Peruspalvelujen arviointi Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Arviointia tehdään keskushallinnon, valtion paikallis- ja aluehallinnon sekä kuntien suunnittelun ja päätöksenteon tarpeisiin ja kansalaisten yleiseen tiedontarpeeseen. Virastojen asiantuntijoiden analyysin ja aluetuntemuksen tuoma lisäarvo tuottaa sellaista tietoa peruspalvelujen alueellisesta tilasta, jota ei ole muualta saatavissa. 1
Arviointikohteet 2013 / Turvallinen yhteiskunta Poliisitoimi Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Pelastustoimi Paikallinen turvallisuusyhteistyö 2
Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus 3
Kotona asuvat 75+v valtakunnallisen laatusuosituksen mukainen tavoite 92 % vastaavan ikäisestä väestöstä (v. 2017) Lähde: THL, Sotkanet Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 26.11.2014 4
Mitkä palvelut ovat sellaisia, joiden toteutumista asiakas saattaa joutua odottamaan pitempään kuin kolme kuukautta? Asunnon muutostyöt Pysyvä muutto palveluasuntoon (ei ymp. vrk ammatillista valvontaa) Pysyvä muutto ympärivuorokautiseen asumispalveluun Pitkäaikainen laitoshoito Hailuoto Kainuun sote ky Kalajoen ja Merijärven yta Kempele Kuusamo Liminka Lumijoki Muhos Oulainen Oulu Oulunkaaren ky Peruspalveluky Kallio Peruspalveluky Selänne Puolanka Pyhäntä Raahen seudun hyv. ky Sos. Ja terv. Piiri Helmi Taivalkoski Tyrnävä Ei 15 15 4 15 Kyllä 4 4 15 4 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Seppo Sorsa Lähde: Vanhuspalvelulain (980/2012) toimeenpanon seuranta. Kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille suunnatun kyselyn 05/2013 tulokset. THL ja Valvira. Verkkoaineisto. 5
Kotiin annettavat palvelut ja hoito, Valvontaohjelman mukaisena vaadittavana tasona on, että Suomen pelastusalan keskusjärjestön asumisturvallisuuden tarkistuslomake käydään läpi asiakkaan kanssa ehkäisevien kotikäyntien yhteydessä. Palovaroittimien toimivuus tarkistetaan määräajoin. Henkilöstön ensiaputaidot ovat ajan tasalla. Apuvälineiden ja laitteiden (esim. turvapuhelimet) turvallisuus varmistetaan. Kotona asumisen mahdollistamiseksi, turvallisen asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tarpeisiin varautumiseksi on suositeltavaa käydä kodin turvallisuusasiat läpi palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi Opastaminen turvalaitteiden käyttöön ja niiden säännöllisen testaaminen, Opastaminen apuvälineistä ja asunnonmuutostöistä, Esteettömyyden huomioiminen ja riskien arviointi. Tarvittaessa on hyvä tehdä yhteistyötä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. 6
Kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat puolet sairaalahoitoa vaativista tapaturmista. Koti- ja vapaa-ajan aiheuttamat hoitojaksot lisääntyvät merkittävästi 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Naisille sattuu huomattavasti enemmän sairaalahoitoa vaativia koti- ja vapaa-ajan turmia kuin miehille. Keskiarvo 208,3 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 7
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät Hoitojaksot 65 + v./10 000 vastaavan ikäistä PSAVIN alueen kunnat, joissa yli koko maan keskiarvon 208,3 Lähde: THL, Sotkanet Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 26.11.2014 8
Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma on kaatuminen tai putoaminen. Kotona tapahtuvien matalalta putoamisja kaatumisriski kasvaa iän myötä. Iäkkäiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia ja putoamisia. Miesten tapaturmakuolemista joka neljäs ja naisten melkein puolet, on kotitapaturmia. Tapaturmakuolemat yleistyvät iän myötä. Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Kuolemansyyt 9
Haasteet / Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuus Turvallisuusseikkojen systemaattisen arvioinnin laajempi sisällyttäminen osaksi ikäihmisten hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Turvallisuusriskien ilmoitusjärjestelmää kehittämällä on mahdollista systematisoida avun tarpeen rekisteröinti ja tarvittavan nopean avun saanti. Ongelmien ja riskien havaitsemisen jälkeen on tärkeää, että niistä myös ilmoitetaan taholle, joka pystyy tukemaan ikäihmistä ongelmien ratkaisussa. Edellyttää ikäihmisten parissa työskentelevän henkilöstön kouluttamista. Pelastusala sekä eri järjestöt voivat asiantuntemuksellaan tukea koulutusten järjestämistä ja osallistua itse arviointityöhön. 10
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa 11
Ikääntyneisiin kohdistuvat väkivaltatilastot 2008-2013. Rikostarkastaja Konsta Korhonen, Oulun poliisilaitos / rikoksentorjunta-yksikkö. 12
13
Haasteet / Lähisuhdeväkivallan ehkäisy osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Lähisuhde- ja perheväkivallan monialaisen koordinaatioryhmien asettaminen tai tehtävän sisällyttäminen tehtävä muun työryhmän tehtäviin. Ilman työn selkeitä vastuita, rakenteita, koordinaatiota ja toimintaohjelmaa yksittäisen vastuuhenkilön toiminta on haavoittuvaa. Lähisuhde- ja perheväkivallan strategisten linjausten ja tavoitteiden laatiminen joko omana toimintaohjelmana tai omana sisältökohtana kuntien hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitelmaan. 14
Paikallinen turvallisuusyhteistyö 15
Paikalliselle turvallisuussuunnittelulle asetettujen painopisteiden huomioiminen turvallisuussuunnitelmissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella tammikuussa 2014. Pelastusylitarkastaja, Juha Vilkki, 16
Paikalliseen turvallisuusyhteistyöhön osallistuvat toimijat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella tammikuussa 2014. Alueelliset toimijat on kuvattu harmaalla värillä. Pelastusylitarkastaja, Juha Vilkki, 17
Paikallinen turvallisuusyhteistyö Paikalliset turvallisuusyhteistyön tuloksena turvallisuussuunnitelmat on laadittu ja niissä on huomioitu valtakunnalliset turvallisuussuunnittelulle asetetut painopisteet. Puolet suunnitelmista on valmistumisen jälkeen päivitetty. Turvallisuusyhteistyö on voimakkaasti kuntavetoista, on huomattavia eroja. Eroja on myös kuntalaisten osallistumismahdollisuuksissa. Kuntien hyvinvointityön ja turvallisuussuunnittelun yhdistäminen on lisääntymässä. Sähköinen hyvinvointikertomus on muodostumassa myös turvallisuussuunnittelun työvälineeksi. Paikallinen turvallisuusyhteistyö toteutuu kunnissa hyvin eri tavoin. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen tilanne ei kyselyyn saatujen vastausten perusteella poikkea valtakunnallisen tarkastelun tuloksista. 18
Haasteet/ Paikallinen turvallisuusyhteistyö Paikallisen turvallisuusyhteistyön aktivointi alueilla, joilla työ on pysähtynyt. Kuntien työn tukeminen tarjoamalla ja mahdollistamalla uusia byrokratiaa vähentäviä ja voimavarojen tehokasta käyttöä tukevia menettelyitä. Keskeistä on hyvinvointi- ja turvallisuustyön yksinkertaistaminen, päällekkäisen työn välttäminen ja turvallisuussuunnittelun sitominen osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. 19