilöstön työhyvinvointia, ennakoida työkyvyn heikentymistä ja tukea työskentelyä alentuneesta työkyvystä huolimatta. Päihdeongelman varhaisvaiheessa pelkkä tilanteen huomaaminen ja asiasta keskusteleminen ao. työntekijän kanssa saattaa auttaa. Työtoveri voi ilmoittaa havainnoistaan esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on käsitellä asia tämän ohjeen mukaisesti. Esimiehen on puututtava asiaan myös huomattuaan itse edellä kuvatun mukaista käyttäytymistä tai poissaoloja. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen velvollisuus.

5 5.1. Päihtyneen työntekijän poistaminen työpaikalta Mikäli työntekijä saapuu työpaikalle päihtyneenä tai päihtyneeksi epäiltynä, esimiehellä on velvollisuus poistaa hänet työpaikalta. Mikäli esimies ei ole paikalla, vastuu siirtyy ko. työvuoron vastuuhenkilölle. Mikäli työntekijä ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle ylempi esimies, mahdollinen vartija tai toissijaisesti poliisi. Mikäli työntekijä kieltää olevansa päihtynyt, hänellä on mahdollisuus osoittaa epäilys vääräksi osallistumalla esimiehen edellyttämään alkometritutkimukseen. Alkometritutkimuksen suorittaa työterveyshuolto (työterveyshuollon ollessa suljettuna päivystys). Lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä epäiltäessä työntekijä saatetaan työterveyshuollon aukioloaikana välittömästi työterveysasemalle huumausainetestiin lähettämistä varten. Työterveyshuollon ollessa suljettuna esimies tarvittaessa saattaa työntekijän päivystykseen näytteenottoa varten. 5.2. Alkoholi- tai huumausainetestauksesta kieltäytyminen Työntekijän kieltäytyessä alkoholi- tai huumausainetestauksesta työnantaja arvioi jatkotoimenpiteet noudattaen päihdeohjelman menettelytapaohjeen mukaista järjestystä. Työntekijän kieltäytyminen tutkimuksista ei ole este työpaikalta poistamiselle. 5.3. Puheeksiottokeskustelu ja mahdollinen huomautus Esimies, joka on itse havainnut tai jolle on ilmoitettu työntekijän päihdeongelmasta tai joka itse on poistanut tai jolle on ilmoitettu työntekijän poistamisesta työpaikalta päihteiden käytön taikka päihde-epäilyn vuoksi, käynnistää viipymättä selvittelytoimenpiteet asianosaisen työntekijän palattua työhön. Ensimmäisenä toimenpiteenä on selvittää tapahtumien ja sen aiheuttamien toimenpiteiden aiheellisuus ottamalla asia puheeksi työntekijän kanssa. Keskustelussa selvitetään työntekijän päihteiden käyttöä tai työpaikalta poistamistilanteeseen vaikuttaneita syitä. Selvittelytoimenpiteet ja puheeksiottokeskustelu käynnistetään myös niissä tapauksissa, joissa toistuvien poissaolojen, alkoholinkäytön jälkitilan tai vastaavanlaisten syiden vuoksi on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä. Puheeksiottokeskustelussa on tärkeätä saada työntekijä itse havahtumaan tilanteestaan. Koska työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään, edistetään työntekijän omatoimista hoitoon hakeutumista rohkaisemalla häntä käyttämään hoitopalveluja poistamalla niiden käyttöä koskevia esteitä mm. tarjoamalla hänelle tietoa työterveyshuollosta saatavilla olevasta tuesta ja muista hoitopaikoista. Mikäli työpaikalta poistaminen päihde-epäilyn vuoksi on ollut aiheellinen ja/tai päihdeongelma muutoin todetaan, esimies antaa työntekijälle huomautuksen asiasta. Keskustelu ja mahdollinen huomautus kirjataan (lomakkeet 1 ja 2) ja työntekijälle ilmoitetaan, että työterveyshuolto kutsuu hänet terveystarkastukseen ja työkykyneuvotteluun. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä arvioida työkykyä ja päihdehoidon tarvetta

6 sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteutukseen ja seurantaan. Kopio puheeksiottokeskustelun muistiosta ja pyyntö työterveyshuollolle työkyvyn/päihdeongelman arviointia varten lähetetään työterveysaseman työterveyshoitajalle. Työterveyshuolto lähettää kutsun saapua terveystarkastukseen ja työkykyneuvotteluun. Työkykyneuvottelusta laaditaan erillinen muistio. 5.4. Hoitoonohjausneuvottelu, kirjallinen varoitus ja hoitosopimus Esimies käynnistää hoitoonohjauksen kun: työntekijällä on päihteiden käytön vuoksi toistuvia ongelmia työssään tai poissaoloja tai työntekijän päihteiden käyttö näyttää ilmeiseltä ja toistuvalta tai työntekijä ei hakeudu hoitoonhakeutumiskehotuksesta huolimatta omatoimisesti hoitoon tai saa tilannettaan muuten korjattua tai hoitoonhakeutumiskehotuksesta on seurannut työterveyshuollon suositus hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjausneuvottelusta tehdään kirjallinen sopimus. Päihdeongelmaista ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan hänelle tarjoama mahdollisuus, jonka avulla työntekijä voi kuntoutua ja päästä irti päihderiippuvuudestaan. Sen aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen päättämistoimista, ellei päättämiselle ilmene muuta perustetta. Hoitoonohjaukseen liittyy kuitenkin aina myös kirjallisen varoituksen antaminen päihteiden väärinkäytön johdosta (lomake 4). Varoituksessa todetaan uhka palvelussuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu. Varoituksen annon yhteydessä selvitetään työntekijälle vielä työnjohdolliset toimenpiteet sekä erilaiset hoitomahdollisuudet. Varsinaisen hoitosuunnitelman tekevät työntekijä ja esimies työnantajan edustajana työterveyshuollon ja A-klinikan asiantuntemusta avuksi käyttäen. Tässä yhteydessä arvioidaan hoidon tarve sekä laatu ja sovitaan hoitoon liittyvät järjestelyt. Sopimusta tehtäessä ovat läsnä A- klinikan ja työterveyshuollon edustajat sekä henkilöstön edustaja tai työntekijän tukihenkilö, ellei työntekijä sitä kiellä. Hoitosopimus tehdään määräajaksi, jonka pituus on 12 kuukautta. Hoitosopimuksessa sovitaan hoitojakson kesto, hoitopaikka ja työterveyshuollon oikeus saada tieto hoidosta, hoitokerroista ja hoidon lopettamisesta. Hoitosopimukseen kirjataan myös esimiehen oikeus saada tieto työntekijän hoidossa käymisestä tai sen laiminlyönneistä. Työntekijän on ilmoitettava työterveyshuoltoon päihdehoitopaikka sekä hoitopaikan yhteyshenkilö. Hoitosopimukseen sisältyy suunnitelma hoidon sisällöstä ja toteuttajatahosta. Hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa ja siihen sisällytetään mahdollinen laitoskuntoutusjakso. Hoitosopimuksen päättyessä hoitoonohjauksessa ollut työntekijä, henkilöstön edustaja tai työntekijän tukihenkilö, esimies ja työterveyshuolto sekä hoitopaikan edustaja arvioivat tilannetta sekä sopimuksen jatkamistarpeen. Hoidon toteutumista koskevia yhteisneuvotteluja on suositeltavaa pitää hoitosopimuksen voimassaolon aikana. Hoitosopimuksen aikana selvitetään myös työntekijän mahdollinen siirto toisiin tehtäviin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Hoitosopimuksen laiminlyönti tai hoidon keskeyttäminen on palvelussuhteen päättämisperuste.

7 Hoitoonohjaussopimus tehdään lähtökohtaisesti vain kerran. Toinen väärinkäyttötilanne johtaa palvelussuhteen irtisanomis- tai purkamismenettelyyn. Kuitenkin mikäli edellisestä väärinkäyttötapauksen toteamishetkestä tai hoitoonohjauksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena. 5.5. Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi Mikäli päihdeongelma jatkuu tai hoitosopimusta on muuten laiminlyöty, järjestetään kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi. Kokoonkutsujana toimii esimies. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan työntekijän lisäksi luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, palvelussuhteen päättämisestä päättävä esimies ja tarvittaessa hoitoon osallistunut työterveyslääkäri ja/tai -hoitaja. Kuulemistilaisuudessa arvioidaan sen hetkisen tilanteen lisäksi myös hoitotilanteen kokonaisuus. Kuulemisesta laaditaan kirjallinen muistio. Muistioon kirjataan kuulemisen lopputuloksena, onko edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle vai ei. Jos palvelussuhdetta jatketaan, muistioon kirjataan, että seuraavasta väärinkäyttötilanteesta käynnistyy irtisanomismenettely. Lomakemallit kuulemistilaisuuden kutsusta ja muistiosta liitteenä (Lomakkeet 5 ja 6). 5.6. Palvelussuhteen päättäminen Jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta ja päihteiden käyttö jatkuu tai kuulemistilaisuudessa on todettu, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole, käynnistetään palvelussuhteen päättämistoimenpiteet: irtisanominen/purkaminen. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun työntekijän palvelussuhde on jouduttu päättämään päihdeongelman vuoksi, palvelussuhteesta päättävä esimies ilmoittaa asiasta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). 5.7. Menettelytapaohjeista poikkeaminen Tapauskohtaisesti menettelytapaohjeiden mukaisesta järjestyksestä voidaan poiketa. Näin esimerkiksi silloin, jos kyse on törkeästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta tai jos työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla. Tällöin työnantaja voi purkaa virka- tai työsuhteen. Yhteenveto menettelytavoista on liitteenä (liite 1). 6. Palvelussuhteen ehdot hoitoonohjauksen aikana ja muita ohjeita 6.1. Tietojen luottamuksellisuus ja arkistointi Päihdeongelmaisen työntekijän hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja yksityiskohtia sisältävät tiedot ovat luottamuksellisia, kuten muutkin työntekijän terveydentilaan liittyvät seikat. Hoitoonohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa ilman työntekijän lupaa antaa hoitoon liittyviä tietoja sivullisille. Hoitoonohjausneuvottelussa sovitaan työntekijän kanssa, kuinka asia käsitellään työyhteisössä.

8 Päihteiden käyttöä koskevat todistukset ovat terveydentilaa koskevina tietoina salassa pidettäviä ja niitä voivat käsitellä ilman työntekijän suostumusta vain työterveyshuollon ammattihenkilöt, esimies ja palvelussuhteen ehdoista päättävä henkilö. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot on poistettava työnantajan rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole enää perustetta. Työnhakijan huumausaineiden käyttöä koskevat tiedot tulevat yleensä heti valinnan tapahduttua tarpeettomiksi ja vanhentuneiksi. Työssä olevien kohdalla esimerkiksi perustellun epäillyn nojalla kerätyt tiedot vanhentuvat siinä yhteydessä, kun kyseinen perusteltu epäily osoittautuu saadun todistuksen perusteella aiheettomaksi. 6.2. Lääkärintodistus poissaoloista Sairauspoissaoloista noudatetaan Kemin kaupungin voimassaolevia ohjeita. Mikäli toistuvien poissaolojen tai muiden syiden perusteella on syytä epäillä, että työntekijällä on päihdeongelma, esimiehellä on perustellusti oikeus määräaikaisesti vaatia työntekijän jokaisesta sairauspoissaolosta todistus, ensisijaisesti työterveyslääkärin tai -hoitajan (tarvittaessa muun lääkärin tai hoitajan) antama todistus. Vaatimus todistuksen esittämisestä on annettava kirjallisesti asianomaiselle ja se on lähetettävä tiedoksi työterveyshuoltoon. Tällöin omaan ilmoitukseen perustuva oikeus sairauslomaan poistetaan. Päihteiden käytön vuoksi tapahtuvien poissaolojen ajalta ei makseta palkkaa. 6.3. Palkan pidättäminen luvattomien poissaolojen ajalta Poissaolot, jotka eivät perustu esimiehen hyväksymään ilmoitukseen tai työkyvyttömyystodistukseen ovat luonteeltaan luvattomia poissaoloja ja niiden ajalta pidätetään palkka. Palkka pidätetään myös tunneilta, jotka jäävät tekemättä asianosaisen päihteiden vuoksi työstä poistamisen johdosta. Esimiehen on tehtävä päätös palkan pidättämisestä ja annettava siitä tieto asianosaiselle. 6.4. Hoidossa käynti työaikana ja työajan ulkopuolella Henkilökunnan työterveysasemalla tapahtuvat, säännölliseen työaikaan ajoittuvat hoitokäynnit katsotaan palkkaan oikeuttavaksi työajaksi. Muualla tapahtuva avohoito toteutetaan pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Tämä merkitsee käytännössä hoitokäyntien sopimista työpäivän päätteeksi tai vapaapäiville. Ellei hoitokäyntejä saada sovituksi työajan ulkopuolelle, lähityönjohdon kanssa neuvotellaan ja sovitaan työaikajärjestelyistä siten, että hoitoihin käytetty työaika tehdään takaisin. Mikäli työaikajärjestelyihin ei ole mahdollisuutta, myönnetään palkatonta virkavapautta/työvapaata hoitokäyntejä varten. Hoitojakson ajaksi työntekijälle voidaan tarvittaessa myöntää palkatonta virka- tai työvapaata. Hoitosopimukseen sisältyvien hoitolaitosjaksojen ajalta maksetaan palkka sairaus- ja kuntoutusajan palkkaa koskevien sopimusmääräysten mukaan. Palkkaedut maksetaan vain ensimmäisen laitoshoito- ja katkaisuhoitojakson ajalta edellyttäen, että em. hoidoista on etukäteen sovittu esimiehen ja hoitoon hakeutuvan henkilön kanssa ja että työnantaja saa kuntoutusrahan siltä ajalta, jolta se maksaa palkkaa.

9 Palkkaetuja laitoshoito- tai katkaisuhoitojakson ajalta samalle työntekijälle voidaan maksaa uudelleen edellä mainituin ehdoin vasta sen jälkeen, kun edellisestä palkallisesta hoitojaksosta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Niiltä hoitojaksoilta, joilta työnantaja ei maksa palkkaa, laitoshoidossa oleva työntekijä hakee itse kuntoutusrahaa. 6.5. Huumausainetestaus 6.5.1. Huumausainetestausta koskevat periaatteet Huumausainetestauksella tarkoitetaan työntekijän testaamista siitä, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausainetestin tekeminen edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijän on tiedettävä suostuvansa nimenomaan huumausainetestiin ja suostumuksensa merkitys. Suostumuksen on oltava kirjallinen. Näytteenoton jälkeenkin työntekijä voi vielä kieltää testaamisen. Työntekijä voi myös testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta. Työntekijän suostuttua huumausainetestiin, hänet lähetetään huumausainetestaukseen sellaiseen laboratorioon, joka täyttää ko. testauksen tekemisen edellyttämät laatuvaatimukset (Nordlab/ L-PKS). Testauksen suorittamisessa ja työnantajalle annettavan todistuksen toimittamisessa noudatetaan STM:n työterveyshuollolle antamien suositusten ja määräysten mukaisia ohjeita. Testitulos annetaan vain työntekijälle. Työntekijän on annettava työnantajalle (esimiehelle) huumausainetestiä koskeva todistus, mutta ei itse testitulosta. Silloin kun huumausainetesti on osa terveystarkastusta, työntekijä toimittaa työnantajalle (esimiehelle) työhönsopivuuslausunnon. Työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Yhteenveto huumausainetestauksen kulusta liite 2. 6.5.2. Todistuksen toimittaminen työhön otettaessa tai palvelusuhteen aikana Työnantajalla on oikeus pyytää ja ottaa vastaan huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain 7 :n mukaisissa tehtävissä työhön otettaessa ja 8 :ssä mainituissa tapauksissa palvelussuhteen aikana. Lainkohdat ovat liitteenä, liite 3. Huumausainetestiä koskeva todistus on oikeus pyytää myös silloin, kun henkilön työtehtävät muuttuvat palvelussuhteen aikana siten, että ne täyttävät lain 7 :ssä mainitut edellytykset. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää työhönottoharkinnassa ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Lisäksi työnantaja voi tehdä valinnan ehdollisena siihen asti, kunnes tehtävään valittu on toimittanut pyydetyn todistuksen. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä

10 koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. 6.5.3. Testaus osana terveystarkastuksia Huumausainetestit voidaan tehdä osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Tällöin huumausainetestin tekemisen tarpeellisuuden määrittelee terveydenhuollon ammattihenkilö, ei työnantaja. Tehtävissä, joissa työntekijälle on tehtävä työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 :ssä tarkoitettu pakollinen terveystarkastus, terveystarkastukseen voidaan sisällyttää myös huumausainetestaus. 6.5.4. Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä Työntekijä on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Huumeongelmaisen työntekijän hoitosuunnitelmaan voidaan sisällyttää huumetestit. Huumeongelmaisen työntekijän työhön paluun ehtona on negatiivinen testitulos. 6.6. Rikosoikeudellinen vastuu Jos työntekijä on tuonut huumeita työpaikalleen, säilyttää tai kaupittelee niitä siellä, esimiehen on ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisille ilmoitetaan myös aina, jos työntekijän epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen tai muuhun rikolliseen toimintaan.

11 Päihdeohjelman taustalla oleva keskeinen lainsäädäntö ja muut säännökset Henkilötietolaki 523/1999 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Huumausainelaki 373/2008 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Suomen perustuslaki 731/1999 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 218/2005 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä 1485/2001 Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 543/2008 Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisosta aineista 1230/2014 Lähteet Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2006:2 Hirvonen, Kalervo., Mäkinen, Eija: Kunnallinen viranhalitjan oikeudellisen aseman selvittely. Edita Prima Oy. Helsinki 2006 Korhonen, Virpi., Koskinen, Seppo., Ojanen, Mikko., Pesonen, Pirkko: Työelämän uusi tietosuoja Huumetestit, kameravalvonta ja sähköpostiviestit. Edita Prima Oy. Henlsinki 2004. Koskinen, Seppo., Kilpeläinen, Maija., Laakso, Elina: Päihteet Tupakka, alkoholi ja huumeet palvelussuhteen ongelmia. Edita Prima Oy. Helsinki 2004. Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas. KT Kuntatyönantajat 2015. Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas. KT Kuntatyönantajat 2015. Päihteet puntarissa. Opas työpaikkojen päihdetyöhön. Työturvallisuuskeskus. Helsinki 2005. Päihdeohjelma. 11.04.2006. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päihdeohjelma Raision kaupungin päihdeohjelma Päihdelinkki (www.julkaisu: www.paihdelinkki.fi) STM: Päihdeasiat ja sosiaalinen turvallisuus / Pihdetyö ja palvelut (www-julkaisu) http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/paihde/palvelut/index.htx) http://www.kaypahoito.fi/

12 Liite 1 Menettelytapaohjeet päihdeongelman käsittelyssä Tunnistettu päihdeongelma tai sen perusteltu epäilys Työntekijä päihtyneenä työpaikalla Puheeksiottokeskustelu esimiehen kanssa (Lomake 1) Työntekijä poistetaan työpaikalta Työntekijä pääsee päihdeongelmastaan eroon ja työnteko jatkuu normaalisti Huomautus (Lomake 2) ja suositus hoitoon hakeutumisesta tai vapaaehtoinen hoitoonohjaus Työterveyshuollon terveystarkastus ja työkykyneuvottelu Kirjallinen varoitus (Lomake 4) ja hoitoonohjaus (Lomake 3), mikäli hoitoonohjausta ei ole toteutettu edellisessä vaiheessa Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi (Lomakkeet 5 ja 6) Palvelussuhteen päättäminen Työntekijä pääsee päihdeongelmastaan eroon ja työnteko jatkuu normaalisti Tapauskohtaisesti järjestyksestä voidaan poiketa. Näin esimerkiksi silloin, jos kyse on törkeästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta tai jos työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla. Tällöin työnantaja voi purkaa virka- tai työsuhteen.

13 Tunnistettu päihdeongelma tai sen perusteltu epäilys - esimies - työtoveri - työterveyshuolto Puheeksiottokeskustelu - esimies ottaa asian puheeksi ao. henkilön kanssa Läsnä: Esimies, työntekijä, työntekijän tukihenkilö Työntekijä päihtyneenä työpaikalla - esimies poistaa työpaikalta - työtoveri poista, ilmoitus esimiehelle Huomautus ja suositus hoitoon hakeutumisesta - kirjallinen huomautus - suositellaan ja rohkaistaan työntekijää hakeutumaan hoitoon - hoitoonohjaus, jos työntekijä haluaa - tieto asiasta työterveyshuoltoon, josta kutsu terveystarkastuksen ja työkykyneuvotteluun Läsnä: työntekijä, esimies, ts-valtuutettu ja/tai pääluottamusmies, jos työntekijä ei sitä kiellä Kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus - työntekijälle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen varoituksen antamista - kirjalliseen varoitukseen sisältyy aina hoitoonohjaus (jos ei ole tehty jo edellisessä vaiheessa) - varoituksessa mainittava uhka palvelussuhteen päättymisestä mikäli ongelma jatkuu - esimies käynnistää hoitoonohjauksen, varaa ajan A-klinikalle hoitosuunnitelman tekemistä varten - hoitoonohjaus on työnantajan tarjoama mahdollisuus, ei voida pakottaa - jos ei suostu tai keskeyttää, harkitaan palvelussuhteen päättämistä - tieto asiasta työterveyshuoltoon Läsnä: työntekijä, esimies, ts-valtuutettu ja/tai plm, jos työntekijä ei sitä kiellä Hoitosuunnitelma - arvioidaan hoidon tarve sekä laatu ja sovitaan hoitoon liittyvät järjestelyt Läsnä: työntekijä, esimies, A-klinikan edustaja, työterveyshuollon edustaja, ts-valtuutettu ja/tai plm, jos työntekijä ei sitä kiellä Kuulemistilaisuus palvelussuhteen jatkumisen edellytysten selvittämiseksi - ao. henkilölle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi palvelussuhteen päättämisen perusteista - arvioidaan sekä sen hetkinen tilanne että hoitotilanteen kokonaisuus - todetaan, onko edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle vai ei - jos palvelussuhdetta jatketaan todetaan, että seuraavasta väärinkäyttötilanteesta käynnistyy irtisanomismenettely - tilaisuudesta laaditaan muistio Läsnä: työntekijä, esimies, palvelusuhteen päättämisestä päättävä esimies, ts-valtuutettu ja/tai plm, (mahdollisesti työterveyshuollon edustaja) Palvelussuhteen päättäminen - jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta ja päihteiden käyttö jatkuu ja kuulemistilaisuudessa on todettu, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole, käynnistetään palvelussuhteen päättämistoimenpiteet: irtisanominen/purkaminen Törkeissä päihteiden käytöstä johtuvissa velvollisuuksien laiminlyönneissä tai rikkomuksissa tai työturvallisuuden vaarantamisissa palvelussuhde voidaan päättä heti ilman edellä kuvattua menettelyä. Päihdeongelmaa voidaan käsitellä uutena hoitoonohjaukseen oikeuttavana tapauksena ainoastaan kerran. Toinen väärinkäyttötilanne johtaa suoraan palvelussuhteen irtisanomistai purkamismenettelyyn. Kuitenkin mikäli edellisestä väärinkäyttötapauksen toteamishetkestä tai hoitoonohjauksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena.

14 Liite 2 Huumausainetestauksen kulku

15 Liite 3 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 3 luku Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittely 6 Huumausainetestiä koskeva todistus Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia testitietoja, jotka sisältyvät asianomaisen työnantajalle toimittamaan huumausainetestiä koskevaan todistukseen. Tietojen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä 5 :n 2 4 momentissa säädetään. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee, että työntekijälle on tehty testi huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työtai toimintakykynsä on heikentynyt. (30.5.2008/375) Huumausainetestiin ja sitä koskevaan todistukseen sovelletaan, mitä työterveyshuoltolain 19 :ssä säädetään. 7 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 1) vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; tai 6) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on 1 momentissa tarkoitettu työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus tietojen käsittelyyn myös silloin, kun: 1) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta; 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä; tai

16 3) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 b :ssä ja virkasuhteeseen otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 7 :ssä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. 8 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 1) vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; 6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 7) voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. (30.5.2008/375) Työnantaja voi asettaa työntekijälle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. 9 Työnantajan tiedonantovelvollisuus huumausainetestiä koskevasta todistuksesta Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus.

17 10 Kustannukset todistuksen hankkimisesta Työnantaja vastaa sille toimitettujen tässä luvussa tarkoitettujen todistusten hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. 11 Suhde terveystarkastuksia koskeviin säännöksiin Mitä 7 ja 8 :ssä säädetään, ei estä huumausainetestin suorittamista osana työterveyshuollon yksikön toimesta työnhakijalle tai työntekijälle työterveyshuoltolain tai valtion virkamieslain taikka kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan suoritettavaa terveystarkastusta. Työterveyshuoltolain mukaisen terveystarkastuksen perusteella annettavaan todistukseen merkittävistä tiedoista säädetään erikseen.

18 Liite 4 Mistä apua päihde- ja riippuvuusongelmiin? Päihdepalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Ensisijaisia palveluja päihdehuollossa ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset peruspalvelut, kuten Kemin terveyskeskuksen vastaanotto- ja päivystyspalvelut työterveyshuolto kouluterveydenhuolto kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kemin kaupungin päihdepalvelut: Kemin A-klinikka Keskuspuistokatu 30 B, 94100 Kemi Päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta on avoinna ma, ke, to ja pe klo 9 11. Muulloin asiointi ajanvarauksella. Avohoitokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia, eikä niihin hakeutumiseen tarvita lähetettä. A-klinikalta saa apua erilaisiin päihdeongelmiin. Päihdeongelmalla tarkoitetaan haittoja tuottavaa alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden käyttöä. Haitat voivat ilmetä terveydessä, perhe-elämässä, työssä tai taloudessa. Yhteyttä voi ottaa myös jo ennen ongelmien syntymistä, kun huolestuu omasta tai läheisen päihteiden käytöstä. A-klinikalta saa apua myös toiminnallisten riippuvuuksien, esimerkiksi peliongelmien hoitoon. A-klinikan palveluita ovat ohjaus ja neuvonta hoidontarpeen arviointi katkaisu- ja vieroitushoito psykososiaalinen kuntoutus laitoshoitolähetteet Hoitoon hakeutuminen ja hoidossa jatkaminen on vapaaehtoista (poikkeuksena hoitoonohjaus, jolloin hoitoon sitoudutaan hoitoonohjaussopimuksessa määrätyksi ajaksi) Asiakasta koskevia tietoja ei luovuteta ulkopuolisille ilman hänen suostumustaan. Asiakas asettaa hoitonsa tavoitteet yhdessä A-klinikan työntekijän kanssa. Avohoidon palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. A-klinikka palvelee Kemin, Keminmaan, Simon ja Tervolan asukkaita. Yhteystiedot Nimike Puhelinnumero Päihdetyön johtaja 050 427 5615 Sairaanhoitaja 050 342 9769 Sairaanhoitaja 050 340 9658 Sosiaaliterapeutti 050 466 5003 Nuorten päihdetyöntekijä 050 434 6421 Päihdekuntoutumisyksikkö Pihla Oklaholmankatu 22-24 A, 94700 Kemi Pihla tarjoaa kemiläisille päihdeongelmaisille katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutushoitoa sekä tehostettua palveluasumista. Katkaisu- ja vieroitushoidolla tarkoitetaan lyhytaikaista hoitojaksoa, jonka tavoitteena on päihteiden käytön lopettaminen sekä vieroitusoireiden hoitaminen lääkityksen ja psykososiaalisen tuen keinoin. Kuntoutuksen tavoitteena on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutuminen.

19 Hoitomuotoina käytössä ovat yhteisöhoito, perhe- ja verkostokeskeinen hoito, lääkehoito, korvaakupunktio, omahoitajakeskustelut sekä ryhmätoiminta. Toimintaa ohjaavat yksilöllisyys, toisen kunnioittaminen, voimavaralähtöisyys ja yhteisöllisyys. Henkilökuntaan kuuluu kolme sairaanhoitajaa, kymmenen lähihoitajaa ja laitoshuoltaja. Hoidossa olevien käytössä on myös lääkäripalvelut. Päihdekuntoutumisyksikkö Pihlaan hakeudutaan Kemin A-klinikan kautta Yhteystiedot Nimike Puhelinnumero Katkaisu- ja kuntoutusosasto 050 363 4006 Tehostettu palveluasuminen 050 363 4192 Vastaava sairaanhoitaja 040 053 6260 016 259 574 Tukiasunnot Oklaholmankatu 22, 94700 Kemi puh. 040 676 6311 Kemin kaupungilla on Pihlan läheisyydessä seitsemän päihteetöntä tukiasuntoa. Tukisopimuksen mukainen hoito- ja tuki asukkaille annetaan Pihlasta. Tukiasukkaaksi hakeudutaan Kemin A-klinikan kautta. Kemin korvaushoitoyksikkö Oklaholmankatu 22-24 94700 Kemi puh. 040 676 6311 Korvaushoito on tarkoitettu opioidiriippuvaisille huumeiden käyttäjille. Hoidon tavoitteena on kuntoutuminen ja päihteettömyys. Toimintaa ohjaa asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008). Korvaushoidon tarpeen arviointi ja kuntoutumissuunnitelma tehdään asiakkaan kanssa A-klinikalla. Päihdehuollon erityispalveluja tuottavat kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja yhdistykset. Päihdeongelmien hoitojärjestelmässä vertaisryhmätoiminnalla on tärkeä rooli. Vertaistukeen perustuvia ryhmiä ovat 12- askeleen ohjelmaan perustuvat ryhmät niin alkoholisteille (AA) kuin alkoholistien läheisille (Al-Anon). Huumeongelmaisille (NA), peliongelmaisille (GA) ja ongelmasyöjille (OA). Kemin AA, Keskuspuistokatu 21. Ryhmä kokoontuu: ma klo 13.00, ti, pe ja su klo 19.00. Sauvon AA, Kauppakatu 28. Ryhmä kokoontuu: ma ja to klo 19.00. Kemin Al-Anon, Keskuspuistokatu 21. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 18.00 A-killat ovat A-klinikoiden entisten ja nykyisten asiakkaiden yhdistyksiä. Edellä luetelluista saa tietoa alueen A-klinikoilta. Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kaikilla päihdeongelmaisilla on tasavertaiset oikeudet tukeen ja hoitoon. Päihdehoitojen toteuttaminen perustuu lähes aina asiakkaan omaan haluun. Hoitoon hakeutuminen on vapaaehtoista. Verkkoapu, omahoidot ja oppaat www.mielenterveystalo.fi/omahoito www.paihdelinkki.fi www.taitolaji.fi www.paihdeneuvonta.fi www.peluuri.fi www.aa.fi

20 Liite 5 Laki yksityisyydensuojasta työelämässä 7 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 1) vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; tai 6) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on 1 momentissa tarkoitettu työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus tietojen käsittelyyn myös silloin, kun: 1) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta; 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä; tai 3) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 b :ssä ja virkasuhteeseen otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 7 :ssä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. 8 Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 1) vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia;

21 6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 7) voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. (30.5.2008/375) Työnantaja voi asettaa työntekijälle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. 9 Työnantajan tiedonantovelvollisuus huumausainetestiä koskevasta todistuksesta Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus.

22 Lomake 1 PUHEEKSIOTTOKESKUSTELU Aika:.. Paikka: Läsnä: Puheeksioton aihe Taustalla olevat tekijät Oma käsitys fyysisestä työkyvystä: odotukset? voimavarat? Oma käsitys psyykkisestä työkyvystä: odotukset? voimavarat? Oma huolen aste Esimiehen huolen aste Jatkotoimenpiteet Työpaikan toimenpiteet Omat toimenpiteet Allekirjoitukset: työntekijä esimies Jakelu: Osallistujat